Kirjoittaja Aksutar » 26 Touko 2016, 08:05
"Ei tietenkään", oli vastaus Azurelle, tuon kysellessä oliko demonilla jotain illallista vastaan.
Olihan se jokseenkin jopa mielenkiintoista seurata, kuinka "normaali" ihmisperhe valmistautui illalliseen. Oranssikatseinen demoni katselikin tarkkaan emännä ja isännä perään, nyökäten ohimennen Elainellelle tuon toistaessa hänen nimensä. Sethos se tosiaan oli, ainakin tälle porukalle. Tarpeeksi neutraali, ainakin painajaispaimenen mielestä. Olihan hänelläkin tosinimensä - tai lähinnä syntymänimensä - mutta sitä hän ei ollut edes Azurelle kertonut. Ehkä sitten joskus, jos heistä jotain suurempaa tulisi, kuten demoni ehkä jossain mielensä porukoissa toivoi. Hän todellakin halusi pitää huolen Azuresta ja katsoa, että tyttö sai kaiken tarvitsemansa ja haluamansa. Aivan sama, oliko Sethosilla siihen rahaa. Hän halusi silti tarjota Azurelle vain parasta. Ei hän tiennyt sokean tunteista, mutta painajaispaimen oli kasvattanut suurempia, läheisempiä tunteita syvällä mielensä sopukoissaan Azurea kohtaan. Ehkä se oli virhe, Ehkä ei. Mutta, jos se oli erhe, Sethos oli valmis siitä maksamaan.
Painajaispaimen kuitenkin katsoi Azuren istumaan pöydän ääreen, samalla sivukorvalla kuunnellen isäntäparin keskustelua, mitä nyt kykeni kuulemaan. Eihän se hänelle varsinaisesti kuulunut, mutta silti vierasarka demoni halusi kuulla, mitä uudet tuttavuudet puhuivat. Jahka Azure oli istuutunut pöydän ääreen, siirtyi Sethos tuon viereisen paikan ääreen seisomaan, vielä istahtamatta alas kuitenkaan.
"Tulimme metsästä... kylästä, joka sijaitsee syvällä metsässä. Olemme pitäneet siellä majaa muutaman kuun ajan", Sethos vastasi Cecilin kyselyyn, olettaen, että Azure myös älysi olla mainitsematta haltioiden piilopaikkaa nimeltä. Sethos ei ainakaan mielellään kertonut tietävänsä sen sijaintia, sen verran lojaali hän oli haltioille - tosin jos Ihmiset sen paikan löytäisivät ja yrittäisivät vallata, ei noilla olisi mahdollisuutta. Ainakin niin Sethos oli ymmärtänyt.
"Emme viitsineet - tai älynneet... - ottaa evästä matkalle. Tyhmästi toivoimme ja oletimme, että pääsisimme perille ennen iltaa. Onneksi se toive toteutui", Sethos jatkoi, mitätellen heidän panostaan matkan suhteen. Totta kai Sethos tajusi sen, että olisi kannattanut ottaa evästä Azurelle sen verran, että tuo tarvittaessa olisi vuorokauden selvinnyt. Mutta, se ei tullut mieleen silloin, kun oli aika lähteä. Eihän demoni itse tarvinnut ravintoa ja nyt kun oli joku toinen, josta huolehtia, ei se ravinto aina tullut mieleen - vaikka olisi pitänyt.
"Ruoka kuitenkin kelpaa meille, eikö?", Sethos tokaisi kysyvästi, vilkaisten Azuren puoleen, "Matka oli pitkä ja uuvuttava", unidemoni lisäsi, vilkaisten isäntään ja sitten emäntään. Eihän se matka häntä varsinaisesti ollut uuvuttanut, Sethos oli valmis matkaamaan samantien takaisin jos siitä oli kyse, mutta silti. Hän uskoi, että Azuren oli parempi saada syödäkseen ja levätä. Sitä paitsi, Azuren takia he tänne olivat tulleet. Joten demoni oli valmis myös pysymään täällä niin pitkään, kuin Azure halusi...
// CECI PIEKSEE SETHOSIN ILMAN KÄSIÄKIN KOSKA SETH ON SILLEEN "EI SAA ÄLÄ PLZ SATTUU DDDD:". Ja hitit ei haittaa, ANTEEKS JOS MUN HITIT HAITTAA //