Isä ilman lapsia//Janni!

Arot sijaitsevat valtakunnan länsiosassa, aueten heti Quinn metsän vieressä ja jatkuen pitkälle pohjoiseen Kleth vuorelle asti. Arot ovat kumpuilevaa ja välillä tasaantuvaa ruohomaata silmänkantamattomiin. Aroilta löytyy kuitenkin teitä, jokia ja jopa pieniä järviä, jotka rikkovat tämän ruohomeren yhtenäisyyttä silloin tällöin. Kaksi suurinta tietä kulkevat ihmisten kaupungista Nahor kylään ja toinen suurin tie taas ihmisten kaupungista arojen halki Kleth vuorelle. Kleth vuorelle kulkevaa tietä ei kuitenkaan käytetä kovin usein lohikäärmeiden pelossa.

Aroilla sijaitsee tätä nykyä myös Haltioiden kaupunki. Pohjoisemmasta löytyy myös kyliä, jotka uhkarohkeana pitävät majaansa aroilla.

Haltiat pitävät aroja erittäin tarkkaan silmällä kaupunkinsa tähden, joten on erittäin todennäköistä törmätä haltioiden sotilaspartioihin aroilla, varsinkin eteläosassa.

Valvoja: Crimson

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 17 Syys 2015, 21:38

Kavioiden kopsekantutui hiljaisena Izenikin korviin. Hän makasi kyljellään Rithin vierellä. Poika oli tarrautunut häneen, vaikkei hänestä lämpöä lähtenyt. Tuon keho oli alkanut hipoa jo kuumaksi kutsuttua tilaa. Kavioiden kopse voimistui hitaasti keittiön kautta ja tuli heidän luokseen. Eravor tiedusteli pojan vointia. "Rauhallista unta, mutta..." hän tuumasi ja laski viileän kätensä pojan kuumalle otsalle. "Nnh.." kuului vain käden alta. Izenikin kasvoille piirtyi ehkä taas hieman inhimmillinen ilme. Hän näytti isoveljeltä, joka huolehti nuoremmastaan.
Eravor kysyi takasta, mutta totesi siihen, etti sitä tarvinnut tehdä jos poika tuntui kuumalta. "Ei sinun tarvitse tehdä sitä. Hänen kuumeensa on noussut, sillä tunnen sen nt itsekin." Haaleita lämpötila eroja hän ei tuntenut, eikä kovin suuriakaan, sillä tuli ei satunnut, eikä kylmä purrut. Se korkeintaan teki kehosta hieman jäykemmän liikuttaa.

Rith liikahti, jolloin Izenik laski katseensa nuorempaan. Poika unähti ja kääntyi selälleen ja äkisti Rith alkoi liikehtiä levottomasti. Izenik aikoi laskea kätensäpojan kasvoille rauhottaakseen tuon, silloin Rith avasi silmänsä. Sekunneissa pojan käden ulkomuoto muuttui valkeaksi, suomuiseksi ja teräväksi. Se löi suoraan Izenikin käteen ja raapi sitä. Izenik ei tehnyt mitään, mutta hänen kätensä sai iskusta kovan tällin. Olihan hänen voimatasonsa ihmisen tasolla, jotenka lohikäärmeen voima taso oli hänen verrattuna kymmenkertainen. Joten käsi sai iskusta vaurion. Se näytti siltä, kuin lasia olisi heitetty kivellä. Halkeamat kiirivät miehen kyynärpäähn asti.
Rith katsoi häntä kauhistuneena. "Ei! Anteeksi! Älä jätä minua!" Rith huusi panikoiden ja kyyneleet tulvivat pojan silmistä. Hän ei kuitenkaan tarrannut Izenikiin vaan etsi turvaa jostakin. Kuumeisena Rith ei tiennyt mihin turvautua.

Izenik katsoi hourailevaa poikaa ja toi toisen kätensä panikoivan pojan niskan taa ja veti tuon syliinsä rauhallisesti. Vaikka Rith rimpuili ja löi minkä jaksoi mies ei päästänyt irti. Hänen kehoonsa ilmestyi halkeamia ja lohkeamia. Izenik oli aivan hiljaa ja seurasi Eravoria vain katseellaan. Lopulta Rith oli väsynyt ja päänsärky voitti voimat. Hän alkoi vain itkemään tarrautuen lopulta matkakumppaniinsa. "Ei hätää. Olen tässä." Izenik sanoi ja toi toisen kätensä pojan ympärille ja rauhoitti tuon omalla erikoisella tyylillään. Rith ei päästäbyt hänestä irti helpolla vaan mies joutui jämähtämään siihen. Hän ei pääsisi edes korjaamaan itseään.
Halkeamat eivät toimineet kuin iho tai mikään sellainen uusiutuva paranemis kyky. Hänen piti saada vain maata itseensä ja se siitä. "Anteeksi, että rikomme iltarauhaasi." Izenik totesi ja piteli valkeaa palloa sylissään. Lohikäärmen poikanen ei olut mikään helpoin hoidokki.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Syys 2015, 17:07

Takkatulelle ei ollut tarvetta, varsinkaan nyt kun poika tuntui kuulemma kuumemmalta, ilmeisesti tuon kuume oli noussut. Se siis tietenkin tarkoitti, että kaksikko jäisi yön yli tai niin kauaksi kuin nuo tahtoivat. Eravor ajatteli hakea Rithille lasin vettä, kuumeessa kun oli hyvä juoda nestettä, se kun haihdutti nopeasti olemassa olevat vesivarat kehossa. Sitä kentauri ei kuitenkaan ennättänyt tekemään, kun uninen poika ryhtyi käyttäytymään levottomasti ja säpsähti hereille.
Eravor yllättyi Rithin iskiessä Izenikiä käteen, joka sai yllättävän paljon vahinkoa aikaan. Eravor ei kuitenkaan nähnyt tarvetta olla huolissaan elottomasta, tuohan oli jo näyttänyt hänelle, miten tuon keho toimi. Rith sen sijaan käyttäytyi kuumeen takia hivenen agressiivisesti, mutta Izenikillä näytti olevan tilanne hallinnassa, kun tuo poikaa piteli.

Eravor seurasi sivusta, kuinka itkevä poika rauhoittui hiljalleen. Oliko tuo nähnyt pahaa unta kuumeen takia vai oliko kyseessä jotain vakavampaa? Eravor oli ainoastaan tietoinen hevosten sairauksista ja yleisistä pikku flunsista, joten mies ei sinäänsä tiennyt oliko kyseessä jotain vakavaa. Oli paras katsoa mihin Rithin tila oikein kulki ja hoitaa tuota parhaan mukaan.
"Ei se mitään. Täällä on toisinaan turhankin rauhallista." Kentauri vastasi Izenikin pahoitteluun. "Haen pojalle vettä." Eravor totesi, päättäen nyt viimein hakea sen lasillisen. Ulos asti miehen ei tarvinnut lähtä kulkemaan, kun keittiössä oli kannullinen odottamassa. Kentauri päätti ottaa koko kannun ja tuoda sen vuoteen vierelle. Täytettyään lasillisen, ojensi Eravor sen Izenikille. "Yritä saada hänet juomaan. Nestehukka ei ole hyvä kuumeen päälle."
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 18 Syys 2015, 17:47

Eravor otti onneksi pojan kuumehourailut kevyesti todeten, että illoista muutenkin oli alkanut tulla vähän liian rauhallisia. Jos Izenik olisi jotenkin pystynyt ilmaisemaan itseään vapaasti, hän olisi varmaankin naurahtanut tähän. Mutta yrmeä mikä yrmeä ja niin mies myös vain jatkoi olemattomia yrmeitä naamojaan. Eravor ilmoitti hakevansa kuumeiselle vettä, sillä nesteiden lähtö kehosta oli pahaksi. Izenik nyökkäsi ja laski katseensa poikaan. "Teit sinäkin kohtauksen." hän mutisi ja laski viileän kätensä pojan kasvoille ja tunnusteli tuon hikiseksi muuttuneita kasvoja.
Kentauri ilmestyi ojentaen hänelle vesilasin. Izenik nousi hieman ja nosti samalla Rithiä ylös päin, jotta kykenisi juottamaan tuota jossain muodossa. Eravor selkeästi osasi työnsä. Izenik taputti toisella vapaalla kädellään Rithin kasvoja. "Oi, juo vähän." hän sanoi, kun pojan siniset silmät aukenivat. Rith tuntui tuijottavan hetken jonnekin, kunnes laski katseensa alemmas, tuntiessaan huulillaan lasin. Viileä neste valui hitaasti aina välillä pysähtyen pojan suuhun. Rith nieleskeli minkä pystyi, mutta vesi lasin puolessa välissä hän tyrkkäsi Izenikin vaurioitunutta kättä kauemmaksi. Izenik laski veden maahan pedin viereen ja laski Rithin alas nukkumaan. Hän itse nousi ja kietoi vielä ennen sitä pojan tiukasti loimuun. "Käyn ulkona korjailemassa itseäni..." Izenik sanoi ja nyökkäsi sitten merkiksi Eravorille ja poistui itse ulos.

Ulkona hän laskeutui vain kyykkyyn ja laski kätensä maahan. Se näytti siltä, kuin maa olisi niellyt hänen kätensä. Halkeamat katosivat tovin kuluttua hänen kehostaan ja hän saattoi nousta takaisin mennäksen sisään. Hän huomasi kuitenkin vaatteensa, jotka liehuivat kaivan reunalla jo iloisesti kuvuineena. Ne hän otti, muttei pukenut päälleen. Sisällä hän katsoi kentauriin. Hän mietti pitikö sitä keskustelua kehitellä, sillä hän ei tosiaan osannut oikein olla sosiaallinen, ellei häneltä kysytty ja oli pakko vastata. Toisaalta olisi varmaankin hyvä syy selittää tilannetta, että se oikeastaan avautuisi hänelle itselleen. "En tosiaan ole ennen nähnyt Rithin sairastelevan, mutta kai se on normaalia, kun on vielä nuori." Izenik totesi ja käveli kentaurin ohitse pojan luokse.
Izenik pyyhki hieman Rithin hikeä omalla vaatteellaan ja nosti lopulta tuon kehoaan vasten syliinsä. "Rithillä ei ollut ketään, kun tapasin hänet. Hän ei puhunut mielellään menneisyydestään, sillä uskoisin hänen kasvaneen yksin. Siksi hän on niin takertuva." Izenik sanoi ja kuulosti negatiiviselta sen sanoessaan. Hän ei voinut sille mitään, mutta hänen katseensa oli silti sitä vastaan huolehtiva. Kai tuo lause nyt tarkoitti sitä, minkä takia poika niin oli käyttäytynyt. Yksinäisyys ja pelko hylätyksitulemisesta oli suuri. Rith liikahti ja kietoi kätensä Izenikin yllätykseksi hänen kehonsa ympärille ja painoi hikisen naamansa vasten hänen vatsaansa.

"Lapset..." Izenik totesi hiljaisesti, mutta oikeastana tämä ei haitannut yhtään. Hän nosti lopulta kasvonsa Eravoriin. "Näytät asuvan yksin hevostesi kanssa, mutta käyttäydyt kuin sinulla olisi ollut omia lapsia?" oliko Eravorilla omia lapsia.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Syys 2015, 14:24

Eravor nyökkäsi Izenikin ilmoittaessa menevänsä ulos korjaamaan itseään. Ei mies tiennyt kuinka toinen sen tarkalleen aikoisi tehdä, mutta ei hän yllättyisi jos se olisi jotain taianomaista. Mies vilkaisi pojan puoleen, joka jatkoi sikeitä uniaan. Kenaturi asettui lattialle makaamaan hevosen lailla, toki ihmismäinen ruumin pysyi vielä suorassa.
Jos poika saisi uuden kohtauksen, olisi hyvä että joku valvoisi aina tuon vierellä. Tuo saattaisi vahingossa satuttaa itsensä. Eravor kyllä uskoi Izenikin hoitavan valvomisen, tuo kun ei muutenkaan unta tavinnut, sekä mies näytti huolehtivan pojasta paljon.

Izenik palasi takaisin sisälle. Lohkeamat olivat tiessään, toinen oli siis onnistunut itsensä korjaamisessa. Mies otti puheeksi sen kuinka tämä oli ensimmäinen kerta, kun tuo oli nähnyt Rithin sairaana. "En tiedä kuinka se lohikäärmeillä toimii, mutta kyllä, on hyvin yleistä että nuorena sairastellaan useammin kuin vanhempana." Eravor totesi Izenikin pohdiskeluun.
Kentauri kuunteli kun mies kertoi kuinka Rith oli ollut ypöyksin heidän tavatessa ja vaikka toisen äänensävy oli negatiivinen, saattoi Eravor nähdä kuinka toinen välitti nuoremmasta, silkalla kehonkielellä. "On hyvä, että Rithillä on nyt sinut." Kentauri totesi hymyillen ystävällisesti, samalla vilkaisten nuoremman puoleen, joka hakeutui lähemmäs Izenikiä. "Jos hän tuntuu hikoilevan, olisi kenties hyvä höllätä loimea. Se tuotaa vain turhaa lämpöä, on hyvä että poika pääsisi viilentymään välillä." Eravor neuvoi ohimennen.

Izenikin kysymys sai Eravorin hymähtämään. "Ei minulla omia lapsia ole. Toki olisin miellläni isä, mutta taidan pian olla liian vanha, että kukaan neito minua huolisi puolisokseen ja haluaisi perheen minun kanssani." Kentauri totesi haikeasti hymyillen.
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 19 Syys 2015, 14:49

Izenik poisti loimea Rithi jalkoihin asti ja kuunteli samalla, kuinka Eravor halusi olla isä, mutta alkoi olla jo liian vanha, jos kukaan neito häntä huolisi. "Jos halaut perheen, sinun ei kannata ajatella, ettei kukaan huoli sinua. Vielä vanhanakin voi rakastua... Ja saada lapsia." Izenik sanoi, mutta tuo neuvo oli enemmän hänen vanhan isäntänsä suusta, ei hänen. Hän ei koskaan ole elänyt itse perhe elämää, vaikka tiesi mikä se sellainen on.
Olisi kovin surullista, jos Eravor eläisi loppuelämänsä yksin ja kuolisi yksin vain hevoset seuranaan. Izenik nojasi lopulta käteensä ja katsoi Eravoria, joka makoili hevosmaisesti paikallaan. "Minusta sinun pitäisi vain luottaa itseesi... Kuten Rithkin sanoi, olet uljas yksilö, vaiket sitä välttämättä itse näe." hän totesi ja pyyhki Rithin naamaa, tuon hikoilessa.

"Enkä suosittele sitä yksinään elämistä, siitä ei koidu mitään hyvää missään paikassa... Sinulla on vain yksi elämä, joten pidä siitä kiinni ja nauti se loppuun asti." Izenik totesi ja hymähti vähän turhautuneen kuuloisesti kääntäenkatseensa vain pois kentaurista. Kukaan ei halunnut hänen elämäänsä, tällaisessa ruumiissa ei pystytty edes jatkamaan sukua saatika nauttimaan mistää, mikä kuului eläville. Toisaalta Izenik ei päässyt edes nauttimaan kuolleille kuuluvista oikeuksista. Ikuisesta levosta. Hän tunsi olevansa vain vaeltava sielu maan päällä, joka ei koskaan päässyt eteen tai taakse päin. Hän oli jukissa kahden maailman välissä.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Syys 2015, 20:07

Oli yllättävää kuulla noinkin viisaita sanoja kuului Izenikin suusta, mutta ehkä Eravor vain unohti, että mies oli häntä monta sataa vuotta vanhempi, nuoresta näöstään huolimatta. Niin kuin hän oli sanonut mieli varttuu mitä kauemmin se on olemassa.
Mies puhui itseluottamuksesta ja siitä mitä Rith oli sanonut hänen uljaudestaan. Mies oli toki kiitollinen moisista sanoista, mutta kaksikolla ei ollut minkäänlaista tietoa siitä kuinka hän ei ansainnut niitä sanoja.
"Olet oikeassa Izenik, yksinelo ei ole hyvästä ja tästä ainoasta elämästä pitäisi nauttia, mutta... minä en ansaitse sellaista." Eravor selitti ystävällinen hymy huulillaan. "Kerroin teille edesmenneestä veljestäni, hänen kuolemansa oli minun syytäni. Minä olen tässä nyt, koska veljeni kuoli. Minun olisi pitänyt kuolla ei hänen." Kentauri selitti samalla kun hymy hiipui pois tämän huulilta. "Olen kyllä kuullut muiden kertovan, että hän kuoli puolestani ja en saisi heittää elemääni menemään ja tiedän sen, se olisi häväistys hänenen sielulleen. Joten tyydyn elämään yksinäisyydessäni ja aion odottaa rauhassa omaa vuoroani."
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 19 Syys 2015, 21:10

Oliko niin vaikeaa ottaa elämästä ne viimeisetkin mahdollisuudet irti? Eravor lähes kieltäytyi siitä, ettei ansainnut tätä tilaisuutta. Izenik käänsi päänsä vain näyttääkseen hyvin ärtyneeltä. "Huh?" hän äännähti. Eravor alkoi selittämään edes menneestä veljestään, jonka kuolemaa piti omana vikanaan. Tietysti. Izenik tiesi kyllä minkälaista on menettää asioita tai henkilö, mutta sellaisesta mueehtiminen oli turhaa. Hänkin oli kerran elävä ihminen, joten tunteiden kanssa leikkiminen ei ollut temppu eikä mikään.
Veli, joka kuoli tämän miehen puolesta. Puheet oman henkensä heittämisestä tuntuivat typeriltä. "Haaskaat vain elämääsi. En usko, että edes mennyt veljesi haluaisi tätä sinulle, että kidutat itseäsi yksinäisyydessä." Izenik sanoi ja tuijotti yrmeänä Eravoria. "Kuolema ei ole vaihtoehto, kun elää vain kerran." Izenik sanoi. "Sinun todellakin kannattaisi ajatella miten toteutat elämääsi. Myls edes mennyttä veljeäsi ajatellen. Kukaan kuollut ei halua elävien kärsivän heidän puolestaan." hän itsekin oli kerran kuollut ja sitten hänet oli revitty leposijastaan.

"Minä voin itse sanoa tämän, sillä olen itse kuollut kerran, toisaalta minulla ei ole mitään muistikuvia entisistä elämistäni." Izenik totesi ja laski kätensä Rithin olalle ja silitteli tuota. "Elämä on karmea paikka niille, jotka kuolema jättää jälkeensä..." hän huokaisi ja murahti siihen vain negatiivisesti. Puhuminen kuolemasta ja elämästä oli helppoa, mutta toisaalta hän ei ehkä ollut paras kertomaan viisauksia saatika neuvoja tälle kentaurille. Ehkei viesti mennyt perille, mutta kunhan Izenik oli purkanut hieman turhautumistaan.
Kenenkään ei tarvinnut odotella tuollaisen takia kuolemaa yksin. Jokaiselle tuli aikansa, siis miksei viettää viimeiset päivät onnellisena.

"Eravor." Izenik sanoi ja katsoi suofaant makuultaan kentaurin silmiä. "Painu nukkumaan." hän vaati. Ilta oli muutenkin venynyt jo pikku hiljaa yöksi. Izenik vain valvoisi tai olisi. Valvoisi näiden kaden unta.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Syys 2015, 13:32

Eravor pystyi näkemään, kuinka Izenik ei pitänyt siitä miten hän omaa elämäänsä käsitteli. Ymmärrettäväähän se oli. "Tiedän kyllä ettei veljeni haluaisi minun kuluttavan elämään yksinäisyydessä, mutta katumus ja suru ovat vaikeita tunteita. Niitä ei noin vain pyyhitä pois harteilta." Kentauri selitti. Miehellä oli kestänyt monta vuotta päästä tähän pisteeseen, yksinkertainen asia kuin hymyily, oli vienyt aikaa saavuttaa. "Ja loppujen lopuksi, olen tyytyväinen missä olen nyt ja en minä täysin yksin ole. Hevoset ovat hyviä seura eläimiä, jos niitä osaa kohdella oikein."

Eravor kuunteli kuinka Izenik selitti omista kokemuksistaan, tuo siis oli kertaalleen kuollut. Se selitti hieman toisen elämän ja kuoleman välisestä tilasta. Kentauri ei epäillyt toisen sanoja missään vaiheessa, Izenik oli viisas, mutta kentauri sattui omaamaan tunteet, jotka olivat samaanaikaan siunaus ja kirous. Ja näin Eravorin kohdalla kirous.
Kentauri havahtui kuullessaan Izenikin kiinnittäessä hänen huomionsa. Toinen pasitti häntä nukkumaan. Eravor tuijotti toista ja luuli hetken katsovansa omaa veljeään silmiin. Tunne oli vain ohikiitävä, eikä kentauri oikein tiennyt mitä siitä ajatella. Oliko se inhottava vai läimmin? Eravor kuitenkin nousi paikaltaan, kun oli riistänyt katseensa pois Izenikistä. "Ajattelin antaa vuoteeni teidän käyttöönne. Nukun mielelläni tallissa." Kentauri kertoi. "Jos tarvitset minua tule vapaasti herättämään minut." Eravor lisäsi, astellen ulko-oven sijaan tuvan perällä olevan oven luokse, joka oli yhteydessä talliin. "Hyvää yötä."

//Jos tahdot voit hyppiä eteenpäin miten tahot :3 //
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 20 Syys 2015, 14:02

Eravor katsoi häntä kuin olisi nähnyt aaveen. Izenik tuijotti miestä takaisin sanomatta mitään. Hän laski lopulta katseensa maahan ja kuutneli, kuinka Eravor aikoisi vain jättää pedin kaksikon käytöön. Näistä patjoistahan he käyttivät vain yhtä, niin miksei kentauri halunnut jäädä? Hän ei vastustanut, olihan koti hänen ja hänen sääntönsä. Eravor kertoi vielä muutaman neuvon, ennen kuin toivotti hyvää yötä. "Hyvää yötä." Izenik totesi. Kentaurin mentyä mies siirsi katseensa lohikäärmeeseen. Hän nosti tähtitaivasta katsovan ilmeensä kohti tyhjyyttä. Sinkäkin toivot sitä etkö vain, onnellisuutta. Kiduttat itseäsi kuitenkin tässä yksinäisyydessä ja koet, ettet saa oman veljesi tähden kokea onnellisuutta. Izenik liikutti Rithin selälleen nukkumaan ja otti yhden tyynyn, jonka asetti tuon pään alle. Hän itse nousi ylös. Hän katsoi ikkunasta ulos ja avasi sitä hieman.
Taivas oli tänään kirkas. Izenik katsoi kohti tähtiä ja antoi siluettinsa murskaantua sirpaleiksi. Sirpaleet liikkuivat kiivaina ulos ikkunasta ja leijailivat ulos. Miehen siluetti rakentui uudelleen aron päälle. Hän istui maahan ja katseli taivasta. Jos häneltä kysyttäisiin, hän kaipaisi omaa lepoaan, mutta hän ei tohtinut jättää Rithiä yksin tähän maailmaan. Ei ainakaan tuon elinaikana. Ajatukset palasivat siihen, kuinka Eravor oli selittänyt tunteista. "Mutkikkaita tunteita vai." mies puhua puuskahti itsekseen.

***

Aamu oli kirkas ja Izenik makasi levollisesti nukkuvan pojan vierellä. Hän oli aina silloin tällöin yöllä juottanut tuolle vettä ja katsonut, ettei tuo nyt kuolla kupsahtanut. Tosin myös yön aikana hän oli antanut osan kasvoistaan muuttua sirpaleiksija leijaila salaa talliin. Yhdellä silmällään hän oli kiertänyt tallin läpi, mutta pysynyt piilossa. Aamulla kasvot olivat taas ehjät. Rith avasi väsyneesti silmänsä, jolloin Izenik nojautui tuon puoleen."Mitäs?" hän kysäisi, johon poika vain naurahti kuivasti ja kääntyi kyljelleen vilkaisten missä mentiin. "Löin sinua." Rith mutisi puoli unessa. Izenik laski vain kätensä pojan pään päälle ja pörrötti sitä. "Entä sitten?" hän kysyi, jolloin Rith vain ulisi siihen anteeksi pyynnön tapaista. Izenik pudisteli päätään. "Ihan sama." hän totesi ja nousi istumaan.
Rith teki samoin, mutta Izenik painoi tuon heti miten takaisin alas maakaamaan. "Ehei, ei tänään." hän totesi. Mies käänsi päänsä kohti tallin ovia.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 20 Syys 2015, 22:09

Eravor oli jonkinaikaa valvonut hevostensa seurassa, ennen kuin oli asettunut makuulle tallinperällä olevan heinäkasan päälle. Ei mies ollut kuitenkaan saanut unta samantien. Hänen oli ollut vaikea saada veljensä naama pois mielestään. Sen takia hän myös oli tallin puolelle tahtonut mennä.
Kentauri oli kenties nukkunut vain muutaman tunnin, ennen kuin lempeät hirnahdukset olivat hänet herättäneet. Hevoset olivat aikaisin ylhäällä ja kun ne näkivät miehen jo tallissa, halusivat nuo aamiaisensa ruokakuppeihinsa. Eravor tunsi olonsa kankeaksi noustessaan ylös heinäkasasta, hän kenties oli liian vanha nukkumaan mukavasti heinän seassa? Eravor ryhtyi laittamaan ystävilleen ruokaa ja siinä kului pienitovi. Aurinkokin alkoi mukavasti sarastamaan.

Kentauri yritti olla hiljaa astuessaan tallista tuvan puolelle, jos kaksikko sattuisi vielä nukkua tai no Rith ainakin. Mies kuitenkin näki Izenikin istuvan vuoteen reunalla. "Huomenta." Mies sanoi astuttaan sisään ja nähden myös että Rith oli valkeilla. "Miten voit Rith?" Eravor uteli astellen vuoteen vierelle. "Onko sinulla ruokahalua?"
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 21 Syys 2015, 12:16

Kentauri ilmestyi tallin puolelta ja toivotti huomenta. Izenikiltä irtosi vain nyökkäys, mutta Rith oli noussut miehen varoituksista huolimatta ylös istumaan. "Huomenta!" hän sanoi pirteän kuuloisena. Eravor tuli lähemmäs ja uteli pojan vointia. "Voin paremmin." hän vastasi. Myös ruokahalua kysyttiin. Rith mietti hetken oliko hänellä nälän tunnetta. "On vain jano..." hän totesi. Izenik vilkaisi poikaan. "Sinut pitää syödäkin." hän mutisi. "Tekisistkö jotain helppoa nieltävää..." Izenik kysyi ja nosti katseensa kentauriin, joka näytti puolet suuremmalta, kun hän istui.
Izenik nousi ja Rith katsoi miestö kysyvänä. "Pysy sinä vain siellä." hän sanoi ja meni sitten Eravorin vierelle. "Voin auttaa." hän totesi. Mitä hän muka tiesi ruuan laitosta tuli ensimmäisenä mieleen, mutta olihan hän palvellut isäntäänsä kaikin puolin. Ei hän ruokaa maistanut, eikä tehnyt suurempia ruokia. Korkeintaan paistoi ja käristi ruokaa. Hän saalisti ruokaa yhdessä Rithin kanssa, mutta toisaalta poika jätti joskus leikin kesken ja muutti muotoaan näin saaden helpon ruuan.

Izenik vilkaisi Eravorta. Hän oli tuijottanut tätä läpi yön ja huomannut kyllä , ettei tuo ole nukkunut kovin hyvin. "Sinun olisi kannattanut vain jäädä nukkumaan tänne." Izenik mainitsi ohi mennen ja kulki kentaurin ohitse keittiöön. Hän ei juurikaan tehnyt mitään, mutta oli ottanut mukaansa tyhjän vesi kannun. Hän ajatteli hakea siihen vettä pojalle. Ennen ulos menoa hän vilkaisi Eravpria ja ohi mennen Rithiä, ennen kun meni ulos ja haki vain vettä ja tuli takaisin.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Syys 2015, 16:11

Rith totesi voivansa paremmin, mutta nälästä tuo ei niin varma ollut. Izenik kuitenkin huolehti, että pojan täytyisi syödä. Se kyllä oli totta ja niin kuin eloton mies totesi, voisihän laittaa helposti nieltävää. "Kenties kaurapuuroa." Kentauri totesi. Puuro olisi helposti nieltävää ja hyväksi vatsallekkin.
Eravor kääntyi keittiöön päin samalla kun Izenik nousi ylös ja tarjoutui auttamaan häntä. Puuronlaittaminen ei sinäänsä työlästä olisi, mutta jos toinen kerran tahtoi auttaa.

Kentauri katsoi Izenikin puoleen kun tuo ohikävellessään totesi, ettei kentaurin olisi tarvinnut nukkua tallissa. "Halusin antaa pojan nukkua rauhassa." Eravor vain vastasi ystävällisesti hymyillen, ennen kuin toinen ennätti astua ulos hakemaan vettä. Sillä aikaa Eravor asteli keittiön puolelle ja sytytteli hellaan tulen. Kattilan mies kaivoi kaapista ulos ja asetti sen liedelle odottamaan. Ruokakomerosta otettiin esille pussillinen kauraleiseitä.
Izenikin ja veden saapuessa, kiitti kentauri avusta ja kaattoi kattilaan vettä. "Haluatko sinä syödä Izenik?" Eravor tiedusteli varmuuden vuoksi.
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 21 Syys 2015, 19:03

Eravor otti kannun ja kiitteli kovasti. Vesi kaadettiin kattilaan ja Izenik vain jäi tuojottelemaan. Kentaurin työtä. Hän mietti itsekseen kentaurin tekosyutä. Rith nukkui kuin tukki, oli nukkunut silloinkin, kn he plivat puhuneet. Ei siis ollut mitään syytö huoleen, mutta ei Izenik loppujen loouksi välittänyt.
Kuului maailman oudoin kysymys, siis miehelle itselleen. Eravor kyseli sitä eikö hän haluisi syödä. Izenik ei edes harrastanut syömisen näyttelemisestä. Hän ei kokenut sitä tarpeelliseksi. Hän laski katseensa kentauriin ja katsoi tuota kuin pikku poikaa. "Huh?" hän vastasi tapojensa mukaan. "En minä syö, edelleenkään..." hän vastasi ja nojasi käteensä. Eikö kentauri kuunnellut eilen? Hän eli ilman mitään, hän oli vain maata, joka ei tarvinnut mitään ollakseen elossa.

Izenik käveli keittiön ikkunan ääreen ja katsoi valkenevaa hieman harmahtavaa taivasta. Eilen oli ollut hyvä kirkas tähtitaivas. "Olen kuin maa jalkojesi alla, joten älä kysele minulta turhuuksia." päivittäinen negatiivisuus annos pitiojentaa jollekin, yleensä se oli Rith.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Syys 2015, 17:57

Eravor lisäili kauraleseitä veteen sillä aikaa kun Izenik vastasi hänen kysymykseensä. Miestä hieman huvitti toisen äänensävy, hän siis oli esittänyt tyhmän kysymyksen. "Tiedän kyllä, mutta monet epäkuolleet nauttivat syömisen iloista... Taidat kuitenkin olla eri maata." Mies totesi, eikä tarkoittanut sanomaansa sanaleikkinä, vaikka se siltä kuulosti.
"Yleensä maa jalkojeni alla tarvitsee jotain voidakseen hyvin, vettä vähintään. Muuten se olisi kuivaa autiomaata, hiekkaa joka hajoaa pienessäkin tuulenpuuskassa." Kentauri totesi mielipiteensä, ottaen kaapista esiin puukauhan ja ryhtyi hämmentelemään karaleisietä veden kanssa, joka ei vielä kiehunut.

"Mutta halusit auttaa, voitko asettaa Rithille ja minulle lautaset pöytään. Niitä löytyy tuoska kaapista." Eravor pyysi osoittaen tiskisaavin yläpuolella olevaa kaappia.
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 23 Syys 2015, 10:29

Monet epäkuolleet nauttivat syömisen ilosta. Asia tuntui hassulta, sillä Izenik ei ole heräämisestään saakka syönyt tai koskenut veteen kuin vainnuidakseen sen läpi. Tai kävelläkseen sen pohjalla. Hän upposi kuin kivi, jos halusi. "Sanot minua epäkuolleeksi, mutta en usko, että kellään olisi tällaista keho kuin minulla." Izenik totesi. Hän ei pllut lihaa eikö verta, niin kuin monet muut epäkuolleet. He ehkä söivät nauttiakseen syömisestä tulevasta natuinnosta, mutta hän ei. Eravor totesikin siihe, että hnä oli ehkä eri maata. "Minun aistini ovat turtuneet jo ensimmäisestä päisvästä asti, kun heräsin... Syöminen itsessään ei tee minulle mitään, en maista saatika saa mitään nautintoa." hän totesi totuuden mukaisesti.
Eravor vielä sanoi että maa jalkojen alla tarvitsi jotain, edes vettä. Muutrn se tuhoutuisi ja katoaisi tuulen mukana. "Tämä keho on taikuuden tekemä. En voi siihen itse vikuttaa miten se käyttäytyy." toki oli talvia, jotka saivat kehon tuntumaan kankealta kuin routainen maa sekä kuumalla se tuntui vain hyvin kuivalta, mutta muuta se ei tehnyt. Se ei muuttunut, jos hän joisi, jos uisi ja liottaisi itseään lammikossa. Hänet oli luotu sellaiseksi, kuin oli.

Eravor pyysi häntä ottamaan kaapista kaksi lautasta, joten hän teki niin. Hän kulki rauhassa kaapille ja otti lautaset ulos kaapista. Kaapin ovi sulkeutui ja mies laski ne pöydälle. Hän vilkaisi ulos ja käveli sitten hetken päästä Rithin luokse. Poika makasi mahallaan ja tuijotti eteensä. "Saanko liikkua?" Rith kysyi nostaennyläkroppaansa ja katsoi Izenikiä, joka ojensi hänelle kätrnsä. Rith nousi ja Rith nosti pedin vierellä olevan liivinsä, jonka laittoi tuon päälle. Toki se oli iso, mutta olkoot. Rith lähti sitten keittiöön ja mies tuli itse perässä. Poika saapui keittiöön ja katsoi kentauria. "Oliko minusta vaivaa?" Rith kysyi ja katsoi silmät tapittaen.
Izenik astui vain sisään ja nosti pojan istumaan, koska tuo ei halunjut liikkua paikaltaan, ennen kuin olisi saanut vastauksensa. Rith älähti siihen ja sanoi hyvin punaisena, ettei tarvinnut käyttäytyä kuin pikkulapsen seurassa. Izenik istui vain hänen viereensä ja sulki silmänsä, jolloinnRith alkoi tökkimään häntä ohimoon. "Lopeta." Izenik mutisi. Rith jatkoi. "Aijotko sinä horrostaa taas!?" hän kysyi, mutta sai lopulta Izenikiltö vain mulkaisun osakseen.
Mori
 

EdellinenSeuraava

Paluu Laurina Arot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron