Kirjoittaja Miwra » 30 Kesä 2008, 12:41
Deanoic
Deanoic oli päässyt ehjin nahoin pois majatalosta, veljestään ei ollut niinkään varma, mutta uskoi tämän pärjäävän, koska veli oli ihminen ja tällä oli paljon tuttavuuksia, jotka luottivat häneen ja päästäisivät hänet pelkällä varoituksella...ehkä rauhan häiritsemisestä, ehkä jostain muusta.
Dean ainakin tahtoi ajatella, että veljensä oli turvassa, vaikkei voinut sitä varmasti sanoakaan.
Hän juoksi sen matkaa, mitä jaksoi, mutta jossain vaiheessa se sudenkin on hengähdettävä. Niinpä pienen tauon jälkeen matka jatkui kohti aroja, joilla Lounatuuli jo todennäköisesti häntä odotti. Kyllähän lohikäärme isona olentona ja vieläpä ilmassa pääsi nopeasti tiesminne, mutta tätä huomattavasti pienempi Dean metsän keskellä kompuroidessaan ei ollut niinkään nopea.
Arot kuitenkin alkoivat pikkuhiljaa häämöttää puiden takaa, eikä se saanut häntä hidastamaan vauhtiaan, päinvastoin. Hän tahtoi tietää, että Lounatuuli oli kunnossa, toisaalta, eivätpä ne ihmiset olleet tätä tainneet edes nähdä, joten olettaisi toisen olevan turvassa ja jo saapunut aroille.
Deanoic juoksi viime metrit arojen reunalle ja silmäili sitten hetken ympärilleen. Kauaa hänen ei kuitenkaan Lounatuulta tarvinnut etsiä, kun hän huomasi tämän paikassa, jossa he olivat tavanneet ja josta tämä pieni seikkailu oli saanut alkunsa.
Dean hymyili hammasrivistöään vilauttaen ja hölkkäsi sitten tuolle kukkulalle, lysähtäen kostealle nurmelle makaamaan ja tasaamaan hengitystään.
"Turvassa", hän sitten naurahti, kun oli hieman rauhoittunut, eikä pieni virne kadonnut hänen kasvoiltaan silloinkaan kun hän kohotti katseensa Lounatuuleen.