Mikä koniani vaivaa? || Janni

Arot sijaitsevat valtakunnan länsiosassa, aueten heti Quinn metsän vieressä ja jatkuen pitkälle pohjoiseen Kleth vuorelle asti. Arot ovat kumpuilevaa ja välillä tasaantuvaa ruohomaata silmänkantamattomiin. Aroilta löytyy kuitenkin teitä, jokia ja jopa pieniä järviä, jotka rikkovat tämän ruohomeren yhtenäisyyttä silloin tällöin. Kaksi suurinta tietä kulkevat ihmisten kaupungista Nahor kylään ja toinen suurin tie taas ihmisten kaupungista arojen halki Kleth vuorelle. Kleth vuorelle kulkevaa tietä ei kuitenkaan käytetä kovin usein lohikäärmeiden pelossa.

Aroilla sijaitsee tätä nykyä myös Haltioiden kaupunki. Pohjoisemmasta löytyy myös kyliä, jotka uhkarohkeana pitävät majaansa aroilla.

Haltiat pitävät aroja erittäin tarkkaan silmällä kaupunkinsa tähden, joten on erittäin todennäköistä törmätä haltioiden sotilaspartioihin aroilla, varsinkin eteläosassa.

Valvoja: Crimson

Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Elo 2015, 20:31

Edna

Kesä oli jo vaihtumassa syksyyn, vaikka lämpimät päivät vielä hellivätkin valtakuntaa. Sellainen päivä oli tänäänkin, auringon paistaessa mukavasti pilvettömältä taivaalta ja sää oli muutenkin kovin tyyni. Täydellinen sää siis käydä pidemmälläkin reissulla, jos Ednalta kysyttiin.
Jo viikon tyttö oli tuskastellut, mitä tekisi rakkaan ratsunsa kanssa. Se oli ollut jälleen lainassa Ednan isällä, sotilaan tarvitessa ratsun matkalleen. Matkalla oli sattunut yhteenotto, jossa Apollo oli haavoittunut. Kykeni kuitenkin kantamaan ratsastajansa takaisin kotiin, mutta haavoittumisen myötä oli Apollo alkanut käyttäytymään oudosti. Se selvästi aristi kahta etukaviotaan, seisten toisinaan jopa takakenossa. Siitä ei ollut varsinaisesti mihinkään työhön, Ednan tietenkin huolestuen ratsunsa puolesta. Alf oli tietenkin ehdotellut heti elukan lopettamista - ei heillä ollut varaa eläinlääkäriä vaivata jo vanhemmanpuoleisen ruunan takia, puhumattakaan mahdollisista hoitokustannuksista! Kaupungissa kun kaikki oli hieman kalliimpaa, syystä tai toisesta...

Edna ei tietenkään tähän suunnitelmaan suostunut, vaan lähti jälleen äitinsä lähipiirin kautta etsimään apua, joka ei mahdollisesti niin kallista olisi. Kiertelevät mustalaiset kun osasivat kertoa parhaista paikoista, aina kun apua tarvitsi asiaan jos toiseenkin. Kävi ilmi, että aroilla, lähellä metsien reunaa sijaitsi hevoskasvattajan tallit, joilla hoidettiin myös sairaita hevosia. Ystävällisesti eräs vanhempi herrasmies tätä paikkaa suositteli, kertoneensa hoidattaneensa oman vankkurihevosensa siellä joskus. Näytti jopa vanhalta kartalta paikan, jossa tallit suurin piirtein sijaitsivat. Olihan sinne matkaa, mutta eiköhän tuo onnistunut! Mitä vain, jotta Apollolle apua saisi.
Niinpä, seuraavana aamuna Edna oli lähtenyt aikaisin liikkeelle. Ylle oli heitetty tummanruskea, leveälahkeinen housuhame, jonka puntit oli pussitettu ruskeiden saapikkaiden sisään. Jälleen kerran sideharsolla Edna oli sitonut rintavarustuksensa litteämmäksi ja heittänyt ylle löysän, valkean pitkähihaisen ja sen ylle vielä vaaleanruskean T-paita tunikan. Kaiken tuon ylle heitettiin vielä hupullinen viitta, jolla sai mukavasti päänsä piiloon. Hiuksensa tyttö sitoi löysälle nutturalle, toivoen tällä kokonaisuudella näyttävänsä nyt mahdollisimman vähäpätöiseltä - ja mielellään miespuoliselta. Olkalaukkuun otettiin mukaan mahdolliset matkaeväät ja pieni rahapussukka, jonka sisältö toivottavasti riittäisi mahdollisen hoidon kustantamiseen. Vyölle kiinnitettiin vielä tikari, josta tuskin olisi paljon apua, jos Edna pulaan joutuisi. Mutta, olihan hänellä magiansa, jolla luulisi kyllä pärjäävän.

Apollo ruokittiin ennen lähtöä ja Karen jätettiin Ednan äidin, Helgan hoidettavaksi. Edna oli lähtenyt varhain aamulla, jotta ehättäisi takaisin kaupunkiin ennen pimeää, toivon mukaan. Olisihan se ollut fiksumpaa lähteä jonkun kanssa matkaan, mutta ei Ednalla varsinaisesti ollut ketään, jota matkalle pyytää. Opettajansa oli kiireinen hovissa, isänsä taas kiireinen sotilaan työtä toimittaessa. Kalma taas ei voinut päivällä liikkua ja yöllä talleilla vieraileminen ei tullut kuuloonkaan, sillä todennäköisesti hevoskasvattaja nukkui yönsä, eikä kukkunut kuin mikäkin yöeläin! Äitiään hän ei voinut pyytää mukaan, sillä pitihän jonkun katsoa Karenin perään. Joten, yksin se täytyi mennä. Tuskin mitään pahaa sattuisi, jos hän yleisiä teitä kulkisi niin pitkään kuin mahdollista.
Alkuunsa Edna oli koittanut ratsastaa Apollolla, ilman satulaa, vain suitsien kanssa. mutta kun kaupungista oltiin pois päästy, alkoi hevosen meno tuntua niin tuskaiselta, että Edna laskeutui suuren ruunan selästä ja tyytyi taluttamaan tuota vierestä. Hevosella oli itsellään jo niin paljon painoa, että tuo tuskin kaipasi yhtään enempää painolastia kipeiden koipiensa päälle. Kaiken lisäksi hevonen ontui toista etujalkaansa haavan takia, joka yhteenotossa oli tullut ryntääseen.

Matka sujuikin hyvin Apollon määräämään tahtiin, Ednan tosin eksyen suunnittelemaltaan reitiltä muutamaan otteeseen. Mutta lopulta kuitenkin taipaleen jälkeen horisontissa alkoi näkyä rakennuksia metsän reunalla, noidanalun suunnaten kohden niitä. Toivottavasti kyseessä oli hänen etsimänsä paikka, mutta mikäli hän paikasta erehtyi, voisihan hän aina tietä kysyä. Lähestyessään rakennuksia huomasi Edna ensimmäisenä aitaukset, joissa hevosia oli. Hyvä, ehkä tämä oli oikea paikka! Joskin... Nyt kun tarkemmin katsoi ja lähemmäs pääsi, suurin osa hevosista näytti olevan täysin vapaana? Ilman aitoja, saatikka naruja. Ihan kuin nuo olisivat olleet villihevosia, jotka paikalla vain sattuivat laiduntamaan. Se oli jo tarpeeksi kummallista, mutta Edna päätti silti lähestyä tuota rakennusta, joka selvästi talleilta näytti. Apollo tietenkin kävi hörähtelemään muiden hevosten lähettyvillä, pysyen kuitenkin muuten kovin rauhallisena, seuraten kiltisti omistajaansa.
"Huhuu!", Noidanalku kävi viimein huudahtamaan päästessään tallirakennuksen luo, avonaiselle oviaukolle, "Onko ketään paikalla?", huhuili lisäksi, jääden odottamaan jonkinlaista vastausta jostain suunnasta. Jos ei tallilta kuulunut mitään, pitäisi kai tarkistaa toinen rakennus...



// Janniii. katso tätä tekstin määrää. hups //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 30 Elo 2015, 21:14

Eravor

Päivä oli kaikin puolin täydellinen laiduntamiselle, joten talli oli lähes tyhjä sinä päivänä. Innokkaammat yksilöt saivat luvan pysyä aitauksessa, kun taas villihevosten kanssa toimeen tulevat saivat kulkea vapaasti noiden keskuudessa. Eravor oli tietenkin ottanut tilaisuuden hyväkseen ja aikonut puhdistaa karsinat tänään kunnolla, nyt kun ketään ei olut tiellä, lukuun ottamatta yhtä toipilasta tallin viileimmässä nurkassa. Lantalaan tuli tehtyä useampi reissu, sekin alkoi hiljakseen täyttyä, mutta kenties mies voisi tehdä jälleen kauppaa tutun maanviljelijän kanssa?
Miltei koko päivän kentauri puursi karsinoiden kanssa. Sää oli lämmin, vaikka syksy jo oli tekemässä tuloaan. Eravor oli käärinyt pellavapaitansa hihat ja pyyhki otsaansa nyt kun viimeinen karsina oli saanut uudet heinät ja purut pohjalleen. Kenties hän nyt voisi laittaa iltaruoat valmiiksi? Kaviot kopisivat pitkin kivilattiaa miehen suunnatessa tallin perällä olevaan huoneeseen. Laareissa odotti monenlaista kauraa ja rehua, makupaloista puhumattakaan. Seinää koristi muutama muistilappu erikoisruokavalioita varten. Eravor ei kuitenkaan ehtinyt muuta kuin ottaa ison saavin esiin, kun ulkoa kuului tervehdystä muistuttaviä hörähdyksiä ja pian ääni joka huhuili ja kyseli oliko ketään paikalla. Kentauri jätti puuhansa sikseen ja asteli takaisin tallien läpi oviaukolle.

Ovensuulla odotti ihminen, joka ensivilkaisulta vakukutti mieheltä ja tuon rinnalla seisoi mustavalkoinen hevonen, joka oli ruumiinrakenteelta enemmän työhevonen. "Kyllä täällä ollaan paikalla." Eravor vastasi tulokaalle, samalla kun asteli lähemmäs. "Päivää, kenties voin olla avuksi?" Kentauri uteli, vilkaisten hevosen puoleen, joka kenties oli tuotu hoidettavaksi? Toki kyllä hänelle toisinaan myytiinkin hevosia.

//No huh huh! Ja kato tätä... tekstin... määrää... hups. //
Janni
 

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Elo 2015, 21:51

Pienen hetken Edna odotteli vastausta. Hän ei nähnyt kunnolla tallien sisään, näin auringossa kun oli matkannut tovin jos toisenkin, niin silmä ei tottunut hämärämpään talliin ihan ensisilmäyksellä. Kavion kopse kuitenkin kuului kivistä lattiaa vasten, Ednan erottaen suuremman hahmon kävelevän kohden. Pian se hahmo osoittautuikin kentauriksi. Noidanalun katse laajeni, tuon tuijottaessa kovinkin häkeltyneenä puolihevosmiestä, tuon avatessa suunsa. Edna ei ollut koskaan ennen nähnyt kentauria, oli vain kuullut noista! Ihmisten kaupungissa kun harvemmin mokomia liikkui - tai ylipäätänsä asutuksien lähellä Kentaureja ei ilmeisesti pahemmin ollut, noiden viihtyen ennemmin metsissä ja aroilla? Tai no, mistä Edna tiesi, ei hän ollut kentaureihin perehtynyt.
Olihan se jokseenkin outoakin ajatella, että kentauri hevosia kasvatti, mutta toisaalta... miksipä ei? Ehkä nuo taruolennot olivat juuri parhaimpia hevosenkasvattajia - se saattoi myös selittää miksi osa hevosista oli vapaana laiduntamassa!

"Ah, h-hienoa!", Edna sai naurahdettua jahka ensiyllätyksestään oli päässyt hyvin, "Minun nimen on Edna Ionescu", noidanalku jatkoi, esitellen itsensä nyt ennemmin äitinsä sukunimellä - isänsä sukunimi kun ei välttämättä ollut niin mukavaa kuultavaa joidenkin mielestä, puoliverisen sotilaan omatessa kovin... värikkään maineen siellä täällä, joten Edna ei ottanut sitä riskiä että olisi vahingossa jo pelkällä verisiteellään suututtanut hevosmestarin.
"Ratsuni on oireillut jo muutaman päivän ja kuulin että täältä päin löytyisi joku, joka osaisi auttaa sairaan hevosen suhteen?", Edna kertoi nopeasti asiansa, samalla kun vilkaisi Apollon puoleen, joka jälleen kävi takajaloilleen enemmän painoa laskemaan, seisten kovin tuskaisennäköisesti kenossa, "Mahdanko olla oikeassa paikassa?".


// Ei se määrä vaan se laatu kato //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 30 Elo 2015, 22:54

Eravor pisti nopeasti merkille toisen ilmeen. Tuo vaikutti yllättyneeltä nähdessään hänet, mutta mies oli kyllä tottunut moiseen reaktioon, moni asiakas ei ollut osannut odottaa hevosmestarin olevan itsekin puoliksi hevonen. Kentauri ei kuitenkaan mennyt mainitsemaan toisen selvästä ilmeestä, tuo kun ryhtyi esittelemään itseään, hyvä tietää ettei tuolla ainakaan mitään häntä vastaan ollut. "Hauska tutustua Ionescu, nimeni on Eravor." Mies esittäytyi takaisin, kurtistaen samalla kulmiaan. Oliko hän erehtynyt toisen olevan mies? Nimi viittasi enemmän naiseen ja no tuon äänikään ei ollut niin miehekäs. Kentauri kuitenkin käänsi huomionsa hevoseen, josta Edna nyt kertoikin tarkemmin. Hoidettavaksi eläin oli tuotu.
"Olet oikeassa paikassa. Tulkaa peremmälle niin katson ystävääsi tarkemmin." Eravor kehotti kääntyen itse jo takaisin sisälle ja johdattaen kaksikon peremmälle talliin.

"Millaisista oireista on kyse? Milloin ne alkoivat?" Eravor uteli pysähtyen lähelle talin perällä olevaa takahuonetta. "Jos pidät hänestä kiinni sillä aikaa kun tutkin?" Mies pyysi ja lisäsi vielä. "Mikä ystäväsi nimi mahtaa olla?" Eravor soi Ednalle ystävällisen hymyn, samalla kun tarjosi hevoselle kättään nuuhkittavaksi.

//Jep jep :3 //
Janni
 

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Elo 2015, 23:54

Edna kävi nyökkäämään tervehdykseksi kentaurin esitellessä itsensä Eravoriksi. Hyvähän se nimi oli tietää, tietäisi sitten ketä kiittää, jos täältä tosiaan apua sai! Ja apua oli näemmä luvassa, Eravorin varmistaessa, että he olivat tulleet oikeaan paikkaan. Jälleen nyökäten noita lähti taluttamaan Apolloa peremmälle talleille, hevosen selvästi varoen jälleen niitä etukavioitaan, nyt kun kovalla kivilattialla askelsi.
"Se on aristanut askeliaan nyt muutaman päivän - Isäni lainasi sitä tehtävälle, jossa joutui ottamaan yhteen vihollisen kanssa ja ratsu haavoittui samalla. Tässä, näetkö", Edna kävi varovaisesti osoittamaan hevosen vasenta rynnästä, jossa oli selvästi paranemaan päin oleva syvempi viiltohaava, "Se myös ontuu pienesti vasenta etujalkaansa tuon takia, mutta en usko sen olevan syy tähän muuhun...".

"Apollo. Apollo on hänen nimensä. Se on jo vähän vanhempi herra, en ole varma ovatko nämä oireilut jotenkin ikään liittyviä...", Edna selitti pitäessään hevosen suitsista kiinni, Apollon seisten suhteellisen nätisti paikoillaan. Tietenkin hevonen oli uteliaasti nuuhkimassa tuon vieraan tarjottua kättä, ihmetellen hieman tuota puolihevosta siinä missä Ednakin oli. Mutta, ei hevonen näyttänyt pistävän muukalaisesta pahakseen, kun muutenkin niin lempeänrauhallinen luonne oli.
"Jos voisit auttaa, se olisi jo paljon... mmminulla ei kuitenkaan ole paljoa valuuttaa, joten toivottavasti et veloita tästä paljoa... Voin kyllä muillakin keinoin korvata apusi, jos minusta on hyötyä jossain!", noita kävi kertomaan suoraan valuuttatilanteensa, toivoen, että mies passittaisi hänet samantien pois jos ei hyväksyisi mahdollista pientä palkkiota tai apua palkaksi, Edna kun ei mielellään halunnut jäädä velkaa kenellekään näin rahallisesti.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 31 Elo 2015, 00:25

Eravor laski katseensa alas haavaan, jota Edna hänelle näytti samalla kun kertoi oireista. "Totta, ei hevonen aristaisi kaikkia askeliaan vain yhdestä haavasta, joka on selvästi vielä huolehdittu hyvin, se on paranemaan päin." Mies totesi silmäiltyään ruhjetta tarpeekseen.
"Hmm Apollo, jos et pistä pahitteeksi tunnustelen jalkojasi vähän." Kentauri puheli hevoselle, silitellen sen kaulaa ennen kuin painoi molemmat etujaltansa alas polvilleen ja vei kätensä tunnustelemaan hevosen oikeaa etujalkaa, aina säärestä kavioon saakka. Mies ei kuitenkaan lähtenyt kaviota nostamaan, Apollo olisi muuten joutunut viemään painonsa kipeästi toiselle etujallalleen. Siinä Eravorin tutkiessa, ryhtyi Edna kyselemään maksusta, tuolla kun ei paljoa rahaa ollut antaa, ehkä palveluskin voisi olla hyvä maksu tapa. "Minä otan maksun vastaan sitten kun olen tehnyt työni ja sinä olet itse arvioinut minkä arvoista työtä olen tehnyt. Apollon terveys on etusialla." Eravor selitti vilkaisten Ednan puoleen, siirtyen samalla tutkimaan vasentakin jalkaa samoin menetelmin.

Kentauri kävi vielä hevosen takajalat läpi varmuuden vuoksi, mutta ei kuitenkaan löytänyt niistä kivun merkkejä. "Apollo aristaa kahta etujalkaansa." Mies totesi noustessaan takaisin ylös. "Sen kaviot tuntuvat lämpimiltä ja pulsikin tuntuu niissä kohonneen. Ja mitä katselin Apollon liikkumista, sillä tekee vaikeaa tehdä käännöksiä. Oireet viittaavat kaviokuumeeseen." Eravor selitti, samalla kun pyöritteli letitettyä partaansa sormiensa välissä. "On hyvä että toit hänet luokseni näinkin pian, jos aloitan hoidon nyt Apollolla ei ole mitään hätää, tämä tauti kun voi olla haitallinen sen pitkittyessä." Eravor kertoi rauhalliseen sävyyn. "Valitettavasti hänen on kuitenkin jäätävä tänne noin kolmeksi viikoksi. Hyvin pehmustettu karsina, hoitavat rohdot ja lepo hoitavat hänet kuntoon."
Janni
 

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Aksutar » 31 Elo 2015, 13:04

Ei kai liennyt minkäänlainen yllätys, että itsekin puolihevonen osasi hevoseläimiä hieman paremmin tulkita ja tiesikin noiden vaivoista - ties vaikka samat vaivat olisivat itseäänkin vaivanneet joskus! Vaikka Edna koitti kohteliaasti olla tuijottamatta, silti nuorennaisen katse eksyi aina vähän väliä tutkimaan tuota uutta rotua. Ei hänellä mitään kentaureja vastaan ollut - niin kauan kuin noillakaan ei ollut häntä vastaan - mutta uteliaisuuttaan tuo vain tuijotteli, siinä missä Apollo taas yllättävänkin nätisti antoi Eravorin tutkia jalkojaan.
Noita naurahti pienesti huokaisten, Eravorin pistäessä hevosen terveyden etusijalle. Maksua voisi miettiä sitten jälkikäteen. Toivoa tietenkin sopi, ettei hoito tulisi liikaa maksamaan, vaikkakin jos lisää valuuttaa tarvitsi, kävisi Edna sitä varmaan isältään tai kumppaniltaan kerjäämässä. Hän kun ei itse tienannut varsinaisesti mitään...

Eravor kävi lopulta kertomaan diagnoosinsa, epäillen kyseessä olevan kaviokuumeen. Edna oli kuullut taudista kyllä, mutta ei olisi itse osannut liittää oireita siihen. Joten ehkä hyvä vain, että hän toi Apollon tänne, osaavan henkilön hoiviin.
"Kolme viikkoa...", Edna toisti huokaisten miehen perässä, tuon arvioidessa kuinka kauan paranemisessa kenties menisi, "En minä sitä kyllä niin palavasti tarvitse nykyään, kun en pahemmin kaupungista poistu, joten sinällään voisin kyllä jättää hänet tänne..."
"S-sikäli mikäli siitä ei ole sinulle liikaa vaivaa!", Edna jatkoi mietteliään katseensa kohottaen Apollosta Eravorin puoleen, "Sinulla näyttää muutenkin olevan kovinkin paljon hoidettavia... Ovatko vapaanakin olevat hevoset sinun, vai viihtyvätkö villihevoset muuten vain talliesi lähellä?", noita kävi tiedustelemaan ratsuaan silitellessä, joka turpaansa tunki naisen syliin huomiota hakien.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 31 Elo 2015, 18:52

"Valitettavasti, en miellelläni lähettäisi Apolloa takaisin kotiin." Eravor totesi Ednan harmitellessa Apollon jättämistä tänne kolmeksi pitkäksi viikoksi. Kentauri kohotti toista kulmaansa toisen hätäillessä ettei kai hevosen tänne jättäminen olisi vaivaksi, miehellä kun oli jo paljon hoidokkeja. "Ei siitä vaivaa ole, olisi kohtuutonta jos en ottaisi Apolloa hoitoon." Eravor totesi ja hymyili kun Edna kyseli ulkona laiduntavien villihevosten perään. "Osa villihevosten seassa olevista yksilöistä on minun, ne kun tulevat sen lauman kanssa toimeen ja kyllä ne mielellään laiduntavat tiluksillani." Kentauri selitti.

"Mutta jos viedään Apollo karsinaan, niin se saa aloittaa leponsa." Mies totesi kääntyen paikallaan ja lähtien edeltä tallin perää kohti. Oli hyvä, että hän oli siivonut karsinat tänään, Apollo pääsisi samantien puhtaaseen karsinaan. "Oletko tullut kaukaakin?" Eravor päätti ohimennen kysyä, samalla kun avasi tallin toisiksi perimmäistä karsinaa, aivan toisen toipilaan karsinan vieressä. Palomino tamma oli asettunut makuuleen karsinaan, tuon vasen takajalka näytti olevan siteissä.
Janni
 

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Aksutar » 01 Syys 2015, 17:50

Ymmärrettäväähän se oli, ettei Apolloa nyt tuossa kunnossa kotiin takaisin kiikuttaisi, joten parempi se oli jättää tänne, osaavien henkilöiden käsiin. Matka kaupunkiin oli kuitenkin suhteellisen pitkä, tuskin teki hyvää noilla kavioilla sitä uudemman kerran taittaa tämän päivän aikana! Ednan kävi sääliksi ratsuaan, kun hän oli pakottanut tuon matkaan mukaansa. Mutta ehkä oli vain hyvä, että pakotti, pääsisihän nyt sentään hoitoon.
Edna nyökkäsi huojentuneena huokaisten, Eravorin mainitessa ettei Apollosta olisi vaivaa ja olisi suorastaan kohtuutonta, jos mies ei hevosta hoiviinsa ottaisi. Selvästi kentauri välitti vieraan hevosen hyvinvoinnista, se nostatti hymyn väkisinkin kasvoille - Edna kun harvemmin törmäisi henkilöihin, jotka näin vilpittömänoloisesti olivat muukalaisia auttamassa. Ymmärsihän sen näin sodan runtelemassa valtakunnassa, mutta oli silti ihanaa nähdä, että vielä löytyi niitä hyviäkin henkilöitä, joita sota ei ollut käynyt katkeroittamaan tavalla tai toisella.

Noita lähti taluttamaan hevostaan Eravorin johdatuksella peremmälle talleille, kuunnellen samalla kuinka kentauri selitti villihevosten laiduntavan mielellään tiluksillaan, siinä missä osa vapaana olevista hevosista oli kyllä hänen. Mielenkiintoista, ehkä villihevoset sitten pitivät tiluksia sen verran turvallisena paikkana, että hakeutuivat tänne? Varmasti aroilla kirmaaminen miten sattuu oli vaarallista, kyllähän hevosia pyydystettiin ja koulutettiin ratsuiksi, siinä missä myös lohikäärmeet ja muut lentävät pedot olivat varmasti noiden perään jos aroilla törmäsivät...
"Ah, en nyt niin kaukaa. Kaupungista - ihmisten siis. Olihan tänne matkaa, mutta tekee se välillä hyvää lähteä sieltäkin pois... Tunnelma kun muurien sisällä on kovin... Jännittynyt", jos sen nyt näin kauniisti saattoi ilmaista. Ihme ettei kaupungissa jo lynkattu porukka erilaisuuden tähden!
"Joten ehkä vain hyvä, ettei Apollon tarvitse kanssani sinne palata, matkaaminen tuskin tekee hyvää sille juuri nyt?", Edna kyseli samalla kun talutti ruunan karsinaan, jonka ovet Eravor oli käynyt avaamaan. Siinä samalla vilkaisten viereisessä karsinassa ollutta hevosta, jonka jalka oli ilmeisesti ottanut osumaa.
"Onko tuo pahakin?", Noita kyselikin nyökätessään tamman puoleen, samalla kun Apollolta kävi suitsia riisumaan, "Ja onko se omiasi? Vai tuodaanko tänne yleensäkin hevosia hoitoon?--- A-anteeksi, kyselen liikaa, ei sinun tarvitse vastata jos et halua. Eihän se loppupeleissä minulle kuulu", Noita kävi yllättäen naurahtamaan vaivautuneesti, huomatessaan kuinka se mielenkiinto kävi kohoamaan, jonka johdosta Edna kyselisi varmasti ummet ja lammet ellei häntä käskisi hiljenemään.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Syys 2015, 18:26

Kaupungista Edna kertoi olevansa, joten ei matka niin pitkä tänne ollut, mutta tarpeeksi pitkä ottaen huomioon Apollon tilanteen. "Olen käynyt ihmisten kaupungissa vain kerran, mutta voin kyllä olla jännittyneisyydestä samaa mieltä." Kentauri kertoi itse.
"Noh onhan tilanne Apollon kannalta hyvä, mutta jos sinä joudut kulkemaan takaisin jalan aurinko ehtii painua maileen ennen kuin olet perillä." Eravor totesi ehkä jopa huolehtivaan sävyynkin. Päätiet ihmistenkaupunkiin kun eivät olleet ne turvallisimmat pimeän aikaan yksin kulkijalle.

Kentaurin katse kääntyi viereisen karsinan tammaan, Ednan kysellessä oliko hevosen ruhje pahakin. Mies ei ehtinyt kuitenkaan saman tien vastata kun toinen meni hätäisesti pahoittelemaan uteliaisuuttaan. "Älä suotta pyytele anteeksi, minusta on mukava nähdä, että sinua kiinnostaa vieraiden hevosten terveys." Eravor totesi hymyillen tyytyväisesti. "Mutta ei tämän tamman haava enää paha ole, se on oikeastaan jo arpeutunut, mutta siteet estävät sitä koskemasta siihen turvallaan. Arvet kun toisinaan tuppaavat kutiamaan. Sen omistaja oli ollut ikävässä yhteen otossa ihmissotilaiden kanssa. Hän oli tuomassa hevosta lopetettavaksi, itse kun ei kyennyt moista toverilleen tekemään, mutta totesin ettei hätä ollut tämän näköinen. Haava vain vaati pitkää paranemis aikaa ja tamma hyvää huolenpitoa, mitä sen omistaja ei kyennyt hevoselle antamaan, mutta minä tarjoutuin ottamaan sen huostaani. Se on ollut täällä kohta kuukauden." Eravor kertoi.
Janni
 

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Syys 2015, 03:19

Edna hymähti epävarmasti Eravorin kertoessa käyneensä vain kerran ihmisten kaupungissa, mutta olevan silti samaa mieltä siitä jännittyneisyydestä. Eihän noita osannut edes kuvitella, kuinka vaikeaa joukkoon sopiminen oli Eravorin kaltaiselle taruolennolle, siinä missä Ednan kaltainen noita kyllä kykeni kansan sekaan ujuttautumaan - vaikka kyllä ihonvärinsä takia saikin osakseen rumia katseita aina ylimystöltä. Mutta, ei hänestä onneksi päälle päin näkynyt puoliverisyys, saatikka sitten se magian taitaminen. Jos siitä jäisi kiinni, saattaisi noidanalku olla aika pian roviolla.
"Tottahan tuo", Edna huokaisi kentaurin tuodessa esille sen faktan, että aurinko ehtisi varmasti painua jo horisonttiin enenen kuin Edna kotiin ehättäisi - lähti hän sitten matkaan saman tien tai vasta myöhemmin. Eihän hämärällä matkaaminen noitaa houkuttanut, mutta ei hänellä muita vaihtoehtoja tainnut juuri nyt olla...

Hymy kuitenkin kävi kohoamaan noidanalun kasvoille, Eravorin mainitessa, että oli mukava nähdä, kuinka joku vieraiden hevosten terveydestä välitti. Tietenkin Ednaa kiinnosti, hän halusi itse osata auttaa niin hevosia kuin muitakin eläimiä - humanoideista puhumattakaan. Valitettavasti hänen magiansa ei ollut niin pätevää parantamisen suhteen, että hän olisi voinut sitä kehittää, mutta ehkä rohdot ja litkut, mitä hän saattoi opiskella, voisivat auttaa tässä tapauksessa.
"Isäni ehdotti yhtälailla Apollon lopettamista, heti kun sille ilmestyi oireita...", Tummahipiä kävi kertomaan kuultuaan viereisen karsinan tamman tarinaa, "En kuitenkaan suostunut siihen, halusin ennemmin löytää parannuskeinon sen oireisiin - onneksi sen täältä nyt löysin".
"Paraneehan se? Tamma siis - vaikka jo kuukausi on kulunut?", Edna jatkoi, vilkuillen viereiseen karsinaan siinä missä Apollo kävi pistämään maaten asti karsinaan, nyt kun viimein selvästi sai tilaisuuden levätä, "Taidat tietää hevosista enemmän mitä... "normaalit" hevosenkasvattajat?".
"E-en siis sitä pahalla tarkoittanut!", Noita kävi nopeasti lisäämään, astellessaan pois karsinasta, "Sitä vain että... ehkä saatat tietää vaivoista enemmän, kerta olet osin samanlainen ruumiinrakenteeltasi?".
Voi kuinka Edna tunsi itsensä taas typeräksi sanojensa perään. Kuinka hän edes kehtasi ääneen sanoa, mitä ajatteli! Kovin rumaltahan moinen nyt jälkikäteen ajateltuna kuulosti.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 02 Syys 2015, 17:13

"Kenties..." Eravor oli aloittamassa jotain Ednan ollessa samaa mieltä laskevasta auringosta. Mies pysähtyi hetkeksi miettimään, mutta näytti tekevän päätöksensä nopeasti. "Kenties voin saattaa sinut, voit matkata selässänikin, vaikken ole jalkani takia mikään nopein ratsu." Kentauri ehdotti. Ei hän tahtonut lähettää toista yksin takaisin illan pimeyteen, varsinkin kun hän tunsi vaatineensa Apollon jättämistä hänelle hoitoon.

Eravor sulki karsinan oven, kun Apollo oli asettunut jo mukavasti makuulle. Oli hyvä nähdä että hevonen tunsi olonsa jo niinkin turvalliseksi vieraassa paikassa, tosin kivut saattoivat sen pakottamaan makuulle. Mies samalla kuunteli Ednan selitystä kuinka tuon isä oli ollut Apollon lopettamisen kannalla myös, mutta Edna itse oli pistänyt hanttiin. "Ja hyvä niin, miksi lopettaa hyvää hevosta, jos ei edes tiedä mikä sitä vaivaa?" Kentauri totesi ja vastasi vielä toisen kysymykseen tammasta; "Kyllä se paranee, jalka tarvitsee enää vain hyvää kuntoutusta."
Toinen jälleen antoi uteliaisuuden sanoa jotain ensin ja pahoitella jälkikäteen, vaikka ei Eravor nähnyt Ednan sanoissa mitään vikaa. Oikeastaan Eravor naurahti tällä kertaa. "Tiedän kyllä ettet tarkoittanut sitä pahalla ja kyllä koska olen kentauri tiedän miltä hevosen ruumis tuntuu ja kuinka se toimii. Itselläni ei kuitenkaan ole ikänä ollut kaviokuumetta tai sen sellaista, koska tiedän vältää tekemästä tiettyjä asioita ja ennalta ehkäistä monia vaivoja. Tosin vahingoiltahan ei voi ikinä välttyä." Mies kertoi.

"Mutta jos laitan Apollolle hieman kipua helpottavaa voidetta jalkoihin, niin voin lähteä sitten saattaman sinua." Eravor totesi niin kuin asia olisi päätetty jo ja suuntasikin takaisin kohti tallin perällä olevaa huonetta.
Janni
 

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Syys 2015, 13:59

Noidanalku kohotti pienesti kulmiaan Eravorin tarjoutuessa saattamaan vieraansa takaisin kaupungille päin. Ei Edna ollut odottanut moista ystävällisyyttä täältä - ystävällisyys ja vilpitön apu kun oli näinä päivinä harvinaisempaa.
"No.. jos siitä ei ole sinulle liikaa vaivaa, niin en pistä yhtään pahakseni", Noita naurahti pienesti, "Matkaseura kelpaa aina.. ja onhan se turvallisempaakin seurassa liikkua...".
"sitä minäkin sanoin hänelle!", Huokaisi turhautuneesti, Kentaurin tuodessa esiin faktan ettei hyvää hevosta kannattanut lopettaa vain sen tähden, ettei vaivaa osannut diagnosoida itse. Totta kai Edna ymmärsi isänsä kannan siinä mielessä, ettei heidän varoillaan sairasta hevosta voinut pitkään elättää, mutta kerta vaivaa ei oltu edes tutkitettu asiantuntijalla, niin ei kannattanut vielä siihen lopettamiseen hypätä!
Viereisen tallin tammakin oli paranemaan päin, kuulemma. Noita katsoi vielä hetken toiseen karsinaan, tuntien sen lämpimän helpottuneisuuden tunteen sisällä. Yhä tytöstä oli niin outoa ja samalla huojentavaa ajatella, että joku saattoi näinkin paljon välittää vieraista hevosista ja katsoa noiden perään.

Jälleen jokseenkin helpottuneenvaivautuneesti Edna kävi naurahtamaan Eravorin kertoessa kuinka kyllä ymmärsi hevosia hieman paremmin rotunsa takia, vaikka ei itse ollutkaan kärsinyt kaviokuumeesta - mikä taisi olla vain hyvä asia.
"Kuulostaa hyvältä", Edna nyökkäsi Eravorin ehdottaessa, että pistäisi uudelle potilaalleen ensin kipuja lievittävää voidetta, ennen kuin lähtisi saattamaan asiakastaan takaisin kotiinsa, "Sikäli mikäli sinulla ei ole muita kiireitä tähän väliin"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 06 Syys 2015, 16:08

"Ei minulla ole kiireitä, ehdin hyvin takaisin ruokkimaan hevoset." Eravor vastasi samalla kun asteli takahuoneeseen, mistä löytyi ruokalaarien lisäksi hylly, mikä oli täynnä monen moista putellia ja rasiaa. Mies silmäili yhtä hyllyä hetken aikaa, ennen kuin löysi oikean lasipullon. Mies avasi sen korkin ja nuuhkaisi sen sisältöä, raikkaasta hajusta päätellen se oli vielä käytettävää. Kentauri palasi takaisin Apollon karsinan luokse ja avasi sen oven uudemman kerran. "Olen pahoillani poika, mutta jos viitsisit nousta hetkeksi ylös, niin voin lievitttää kipujasi." Eravor totesi hevoselle, joka oli aiemmin pistänyt maaten pehmoiselle alustalle. Hevonen ei tietenkään miehen puhetta ymmärtänyt, mutta kentaurin ruumiinkieli viittilöi tuota nousemaan. Kipeältähän se näytti, mutta Apollo nousi ylös ja Eravor saattoi polvistua laittamaan voidetta tuon etujalkoihin, tuuheat kaviokarvat tekivät siitä hieman vaikeaa, mutta hyvin mies sai voiteen oikeaan paikkaan.

"Noin. Voide helpottaa verenkiertoa kavioissa, joka taas lieventää kipua." Eravor selitti, sulkien karsinan oven. "Milloin Apollo on viimeksi syönyt?" Kentauri uteli, jos siitä olisi aikaa, hän näki parhaaksi ruokkia tuon nyt, sillä hänellä kyllä kestäisi jonkin aikaa palata saattomatkaltaan.
Janni
 

Re: Mikä koniani vaivaa? || Janni

ViestiKirjoittaja Aksutar » 22 Syys 2015, 23:50

"Hienoa! S-sinulta matkaaminen käykin varmaan matkaaminen nopeammin kuin minulta", Edna naurahti Eravorin mainitessa ehtivänsä kyllä hyvin takaisin ruokkiakseen hevoset. Joskin heti kun Edna nuo sanat oli saanut ulos suustaan, teki noidan mieli mätkäistä itseään taas päin näköä. Ei hän tiennyt oliko sanojensa kanssa loukkaava vai ei! Ei hän todellakaan halunnut loukata kentauria, eikä mitenkään väheksyä tai vieroksua tuota, päinvastoin! Hän oli kiinnostunut miehestä ja halusi tietää enemmänkin tuon rodusta, mutta ei suoraa kehdannut kysyä. Ja nämä epäsuorat kommentit tuon rotuun liittyen tuntuivat vain niin kovin loukkaavilta noidan mielestä.
Edna kuitenkin tyytyi noloudessaan seuraamaan vierestä, kuinka Eravor kävi Apollon koipiin levittämään voidetta. Nätisti työhevonen totteli kentauria. Yllättävänkin nätisti, jos noidalta kysyttiin - selvästi hevonen jollakin tavalla ymmärsi kaltaistaan paremmin, mitä sitten kaksijalkaisia omistajiaan. Ei Edna ollut koskaan nähnyt Apollon noin nätisti tottelevan ketään.

"Ruokin sen tänä aamuna, ennen lähtöä", Sekaverinen vastasi kentaruin kysymykseen, "Tosin siitä on jo muutama tunti... Sillä varmasti on jo nälkä - sille kun ei tuntunut aamulla hirveästi ruoka maittavan - Matkalla kyllä annoin sille omenan jos toisenkin, ne se söi, mutta nehän nyt lähinnä ovat vain makupaloja tuon kokoisille eläimille", Edna tarkensi, kertoen rehellisesti kaiken.
"Joten... Lienee paras ruokkia se ennen lähtöä?", Noita tiedusteli, "E-ei minulla siis ole kiire takaisin vielä... Sikäli mikäli sinä et kykene heti matkaan lähtemään, voin kyllä auttaa sinua jos jotain täytyy hoitaa pois alta ennen lähtöä!".


//AHAHHAHAHAAANTEEKS KESTO OON IHAN HIRVEE TAAS T_T //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Seuraava

Paluu Laurina Arot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron