Kirjoittaja Mori » 25 Heinä 2016, 16:58
Näytti tai siis tuntui siltä kuin tämä suuri eläin sekä keiju olivat hyvinkin läheisiä toisilleen. Keijua ei selkeästikään olisi luotu helpoksi napattavaksi. Chloros tunsi, kuinka kettinki lösähti hänen olalleen, kun kasa perhosia alkoi taas havittelemaan ilmaa siivillään. Mies kääntyi, lähes heti veti sormiensa väliin tikareita, joita hietti perhosten sekaan. Hän avasi tikatun silmänsä, jotta kykenisi katsomaan, mihin oikeiasti heitti. Hän oli surkea lentäviä asioita kohtaan, jos näköä ei ollut käytössä. Lisäksi tuo kohti tuleva aarnikotka ei helpottanut tilannetta.
Un lensi kohti perhosia, hän toivoi saavansa ne kiinnik, ennen kuin oli myöhäistä, mutta Un kiljaisikin perhosille varoituksia. Hän näki tikarit terävästi ja tiesi, kuinka haavoittuvainen toinen oli perhostilassaan. Celebri! Un syöksyi kohti ja yritti jotekin saada perhosia itseensä, jotta ne hänen selkäänsä pääsivät, mutta ilmassa lensikin jotain kovaa. Kova kuulamainen kettingin pää tkopahti aarnikotkan vasempaan poskeen, kun Chloros pyöritteli kettinkiään ilmassa. "Jos tahdot lähteä tähän, niin ei minulla ole mitään ongelmaa tappaa tuollainen eläin", Chloros totesi asettaen maskinsa takaisin naamaalleen ja pyrki sitten tappelemaan itseään paljon isomman kanssa. Hän oli ennenkin taistellut paljon isompia vastaan.
Un ravisti päätään pari kertaa täräyksestä ja oli valmis hyökkäämään ja suojelemaan perhosia hullulta. Chloros hyökkäsi, heitti kettinkinsä kohti aarnikotkaa, joka pyrki väistämään, mutta jäi toisesta siivestään kiinni. Ihmissyöjän kova vetäisy sai aarnikotkan ärisemään ja kiskomaan takaisin. Tietenkään Chloros ei kyennyt pitämään aarnikotkaa aisoissa kokonsa tähden, mutta hän pyrkikin sotkemaan kettingin aarnikotkaan. Hän lensi kettingin päässä kohti aarnikotkaa, joka oli valmis ottamaan ihmissyöjän suuhunsa. Un saikin osittain hullusta kiinni tuon jalasta ja repäisi sen irti. Olettaen tietysti sen lopettavan hullun toimet. Pihaustakaan ei kuulunut viherpään suusta, vaan tuo jatkoi matkaansa iana aarnikotkan selkään. Puukotti tuota inhottavalla tavalla ja veti perhosia tai tytön mukanaan alas.
Un tunsi kivun inhottavasti lihassaan, mutta se ei estänyt häntä vielä hakemasta Celebriä takaisin. Toisaalta kettinki oli inhottavasti tarttunut hänen siipeensä ja sotkeutunut toisen jalan ympärille. Aarnikotka yritti päästä liikeelle, mutta kömpelösti. Pian tuo kuitenkin muutti muotoaan ja yritti päästä edelleen liikeelle, vain saaden ylleen tikareita, jotka törröttivät inhottavasti meihen rintamuksesta. "Pysy aloillasi, lainaan vain pientä tyttöäsi", viherpää totesi ja lähti sitten pakosalle.