Isä ilman lapsia//Janni!

Arot sijaitsevat valtakunnan länsiosassa, aueten heti Quinn metsän vieressä ja jatkuen pitkälle pohjoiseen Kleth vuorelle asti. Arot ovat kumpuilevaa ja välillä tasaantuvaa ruohomaata silmänkantamattomiin. Aroilta löytyy kuitenkin teitä, jokia ja jopa pieniä järviä, jotka rikkovat tämän ruohomeren yhtenäisyyttä silloin tällöin. Kaksi suurinta tietä kulkevat ihmisten kaupungista Nahor kylään ja toinen suurin tie taas ihmisten kaupungista arojen halki Kleth vuorelle. Kleth vuorelle kulkevaa tietä ei kuitenkaan käytetä kovin usein lohikäärmeiden pelossa.

Aroilla sijaitsee tätä nykyä myös Haltioiden kaupunki. Pohjoisemmasta löytyy myös kyliä, jotka uhkarohkeana pitävät majaansa aroilla.

Haltiat pitävät aroja erittäin tarkkaan silmällä kaupunkinsa tähden, joten on erittäin todennäköistä törmätä haltioiden sotilaspartioihin aroilla, varsinkin eteläosassa.

Valvoja: Crimson

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 09 Syys 2015, 23:24

Ruoka siis kelpasi, ainakin Rithille, Izenik ei kuulemma tarvinnut ruokaa elääkseen, joten tuo jättäisi purtavan väliin. Mies asteli lähemmäs kentauria poika sylissään, joka punasteli edelleen vatsansa murinaa, joka oli etukäteen antanut Eravorille vastauksen. Mies soi nuoremmalle hymyn, kun tuo kiitti häntä aika aran kuuloisesti. Ei hän enää vihainen ollut koltiaiselle, nyt kun tuo oli pyytänyt anteeksi ja osasi hävetä tekojaan... tosin ei kentauri ollut pojalle vihainen ollut alkujaankaan.
"Selvä sitten." Eravor totesi ja lähti johdattamaan kaksikkoa sisällä taloonsa.

Mies itse ei alunut tallissa, vaikka hevonen puoliksi olikin. Talo oli rakennettu hänen tarpeilleen sopiviksi. Katto oli korkea ja lattiatilaa oli paljon kaikille neljälle kaviolle, jotka kopisivat tammilattiaa vasten. Seinät olivat paksua hirttä. Etuovesta astuttiin miltei suoraan keittiötupaan, jossa odotti masiivinen ruokapöytä, joka korkeudeltaan oli kentaurille sopiva, sen ääressä kuitenkin oli pari jakkaraa vieraiden varalta.
Eravor asteli ruokapöydän takana olevan keittiötason luo, jonka vieressä oli ruokakomero. Mies otti esiin leipää, levitettä ja monenlaista leivän päälistä. "Istukaa pöytään." Kentauri kehotti samalla, kun asetti ruokaa pöydälle.

Pian kolmikko istui pöydän ääressä, kentauri istui ehkä hieman koomisen näköisesti kuin koira, mutta se oli kaikista luonnollisin tapa miehelle istua. Nämä nauttivat voileivistä tai no ainakin kentauri ja Rith. Pojalla oli selvästi iso nälkä, eikä mies pistänyt pahitteeksi jos tuo ottaisi lisää.
Hiljaisuuden rikkoi Izenikin kysymys Eravorin työnteosta. "Kyllä kasvatan. Joskus tänne tuodaa sairaita yksilöitä, jotka otan miellläni hoitoon. Joten voisi myös sanoa, että olen jonkin sortin hevoslääkäri myös." Kentauri selitti, ennen kuin haukkasi loput omasta voileivästään.
"Minun on pakkoa sanoa, olette erikoinen parivaljakko, miten edes päädyitte yhteen?" Eravor päätti kysyä katsellen kaksikkoa pöydän yli.
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 10 Syys 2015, 10:31

Hesokasvattava, kuinka arvattavissa se olikaan? Kentauri oli ehkä parhain ymmärtämään hevosia sitten itse hevoste jälkeen. Eravor myös mainitsi olevansa jonkin näköinen hevoslääkäri, johon Izenik vain nyökkäsi. Lopulta tultiin siihen, että he olivat edelleen ehkä oudoin pari valjakko minkä kentauri oli nähtävästi tavannut. Kiinnostusta ainakin löytyi ja kysymys sitä vastaan. Miten kaksikko oli päätynyt yhteen ylipäätään.
Rithillä oli suu täynnä ruokaa, joten mies hoiti puhumisen. Izenik mietti miten muotoilisi lauseen oikeaksi. "Rith löysi minut." hän totesi siihen rauhallisesti. "Olin maanpovessa horrostanut jo muutamia vuosi kymmeniä, kun koin ettei minun ehkä kannattaisi enää maata siinä. Joten nousin ja poika olikin jo siinä." Izenik sanoi. Hän risti vain kätensä ristiin ja hymähti siihen.

"Noh, minulle ei ollut paikkaa minne mennä saatika asiaa jonka takia olla täällä. Siksi Rith antoi minulle aiheen, jonka avulla voin olla täällä ilman, että vain annan ajan kulua ohitseni." Izenik totesi. Hänen äänensä ei ollut negatiivinen, eikä positiivinen. Hän ei välittänyt menisikö aika hänen ohitseen ja hän eläisi edelleen. Rith päätti avata lopulta suunsa pitkän hiljais elonsa jälkeen. "Niin! Izenik oli maassa! Tai siis itse maata! En tiedä, mutta vaikutti, ettei hän siitä heräisi ja päätin vain tutkimaan." Rith kertoi innokaasti. Tietenkään Izenik ei estellyt. Hän ei välitänyt toisten mielipiteistä oliko hän pelottava vai outo vai jotakin muuta. Hänet oli luotu tähän maailmaan. Hänen kehonsa ei ollut hänen, eikä hän nyt alkujaan tiennyt mikä hänen sielunsa taikka kehonsa nimi oli.
Tämän kehon vanha omistaja muutenkin oli ahne ja sai sen mitä halusi. Ikuisen nuoruuden. Toisaalta omalla tavallaan tuon keho jatkoi "elämää", muttei itse henki. "Halusin näyttää Izenikille maailmaa! Joten päädyimme yhteen sillä tavalla." Rith kertoi ylpeästi. Sivusta katsoja voisi melkein sanoa, ettei tällaisia asioita kannattanut kertoa heti ensimmäistä kertaa tavanneelle henkilölle. Kuitenkin ymmärtäisi pian, ettei se tehnyt asioista olenkaan vaikeaa itse miehelle, joka kaitsi tätä teini-ikäistä lohikäärmettä.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 10 Syys 2015, 18:09

Eravor jäi kuuntelemaan vastausta kysymykseensä, joka kuului ensimmäisenä Izenikin suusta. Miehestä ei ottanut selvää oliko tuo iloinen vai harmissaan tapahtuneesta, tuon äänensävy ja muu olemus oli niin neutraali. Se tietenkin oli outoa, mutta kentauri oli alkanut hiljalleen ymmärtämään, että näin mies vain oli, neutraali, niin kuin maa itse. Ei se välitänyt vehreydestä tai kuivuudesta, se ei välittänyt oliko kulunut kuin tie vai koskematon viheraukio.

Rithkin uskaltautui kertomaan oman osuutensa tarinasta. Izenik oli suostunut nuoren lohikäärmeen ehdotukseen maailman katselemisesta, se kuulosti tutulta.
"Vai nähdä maailmaa. Se tuo mieleen minun ja... veljeni seikkailut kun olin vielä nuori." Kentauri kertoi hymyillen, vaikka veljen mainitseminenkin näytti tuovan pientä apeutta miehen ääneen. "Mekin halusimme nähdä maailmaa... Muistakaa kuitenkin katsella maailmaa viisammin kuin minä." Kentauri kertoi isälliseen sävyyn.
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 10 Syys 2015, 21:42

Eravor kertoi, että hämellä oli veli ja he olivat myöskin halunneet nähdä maailmaa. Kentaurin ilme meni hieman apeaksi. Tuon mainitessa hänen ja veljensä seikkailuista. Rith katsoi Eravoria kysyvänä, oliko tällä kaikki hyvin? Mies kuitenkin jatkoi ja muistutti heitä katsella maailmaa viisaammin kuin hän itse. Rith ei sitä oikein ymmärtänyt, hän ei ymmärtänyt miten he muka voisivat viisaammin katsella maailmaa? Hän itse oli kököttönyt tämän hetkisen elämänsä mor vuoren rinteillä, kun Izenik taas oli palvellut sitä yhtä ainutta velhoa tuon kuolemaan saakka ja horrostanut sitten loppu pelin.
"Missä veljesi nyt on?" Rith päätti ohimennen kysyä, sillä selkeästi veli ei ollut niiden heosten parissa ja luultavamminntuo oli kentauri.
Izenik laski katseensa poiikaan, hän laski kätensä pojan pään päälle ja painoi hieman, kun pörrötti pojannpäätä. "Aaah! Mitä sinä!?" Rith älähti hieman loukkaantuneesti ja laski omat kätensä miehen kädelle ja riuhtaisi sen pois vain paijatakseen sekaiseksi menneitä hiuksiaan ja särkevää päätään. Joskus tällaiset Izenikin kovakouraiset hetket eivät menneet aina heti läpi pojan ajatuksiin. Saatika sen merkitykseen.

Izenik veti kätensä vain rauhallisesti pois ja katsoi pojan touhuja. "Viisaasti kyllä, teidän puolestannekin." Izenik totesi ja seurasi sivu silmällä kuinka Rith nousi ylös ja halusi mennä johonkin päänsä kanssa. Tosin mies itse piti poikaa siltä varalta silmällä jos tuo aikoisi kähmäistö jotakin mukaansa. "Eihän tässä ole mitään kiiltävää?" Izenik kysyi ikään kuin ohimennen ja viittoi poikaan, joka oli päänsärkynsä jälkeen alkanut tutkia keittiön olemusta. Rith ei kuitenkaan uskaltanut mennä avaamaan mitään, se olisi mennyt jo liian törkeäksi.
Izenik tapasi lopulta Eravorij kateen. Hän katsoi silmiin, jotka heijastivat hänen oman kuvajaisensa, mutta hänen silmänsä eivät heijastaneet kentaurin. Eravorin silmät olivat isälliset, viisaat ja kokeneet. Niistä saattoi nähdä sen tiedon, kitä tuo omasi. "Kuinka kauan olet elänyt?" Izenik kysyi ja vilkaisi Rithiä, joka oli siirtynyt katselemaan astioiden pesuallasta. Tietenkään ikä ei merkinnyt miehelle itselleen mitään, mutta olisi kait hyvä ottaa pari hyvää vinkkiä maailmasta kokeneelta henkilöltä.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 11 Syys 2015, 18:16

Kaksikosta nuorempi ja omalla tapaa viaton poika uteli missä Eravorin veli oli nyt. Tietenkin Eravor oli odottanut, että kyseinen kysymys tulisi esille ja hän oli oppinut pitäämään tunteensa asoissa, mutta apeus silti kuulsi kentaurin kasvojen läpi. "Hän menehtyi kun olimme vielä nuoria miehiä." Eravor vastasi rauhallisesti, suoden vielä hymyn jolla kertoi ettei asian esiin tuomisesta tarvitsisi olla pahoillaan.
Kentauri jäi katselemaan Izenikin pientä huomionosoitusta, joka ei näyttänyt menevän aivan niin kuin mies oli ajatellut. Rith irtautui toisen otteesta pidellen päältä ja pian nousten ylös pöydästä.

Kentauri kohotti kysyvästi kulmiaan Izenikin udellessa, ettei täällä olisi mitään kiiltävää. Mies huomasi toisen viittomisen Rithiin ja tajusi mitä toinen oikein tarkoitti. "Kiiltävää? Ainoat kiiltävät esineet ovat vain ruokailuvälineitä kaapeissani. Tosin arvotonta metalliahan ne vain ovat." Eravor selitti, silmäillen nuorukaisen suuntaan. Ei häntä häirinnyt pojan pahat tavat, tuo oli vain utelias ja kiiltävät esineet varmasti miellyttivät lohikäärmeen silmää.
Katse kääntyi takaisin Izenikiin, joka uteli hänen ikäänsä. "Saatan näyttää vanhenevalta harmaantuvilla hapsillani, mutta uskon että olen elottoman ja lohikäärmeen mittapuulla nuori. Olen 45-vuotias." Kentauri kertoi.
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 11 Syys 2015, 22:39

Eravor kertoi, ettei hänellä mitään kiiltävä ollut kuin arvotonta uokiluvälinesettiä. Totta kai se oli tälle miehelle arvotonta, mutta Rith piti kiiltävän asiaa aartena ennemmän kuin jotakin muuta arvokkaampaa asiaa. Jos se kiilsi, se oli Rithin. Toisaalta se oli kaapissa, joten Rith ri menisi availemaan niitä. Ne eivät siis olleet vaarassa päätyä pojan taskuihin.
Eravor kertoi olevansa nuori hänen ja lohikäärmen mittapuuhun. 45-vuotias tuo ainakin oli. Mitä sitten ikinä kentauri tarkoittikaan nuorella se ei ollut millään lailla hänessä kiinni. "Minun aikani on pysähtynyt... En usko, että olet ulkoisesti saatika sisäisesti vanhempi kuin minä." Izenik totesi. Hänelle ikä ei ollut mitään. Mikän hänelle ei ollut merkillistä.

Rith palasi tutkimusmatkansa päätteeksi Izenikin viereen. Hän laski päänsä miehen reisin päällä ja aiasti. Izenik laski katseensa Rithiin. Hän laski kätensä pojan pään päälle ja silitteli tuota. Rith hyrisi åienesti käden alla. "Mutta ehkä sittrn Rithin ikään verrattuna olet nuori... Mutta ei se ikä merkitse millään lailla." mies viittasi tietysti kehon ja henkisen tason ikään. Vaikka Rith olikin 215-vuotias oli hän elänyt suurimmaksi osaksi vain lapsuuttaan.
"Minusta olet uljas yksilö!" Rith kommentoi tähän väliin ja aivasti uudestaan, jolloin Izenik vain nosti tuon syliin ja kokeili tuon kasvoja. Hän ei suoranaisesti kysynyt tai tehnyt asioita kohdallaan selkeäksi, mutta kai tää saattoi kutsua huolen pidoksi.

Hän tunsi olevansa huolissaan, mutta ilmeet joita hän näytti olivat vain neutraaleja tai joskus negatiivisia. Hän tunsi huolta. Hän ei osannut muodostaa huolehtivaa kysymystäkään. Hän vain kopautti oman otsansa pojan otsaa vasten. Rith pysyi paikoilaan ja odotti niiskaisten siihen väliin. Tässä muodossa poika oli altiimpi kylmälle kuin lohikäärmeenä. Izenik nosti vierelleen jätetyn loimen takaisin pojan ympärille. "Mm..." Rith ynisi ja painautui vasten miehen kylmää kehoa loimeen kietoutuneena.
"Vesi ei selkeästikään ollut hyväksi..." Izenik arvioi ja vilkaisi kentauriin. "En erota kovin hyvin enää lämpötiloja... Tarkistaisitko?" Izenik pyysi. Hän ei halunnut Rithin saavan kylvyn takia minkäänlaista tautia.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 12 Syys 2015, 12:51

"Pysähtynyt aika tai ei, mieli varttuu mitä kauemmin se on olemassa." Eravor totesi Izenikin tokaisuun, ettei omannut ikää, koska oli ajan pysäyttämä. Ei kentauri tarkoittanut, että toisen mieli vanhenisi, se vain keräsi tietoa ja viisautta niin paljon kuin pystyi ajan kulkiessa oeteenpäin vierellä.
Rith puolestaan oli fyysisesti vanhempi, kuin kentauri, mutta erilaisten rotujen kehitys toimi eritavalla. Poika oli vielä lapsi mieleltään ja keholtaan, pitkä-ikäisyys toi pidemmät elämmänvaiheet. Se varmasti oli mukavaa, mutta Eravor itse olisi kyllästynyt odottamaan vanhuuttaan.

Rith palasi takaisin pöydän ääreen ja liittyi keskusteluun, kommentoimalla kuinka uljas yksilö Eravor oli. "Kiitos Rith, mutta olen ensimmäinen kentauri jonka olet tavannut. Uskon että maailmassa on uljaampia yksilöitä kuin minä." Kentauri vastasi hymähtäen, ei hän itseään pitänyt mitenkään uljaana, päinvastoin hän oli uljaan vastakohta omasta mielestään.
Poika yllättäen aivasti, joka sai Izenikin nostamaan tuon paremmin syliin ja kokeilemaan tuon lämpöä. Mies vielä kääri loimen hyvin tuon ympärille. Lopulta Izenik pyysi Eravorilta apua, tuo kun ei ollut varma lämpötilojen tuntemisesta. Kentauri nyökkäsi ja nousi ylös pöydän äärestä ja kiersi kaksikon luokse. Mies vei kätensä pojan otsalle. "Otsa ei tällä hetkellä tunnu lämpimältä, kuume yleensä nousee illan tullessa, kun keho haluaa levätä." Eravor totesi. "Mutta hänen on hyvä pysytellä loimeen kääriintyneenä." Kentauri kertoi.
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 14 Syys 2015, 17:49

Mieli varttuu tiedon kertyessä. Izenik ei ymmärtänyt sitä tai no ymmärsi, mutta hänen kohdallaan tuntui kuin liika tietoi ei koskaan saisi hänestä hirveän vanhan oloista. Izenik varmasti loppujen lopuksi vaikuttaisi nuoremmalta, kun Rith varttuisi tuosta. Vanhentuisi ja kuolisi pois, kun aika jätti. Izenikille se vain jättäisi yhden ajan jakson ja elämän taakse. Hänelle toisen menettäminen oli ehkä mysteeri. Hän oli menettänyt velhon, jonka käskyjen varassa oli elänyt. Kai hän oli tarvinnut jotakin sen tapaista vierelleen. Toisaalta hän oli nyt vapaa tekemään mitä ikinä halusi, häneltä vain puuttui se tavoite elämästä.
Eravor kertoi, että oli varmasti jossakin paljon ulpaampia yksilöitä kuin tämä kentauri tässä. Se oli mahdollista, mutta itsensä vähätteleminen ei oikein tuntunut oikealta tämän isällisen hahmon omaavana. Toisaalta jos mies halusi olla vaatimaton ja antaa tilaa lajinsa uljaamille, joita kaksikko ei vielä tule ainakaan tapaamaan.

Eravor nousi ja tuli tutkimaan Rithin otsaa. Poika vain hymisi miehen käden alla ja kaivautui loimeen syvyyteen. Jos tosiaan kuumeesta oli kyse he eivät välttämättä jatkaisi matkaa, sillä Izenik ei todellakaan tuottanut lämpöä. Hän nyökkäsi Eravorille. "Selvä." hän totesi ja piteli poikaa sylissään ja laski katseensa tuohon. Hän tuijotti kuinka Rith vain vaipui omaan uneensa lämpöisen loimen sisällä. Sitten mies nosti katseensa kentauriin.
"Haittaako se, jos jäämme?" hän ei halunnut ottaa riskiä siinä vaiheessa, kun poika saisi jonkinlaisen kohtauksen, johon hän ei voisi itse millään tavalla vaikuttaa.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 14 Syys 2015, 18:46

Eravor kiersi takaisin pöydän toiselle puolelle ja ryhtyi keräämään ruokatarpeita takaisin ruokakomeroon. Izenik päätti kysyä haittaisiko, jos nuo jäisivät. "Eikö se ole päivänselvää?" Kentauri hymähti, ei hän todellakaan ollut pakottamassa kaksikkoa jatkamaan matkaansa, jos nuoremman olo ei ollut hyvä. "Viipykää niin kauan kuin haluatte." Kentauri vielä lisäsi, sulkien komeron oven.
"Onko tämä normaalia Rithille? Sairastuuko hän helposti?" Eravor uteli, vilkaisten toisen sylissä uinuvaa poikaa. "Voit tuoda hänet nukkumaan vuoteeseeni." Mies kehotti, astellen keittiöstä tuvan puolelle, jonka perällä odotti mukavan näköinen vuode. Ei se sängyltä aivan näyttänyt, enemminkin kasa patjoja ja pari mukavaa tyynyä, jotka olivat kooltaan kuin hevoselle tarkoitettu ja noh, niinhän ne olivat.

"En tiedä nukutko, mutta voit kenties levätä sitten Rithin vieressä? Vuoteeni kun on sen verran kookas." Eravor kertoi, astellen tyynyjä paremmin ja siistimmin.
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 14 Syys 2015, 21:23

Eravor totesi etteikö asia ollut päivän selvää. Izenik kohautti olkiaan. Ei hön ollut olento joka luki toisten ajatuksia. Siksi hän kysyi. Hänellä ei ole ollut mitään kosketusta muuhun maailmaan kuin entisen isäntänsä käskystä. Hän tiesi kyllä tavat, mutta sisäisesti oli kovin epävarma miten suhtauta asiaan. Eravor totesi myös lopulta siihen, ettei hän pistänyt pitempää viiåy,istään millään lailla pahana. Izenik kiitti pienen nyökköyksen kautta.
Kentauri päätti kysyä sairastuiko poika useinkin. "Ei, ei minun kanssani ole ennen tätä." Izenik totesi ja alkoi ajattelemaan. Ei, Rith ei sairastellut todellakaan usein. Tämä oli hänelle ensimmäinen kerta, kun hän näki pojan kärsivän vilustumisesta. "En tiedä, olen ollut hänen kanssaan vain hetken." jos ajateltiin aivan elämän kerran kautta. Hetki se tosiaan oli.

Eravor kehotti häntä viemään Rith lepäilemään kentuarin vuoteeseen. Izenik nousi hitaasti ja piteli poikaa sylissään hellästi. Hän kulki kentaurin perässä tuon makuupaikalle. Patjoja ja tyynyjä löytyi ja niitä mies asetteli hieman paremmin, kun Izenik itse seisoi tuijottamassa asioita.
Eravor kysyi hänen lepäämisistään. Izenik pudisti vain tyynesti päätään. "En tarvitse lepoa... Se on tämän kehon idea. En tarvitse mitään muuta kuin maata korjaamaan mahdolliset vauriot." hän totesi ja laski pojan eräälle patjalle, joka oli hieman sivussa. Hän kietoi loimea hiema ja Rith vain liikahti hieman ja jatkoi uniaan. Izenik itse bain asettui istumaan patjan viereen ja kohotti sitten katseensa kentauriin.

"Lyhyesti sanottuna, en tarvitse eläville kuuluvia perustarpeita... Ilman niitä oleminen ei oikeastaan tee mitään keholleni saatika niistä nauttiminen. Aistini ovat muutenkin hieman turta heräämiseni jälkeen." Izenik päätti selventää ja ojensi kätensä kohti kentauria. Hän pääti näyttää mistä oli kyse. Rith ei tiennyt tästä. Hän ei ole jäyttänyt mitään pojalle. Ojennettu käsi alkoi halkeilemaan ja se lähti sormen päistä.
Sormet hajosivat silmän räpäyksenä pieniksi sirpaleiksi ja leijuivat ilmassa. Izenik antoi puolet yläkropastaan muuttua tällaiseen muotoon. Hänen kehonsa ns. Leijui ilmassa sirpaleina, kunnes ne palasivat takaisin kehoon ja yhdistyivät. Halkeamat ja säröt katosivat, kunnes keho oli yhtä. Ainoat halkeamat ovat hänen vasemmalla puolellaan kehoa. "Ymmärrät kai mitä tarkoitan?" Izenik kysyi.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 14 Syys 2015, 22:08

Rith laskettiin patjalle nukkumaan, jossa tuo tyytyväisenä loimeen käärittynä jatkoi uniaan. Izenik istahti pojan vierelle, samalla selittäen ettei tarvinnut lepoa tai ylipäätään mitään muuta normaalin elämisen tarpeita. Se oli loppujen lopuksi odotettavissa nyt kun tarkemmin mietti, mies oli eloton. Moiset kyvyt olivat jotain mitä kuka tahansa tahtoisi omistaa, mutta Eravorin mielestä moinen elämä saattaisi olla jokseenkin kurjaa, ainakin hänelle.

Izenik päätti vielä näyttää tarkalleen mitä tarkoitti, tuo ojensi kätensä eteen ja antoi sen murentua palasiksi, kuin kuiva maa. Palaset eivät kuitenkaan ropisseet lattialle vain jäivät leijumaan ilmaan, kunnes palasivat taikaisin kasaan, jättämättä mitään jälkeä. Kentauri katseli toista yllättyneellä ilmeellä, Izenik tosiaan oli jotain aivan erillaista, mahtoiko tuo olla ainoa laatuaan?
"Olet todella erikoinen ilmestys." Mies kommentoi. "Moni tekisi mitä vain saadakseen moiset voimat käyttöönsä... ja siksi on ehkä parasta, ettet mene näyttämään tai kertomaan voimistasi aivan kenelle tahansa." Eravor neuvoi vakavaan sävyyn. "Tämä maailma osaa toisinaan olla kiero paikka, joten katso tarkkaan kehen luotat."
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 15 Syys 2015, 19:48

Olet todella erikoinen ilmestys. Eravor totesi ja katsoi hänen kättään yllättyneeltä. Rithkään ei tiennyt tästä kyvystä. Izenik ei ole kokenut sen näyttämistä tarpeelliseksi kuin pakko tilanteissa. Toisaalta hän oli näyttänyt sen juuri tarpeettomasti Eravorille. Izenik ei kuitenkaan välittänyt tuon seuraavista kommenteista. Moni tekisi mitä tahansa saadakseen tällaiset voimat. Hänen kannattaisi siis pitää ne omana tietonaan. Jotenkin sen kuuleminen ei tuonu tyydytystä miehen tuntevalle mielelle eikä sille värittömälle ilmeelle.
Tuon katse kohottautui hitaasti kentauriin. Aivan kuten tuon omin sanoin, tieto toi ikää, mutta ei Izenikille. Hänelle ikä oli vain pelkkä luku ei hänen henkisen tasonsa määritelmä. "Katso tarkkaan kehen luotat?" Izenik totesi ja kääntyi katsomaan kentauria tähti silmillään. Hän ei luottanut ja jos häneltä kysyttiin hän jätti kenet tahansa armotta taakseen. Rith saattoi olla poikkeus, mutta Izenikin siteet poikaan olivat edelleen hieman hajanaiset. Jos kyse olisi kenestä tahansa vaikka tästä kentaurista, hän ei pelastaisi tuota. "En sanoisi, että luotan juurikaan kehenkään... En edes sinuun, enkä välitä juurikaan mitä päästän suustani." Izenik sanoi ja nousi hitaasti pystyyn seisoman.

"Maailma on kiero teille eläville, mutta minulle se on yksi ja sama." hän ilmoitti oman mielipiteensä. Negatiivinen asenne oli yksi Izenikin kauniista puolista. Vaikka Eravor halusikin auttaa vakana isällisenä hahmona, tuo ei tajunnut kenelle yritti puhua järkeä. "Olen kuollut kahdesti ja minut on herätetty erilaisissa osissa eloon. En tiedä kuka olin ja kenelle sieluni kuuluu saatika kehoni." Izenik sanoi kallistaen päätään vasemmalle, jossa hänen kehonsa lohkeamat sijaitsivat. "Tiedän vain sen, että ahneita riittää ja he tavoittelevat kyllä tätä "elämää" tässä, jonka näet silmiesi edessä. En ymmärrä mikä tässä on niin kiehtovaa?" Izenik sanoi ja huokaisi, vaikkei hengittänyt. Hän kyllä saattoi vetää ilmaa sisään ja puhaltaa ulos, mutta keuhkoja hän ei omannut.
"Kuten päivällä. Minulla ei ole sydän ääniä eikä hengitystä. Minä en omaa elimiä saatika verta. Minut luotiin mullasta, luista ja tuhkasta, Minä vähät välitän miten suhtaudut asiaan, mutta kerroimpa, kerta uskot tarvetta piilotella." hän oli elänyt kauan tai ollut vain liian kauan olemassa. Miksi hänen pitäisi piilotella itseään ja jatkaa tätä tylsäksi käynyttä kierrettään. Ainut kiinnostavuutta nostattanut asia ollut Rith, joka oli hänen vastakohtansa. Elämän hakuinen poika, joka halusi hänet maantomun mukaansa. Se sai Izenikin tuntemaan itsesä tärkeäksi, tarvituksi ja ennen kaikkea eläväksi. Hän ei halunnut vain horrostaa ja katsella, kuinka maisemat muuttuivat hänen ympärillään. Hän halusi olla osa sitä kaikkea, eikä pelkkää maata olentojen jalkojen alla.

Toisaalta hän oli itse valinnut tämän tavan viettää elämäänsä, mutta juuri siksi Rith oli hänen valkoinen pelastajansa. Hänen elämän haluisuutensa, vaikkei se näkynytkään hänen kasvoillaan. Ulkokuori kun oli niin sekaisin niistä kaikista tunteista, että halusi vain olla eikä tuntea. "En tiedä teistä." Izenik sanoi ja katsoi nyt vakavana kentauria. "Mutta olen ollut tässä maailmassa jo viisisataa vuotta ilman minkäänlaista yhteyttä maailmaan... Ei minua haittaa, jos saan muutaman nuoremman rääpäleen perääni." Izenik sanoi ja vähäksyi niitä, jotka tavoittelivat hänen päätään. Hän ei pitänyt elämää tai kuolemaa minkäänlaisena asiana. Elämä vain oli rangaistus niille, jotka jätettiin suremaan kuolleita.
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 15 Syys 2015, 22:32

Eravor kohotti toista kulmaansa Izenikin ryhtyessä selittämään, ehkä jopa vakavaan sävyyn mitä oikein ajatteli. Oliko hän sanonut jotain väärin? Suuttuiko mies hänelle? Ei toisen olemattomista ilmeistä ottanut kunnolla selvää.
"En odottanut sinun luottavan minuun, mutta jos olet luottamatta kehenkään, on sinulla hyvin yksinäiset ajat edessä. Toki sinulla on Rith, mutta tiedät kyllä miten aika vaikuttaa meihin eläviin." Kentauri selitti. "Ja en tarkoittanut, että sinun pitäisi piilotella. Sinun voimasi ovat aivan eri asia, kuin persoonallisuutesi. Annoin vain varoittavan neuvon, ymmärrän kyllä jos et tahdo ottaa sitä vastaan ja miellelläsi annat niiden ahnaiden nuorukaisten havitella perässäsi." Kentauri vielä kertoi, ennen kuin kääntyi ympäri. "En tiedä pahoitinko mieltäsi sanoillasi, mutta haluan olla vain avuksi." Eravor sanoi, astellen kohti keittiön puolella olevaa ulko-ovea. "Minun täytyy huolehtia tarhassa olevat hevoset takaisin talliin ja ruokkia ne. Se ei kestä kauaa."

//Pleh lyhyttä, en oikein tienny mitä Izenikin syvällisiin lauseisiin vois vastata (D //
Janni
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Mori » 16 Syys 2015, 16:35

Eravir kyllä ymmärsi, ettei ensimmäisiin tutustumisen henkilöihin niin vain menty ja luotettu, mutta tämä ei todellakaan ymmärtänyt, mistä Izenik puhui. Mies päätti kuitrnkin jättää kertomatta, kerta kentauri alkoi pehmitellä, niin kuin eläviä pehmitellään, jos nämä osottautuivat vihamielisiksi. Tämä oli vain silkkaa negatiivisuutta Izenikin suusta. Silkkaa välinpitämättömyyttä. Varottava neuvo vai? Izenik nyökkäsi hitaasti eikä antanut itsestään yhtään enempää kuin ennenkään.
Eravorinnkysyessä pahoittiko hän miehen mielen ja sanoen haluavansa olla avuksi sai vain Izenikin hieman kohottamaan kulmiaan. "Tee mitä haluat." hän totesi siihen tottumuksesta. Eravor lisäsi siihen vielä, että hönen ptii huolehtia hevoset, joka täysin ymmärrettävää. Mies totesi, ettei se kauaa kestäisi. Izenik jäi vain katselemaan kentaurin hevosen takapuolta, kun tuo vain katosi ulos.

Sillä aikaa Izenik asettui vain makaamaan kyljelleen Rithin viereen. Hän katseli pojan valkeita hiuksia ja kuinka toinen liikahteli unisaan. Luottiko hän tähän poikaan? Ei oikeastaan, hän ei tarvinnut luottamusta. Petetyksi tuleminen ei ollut hänelle mitään, mutta siltä suojeleminen tuntui enemmän tämän elävän patsaan työltä. Hän suojeli tätä poikaa petetyksi tulemiselta. Izenik suki hieman toisen hiuksia ja hymähti pienesti. Hän meni matalaksi ja tunnusteli pojan otsaa omallaan. Se tuntui kuumalta. Izenik nousi hieman istumaan ja veti loimea pois pojan ympäriltä. Hän veti pojan paljasta rintaansa vasten ja heitti sitten loimen pojan ylle. Hän teki pojasta kirjaimellisesti toukan.

Lopulta Izenik tarkkaili ympäristöään hieman kuumeinen lohikäärmeteini sylissään. Hän vain antoi ajan kulua, mikä oli hänelle tavallinen tapa elää.

//No ei se mitään, voit syyttää vaan mun YO:ta jotka sekottaa kaikee mun aivoissa. XD
Mori
 

Re: Isä ilman lapsia//Janni!

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Syys 2015, 17:37

Hevosten sisään tuomisessa ja ruokkimisessa ei kestänyt korkeintaan kuin tunti, kentauri kun tiesi tarkalleen mitä teki. Tämä muisti jokaisen hevosen ruokavaliot miltei ulkoa. Normaalisti Eravor olisi jäänyt viettämään aikaansa talliin hevosten seuraan, mutta hänellä oli vieraita, joten ei ollut hyvä jättää kaksikkoa odottelemaan.
Aurinko lähestyi taivaan rantaa, kun kentauri astui takaisin sisälle. Izenik ei ollut poistunut pojan viereltä. "Miten hän voi?" Eravor kysyi astellessaan tuvan puolelle.
Vaikka aurinko paistoi vielä sisälle, oli sen valo himmentymässä ja kentauri päätti sytyttää muutaman kynttilän vuoteen vierelle, kuin myös takan reunustalle, joka sijaitsi tuvan keskellä etuoven puoleisella seinällä. "Voin sytyttää takankin, jos Rith tarvitsee lisää lämpöä." Eravor ehdotti. "Mutta jos hän tuntuu kuumalta, en näe sitä tarpeelliseksi."
Janni
 

EdellinenSeuraava

Paluu Laurina Arot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron