Tulta lumille!


Arot sijaitsevat valtakunnan länsiosassa, aueten heti Quinn metsän vieressä ja jatkuen pitkälle pohjoiseen Kleth vuorelle asti. Arot ovat kumpuilevaa ja välillä tasaantuvaa ruohomaata silmänkantamattomiin. Aroilta löytyy kuitenkin teitä, jokia ja jopa pieniä järviä, jotka rikkovat tämän ruohomeren yhtenäisyyttä silloin tällöin. Kaksi suurinta tietä kulkevat ihmisten kaupungista Nahor kylään ja toinen suurin tie taas ihmisten kaupungista arojen halki Kleth vuorelle. Kleth vuorelle kulkevaa tietä ei kuitenkaan käytetä kovin usein lohikäärmeiden pelossa.

Aroilla sijaitsee tätä nykyä myös Haltioiden kaupunki. Pohjoisemmasta löytyy myös kyliä, jotka uhkarohkeana pitävät majaansa aroilla.

Haltiat pitävät aroja erittäin tarkkaan silmällä kaupunkinsa tähden, joten on erittäin todennäköistä törmätä haltioiden sotilaspartioihin aroilla, varsinkin eteläosassa.

Valvoja: Crimson

Avatar

Hovinarri

Viestit: 2500

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti Ti Tammi 24, 2012 9:50

Tulta lumille!

Eugene

Lato. Mitä helvettiä? Minkä ihmeen takia keskellä aroja oli yhtäkkiä lato? Siis oikeasti. Eihän täällä edes viljelty mitään, ei täällä ollut muuta kuin ruohoa. Vaikka no, saattoihan lumen alta paljastua tietysti vaikka mitä. Viimekeväänä Eugene oli löytänyt lumen alta lähes moitteettoman tikarin potkaistessaan lunta Pimeillä kujilla, ja oli ollut vähällä ettei teräase ollut survaissut häneltä varpaita irti. Iskuhan oli tietysti (vahingossa) huolella tähdätty, ja potku oli osunut kahvaan. Demonista kuitenkin tuntui, että tikareiden löytäminen Pimeältä puolelta oli vaikka kuinka paljon todennäköisempää kuin heinän tai muiden kasvatettavien hernepalkojen ja perunoiden löytäminen lumen alta täältä - keskeltä aroja.
Gene tarkasteli eriparisilla silmillään latoa. Sen puu oli jo harmaantunut, tai ainakin yöllinen talvimaisema antoi olettaa niin. Kärsineen katon päälle oli kerääntynyt jonkinverran lunta, ja ladon sisällä oli melkein lumetonta. Ovea ei ollut laisinkaan ja ikkunoitakin edustivat pelkät aukot. Demoni astahti sisälle latoon ja joutui kumartumaan hieman oviaukossa, jota ei selvästikään ollut rakennettu niin pitkille miehille. Eugenen hiuspehko raapaisi kumartumisesta huolimatta oviaukon yläraunaa ja jätti muutaman hiutaleen hänen mustaan päähänsä. Hän katseli ympärilleen ladossa ja odotti että sen syövereistä kävelisi vastaan jotain mielenkiintoista ennenkuin hän romuttaisi koko maisemanpilaajan. Vaikka ei sillä, että Eugene olisi pahemmin maisemista pitänytkään. Lopulta demonin silmiin osui kaksi käppyräreunaista kiveä, jotka mies tunnisti oitis käyttökelpoisiksi. Pieni suu nosti itsensä hymyyn paljastaen valkoiset, terävät hampaat, kun Gene poimi kivet käteensä ja käveli ulos ladosta. Hän otti muutaman askeleen pois ladostapäin ja asetti kädet lanteilleen, puuskahtaen sitten syvään.
"Sinä pilaat Gillespien näkyvyyden. Siispä, poistu!" Eugene huudahti raapaisten kiviä toisiaan vasten ensin kerran, sitten toisenkin, ja kolmannella kerralla kivet leimauttivat ilmaan kipinää. Kipinät valaisivat hetken demonin harmaata ihoa punahehkuisina ja putoilivat sitten lumeen ja sammuivat. Mustapehkoinen mies naureskeli voitonriemuisena. Voi kyllä, näillähän hän pystyisi tekemään tulta! Joten eiköhän olisi aika pystyttää juhannuskokko sydäntalven keskelle. Eugene raapaisi kivillä uudelleen nyt lähempänä ladon seinää, ja pikkuhiljaa kipinät ottivat kiinni ladon seinästä nakertaen sitä ensin varovaisesti ja kerääntyen sitten kevyeksi liekiksi, joka ruokki itseään vanhalla puulla ja roihahti sitten liekkeihin. Eugene sulki silmänsä ja nautti lämmöstä jonka tuli toi pakkasen keskelle. Hän levitti kätensä palavan seinän vieressä seisoskellessaan, ja naureskeli ääneen.

//Ventus-setä mukaan demonityttönsä kanssa!
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 1/2
Levo 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Ke Tammi 25, 2012 7:49

~ Tenshi ~

Nuori nainen käveli hitaasti eteenpäin ja katseli ympärillä näkyvää lunta. Kaikkialla oli lunta, mutta melkein missään ei näkynyt minkään näköistä taloa tai muuta samankaltaista hökkelöä. Nainen pyöritteli paria punaista hiuskiekuraa etusormensa ympärillä ja käveli lumen seassa eteenpäin. Täällä oli aika kylmä, eikä kyllä ihmekkään kun neidillä ei ollut takkia ja oli talvi. Ympärillä oleva lumi kylmensi ilmaa enemmän. Tenshi toi valkoiset siipensä esiin ja nousi ilmaan. Lentäen oli parempi liikkua, kuin lumessa kahlaaminen. Puoliverinen demoni lensi hetken aikaa eteenpäin, ennen kuin alkoi haistamaan palanutta, vanhaa puuta. Hän pysähtyi ja katsoi ympärilleen. Nainen näki muutamansadan metrin päässä palavan ladon ja sen vierellä jonkin näköisen hahmon. Nainen nosti hieman toista kulmaansa ja lähti taas lentämään. Hän lähestyi latoa ja laskeutui maahan. Tenshi veti siipensä piiloon ja käveli hitaasti palavan talon lähelle. Hän katsoi hetken aikaa naureskelevaa miestä. Nainen kallisti hieman päätään ja asetti hieman huvittuneena kätensä puuskaan. Mies ei näyttänyt palavan tai edes vahingoittuvan tulesta, joten Tenshin ei tarvinnut ruveta sankariksi.
"Saanko kysyä mitä teet?", hän sanoi viimein ja katsoi naureskelevan miehen selkää, koska naama oli latoon päin.
Vasta nyt naiselle tuli mieleen, että ladossa voisi olla joku tai jokin, joka kaipaisi apua tai ehkä palaisi nyt kuoliaaksi. Naisen huvittunut ilme muuttui hieman vakavammaksi.
"Yritätkö tappaa jonkun?", tuo jatkoi ja siristi hieman silmiään.
Tenshi astui hieman lähemmäs miestä ja latoa, mutta jäi paikoilleen. Hänen ihonsa ei nimittäin samalla tavalla tulta kestänyt kuin tuon miehen, vaikka puoliverinen demoni osasikin tulta tehdä ja hallita sitä.

//Here I am
Avatar

Hovinarri

Viestit: 2500

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti Ke Tammi 25, 2012 9:37

Eugene

Demoni katseli muutaman kymmenen sentin päästä roihuja ja niissä tanssivia kipinöitä, jotka heijastuivat hänen mustasta ja valkoisesta silmästään vallan mainiosti. Oli vaikea sanoa kummasta kuvajaista olisi voinut katsella paremmin. Tuli alkoi kyteä niissä kohdissa joissa lato oli lumen peitossa, kuten katon kohdalle tullessaan, mutta Eugene iski sinne pari uutta kipinää. Kädet pystyssä hänen kätensä mitta ylettyi nipinnapin sinkoamaan kipunoita kattoparrujen alaosaan. Pituudesta ei koskaan ollut haittaa. Lato ei tietenkään palanut vielä koko komeudessaan sillä puuta oli tietysti jonkinverran. Etuseinä kuitenkin roihusi jo melkolailla kaikkialta, mutta tulella oli vielä työtä ympäröidä koko mökkerö. Ja sitten tulesta olisi jotain hupiakin. Sen sekaan voisi tehdä vaikka tuhkaenkeleitä. Tai tietysti tuhkademoneita tässä tapauksessa.
Kaiken tämän pahankatkuisen harmonian rikkoi ärsyttävälle olennolle kuuluva ääni. Tottakai se oli jokin nainen. Eugene käänsi tälle tungettelijalle toisen kylkensä ja oli nyt naiseen, tyttöön, neitoon, mitä tuo ikäluokka sitten aikoikin esittää, valkoinen silmä edellä. Gene alkoi jo tottua tähän että hän veti puoleensa näsäviisaita ja AINA punapäisiä naisia. Mikä ongelma naisilla oli tuon hiusvärin kanssa? Tai mitä vetoa kaikki punapäiset naiset tunsivat tuota demonimiestä kohtaan? Elämän suuret kysymykset. Punapään hymy huuhtoutui seuraavan kysymyksen myötä. Yrittikö tappaa jonkun? Demonin vakava ilme nousi virnistykseksi ja kulmat painuivat kurttuun, vaikka ei, ei ladossa ketään ollut.
"Sytytin tulta, jos et sattunut näkemään", Gene vastasi kuuluvasti vaikkakin matalalla äänellä naisen uteluihin. Toiseen kysymykseen hän ei vaivautunut vastaamaan. Sinut seuraavaksi, kenties.
Nyt Eugene kääntyi kokonaan toista kohti ja veti sitten katanansa huotristaan, pyöräyttäen niitä kerran teatraalisesti käsissään.
"Entä mitä sinä teet täällä? Etkö tiedä, kuka minä olen?" Gene ärähti nyt hieman äänekkäämmin ja antoi olettaa itsensä uhkaksi. Häntä nyppivät uudet tulokkaat tai muuten vain tynnyreissä asuvat (tai sitten henkilöt jotka eivät kuuluneet yön kulkijoihin) jotka eivät olleet kuulleet rippustakaan hänen maineestaan. Paitsi jos olivat niin uhkarohkeita, että tulivat lähelle tiedoistaan huolimatta.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 1/2
Levo 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Ke Tammi 25, 2012 9:59

~ Tenshi ~

Nuori neito katsoi kun tuon tulen sytyttäjä kääntyi häneen päin. Hänen toinen kulmansa nousi hieman ylemmäs, naisen huomatessa itseään paljon pidemmän miehen valkoisen silmän. Hän laski kätensä takaisin sivuilleen ja astui hieman taaemmas, siltä varalta, että tuo herra aikoisi hyökätä tai tehdä jotakin muuta vastaavaa. Nainen katsoi toisen vakavaa ilmettä, joka muuttui naisen kysymyksen myötä ilkeän näköiseksi virnistykseksi. Tenshi käänsi katsettaan hieman pois päin tuosta herrasta, mutta käänsi sen kuitenkin pian takaisin tuohon, miehen alkaessa puhua. Nainen pyöräytti huomaamattomasti silmiään, kuullessaan toisen vastauksen. Hän odotti toisen vastaavan hänen kysymykseensä, mutta sitä vastausta ei näköjään annettu. Ainakin siltä se vähän vaikutti. Tenshi katsoi kun tuo mies kääntyi kokonaan tähän päin ja astui taas hieman taaemmas. Mies näytti hieman uhkaavalta ja pituuttakin tuolta löytyi ainakin kaksikymmentä senttiä enemmän kuin Tenshiltä, joten pituudessakaan neiti ei toista voittaisi. Tappeleminen voisi toisaalta olla toinen asia. Eihän sitä koskaan tiennyt miten toinen osasi tapella. Nainen katsoi toisen asetta ja mutristi hieman alahuultaan. Hän siirsi kätensä miekalleen, joka roikkui hänen vyötäröllään ja tuijotti miestä hiljaa. Onneksi miekka oli sattunut mukaan. Jousi käy nimittäin enemmän kaukotaisteluihin, eikä tuo mies aikonut varmaankaan hirveän kaukaa taistella. Tuo kysyi muutaman kysymyksen ja Tenshi väänsi huulilleen pienen, vinon hymyn.
"Itse asiassa en tiedä. Pitäisikö?", hän vastasi toisen jälkimmäiseen kysymykseen ja tuijotti toista edelleen, hymyillen kuitenkin ihan vähäsen.
Avatar

Hovinarri

Viestit: 2500

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti Ma Tammi 30, 2012 10:31

Eugene

Demoni huomasi lyhyemmän osapuolen hämmästyksen, tai hätäännyksen, miksi tuo varautuva reaktio olikin sitten laskettava. Tyttö otti etäisyyttä ja se oli Eugenen mielestä hyvä. Hän ei kaivannut pikkulasten pöpöjä iholleen. Se, että punapää käänsi katseensa pois miehestä tämän virnistäessä melkein ruokki demonin virnistystä ennestään, mutta tämä vakavoitui jälleen kun nulikka ei osoittanut minkäänsortin tietämystä hänen olemassaolostaan tai maineestaan. Yksi halutuimpia palkkamurhaajia ennen muinoin? Yksi verenhimoisimmista laitapuolen kulkijoista? Tappavan taitava katanoiden käyttäjä? Taistellessaan kuin... Aivan, niin no. Eihän kukaan TIETENKÄÄN olisi voinut olla kertomassa hänen antisankarillisista taisteluistaan. Kaikki vastustajathan olivat ilman muuta aina kuolleet. Paitsi se petolinnun peräpukamaa muistuttava nenäkäs oman napansa tuijottaja joka oli kutsunut ritarikaartinsa pelastamaan. Idiootit. Palakoot helvetissä - tai älkööt saako edes niin armollista kuolemaa. Repeytykööt niin moniksi palasiksi kuin oli mahdollista, ja niin kivuliaasti kuin kukaan salli. Sen jälkeen voisivat palaa pitkän aikaa. Sitten Eugene havahtui taas ajatuksistaan. Toinenhan jopa julkesi hymyillä!
"Pitäisi. Voi kyllä, sinun pitäisi", Gene hykerteli ja asteli eteenpäin pienemmän luo, katanat tiukasti käsissään.
"Et ole kuullut Eugene Gillespiesta?" hän kysyi ja katseli tylleröä arvostelevasti ylhäältä käsin, kuin mittailisi oliko roska vielä sen arvoinen että siitä saisi panttilainaamossa yhtään rahaa. Mies oli hyvin närkästynyt siitä, ettei häntä oltu tunnistettu. Vaikka ei hänkään ollut (kas kummaa) tyttöä nähnyt aikaisemmin, joten yhtä hyvin toinen voisi olla uusi tulokas. Ja siinä tapauksessa hän voisi ensin vähän leikkiä, ennenkuin jättäisi toisen tänne kuihtumaan...
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 1/2
Levo 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Ti Tammi 31, 2012 3:55

~ Tenshi ~

Nainen katsoi hiljaa kun toinen asteli lähemmäs, puristaen kätensä tiukasti katanoidensa ympärille. Toinen sanoi että hänen kyllä pitäisi tuntea tuo, mutta ei nainen oikein voinut olla varma kuka tuo oli, jos hän ei edes esitellyt itseään. Kasvotkaan eivät hirveän tutut olleet, kun ei ollut tuota ennen nähty. Puoliverinen demoni siirsi kätensä miekkansa kahvalta eteensä ja katsoi itseään noin kaksikymmentä senttiä pitempää herraa hiljaa.
"Älä tule lähemmäs", tuo sanoi ja mutristi alahuultaan hieman.
Nainen asetti kätensä takaisin miekkansa kahvalle, siltä varalta, että toinen hyökkäisi. Toinen kysyi kysymyksen ja esitti samalla nimensä. Nainen kallisti hieman päätään ja siristi hieman silmiään. Toinen kulma nousi hieman ylöspäin ja nainen astui askeleen taaemmas.
"Mitä sinä edes tekisit sillä tiedolla? Mitä väliä vaikka olisinkin joskus kuullut nimesi? Onko se jotenkin todella mahtavaa?", hän kyseli ja tuijotti toista suoraan silmiin, melkein samalla katseella kuin tuo tuijotti häntä.
Tosin hieman ystävällisemmin. Ei kuitenkaan liian. Tenshi puristi kätensä miekkansa kahvan ympärille ja veti sen esille. Hän ei kuitenkaan osoittanut sillä toista, vaan piti sitä vierellään, valmiina kuitenkin iskemään, jos toinen hyökkäisi.
Avatar

Hovinarri

Viestit: 2500

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti Ke Helmi 01, 2012 4:09

Eugene

Kylmyys alkoi kiertää demonin ympärillä sitämukaa kun hän poistui leimuavan ladon vierustalta. Tuli yritti ahmaista sisäänsä ladon päällä olevia lumia ja siksi sen eteneminen hidastui hieman, muttei sammunut kokonaan. Eugene ei vilkaissut taakseen kävellessään, ja kun tyttö käski pysähtymään, Gene otti vielä mielenosoituksellisesti kaksi askelta eteenpäin, jääden sitten vakavana niille sijoilleen. Hänen olisi tehnyt mieli peittää jollain säkillä tytön naama sillä alahuulen mutristuminen toi hänen mieleensä pienet lihavat vauvat jotka olivat syntyneet timanttilusikka persauksissa eivätkä saaneet mielestään tarpeeksi ruokaa. Demoni siristi silmiään kun punapää kysyi, miksi Eugenea niin kiinnosti oliko hän tunnettu. Ai miksikö kiinnosti? Demoni naurahti ääneen ja hänen mustat kulmansa painuivat rypylle.
"Tottakai sillä on merkitystä. Ennenkuin tapan viholliseni, minun on oltava varma että hän tietää kenen tappamaksi joutui. Ja on varsin eriskummallista että nimeni on päässyt livahtamaan ohi korviesi. Vai oletko kenties saastaisten ihmisten puolella? Entäpä ylimielisten haltioiden?" Eugene kysyi suoristaen selkäänsä ja arvioiden katseellaan toista päästä varpaisiin. Liian punainen haltiaksi. Ihmiseksi jopa sopisikin. Eugene kenosi päätään hitusen taaksepäin toisen vetäessä miekkansa esiin. Tuollaisella terällä naisenalku varmaan silpoisi vahingossa omat varpaansakin.
"Ahaa, sotakannalla siis?" demoni kysyi pilkalliseen sävyyn ja pyöräytti teriä jälleen.
"Voin sallia sinulle aloituksen. Naiset ensin, niinhän."
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 1/2
Levo 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Ke Helmi 01, 2012 6:47

~ Tenshi ~

Toinen asteli pari askelta häntä päin, kehotuksesta huolimatta. Nainen siristi silmiään hieman ja astui itse hieman taaemmas. Nainen nosti hieman toista kulmaansa, toisen nauraessa. Pidemmän herran sanoessa lauseensa loppuun, nainen hymähti pienesti.
"No nyt minä ainakin tiedän nimesi, joten ei sinulla kai ole enempää mitään huolia. Vai onko?", puoliverinen sanoi ja otti viattoman ilmeen kasvoilleen.
Hän vakavoitui kuitenkin melkein heti ja tuhahti sitten pienesti. Ihmiset eivät kuuluneet naisen lempirotuihin. Eivätkä kyllä haltiatkaan. Molemmat rodut olivat yhtä ylimielisiä ja jotkut liiankin ärsyttäviä.
"En ole kummankaan rodun puolella", hän sanoi ja irvisti pienesti merkiksi, että tarkoitti sanojaan.
Nainen virnisti pienesti toisen kysymykselle, muttei vastannut mitään. Kallisti vain hieman päätään. Hän puristi huulensa yhteen, mutta avasi suunsa kuitenkin pian.
"En pidä tappelemisesta. Kunhan vain kerron ilman sanoja, ettei kannata hyökätä, jos sitä ajattelit noilla aseillasi tehdä", hän sanoi viimein ja katsoi toista hetken aikaa hiljaa.
"Mutta jos kerran niin paljon tappelemisesta olet kiinnostunut, niin kyllä me voimme jotakin.. Mukavaa tehdä", tuo jatkoi ja siirsi miekkansa viereltään eteensä.
Pieni virne nousi neidin huulille ja tuo nosti miekkansa terää hieman ylöspäin. Ilme vakavoitui kuitenkin ja nainen asteli nopeasti eteenpäin ja yritti osua miekallaan toisen vartaloon. Hän pysähtyi kuitenkin ja osoitti miekkansa terällä toista haarojen väliin. Hän virnisti pienesti ja tuijotti suoraan miehen silmiin.
Avatar

Hovinarri

Viestit: 2500

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti Ke Helmi 08, 2012 9:02

Eugene

Demoni tulkitsi tytön lyhyen perääntymisen peloksi ja omaksi ylivoimakseen - mikä oli tietenkin muutenkin itsestään selvää - ja loi huulilleen vallan ylimielisen hymyn. Ah. Miten loistavan pelottavan julma hän olikaan kaikkeudessaan.
"On, minulla on yhä häirikkö kokkoni äärellä", Eugene körähti ja vastasi toisen viattomaan ilmeeseen nostamalla toista kulmaansa kyllästyneen näköisesti. "Ja aion päästä hänestä eroon joko hyvällä tai pahalla."
Punahiuksinen ei kuulemma pitänyt tappelemisesta, ja demoni oli puoliksi yllättynyt ja puoliksi tyytyväinen. Yllättynyt siksi, koska hän harvoin törmäsi olentoihin jotka eivät pitäneet tappelemisesta. Pakoonkin juoksevat yksilöt yleensä nostivat aseensa viimeistään jouduttuaan umpikujaan. Tyytyväinen Gene taas oli osapuilteen siksi, että jos tämä puolukkatukka ei kerran pitänyt taistelusta, ei hän ollut todennäköisesti koskaan aiemmin taistellutkaan. Ainakaan niin paljoa kuin demonimies itse oli lyhyenlännän elämänsä aikana ehtinyt. Se taas tarkoittaisi sitä että demonin etulyöntiasema kasvaisi ja hän olisi taidokkaampi käyttämään aseita, kuin vastustaja.
Sen pitemmälle Gene ei ehtinyt suunnitella taistelustrategiaansa, sillä nuori nainen teki jo aloitteen ja Eugene väisti miekan vain noin kymmenen sentin päästä. Siinä oli melkein mahan hyvinvointi vaakalaudalla. Eugene otti valmiusasennon ja häneltä jäi oikeastaan kokonaan huomaamatta se että häntä tähdättiin jalkoväliin, sillä hän hyppäsi ladosta katsottuna hieman oikealle ja yritti sivaltaa vastustajaansa ranteisiin. Sellaisella pelin voisi lopettaa lyhyeen ja vastustaja pudottaisi miekkansa.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 1/2
Levo 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Pe Helmi 17, 2012 9:11

~ Tenshi ~

Toinen sai väistettyä hänen iskunsa, joka oltiin tähdätty tuon vatsaan. Nainen siristi hieman silmiään, ennen kuin toinen hyppäsi ylös ja yritti luultavasti sivaltaa naista ranteisiin. Puoliverinen sai pienen viillon, mutta ehti kuitenkin vetäistä kätensä pois toisen aseiden edestä, ennen kuin ranteeseen ehti tulla mitään pientä viiltoa suurempaa haavaa. Tenshi astui kuitenkin kauemmas ja yritti sivaltaa samalla miekallaan toista kasvoihin, käsivarteen ja jalkaan. Toinen oli selvästi naista pidempi ja ehkä jopa vähän vahvempikin, joten nainen toivoi että edes pieni haava voisi jotenkin hidastaa toisen liikkumista. Tenshi asteli tällä kertaa toisen eteen ja yritti samalla saada miekkansa osumaan tuota vatsaan. Nainen ei edes tiennyt miksi he taistelivat, mutta jotenkin hänestä vain tuntui että nyt olisi hyvä hetki esimerkiksi parannella hieman taitoja. Tosin jos toinen aikoisi tappaa hänet, niin taitojen parantamisella ei olisi oikein mitään hyötyä, mutta onneksi Tenshi oli vahva ja aika hyvä taistelemaan, joten hän ei aikoisi helposti kuolla. Tosin hän toivoi, ettei toisella edes ollut mitään ajatuksia tappaa tätä naista.
Avatar

Hovinarri

Viestit: 2500

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti La Maalis 03, 2012 9:48

Eugene

Vastustaja väisti iskun melko hyvin, sillä demoni sai aikaan vain pienen haavan. Ei siis mikään ihan ensikertalainen ilmeisesti, tai sitten tällä oli vain hyvää tuuria. Naisenalku suuntasi iskunsa selvästi kasvojen korkeudelle, sen Eugene sai väistettyä vaikkakin yksi arpi lisää olisi ollut vain komistus niissä kasvoissa, toisen iskun käsivarteen joka oli survaista demonin hauislihaksen tuusannuuskaksi - onnekseen hän sai senkin väistettyä - mutta viimeinen, jalkaan suunnattu isku osui. Se sattui kuitenkin onnekkaasti juuri saappaan taitekohtaan, halkaisi nahkasaappaasta nahan ja aiheutti polven alapuolelle ruhjeen. Ei onneksi syvää sillä saapas oli pelastanut vauhtia jonkunverran pienemmäksi.
"Vai että tällaista peliä!" Gene huudahti, nauroi sen perään ja alkoi arvella ettei tyttönen ollutkaan mikään normaali kuolevainen. Kenties hänessä virtasi vaikka vampyyriverta tai jotain muuta, joka antoi hänelle voimia käsitellä tuota miekkaa. Vaan filosofiset pohdiskelut sikseen, Eugene tähtäsi toisen katanan punapään esimerkistä jalkaan ja toisen tytön vasempaan kylkeen. Jalkaan oli tarkoitus tehdä pistohaava ja kylkeen sivallus.
"Saanen tiedustella kenet minulla on ilo haastaa?" Gene kysyi pieni pilkallinen sävy äänessään. Hän voisi melkein alkaa pitää listaa siitä, keitä oli seivästänyt. Demoni peruutti hieman lähemmäksi latoa, joka liekehti.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 1/2
Levo 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Ma Maalis 05, 2012 6:18

~ Tenshi ~

Vastustaja sai taitavasti väistettyä naisen kaksi ensimmäistä iskua, mutta viimeinen isku osui jotenkin tuon jalkaan. Vino hymy nousi naisen kasvoille toisen huutaessa ja nauraessa heti perään. Puoliverinen enkeli piti miekkaansa edessään suojanaan siltä varalta että toinen päättäisi hyökätä. Pian tuo hyökkäsikin ja yritti ensin iskeä katanansa naisen jalkaan. Saapas kuitenkin pelasti naisen jalan aivan kuten Eugene -nimisen herran saapas oli pelastanut tuon jalan, mutta kylkeen kohdattu katana teki pienen sivalluksen. Naisella ei ollut kyljen suojana minkäänlaista vaatekappaletta, mutta hän oli pystynyt väistämään katanan niin, ettei haavasta ollut tullut liian syvää ja pitkää. Tenshi puraisi kuitenkin alahuultaan pienesti. Hän nosti katseensa peruuttavaan herraan, joka oli kysynyt hänen nimeään. Tai siltä se kysymys ainakin oli vaikuttanut. Tenshi päästi pienen tuhahduksen päästään mutta hymyili miehelle kuitenkin pienesti. Hän ei välittänyt toisen pilkallisestä äänensävystä, vaan vastasi tuolle ihan rauhallisesti.
"Olen Tenshi Zugaikotsu", hän sanoi ja nosti miekkansa kärjen taas ylöspäin ja tuijotti itseään paljon pidempää herraa kasvot taas normaalissa ilmeessä.
Avatar

Hovinarri

Viestit: 2500

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti To Maalis 22, 2012 9:14

Eugene

Näemmä heidän kumpaisenkin saappaat olivat suunniteltuja tätä taistoa varten, sillä myös naisen saapikas pelasti tämän säären. Perhana sentään, mietti demoni näreissään. Kylkeen vastustaja sai sentään jonkinverran vahinkoa, mutta haava ei näyttänyt ensivilkaisulta syvältä.
Joo, zukazaka. Hieno nimi, Gene mietti ja kurtisti kulmiaan eriväristen silmiensä tarkkaillessa vastustaan kehonkieltä. Mistä ihmeestä näitä itämaalaisia nimiä tupsahteli Cryptiin... Demonin mielestä ne olivat lähinnä naurettavia. Haltioiden ah-muka-niin-kunnioitettavan kieliset nimet sentään antaisivat jonkunlaista arvoa nimensä kantajalle, ja ihmisten, noiden tavallisten tallaajien keskinkertaiset nimet osaisi sentään lausua. Mutta osuizangeli gugi shikmasuikeli oli jo liikaa. Miten he muistivat omatkaan nimensä?
Demoni otti kädelleen seinään muodostunutta, hehkuvaa hiiltä ja viskasi sen päin vastustajansa kasvoja tavoitteenaan sokaista hänet ainakin hetkellisesti. Kuuma puu ja kipinät saattaisivat poltella mukavasti naamassa. Tämän jälkeen Eugene kierähti vasemmalle, hyppäsi pystyyn ja yritti iskeä katanansa Tenshin reisiin.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 1/2
Levo 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Ma Maalis 26, 2012 5:22

~ Tenshi ~

Puoliverinen demoni virnisti pienesti kun toinen alkoi ehkä miettimään naisen nimeä. Tai siltä se ainakin vaikutti. Toinen pysyi nimittäin paikoillaan ja ainoastaan kasvojen pienistä liikkeistä tajusi että tuo mietti jotain. Tenshi hymähti pienesti. Hänen nimensä tosiaan oli vähän vaikea, mutta ei etunimi nyt sentään voinut hirveän paha olla. Jos oli niin toinen voisi vähän muistella omaa etunimeään. Tenshi pysyi silti varuillaan siltä varalta että toinen hyökkäisi ja kun toinen oli pian saanut käsiteltyä ajatuksensa loppuun, tuo hyökkäsi. Tenshi ei kuitenkaan ehtinyt väistää tulikuumaa puuta, joka viskattiin hänen naamaansa päin. Nainen päästi suustaan pienen lyhyen kiljaisun saadessaan kuumaa hiiltä naamaansa. Vaikka nainen olikin puoliksi demoni, hän ei silti kestänyt kuumia tavaroita aivan kuten hänen isänsä. Tenshi pudotti miekkansa maahan ja nosti kätensä kasvoilleen pyyhkimään murentuneet hiilet pois silmistä. Hän kuuli kun vastustaja liikkui. Nainen avasi hieman silmiään, mutta liian myöhään, jotta olisi voinut väistää. Katana uppoutui naisen reiteen ja tuo kaatui selälleen maahan. Hän kesti kuitenkin kivun ihan hyvin ja yritti potkaista Eugenea monta kertaa.

//Nauroin ^^ :D
Avatar

Hovinarri

Viestit: 2500

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti Su Huhti 01, 2012 8:09

Eugene

Kipinät lensivät halki pimeän yötaivaan palavan puun kaarnasta ja leijailivat lumeen sammuen sitten sihinän saattelemana mustaksi töhkäksi. Oranssina hehkuva hiili osui kuin osuikin Tenshin kasvoihin, ja Eugenella oli mahdollisuus survaista katanan tytön reiteen. Osuma. Demoni nosti selkänsä riemusta suoraksi.
"HA-aaaasaatana!" Gene kirosi naurunpyrähdyksensä loppuun kun maassa vierivä punatukka iski potkunsa ensin demonin polveen ja sitten nivusiin. Siinä oli isyyden lähtö ja perintökalleuksien murskaantuminen lähellä. Eugene painoi toisen katanansa hetkeksi tuppeen ja vetäytyi sisäreittään pidellen lähemmäksi latoa. Jo toinen kerta kun punahiuksinen nuori nainen yritti tähdätä häntä vyön alle. Tälläkertaa osuma ei onneksi ollut tullut nappiinsa, mutta särki silti. Samoin teki polvellekin.
"Eihän hätä ole tämän näköinen... Olet nyt rampa ja minä voin täten vaikka polttaa sinut poroksi", demoni ehdotti ja repäisi palasen hiiltä jälleen heittääkseen sen Tenshiä päin, lähinnä polttaakseen tämän ihoa.

//Sopiikin nauraa, Genen ajatuksenjuoksu on vähän itsekästä :D
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 1/2
Levo 1/2

Miten olisi kuutamokävely?
Seuraava

Paluu Laurina Arot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö