Kirjoittaja Mori » 14 Marras 2015, 11:27
seppä oli selkeästi ihminen, karvainen sellainen. Mies suoristi itsensä, kun perhosia täynnä oleva tyttö pysähtyi hänen kohdalleen. Kysyen oliko Un paikalla. Mies pyyhki hieman käsiään nahkaiseen essuunnsa ja nyökkäsi tytölle. "Tuolla perällä se on..." mies vastasi ja osoitti pajansa sisään ja nyökkäsi, ettei ollut ongelmaa jos tyttö kävisi katsomassa miestä.
Un kuuli tutun äänen ja mussutteli eväsleipäänsä nousten samalla seisomaan varovasti, sillä Sepän paja oli pieni hänelle. Olihan tuo ihminen. Katto oli matala, mutta Un meni sellaiseen asentoon, että kykeni seisomaan jossain mallissa normaalisti. Ei ehkä selkä suorana, mutta jotenkin silti. "Hei." Un sanoi ja katsoi Celebriä hymyillen. "Olet varustautunut." Un totesi ja söi leipänsä loppuun. Sen syötyään hän antoi Celebrille pienen suukon tuo poskelle ja hymyili tälle iloisesti. "Olen vähän hikinen... Täällä on aina vähäsen kuuma." aarnikotka totesi ja katseli itseään, jottei tuhraisi tytön asua.
"Menikö matka turvallisesti?" hän tiedusteli ja joi vettä siihen väliin ja sivuutti pian eväspakkauksensa tarttuen työkaluihin. Ei hän voinut ainoastaan rupattella. Oli hänen tehtävä töitäkin. Seppä valmisti rauta-asiat ja Un hoiti puutyön, sillä seppä oli todennut hänelle hänen osaavan sen homman. Kyllä Un pystyi takomaan rautaakin muutamien katselukertojen jälkeen, mutta seppä' halusi pitää sen homman itsellään. Hän piteli höylää kädessään ja meni pöydän ääreen, johon oli asetettu puukappale. Hän katseli Celebriä hymy huulillaan. "Ole varovainen ja nauti kerta olet kylillä. Ja tiedän, älä ole kauaa tai jäädyt." hän totesi virnistäen ja alkaen höylätä työtään.
Celebrin mentyä pajalle saapui nainen. Tuo oli pitkähkö, hieman pitempi mitä Celebri. Tämä nainen törmäsi pienesti tyttöön ja pyysi anteeksi sekä auttoi ylös tarvittaessa, jos toinen oli kaatunut. Nainen saapui sepän luo ja näytti puhelevan jotakin sepän kanssa, kunnes livahti sisään pajaan.
Un katsoi naista joka saapui sisään. "Ah! Missä mallissa se on?" nainen tiedusteli ja meni hivelemään työtä ilman lupaa. Aarnikotka pysyi kohteliaan välimatkan päässä. "Hyvässä mallissa, madam." Un totesi ja virnisti naiselle, kun tuo siveli hänen teostaan. "Hmmm... Pystytkö tekemään siitä ohuemman. Käteni eivät ylety kiertymään sen ympärille."
"Kyllä madam." nainen lähti pajasta mairea hymy kasvoillaan ja katosi kylän vilskeeseen.