Home?

Pimeäpaikka on nimensä mukaisesti pimeä. Vuorokauden ympäri. Pimeäpaikka sijaitsee Mor vuoren varjoissa, pysytellen näin koko vuorokauden piilossa auringolta. Ja se on hyväksi, sillä tätä kaupunkia asuttaa yönkansa.
Kaupunki koostuu yhdestä, suuresta kadusta jonka molemmille puolille on noussut asuntoja, majataloja, kapakoita, putiikkeja. Tämä ei kuitenkaan ole jokamiehen pysähdyspaikka, sillä jos tavallinen kuolevainen tänne erehtyy, hän todennäköisesti tulee kuolemaan vierailunsa aikana.. tavalla tai toisella. Majatalot on suunniteltu yönlapsille, ottaen huomioon jokaisen synkän taruolentolajin tarpeet. Suurimmaksi osaksi tätä kaupunkia asuttavat vampyyrit, mutta toisena suurena rotuna on ihmissudet. Kaupunki on myös rikollisten ja varsinkin palkkamurhaajien suosiossa. Ihmisillä ja haltioilla ei ole asiaa tähän paikkaan, siitä pitävät huolen niin pimeänpaikan asukit, kuin myös vuorilla asustavat lohikäärmeet, jotka eivät siedä ihmisiä tai haltioita lähellä omaa reviiriään.

Valvoja: Crimson

Home?

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Kesä 2011, 16:15

Clarence

Hiljainen matka oli varmasti kestänyt ikuisuuden, loppumatkasta tie tuntui muuttuvan entistä epätasaisemmaksi. Epämiellyttävästi se sai nuorukaisen heittelehtimään kovia seiniä vasten. Pienestä kalterisesta ikkunasta ei näkynyt muuta kuin pimeyttä, pimeyttä jota nuorukainen oli odottanutkin näkevänsä. Yllättäen vankkurit seisahtuivat ja ulkopuolelta kuului askelia. Clarence painautui pelokkaana takanurkkaan, ennen kuin kalterinen ovi avattiin lukoistaan. Vaikka ulkopuolella oli hämärää, pystyi nuorukainen erottamaan vartijoiden hahmot, joista yksi nousi sisälle ja repi nyt häntä kovakouraisesti ylös. Tervetuloa kotiin. Mies irvaili, samalla kun työnsi nuorukaista pihalle.
Näky oli suorastaan selkäpiitä hyytävä, se oli kylä, hyvin synkeä sellainen. Harvat olennot katselivat tunkeilijoita kauempaa nyrpeinä, nämä eivät tulleet lähemmäs vartijoiden pitäessään aseitaan valmiina. Clarence suorastaan oli kauhuissaan, ei hän tänne kuulunut, eivät he voineet jättää häntä tänne!
Irrottakaa demonin kahleet, mutta pitäkää aseenne valmiina. Yksi sivulla seisovista vartijoista ilmoitti, jolloin ei kestänyt kauaa kun nuorukainen kuuli takaansa kahleiden kilinään. Kylmät raudat olivat poissa ja paikallaan pitelevät kädet päästivät irti, jolloin myös tasapainon pitävä tuki myös katosi. Clarence valahti maahan polvilleen, ei hän aikonut vastustella enää, ei se hyödyttänyt, vartioita oli liikaa.
Miehet perääntyivät hiljalleen, nousivat ratsujensa selkään ja jättivät puoliverisen oman onnensa nojaan. Clarence jäi voimattomana nyhjöttämään kyyneleet poskillaan, katse painettuna alas. Ei hän halunnut nähdä mitä ympärillä tapahtui, askeleita tuntui kuuluvan joka suunnasta. Uteliaat silmä parit katselivat häntä. Mitäs meillä täällä on? Kuului hyvin viekkaan niljakas ääni suoraan Clarencen yläpuolelta. Puoliverinen ei uskaltanut kohottaa katsettaan. Joku kyykistyi nuorukaisen tasolle ja tarrasi tiukasti tämän leukaan, kohottaen täten hänen kasvoja. Kauhukseen Clarence näki kalpeat kasvot ja pimeässä hohtavat punaiset silmät. Hoo, nätti poika insubus kenties? Mies pohti ääneen, muttei nuorukainen sanonut mitään, joku teki sen hänen puolestaan. Tch cambioni, haistan ihmisen. Joku miehen viereltä tuhahti, jolloin kalpeakasvo päästi irti nuorukaisen kasvoista, näyttäen nyrpistynyttä naamaa. Miksi haltioiden täytyy tuoda roskansa tänne? Mies tuhahti, ottaen pari askelta kauemmaksi Clarencesta, kuin tuo olisi hyvinkin kuvottava. Onko sillä väliä, ei tuollainen kestä täällä elävänä paria päivää pitempää. Miehen kaveri tokaisi samalla kun kääntyi lähteäkseen. Muukin väki hajaantui hiljakseen takaisin varjoihin nuorukaisen onneksi.

//Minttu tänne näin ja onpa kakkaa tekstiä :P //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Kesä 2011, 18:29

Miki

Hevosen laukka-askeleet vaihtelivat vähänväliä raviksi, sitten hitaaseen laukkaan ja sitten taas raviksi. Ratsu alkoi väsyä, Miki tiesi sen, muttei voinut pysähtyä jokainen hetki ilman Clarencea oli tuskaa. Tie muuttui epätasaiseksi ja kaukaisuudessa häämötti jonkin sortin kylä, neito ei tosin kerennyt keskittyä näkemäänsä sen pidempään kun hevonen alkoi riehua, Miki koitti rauhoitella valkeaa ratsua mutta lopulta hevonen nousi kahdelle jalalle ja neito vain valui sen selästä maahan. Valkea ratsu muuttui nyt utuiseksi hahmoksi varjoissa kun se rynnisti henkensä edestä kohti kotia. Kauaa ei mennyt kuitenkaan kun Miki kuuli ääntä, vankkureiden ääntä. Neito kerkesi nippa nappa kiventaakse piiloon kun tutunnäköiset vartijat ajoivat ohi, he hekottelivat sitä miten Clrence oli lyyhistynyt kadulle, siihen mihin hänet oli jätettykin.
Miki joutui keräämään kaiken rohkeutensa noustessaan ylös, hyvinkin mahdollista että ensimmäinen askel pimeässä paikassa olisi myös tytön viimeinen askel, ajatellessaan kuitenkin Clarencea tajusi neito että jos näkisi edes vilauksen nuorukaisen vaaleasta olemuksesta niin olisi tämä sen arvoista.
Tyttö asteli pitkin katua, ja silloin hän näki valkean hahmon maahan lyyhistyneenä. "Clarence ?" Miki henkäisi, ottaen hieman ripeämpiä askelia. Yön lapset olivat vetäytyneet pois kaduilta, ainakin se vaikutti siltä, ei ketään missään.

//Yyyh sitä samaa täälläpäin mailmaa =(//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Kesä 2011, 19:02

Clarence

Vieraiden sanat eivät olleet lohduttaneet nuorukaista lainkaan, eikö hän kestäisi paria päivää pidempää? Oikeastaan kun sitä ajatteli, ei hän tiennyt mistä saada ruokaa tai muutakaan eloon jäämiseen edellyttävää. Kaikista paras luultavasti nyt olisi vain löytää jonkinlainen suoja paikka, hän oli kuin tarjottimella tällä hetkellä. Valitettavasti Clarence ei saanut itseään liikkeelle olo oli toivoton, eikä hän pystynyt niin järkevästi vielä ajattelemaan.
Kaukaisuudesta tuntui kuuluvan askeleita, juoksuaskeleita. Pitäisikö hänen kääntyä katsomaan, varoa?

//dflkbghdsflbglyhyttäpaskaa D:< //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Kesä 2011, 19:16

Miki

Clarence kyyhötti vieläkin aloillaan, oliko hän haavoittunut vai vain niin järkyttynyt ettei voinut liikkua.
Miki juoksi Clarencen vierelle, tyttö ei voinut itselleen mitään vaan tempaisi nuorukaisen syleilyynsä. "Clarence rakas, löysinpäs sinut." Tyttö sanoi, koittaen samalla pitää pienempää ääntä, ei kannattaisi hankkia enempää huomiota.

//Ehhehhei se mitään täällä ihan sama //
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Kesä 2011, 19:47

Clarence

Askeleet lähestyivät, nuorukainen sulki jo silmänsä peläten että joku kävisi häneen käsiksi uudestaan. Samassa jokin kaappasi hänet halaukseen, se sai pienen yllättyneen henkäyksen karkaamaan nuorukaisen huulilta ja silmät rävähtivät takaisin auki. Liiankin tuttu ääni kuului korvan viereltä ja kun Clarence kääntyi pienesti katsomaan, näki hän yhtä tutut punertavat hiukset. Miki..? Nuorukainen kuiskasi ihmeissään. Miki..! Clarence parahti, se tosiaan oli Miki. Käsi varret kietoutuivat halaukseen tytön ympärille.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Kesä 2011, 20:10

Miki

Nuorukaisen kädet kietoutuivat tytön ympärille, lämmin tunne valtasi tytön tässä kylmässä pimeässä paikassa. "Oletko kunnossa ? Satuttivatko he sinua ?" Miki kysyi laskien samalla päänsä toiesen olkaa vasten. Ei kuitenkaan ollut milläänmuotoa viisasta istua keskellä pimeydessä elävien otuksien kylän ainoaa katua, varsinkaan kun Miki ei kuulunut tänne, jos joku haistaisi hänet voisi kaksikko olla pulassa.

//Äh nyt tökkii taas -_- //
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 21 Kesä 2011, 23:36

Clarence

Mikin kysymykset tuntuivat menevän ohi Clarencen korvien, kova vain halasi tyttöä, piteli tuota lähellään ja pehmoisten hiusten tuoksu. Miki todella oli siinä. Tämä tosiasia kuitenkin alkoi havahduttamaan nuorukaista pikku hiljaa, jos Miki oli täällä, tarkoitti se Mi..Mitä sinä täällä teet..? Clarence henkäisi irtautuen haltiasta pienesti, nähdäkseen tytön silmät. Sinun ei kuuluisi olla täällä. Täällä ei ole turvallista. Nuorukainen totesi hädissään.

//Ei haittaa :) //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Kesä 2011, 23:50

Miki

Clarence työnsi tyttöä kauemmas joka sai neidon kasvoille kummastuneen ilmeen. Miki katsoi hiljaisena Clarencen vaaleita silmiä vastaten sitten toiselle.
"Tulin hakemaan sinut kotiin, et löydä yksin takaisin kun et nähnyt mistä tulit." Hetken tauon jälkeen neito lisäsi vielä.
"Missään ei ole turvallista." Tyttö sanoi ikäänkuin viestittääkseen ettei pelännyt. Clarence ei antaisi minkään pahan tapahtua, tai niin Miki ainakin ajatteli. Pian kadulla rapsahti jokin, ääni sai tytön säpsähtämään ja kääntämään katseensa äänenlähdettä kohden. Ei mitään, missään, joko äänen tuottaja oli ollut rotta tai sitten se oli todella nopea liikkeissään.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Kesä 2011, 00:00

Clarence

Kyllä Clarence aavisteli miksi Miki oli tänne nuollut, muttei hän ollut varma oliko viisasta palata kotiin. Mutta Miki Puoliverinen oli aloittamassa, mutta ylimääräinen ääni keskeytti hänet. Nuorukaisenkin katse kääntyi seuraamaan valppaana ympäristöä. Tyttö oli oikeassa, missään ei ollut turvallista, mutta minne he oikein menisivät? He olivat vain hukassa, Clarencesta tuntui että hänen olisi ollut parempi olla yksin hukassa, ei hän olisi halunnut sotkea Mikiä tähän. Tyttö oli enemmän vaarassa kuin hän haltian verellään.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Kesä 2011, 00:10

Miki

"Meidän kannattaisi varmaan siirtyä syrjempään." Miki kuiskasi varovasti Clarencelle, alkaen sitten nousta hitaasti ylös maasta. Katse hapuili jatkuvasti ympäristöä, jos joku hyökkäisi se olisi väistettävä, vaihtoehtoja ei vain ollut.
Äkkiä Miki muisto joskus lukeneensa ihmissusista, ne olisivat vaarallisimmillaan täydenkuun aikaan. Tyttö nosti katseensa taivaalle, kuuta ei näkynyt ja tähdetkin olivat peittyneet harmaan pilviharson alle, sää enteili sadetta.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Kesä 2011, 00:51

Clarence

Syrjempään, mutta minne? Clarence kysyi, nousten Mikin perässä ylös. Ympärillä pyörivä hiljaisuus tuntui pahaenteiseltä, aivan kuin olisi hiljaisempaa kuin aiemmin. Nuorukaisen käsi hakeutui lähemmäs tyttö ja tarttui tuon kädestä. Parempi oli että he pysyisivät yhdessä, jos he erkanisivat olisi kaikki hukassa.
Uusi raksahdus, tällä kertaa selvästi kaksikon takaa, mutta nuorukainen ei jäänyt ottamaan selvää mikä se oli. Clarence nykäisi Mikin matkaansa, rynnäten vain lähimpiin varjoihin. Silmien tottuessa pimeään, tajusi nuorukainen juoksevansa jonkinlaisella kujalla. Takaa kuuluvat askeleet kertoivat että heitä todella seurattiin, tai paniikki vain leikitteli mielellä pahemman kerran.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Kesä 2011, 01:06

Miki

"Vaik.." Miki oli aloittamassa lausettaan mutta se jäi pahemmankerran kesken kun takana rapsahti, tyttö olisi katsonut kyllä mikä se oli mutta ennenkuin tajusi veti Clarence häntä jo mukanaan jonnekkin. Kaksikko juoksi jonkinsortin kujalle, ensin tyttö keskittyi vain takana tuleviin askeliin, mutta pian oli jotain pahempaa vastassa. Suurehko tumma hahmo seisoi varjoissa, ja jonkin aikaa vaikutti siltä että se olisi jopa nauranut, hekotellut kaksikolle.
"Clarence ? Tämä taitaa olla umpikuja." Miki sanoi minkä sai ulos kurkustaan, karmiva tunne nousi selkäpiitä pitkin pikkuhiljaa kangistaen neidon kehoa. Tytön vauhti hiljeni, ei kannata juosta ihan peränurkkaan jos pakoreittiä ei ole kuin yksi. Kuja saattoi loppua kesken tai vain kaventua, sitä oli vaikea sanoa kun oli niin pimeää, tuntui että varjot söivät kaiken minkä kiinni saivat.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Kesä 2011, 12:04

Clarence

Ote vain tiukentui Mikin kädestä, sokkeloinen kuja ei tuntunut päättyvän, kyllä nuorukainen olisi mieluummin juossut hivenen valoisammassa paikassa. Jälleen yksi yllättävä käännös, joka hidasti tahtia, mutta sen takana odottava näky pisti matkalle täydellisen stopin. Clarence huohotti pienesti katsellessaan jonkin matkan päässä kohoavaa hahmoa, Mikikin huomasi umpikujan. Vedä huppu päähäsi. Nuorukainen kuiskasi, oli aina mahdollisuus etteivät nämä varjoissa lymyilevät pedot haistaneet haltia, ainakin sen nuorukainen oli päätellyt aiemmasta tapaamisesta yönlapsien kanssa. Vain yksi siitä joukosta oli haistanut ihmisen hänestä.

//Toivottavasti sä tiedät mikä se iso mörrimöykky siellä edessäpäin on, ku ite tiiän kuka niitä jahtaa :D//
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Kesä 2011, 15:04

Miki

Tyttö nykäisi huppunsa päähän Clarencen käskiessä. Miki painautui lähemmäs Clarencea, ikäänkuin se pelastaisi hänet pahalta. Suurehko hahmo astui nyt varjoista esiin, ivallisesti nauraen kookas mies esitti kaksikolle kysymyksen. "Mitäs tuuli toikaan tullessaan ? Keihin minun on ilo tutustua ?" Sen jälkeen mies näytti haisteleavan ilmaa, muutaman askeleen hän otti vielä kohti kaksikkoa, kävely oli hyvin jaloa ja elegantin näköistä, siitä Miki päätteli miehen olevan vamppyyri.
Miki nielaisi syvään vetäen viittaansa vielä paremmin peitteeksi itselleen, takana oli joku, edessä oli joku ja muualla odotti kylmät seinät, pakeneminen tuskin olisi vaihtoehtona.

//Kai se sitten on vamppyyri >:D Sano jos keksit paremman >=3 //
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Kesä 2011, 15:54

Clarence

Clarence kietoi toista kättään takaapäin Mikin ympärille kuin muka näin suojaisi tyttöä. Edessä liikkuva hahmo tuli lähemmäs ja tuon avatessa suunsa, kertoi se ettei mies ollut harhaa vaikka nuorukainen oli niin toivonut. Clarence ei kuitenkaan ehtinyt sanoa mitään, tuskin olisi edes uskaltanut, kun vastakkaisesta suunnasta kuului hieman kimakampi ja ehkä hieman ärsyyntynyt ääni. Minä näin heidät ensiksi verenimijä! Varjoista asteli nuori tyttö, kädet topakasti lanteillaan. Neitokainen näytti yhtä elegantilta kuin mieskin röyhelöisessä mekossaan ja mustissa kiiltävissä pitkissä hiuksissaan. Näytti siltä ettei neito kuuluisi näin hämärälle ja likaiselle kujalle. Ainoa poikkeus mikä tämän erotti vampyyrista, oli pienet mustat sarvet, jotka kohosivat tytön otsasta. Tämä oli kenties jonkin sortin demoni?
Janni
 

Seuraava

Paluu Pimeäpaikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron