Hiekan jyviä

Laajat hiekkarannat reunustavat merta. Rantaviivaa tuntuu jatkuvan loputtomiin ja ranta onkin mainio paikka viettää kesäisen lämpimät päivät rentoutuen auringossa.

Valvoja: Crimson

Hiekan jyviä

ViestiKirjoittaja Ay » 16 Heinä 2012, 21:56

//Demintty kippittelisi tänne//

Sää oli mahtava käymään rannalla. Yleisesti Erico meni tekemään hommansa lammessa mikä oli keskellä metikköö oleva paikka, mutta nyt taas tämä paikka oli oikein mahtava ja hyvä paikka tekemään työtä. Tämä veitsi oli sellainen mitä tarvitsi suolaista vettä enemmän, kuin makeampaa vettä. Muutenkin tämä oli kentaurille harvinainen matka. Enemmäkseen hän on elännyt saaren keski kohdalla koko elämänsä aikana eikä matkustellut paljon minnekkään.
Ehkä miekkaan hän uhrasi jonkinlaista aikaansa. Enemmäkseen hän heitti oman elämänsä miekkojen tekemiseen, että vapaa-ajalla teki samaa työtä. Onneksi työt veivät kentaurin muuallea liikkumaan.

Matka oli hieman pelokasta, että mitä vastaa tulisi. Sinäänsä ihmisistä ei pitäisi mitenkään pelätä, kun heidät on vedetty pahasti lättyyn. Eikä ihmiset yrittäisi hänen henkensä viemään. Jos yrittäisivät niin moni tulisi hänen mukaansa toiseen ulottuvuuteen.
Olosuhteet muuttuivat aikalailla metsästä rantaviivan välissä. Pehmeä hiekka tuntui hyvältä kavioiden allaansa. Kuopiminenkin oli todella mukavempaa tehdä, kuin metsikössä. Kuin hänen jaloissaansa olisi paljon voimaa. Voimaa tekemään mitä vain. Pieni hirnahdus tuli miehen huulista.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Demintty » 25 Elo 2012, 14:10

Sää oli liiankin hyvä neidon mielestä, ainakin siihen mihin kesän aikana oli kerennyt jo tottua. Veteen ja pilviin, ja tietenkin vapaapäiviin, kun ei kerta aurinko ollut paistanut, oli tällä hyvä syy olla tekemättä kasveja.
Elaine oli kulkenut hieman peloissaan ihmisten lähettyvillä, ja pakkohan tuon oli myös myöntää että kyllä tämä piilottelikin välillä. Vaikka tuo niin ei olisi tehnyt, ei luultavasti keijukaista pahalla oltais katsottu, suurin osa oli kuitenkin puolueetonta väkeä mihin tämä oli törmännyt.
Kun neito oli saapunut rannalle, saattoi tämä tuntea ihanan lämpyyden jalkapohjissaan kun hiekkakin meni varpaiden väliin.
Loputtomilla rannoilla ei tuntunut olevan ketään muuta kun keijukainen itse. Puolenmetrin pituinen pieni keiju, oli ottanut siivet pois näkyvistä, mutta neito saattoi tuntea ne vielä hennmosti itsessään.
Elaine kumartui ja otti käteensä hiekkaa, niin että kun tämä nosti kättä valui sormien välistä hiekkaa pois ja lopulta neito avasi kämmenensä niin että kaikki tipahti pois. Sitten keiju käveli veteen, niin että se ylettyi nilkkoihin asti. Vihreillä silmillään tämä tarkkaili veden elämää, ja saattoikin nähdä pari kalaa. Elaine kumastui taas, tällä kertaa ojentaen kätensä veden pohjaan, ja samalla tämä kuulikin selkänsä takaa ääntä, joka sai keijun kääntymään nopeasti ympäri. Huonolla tuurilla, kun neito kääntyi tämä kompastui vedessä olevaan hieman isompaan kiveen. Tämä katsoi eteensä missä ei näkynyt mitään, eli tämä oli kait vain kuvitellut äänet, mutta kauan ei tämä kerennyt sitä ajatella, kun suusta pääsi pieni kirkaisu ja keijukainen päätyi matalikkoon selälleen. Vesi läiskyi ympäriinsä ja keiju kerkesikin käydä vedenpinnan alapuolella, kunnes tämä nosti itsensä käsillään ylös.
Keiju otti syvästi ilmaa keuhkoihinsa kun tämä noisi pintaan.
Märät liilat sekä pitkät hiusket valuivat nyt vettä, ja osa olikin vielä vedessä kun tämä istui pohjassa. Siivet jotka olivat olleet poissa koko ajan, olivat kuivat vielä kun tämä ottaisi ne seuraavan kerran esiin, joten niiden hoidolta neito ainakin säästyi.
Keiju rupesi nousemaan ylös, mutta astui saman kiven päälle mihin kompastui, ja kivi oli limainen päältä, jonka takia tämä liukastui ja taas vesi lensi. Tämä ei ollut kerennyt kuitenkaan nousta seisomaan ennen kuin liukastui joten tällä kertaa neito ei painunut veden pinnan alle, mutta silti sai kärsiä vedetsä vielä.

//kato, kerkesinhän minäki tänne joskus :p luulin etten enää ikinä jaksa vastata mihinkää ropeen :D
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ay » 30 Elo 2012, 14:05

Hiekka oli niin ihana ja myös erittäin pelottava. Hänen painonsa oli suuri ja hiekan alla voisi olla pehmeää maata mikä upottaisi jalat hiekan sisään. Olihan muutenkin vaaralista, että ei tiennyt missä oli uppohiekkaa ja oli vielä kaukana omasta alueestaansa. Loppujen lopuksi hiekka teki hyvää kavioille ja vuohiselle.

Hitaasti Erico huomasi mitä hänen hirnahduksen oli saanut aikaa ja kun oli myös saapunut rannalle. Rannan poukamassa hän sai nähdä, että rannan reunalla makoili vedessä nuori tyttö. Joka ei vielä päässyt ylös vedestä. Ripeästi suuri kokoinen kentauri meni tytön luokse ja kysyi.
" Tarvitsetko apua? " Samalla hän ojensi kädensä.
Jos hän oli aiheuttanut tytön kaatumisen niin hän oli hyvin pahoillaansa. Erittäin pahoillaansa.
" Ette kai ole pahasti loukkaantunut? "
Kädelläänsä hän pienesti siirsi blondisia etuhiuksia, että pystyi katsomaan vaaleilla silmilläänsä.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Demintty » 04 Syys 2012, 22:53

Puolenmetrin pituinen keiju istui vielä vedessä, ja nosteli kasvoitaan hiuksia. Ennen kuin tämä kerkesi nousta, seisoi rannalla Elainen edessä jo joku, kentauri. Helpotuksesta neito huokaisi, kun se ei ollut ihminen. Kun olento kysyi tarvitseeko tämä apua ja ojensi kätensä Elaine vain hymähti ja vilkaisi sivuilleen. Ennen kuin tämä kerkesi kuitenkaan mitään vastata toisen kysymykseen, kentauri kysyi oliko tämä pahasti loukkaantunut, jolloin keiju nosti katseensa toisen silmiin. Silmät olivat ihanan vaaleanvihreät, mikä sai keijun hymyilemään. Hetken päästä toista tuijotettuaan, neito kuitenkin räpäytti silmiään ja katsoi toisen ojossa olevaa kättä, siihen kuitenkaan tarttumatta. "Kyllä minä pärjään.." tämä mutisi rauhallisella äänellä ja alkoi nousta, mutta se vaikeutui kun nilkkaan alkoi sattua, kun sitä liikauttikaan. Elaine tuhahti yhä istuessaan vedessä, lopulta sitten tarttuen toisen käteen ja nousten ylös toisen avustuksella. Kentauri kysyi että sattuiko pahasti, johon vastaukseksi kentauri sai vain pientä mutinaa nilkasta ja kuinka siihen sattuu. Keiju piti vielä toisen kädestä kiinni hiljaa, koska pelkäsi että jos sanoisi jotain sieltä tulisi myöhemmin sellaista mitä ei välttämättä edes tarkottaisi. Elaine kuitenkin päästi irti toisen kädestä hieman siristäen silmiään, kun neito koitti alkaa kävelemään ja se onnistuikin vain nilkuttaen.
Keiju ei jaksanut sen enempää satuuttaakaan nilkkaansa, joten tämä teki oikealla kädelään pienen liikkeen, jonka tuloksena keijull etuli siivetkin näkyviin asti. Kun ne olivat muotoutuneet, kävi pieni kimallus vielä niissä joten ne saivat violetin värinsä. Elaine vilkaisi kentauriin joka oli vieressä, sitten nousten ilmaan, mikä helpotti selvästi jalassa tuntuvaa kipua. "Kuka olet?" Elaine kysyi mahdollisimman kohteliaasti, mutta tätä ärsytti liikaa koska oli kattunut veteen, joten se kysymys kuulosti hieman kireältä.

//Tää ei ilmottanu et tänne oli tullukki jo vastaus D: ja muutenkaa en tienny miten tuosta ny jatkais nii..
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ay » 10 Syys 2012, 19:57

Hyvin mielellään hän antoi toisen vedestä. Tietenkin se tehtiin varovasti, että nostossa ei olisi mennyt mitenkään huonosti tai siis toinen ei satuttaisi itseäänsä pahemmin. Toinen oli päässyt jaloilleen hän antoi kädensä olla tukena siihen asti, kun toinen irottaisi ensin. Sitä tarkkaa juttua Erico ei ihan tajunnut miksi oli niin ajatellut.
Pienesti epäröiden hän katsoi miten pieni ihmismäinen otus käveli nilkuten eteen päin. Siitä tulikin mieleen oliko toinen ihmislapsi. Sinäänsä sisäinen kello sanoi ei voisi olla, koska toisen päättäväisyys ei ollut niin korkealla ihmislapsessa.
" Et taida hyvin kävellä. Voit tulla selkääni niin teillä olisi parempi olla ja voin viedä teidät minne te haluatte mennä tai olitte menossa. " Erico sanoi ehdotti toiselle.
Ei hän halunnut jättää toista pulaan.

Nopeasti kentauri sai nähdä, että siivet tulivat tytön selästä esille ja toinen liiteli hänen edessäänsä. Se oli aika hauska keksintö. Olisiko toinen kutistunut noita? Siitä asiasta Erico mielessään huvittuneena mieliskeli. Hänen edessäänsä oli keiju. Haltioituneena kentauri katsoi toista.
" Olen Erico. " Hän sanoi.
Älliä ei ollut edes kysäistä kuka tuo keiju oli. Toisinaan Eiricon mielestä se ei olisi sopivaa kysyä edes toiselta nimeä.

//Anteeksi, jos minun piti sanoa et olen vastannut//
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Demintty » 30 Syys 2012, 14:48

Keiju katsoi miten kentauri tuijotti tätä, ja Elaine saattoi luoda huulilleen pienen hymynpoikasen, ihan vain siitä hyvästä, että kentauri jaksoi olla keijulle ystävällinen.
Kun mies sanoi nimensä, odotti keiju että tuo kysyisi vielä perään kuka tämä sini-ihoinen keijukainen oli, mutta sitä ei tullut. Elaine hymähti ja repäisi kädestään vihreän köynnöksen joka oli turmeltunut kaatumisen takia. Piikkinen köynnös lensi veteen ja sen tilalle keijukainen alkoi luoda uutta pyörittämällä sormeaan ranteensa ympärillä. "Uskon, että pärjään hyvin myös lentämällä, mutta kiitos tarjouksestasi, Erico." Elaine sanoi samalla kun loi köynnöksen päähän vielä kukan, kunnes se olikin sitten valmis.
"Olen Elaine." tämä nosti toista suupieltään ja nuolaisi vihreitähuuliaa katsahtaen muualle.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Elaine katsoi jälleen Ericoon ja lensi hieman lähemmäs tuota. "Näytit vähän yllättyneeltä kun nousin ilmaan. Oliko se muka niin suuri yllätys, että en olekaan pieni ihmismutanttilapsi? Meinaan, että ei ihmisillä ole sinistä ihoa, violetteja hiuksia tai vihreitä huulia." tämä naurahti ja lensi sitten kentaurin vierelle, koskettaen etusormellaan toisen kylkeä. Hiljaa tämä jäi odottamana toisen vastausta, mutta lensi kuitenkin Ericon yli toiselle puolelle silmät kirkkaina. "Missä oikein asut?" tämä kysyi kiinnostuneen kuuloisena samalla katsahtaen kentaurin kasvoja. "Siis en minä sinua ainakaan tavalliseen taloon voi kuvitella, tai ehkä minulla onkin vain huono mielikuvitus jos asut ihan tavallisesti niin kuin ihmiset, haltiat tai muut sellaiset.." Elaine sanoi, mutisten loppuun vielä jotain huonosta mielikuvituksestaan.
Keiju lensi lähemmäs Ericon kasvoja ja tarskasteli niitä hiljaa koska halusi kuulla mitä toinen sanoisi.

//Noup :D ei sun pitäny mulle mittää sanoa, mut tää sivusto temppuili mulle sillon, ja sori kesti vastaus nyttekki :(
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ay » 04 Loka 2012, 16:08

Vaikka tuuli puhalsi oriin kasvoja niin ei ne oikein muuttuneet miksikään. Pienesti hän saattoi ihmetellä miksi pieni muutos tuli esittelynsä jälkeen. Olisiko hänen täytynyt tehdä se jollakin toisella tavalla? Ainakin uo edessä oleva otus tuntui olevan erittäin pitsikka.
" Olen vain yllättynyt näkemään edessäni keijukaista. " Erico sanoi piehesti haltioissaansa.
Haltioituneena hieman pieni höräisy pääsi miehen huulista. Ehkä jollakin tasolla hänen kasvot muuttuivat lapsen uteliaisuuteen.

" Hauska tustua Elaine. " Eiroco sanoi hyvin kentaurisella äänelläänsä.
Herrasmaisesti ja ystävällisesti hän perään kumartui toista kohtaan. Ericon vaalean väriset silmät pysyivät koko ajan kiinni keijuissa ja missä kohtaa toinen lenteli. Ihan vapaasti hän antoi toisen tulla läheisyyteensä.
" Hyvä, että sinun siipesi pysyväivat ehjänä. " Hieman jälki junassa sanottiin asia.
Erico uskosi siihen, jos toinen olisi kaatunut siivet näkyvällä niin ne olisivat voineet särkyä jollakin tavalla.

Ystävälliseen sävyn Erico vastasi keijun sanomaan.
" Asun metsässä missä on turvallista olla tällaisella otukselle. Muuten enkö minä näytä enemmänkin omituiselta mutanttityypiltä, koska olen puoliksi hevonen? "
Erico ei pitänyt toista minkäänlaisena mutanttilapselta.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Demintty » 21 Loka 2012, 22:19

Elaine kuunteli miten toinen sanoi, että hän asui vain metsässä. Elaine vetäisi violetit hiuksensa vasemmalle puolelle, jolloin niistä lensi pienesti kimalletta, joka jäi ilmaan leijailemaan. Keijukainen piti katseensa tiukasti toisen kasvoissa, kun toinen kysyi että eikö tuo ollut enemmän mutantin näköinen kuin kerran puoliksi oli hevonen ja puoliksi ihminen. "En ole väittänyt että et näyttäisi minua enemmän mutantiltta." Elaine tokaisi ja mutristi huultaan hieman.
"Ja siitä minun siipiasiastani.. Kyllä ne ehkä olisivat taittuneet ja joitakin repeämiä olisi saattanut tulla, mutta eipä tuossa olisi ollut mitään vaaraa, ainahan ne saa korjattua jollakin maagikolla tai sitten vain ajan kanssa parantuvat itestään." Elaine mutisi jotain, mikä ei kyllä häntä itseäkään kiinnostanut paljon yhtään.
Elaine lipaisi lähes vihreitä huuliaan ja vilkaisi toista silmiin vielä kerran ennen kuin laskeutui hiekalle. Siivet lakkasivat sirisemästä, kun jalat koskettivat hiekkaan. Pikkuinen neito katsoi ylös, mutta laski sitten katseensa sivulle katselemaan hiekkarannan vesirajaa joka jatkui loputtomiin. "Minkä ikäinen olet Erico?" neito kysyi rauhallisella äänellä yhä tuijottaen rantaviivaa, kuitenkin hetken hiljaisuuden jälkeen nostaen katseensa ylös edessä olevaan kentauriin, kävellen sitten hieman kauemmas miehestä, että ei tarvitsisi niin ylös katsella. "Ja mitä luulet minkä ikäinen minä olen?" Elaine kysyi pysähtyessään, ihan huviksi vain, tietäisikö Erico edes lähellekkään keijukaisen ikää.

//nöff. ei oikein nyt onnistu vaikka kuinka koittais keskittyä kirjottamiseen, mikää ei onnistu oikei :D
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ay » 09 Marras 2012, 21:01

Erico katsoi vaaleilla ilmilläänsä kimmalletta mitä keiju teki jättämään sitä leijumaan ilmaan. Nopeasti hän kääntyi katsomaan keijukaista, koska puhui niin, että hänestä alkoi tuntua epämukavalta siitä et olisi jotenkin loukannut toista. Missään nimessä hän ei halunnut loukata toista. Mutta pitikö keiju itseäänsä enemmän mutanttina, kuin häntä mikä kummastutti kentaurin mieltä. Hänestä hän oli kummajaisempi, koska hänessä oli kahta eri rotua ja keiju oli täydellinen oma lajinsa.
" Jos käy niin olla sitten kummatkin kummajaisia olentoja. " Erico ehdotti.
Hän ei halunnut mitenkään asiasta alkamaan kinamaan. Mutta nyt kentauri toivoi, että äskeinen lause ei pahottaisi pienen olennon mieltä.

" Onneksi ne eivät taittuneet. " Osittain puoli hevonen sanoi.
Hänellä ei olisi ollut minkään laista rohtoja keijujen siipien korjaamiseen. Siihen asiaan osittain mietitytti, että toinen näytti välipitämätön omia siipiä kohtaansa niin miksi? Pitäisihän huolehtia omasta kehostaansa, vaikka ei ihan täydellisesti pitäisi kehostaansa. Siivet kuuluivat kehoon niin, kuin hänellä tämä hevosalapäänsä.
" Näyttää siltä et ole kiinnostunut huolehtimaan siivistäsi. " Vai vihkaa yritettiin kysäistä.

Keijun läheisyydessä Erico tunsi olonsa rauhalliseksi, että ei tarvitsisi oikein peltä tuota. Kaikkihan otukset ovat vaarallisia, mutta kentauri luotti siihen mitä hänen villi sydämensä sanoo. Toinen takajalka asettui rennomin olemaan toisen takajalan viereen. Tehdessään niin näkyi miten Ericon tasapaino hieman muuttui. Hän ei seissyt uhmakkaasti siinä vaan oli rennomman oloisempi. Pieni hevosen ääni tuli päristen ulos, koska keiju yllätti kysymykselläänsä.
" Nuorikko ikä luokkaan ollaan. " Ainakin hän itse pitää todella nuorena kentaurina.
" Haluisitko arvata ikäni? "

Hetken päästä oli tämä herra uudestaan lirissä, mutta se ei vaikuttanut aseentoon kuin sen et painopiste vaihtui toiselle jalalle. Ericolla oli huono arvuus päässäänsä muiden taruolentojen ikästä. Jokaisella on niin omanlainen ikä kaari. Mutta siihen hän uskoi, että toinen eläisi pidempää mitä itse.
" Uskoisin, että kuulluisit myös samaan kastiin, kuin minä. Mutta kuitenkin teidän mitta puun mukaisesti. Eli nuorekas. " Perään Erico toivoi, että hänen vastauksensa oli oikealla suunnalla eikä pahastuisi miten hän oli vastannut.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Demintty » 18 Marras 2012, 22:50

Kun Erico sanoi olevansa nuorikkoikää, keiju tuhahti, kyllä tuollasen asian neito itsekin huomasi. Seuraavaksi kentauri ehdotti, että keiju voisi arvata miehen iän. Keijukainen vain tuijotti toista hiljaa, koska odotti tuon ensin vastaavan tämän kysymykseen.
Elainen vihreät silmät tarkkailivat toisen liikkeitä, kun kentauri rupesi selittämään hyvinkin pitkää eeposta siitä minkä ikäiseltä keiju näytti tämän silmissä.
"Pelkät numerotkin olisivat käyneet." Elaine naurahti ja katsoi paljaita varpaitaan. "Mutta jos minun pitää sinun ikääsi alkaa arvioimaan niin en tiedä yhtään miten mittapusi menee, vai onko se sama kuin ihmisillä, mutta kuitenkin ihmisten iässä olet jotain 24 ja päälle." Elaine sanoi hieman miettien ja pitäen taukoja puheessaan.
"Kyllä minä minun siivistäni välitän, mutta eikö sitä nykyään vähätellä aina itseään?" Elaine vastasi toisen aikaisempaan kysymykseen samalla katsoen kentauria silmiin.
Elaine katsoi taaksensa aroille nähden vain kylmän maiseman. Vaalea taivas näytti jäätyneeltä, mikä sai Elainelle kulkemaan kylmät väreet selässä.
"Mennäänkö jonnekkin parempaan paikkaan juttelemaan?" Elaine kysyi kentaurilta yhtäkkiä, kuitenkin hymyillen hennosti. Neito lähti kävelemään hieman eteenpäin, olettaen että Erico tulisi perässä.
"Olen muutes 131 vuotias." tämä tokaisi samalla kun vilkaisi olknsa yli kentauriin.

//Aattelin sit että ei nää mihinkään rannalta lähtis vaa et ne menis jonnekki istuu :D Anteeks tosin lyhyydestä ja kestosta
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ay » 23 Marras 2012, 13:42

Kentaurit elivät pitempään, kuin ihmiset, mutta eivät taas eläneet niin kuin haltiat. Kaikkein helpoiten oli kuitenkin laskea ihmisten ikään. Kun ihmiset elivät juuri sillein, että oli helppo laskea. Pienesti hän hymähti keijun sanomaan. EHkä olisi voinnut sanoa numeroilla, mutta silloin hänen täytyisi olla tarkempi ikä jakaumasta ja se ei ollut niin mukavaa, koska se voisi heittää lopulta aika suuresti. Kuulessaan minkä ikäinen olisi ihmisten iässä niin tuli kentaurin kasvoille hymy.
" Ihmisten ikä puun kautta aina yleensä helpompi sanoa, koska silloin kaikki pysyvät perässä. Kiitos, että olen nuorempi. Olen 25 ihmisten mittapuun mukaisesti. " Erico sanoi rehellisesti oman iänsä.

Kentauri nosti olkaimiaansa Elaine sanomalle.
" Ehkä vähätteleekin, mutta ei kai nyt ihan tuollaisesta asiasta? "
Hän pitäisi siipiä hyvin tärkeenä asiana, jos olisi keiju. Kentauri oli ihmeissään minne olisi parempi mennä juttelemaan? Minnekkään kapakkaan hän ei voi mennä, koska oli niin iso otus. Ehkä myös siksi, koska oli puoliksi hevonen. Hevosia ei päästetty mihinkään rakennukseen.
" Mikäs siinä, jos tiedät jotain hyvää paikkaa. " Erico vastasi.
Pasaasimaisesti otettiin alku askeleet keijun perässä.
" Pitkö enemmän kävelemisestä? " Veikattiin, koska jotenkin uskoisi siihen et keijut lentäisivät yleensä liikkuessa jonnekkin.

Saadessaan kulla keijun ikäinen niin hän tunsi itsensä aika samanhenkinen tasoinen ja myös samaan aikaan nuorelta varsalta.
" Olet nähnyt maailmaa enemmän, kuin minä. Olet aika nuori silti. "
Neferin mielestä keiju oli nuoren ikäinen keijuksi.

//Kentaurit eivät oikein istu//
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Demintty » 07 Joulu 2012, 01:41

Keijukainen jätti vastaamatta toisen sanomiseen ja jatkoi kävelemistä, kunnes Erico kysyikin tykkäsikö nainen enemmän kävelemisestä vai miksi tuo sitten käveli eikä lentänyt. Elaine naurahti ja katsahti kenteuriin. "En ole sellainen lusikan kokoinen pieni herhiläinen joka lentää kokoajan." tämä totesi mutta jatkoikin pian "Mutta ei, en pidä kävelemisestä enemmän kuin lentämisestä. Mutta kun puhuu jonkun kanssa tuntuu paljon luonnollisemmalta kävellä tai jotain." tämä selitti samalla kun katsoi varpaisiinsa joita kipristeli jo vähän kylmyydestä.
"En minä sen kummempaa aatellut, kuin että istahtaisin johonkin ja lämmittelisin jalkojani että niitä ei joutuisi ampurtoimaan." tämä vastasi nyt Ericon aikaisempaan toteamukseen.
Elaine katsoi eteensä ja saattoi nähdä jokusen matkan päässä ontonpuunrungon, mainiota. Joku ihminen tai joku oli luultavasti tuonut sinne sellaisen sillä näytti että sinne oli sytytetty joskus myös nuotio. Elaine kuitenkin jatkoi kävelemistä ihan normaaliin tahtiin, nostaen nyt katseensa korkealle kentauriin mikä vaikutti olevan ensin mahdotonta, mutta näkyihän se Erico sieltä viimein. "Niimpä." tuo vain totesi kun toinen oli sanonut, että Elaine oli nähnyt maailmaa paljon enemmän mitä Erico. Elaine mietti hetken ennen kuin alkoi taas puhumaan "Olen elänyt sinua 78 vuotta enemmän, kyllä sekin on jotain." tämä hymyili Ericolle kunnes sitten laski katseensa taas eteensä, niinkin korkealle kuin Ericon naaman tasolle oli vaikea katsoa, niskat vain kipeytyisivät ja kunnolla sen tekisivätkin.
"Ja vieläsiitä siipi asiasta, kyllähän minä siivistäni välitän ja olisinkin saattanut ruveta kiroamaan jos ne olisivat vahingoittuneet, mutta kuitenkin tiedän että ne voi korjata, joten ei siinä sen kummempaa olisi kuitenkaan käynyt eikä käynytkään." tämä kertoi tyynesti samalla kun vilkaisi taaksensa violetteihin ja täysin ehjiin siipiinsä.

Ilma alkoi selvästi mennä kokoajan kylmemmäksi ja harmaat pilvet olivat huomaamatta vyörineet näiden ylle. Vaikka pilvet olivatkin pikkuhiljaa ruvenneet vaalenemaan, ne näyttivät silti hyvin paksuilta ja vaarallisilta, vaikka tuskin sitä olivatkaan.
Elaine katsoi vettä jonka pintaan olikin jo muodostunut ohut jää. Keijukaisen silmät harhailivat meren reunalle asti, kunnes ilmassa alkoikin näkyä leijuvia valkoisia lumihiutaleita. Elaine kohotti kätensä sivulleen, mihin satoi vain yksi lumihiutale, sen verran vähäinen sade se kuiteknin oli. Tarkoilla silmillään keiju tarkasteli symmetristä hiutaletta kädellään, kunnes se alkoikin sulaa.
"Vihdoinkin se alkoi satamaan." neito naurahti hieman tuhahataen ja sitten virnistäen. "Saan aloittaa töistäni loman." tämä totesi iloisesti katsoen jo aika lähellä olevaa onttoa puunrunkoa.

//ups :D no en tiiä, sit se seisoo tai makaa tai jotain :D kyllä sää oot tarpeeks viisas keksimään jotai (: ja sori ku kesti, ei oo oikei innostanu :((
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ay » 08 Tammi 2013, 23:16

// Anteeksi kiireinen nämä kaksi kuukautta on ollut//

Toisinaan olihan keiju oikeassa, että käveleminen oli tässä osiossa normaalisempaa käytöstä. Toisinaan ei kentauria haitannut, jos toinen lentäisi siinä hänen edessäänsä. Kun toisella oli siivet niin saihan toinen käyttää hänen edessäänsä, vaikka hän ei omistaisi sellaista ja olisi ominaisuutta edes lentää. Minkälaista lentäminen mahtaisi olla?
" Onko hiekka niin kylmä? " Erico oli hämmästynyt.
Toisinaan ymmärsi, jos hiekka oli kylmää niin ei ihme et hieman kauemmaksi toinen halusi mennä hiekasta. Kavioilla ei oikein tunnettu hirveen paljoakaan, että oliko alla kuumaa vai kylmää. Hiekka oli ihan mukavan tuntuinen alapuolellaansa missä hän liikuskeli.
" Minun pitäisi jotenkin tehdä nuotio tuohon noin, että niin ei kävisi varpaillesi. " Pieni huolestunut ääni oli.

" Niin ja uskon, että näet kolme kertaa enemmänkin vielä mitä minä tulen näkemään. Mutta toisinaan näen taas enemmän tuonpuoleisen. " Sanottiin asia huumorin kannalta.
Kaikilla oli erilaiset huumorit.
Erico huojentui helpotuksestaansa siipi asiasta mitä Elaine sanoi hänelle.

Lumen laskeutuminen oli todella mukavaa, vaikka se kylläkin tuottaisi ongelmia tulen tekemiseen.
" Jos jäisimme pariksi tunniksi ihan paikoilleen saattaisimme muuttua ulkoiseksi lumiukoiksi, jotka olisivat täydellisesti meidän näköisiämme. " Sanottiin huumori pohjalta.
" Missä olet töissä? " Katse kääntyi katsomaan keijukaista uteliaammin.
" Miten te muuten pärjäätte tällaiset kelit? "
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Demintty » 27 Tammi 2013, 21:57

Joo mullaki oon ollu hirveenä kiireitä..tai no lähinnä tv-sarjoja koneelta kahtellu nii netti ei oo kiinnostanu mutta sama asia :D//

Elaine hymyili samalla kun tuo katsoi hiekkaa jalkojensa alla. "Hiekka ei sinänsä ole kylmää, vaan ilma. Minulla ei kuitenkaan ole mitään, kenkiä tai sellaisia juttuja mitä kaikki pitävät, ne vain häiritsevät." neito tokaisi ja vilkaisi kentauriin.
Kun kentauri puhui parista tunnista, keiju vain hymähti. "Minua ei saa pariksi tunniksi paikalleni. Vaikkakaan en ole mikään riehas intopilleri, en tykkää vain olla paikallani." Elaine kertoi normaalisti samalla pysähtyen ja katsahtaen uudelleen kentauriin. "Tähän." tuo tokaisi ja polvistui maahan.
"Mitä teen työkseni? No voit varmaan jo arvata että en kuitenkaan tee mitään normaaleja töitä, tämän kokoisena sellainen olisi mahdotonta." Elaine naurahti ja jatkoi heti kun Erico oli kysynyt jo toisen kysymyksensä. "Keväisin ja kesäisin, minä luon kasveja metsiin, niityille sun muihin paikkoihin. Puutarhakeijut tekevät sitä, syntyvät pienenä yhteisönä jostakin kasvista, heldelmästä, ja kuolevat sellaiseksi. Siis joksikin kasviksi." Elaine kertoi hieman pätkittäen mutta tiesi että kentauri kyllä ymmärtäisi, jotenkuten. "Viettävät ja tuhlaavat elmäänsä kasveille." Tuo kohautti olkiaan, katsahtaen sitten hiekkaan, tiivistäen katseensa vieläkin sitä syvemmälle löytäen lopulta maaperän. Keiju keskitti katseensa syvälle ja kohotti kättään, jolloin maasta alkoi nousta pikku hiljaa verso, kuin pieni puu. Hetkessä sille oli kehittynyt oksat ja niihin neulaset, se oli kuin pieni kuusi, suurinpiirtein Elainen kokoinen.
Keijukainen katsahti ylöspäin. "Tälläiset kelit, me vain vietämme suurinosin kotonamme oleskellen. Harvoin lähdemme talvella mihinkään, joskus ehkä kuntouttamaan itseämme, että lihakset eivät unohtaisi miten liikkua." Elaine naurahti ja sen jälkeen alkoi hapuilla käsillään hiekan seasta kiviä. Kun niitä oli löytynyt jo jonkinverran, neidon käsiin sopivia , tyttö tarkkaili niitä löytääkseen oikeanlaiset. "Tämän minä osaan, alkukantainen kun olen." Elaine virnisti ja alkoi 'hakata' kahta kiveä yhteen puun lähellä saadakseen kipinöitä aikaiseksi. Tyttö kyllä tiesi että äsken luoma puunsa on vielä elävä joten se sisältää vielä nesteensä, mikä hankaloittaa puun syttymistä, mutta kyllä se oli ennenkin jotenkuten toiminut.
Samantien, kun neito oli saanut puun tuleen ja varpaat kohtalaisen lähelle tulta, katse kohdistui kentauriin. "Mitä ja missä sinä sitten teet töitä?"
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ay » 10 Maalis 2013, 16:20

//Hieman sama juttu, mutta samalla netti otti moneksi viikoksi irti et ei päässyt nettiin ollenkaan//

Kentauria ihmetytti miten ilma oli kylmä ja silti toinen halusi liikkua ilmassa. Siihen asiaan hän ei viittynyt vaivautua niin paljoakaan, koska asiasta olisi tullut kaksi mielisyyttä, jotka olivat eri mieltä asiasta. Sen sijaan hän hymähti Elaine sanomalle.
" Onhan se toisinaan luonnollista liikkua koko ajan, kuin olla monta tuntia paikoillaansa. "
Ehkä tässäkin asiassa oli rodun mielisuutta. Hän voisi seistä pari tuntua, mutta ruoan takia tai oman henkensä takia. Toisinaan hän ei voinut ymmärtää miten hevoset voisivat olla monta tuntia tallissa. Se oli hänelle niin järjetöntä, että miten hevoset ovat suostuneet siihen.

Osittain paikka oli ihan ok kentaurille, mutta enemmäkseen oria ärsytti et hänen täytyisi katsoa alas. Itse ei suostunut mennä alas makaamaan, koska se oli tällaisessa paikassa vaarallista. Kun seisoi niin pääsisi nopeammin juoksemaan karkuun vihollista. Kun Elaine kysyi niin kentaurin mieli pehemeni.
" Olen seppä ammatiltani ja se on mahtava työ. Vaikka teen aseita ja sen sellaista mikä ei kuulosta mukavalta, koska ilman sitä niin sotakaan ei saisi oikein omaa julmuutta. " Erico sanoi.
Erico oli erittäin hyvillään omasta ammatistaansa. Kasvoista näkyi, että hän ei vaihtaisi sitä toiseen työhön.
" Mikään ei ole tuhlausta, jos loppu tulos mielyttää tekijää. "
Oli hänellä mennyt parisen kerran hermot omaa työhönsä. Jos hän olisi jättänyt sen kesken niin silloin se olisi hukkaa joutuvaa aikaa mennyt. Kun loppu on se mitä odotteli niin silloin aikaa oli hyvin käyetty.

Hämmennyksellä vaalea silmäinen kentauri katsoi mitä keiju teki. Se oli jotain niin sanoin kuvaamatonta. Samaan aikaa myös juolahti sekin, että tiettyä keju juttua aseessa niin syntyisi mahtava jousi. Erico kuitenkin heitti ajatuksen pois, koska se ei ollut oikein sovinnollista tehdä niin ajatuksessaansa.
" Vau! " Kentauri pystyi sanomaan.
Erico vain tujjotti koko ajan mitä keiju teki. Vaikka tajusi hitaasti miksi toinen oli tehnyt niin.
" Teen omassa pajassani mikä on metsässä. Välillä myös teen töitä yksityis taloihin esim. hevosen kengitys. Enemmäkseen tilaus töitä ja oman mielenkiintoisuuden puitteessa. " Vastasi kentauri hymyillen.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54


Paluu Ranta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron