Kirjoittaja Mori » 03 Syys 2015, 11:53
Hevosmiehellä ei ollut mitään suurta sanottavaa pojalle, joka pdptti hiljaisena ja tuumien toisen ajatuksia. Lopulta tuo myöntyi ehdotukseen ja Izenikin hautaamiseen. Välineitä siihen kuitenkin tarvittiin, joten hevosmies meni ja ehdotti heidän lähtemistä kohti tämän taloa. Se tietäisi myös sitä, että Rith saattaisi vielä enemmän päästä käsiksi hevosmiehen kiiltäviin esineisiin. Ei sen tarvinnut olla mitään sisältä, sinne kun ei välttämättä pääsisi. Eikä asian tarvinnut olla iso, jos se oli jotain, mikä kiilsi Rith olisi hyvinkin tyytyväinen.
Hevosmies meni ja ehdotti, että tuo voisi kantaa hänen "kuolleen" ystävänsä. Titetysti poika olisi voinut kantaa Izenikin itse, mutta lohikäärmeen muodon ottamisesta ei seuraisi välttämättä miitän hyvää. Varsinkaan siitä, kun Rith voisi vain nostaa miehennsuuhunsa ja kantaa pois. Joten se aihe evättiin ja Rith nousi hitaasti ylös. Hän tuijotti Izenikiä odottavasti, mutta tup ei evoeläkään reagoinut juurikaan mihinkään, joten Roth päätti vain auttaa ystävänsä hevosmiehen käsittelyyn.
Rith käveli tuon vierellä. Hän käveli rauhassa ja niin kauan, kunnes hän näki kaukaa jo häämöttävän talon. Hän ei kommentoinut, mutta vilkaisi vain hevosmiestä. "Mikä sinä muuten olet?" Rith päätti nopeasti kysyä, mutta ei halunnut antaa surevan ensivaikutelmansa mennä säröiksi. Hän tuijotti Izenikiä ja mietti kauan, hyvin kauan. Hän laskelmoi kuinka kauan tuo aikoisi tässä tilassa vielä olla.
Valmistelut sitten alkoivatkin. Hautauspaikka åiti löytää ja Rith auttoi sen kanssa. Hän yarkasteli ympäristöä myös muutamien kiiltävien asioiden varalta. Paikka löytyi ja kaivaukset alkoivat. Hän oli viisitoista vuotias teini, kyllä häneltäkin löytyi voimaa, niin lapion päähän hän myös tarttui.
Haudan kaivuun jälkeen Izenik laskettiin sinne. Rith tuijotti miestä edelleen odottavasti, mutta kun mitään ei tapahtunut, hän heitti ensimmäiset mullat miehen päälle. Haudan täyttö alkoi ja kun sekin oli saatu valmiiksi sen päälle asetettiin pieni kivi. Kuvastamaan hautakiveä. Rith jäi siihen istumaan hetkeksi ja nousi sitten ylös tullen hevosmiehen luo. "Ah... Unohdin... Kysyä nimesi..." Rith sanoi ja tunsi olonsa hetkelliseksi hyvin aidosti turvattomaksi.
Izenik heräsi horrostilastaan. Hän avasi silmänsä van nähdäkseen pimeää ja tuntiessaan tiiviiyden yllään. Mies näytti maan sisällä hyvinki ärtyneeltä ja päätteli tämän olevan joitakin pojankolttiaisen tekemisiä. Izenik sulautui maahan ja nousi sen avulla hieman ylemmäs, kunnes tavoitteli maan pintaa. Nyrkki iskeytyi ja tuli läpi, multaa roiskui ylös ilmaan ja sai Rithin säpsähtämään. Käsi koski maata ja sitten maa sen alla alkoi liikkua. Kun Izenik nousi ja ärisi. "Rith!" hän sanoi ja painotti nimeä jykevästi.
Mies nousi mullan seasta ylös takaisin maan pinnalle ja puhdisti vaatteitaan, minkä pystyi. Sen jälkeen pojan vieressä olevasta hepasta huolimatta tuo käveli lohikäärmeen luo, nappasi tuon hupusta ja nosti ylös. "Mitä oikein luulet tekeväsi?" hän murahti. Hän kohotti tähti katseensa kentauriin ja veti samalla pojan taakseen maahan, antaen tuon vain lösähtää sinne. "Anteeksi, että jouduit katsomaan hänen peräänsä, mutta hänellä on tapana leikkiä minun kustannuksellani." Izenik huomautti ja pudisti hieman päätään. Tietysti hänen piti vielä selitellä itsensä, sillä haudassa hän nähtävästi oli maannut.
//Tein nyt nopeen aika sutrauksen, koska muuten pelaan liikaa Rithillä xD