// juu, ajattelin kanssa samaa ^^ //
Lounatuuli
Kun susi sitten metsään oli kadonnut, lounatuuli pisti pötkölleen. Se kieri itsensä kerälle ja jäi siihen kukkulan päälle katselemaan ympärilleen. Missään ei liikkunut mitään, eikä kuulunut mitään. Ihan hyvä vain, sillä nyt Lounatuuli voisi ummistaa silmänsä ja ottaa pienet torkut. Ei häntä edes väsyttänyt, mutta silloin kun hänellä ei muuta tekemistä ollut, hän alkoi nukkua. Unien näkeminen oli kivaa, unissa ei ollut mitään logiikkaa, joten siellä oli kaikki - aivan kaikki - mahdollista.
Yö kului ja arot ympärillä pysyivät hiljaisina, Lounatuulen nukkuessa. Lopulta se heräsi... ulvontaan. Lohikäärme kohotti päätään hieman ja huomasi tutun suden aroilla. Deanoic oli näköjään saanut tarpeekseen metsässä samoliemisesta ja oli nyt tullut aroille. Aamukin saapuisi kohta.. Lounatuuli oikoi itsensä kerältä ja tarkisti että Deanoicin antama kristallipallo olisi vielä ehjä, olisi astetta nolompaa palauttaa se rikkinäisenä Deanoicille.
Nyt sitten vain odoteltiin että Dean muuttuisi takaisin ihmisieksi. Tämän vaatteet näyttivät olevan turvallisesti mytyllä samalla kukkulalla, jotei eipähän miekkonen kerkeisi kauaakaan alastomana samoilemaan.