We meet again//Ns. Jatkoa


Pimeäpaikka on nimensä mukaisesti pimeä. Vuorokauden ympäri. Pimeäpaikka sijaitsee Mor vuoren varjoissa, pysytellen näin koko vuorokauden piilossa auringolta. Ja se on hyväksi, sillä tätä kaupunkia asuttaa yönkansa.
Kaupunki koostuu yhdestä, suuresta kadusta jonka molemmille puolille on noussut asuntoja, majataloja, kapakoita, putiikkeja. Tämä ei kuitenkaan ole jokamiehen pysähdyspaikka, sillä jos tavallinen kuolevainen tänne erehtyy, hän todennäköisesti tulee kuolemaan vierailunsa aikana.. tavalla tai toisella. Majatalot on suunniteltu yönlapsille, ottaen huomioon jokaisen synkän taruolentolajin tarpeet. Suurimmaksi osaksi tätä kaupunkia asuttavat vampyyrit, mutta toisena suurena rotuna on ihmissudet. Täällä ketään ei olla tappamassa sen takia, ettei ole puhdasverinen ihminen. Ihmisillä ja haltioilla ei ole asiaa tähän paikkaan, siitä pitävät huolen niin pimeänpaikan asukit, kuin myös vuorilla asustavat lohikäärmeet, jotka eivät siedä ihmisiä tai haltioita lähellä omaa reviiriään.

Valvoja: Crimson

Nya

Viesti Ma Huhti 02, 2012 5:05

We meet again//Ns. Jatkoa

//Tarinan alku

Terreth

Mies käveli hiljaaisella kadulla. Taivasta ei näkynyt ja sade oli lakannut. Punapää oli märkä ja turhautunut. Hän käveli pimeän paikan kaduilla, joilla pimeyden olennot ja lapset liikkuivat kujilla ja hihittelivät kammottavalta kuulostava nauruaan. Puoliverinen ei siitä kuitenkaan välittänyt, hän oli saanut tarpeekseen kirkaasta päivästä ja kamalista olentojen rynnäköstä. Täällä hän tunsi itsensä osaksi tätä kaikkea. Pimeys tosiaan... Mies mietti ja käveli hiljalleen katua pitkin. Hänen edessään käveli pari jokseenkin lihaksikasta täysveristä demonia. Terreth ei heistä välittänyt, sylkäisi vain maahan ja häipyi toiselle kadulle. Siellä vampyyrit ja muut pimeät olennot leikkivät onnettoman hermoraunion ihmisen kanssa. Siitäkään mies ei jaksanut välittää. Häntä huimasi, johtui kai sateesta.
Lapset tuijottivat häntä veren ahnailla silmillään ja nauroivat taas. Ne repivät ihmisen riekaleiksi hetkessä, leikkiä heidän mielestään, muttei ehkä sen ihmisen. Veri roiskahti miehen perässä, kun tämä väisti sitä taas siirtyen toiselle kadulle. Hän törmäsi niihin demoneihin, jotka olivat olleet hänen edessään. "Hei varo vähän... Vai haluatko päästä hengestäsi?" Yksi niistä kysyi. Puoliverinen hymähti ahtautui heidän välistään. Demonit katsoivat tuota käytöstä haasteena ja lähtivät punapään perään. Terreth kääntyi löi ensimmäiseltä hampaat kurkkuun ja potkaisi tätä sitten. Hän rupesi juoksemaan, pimeässä ei ollut kivaa, kun ei nähnyt kunnolla mitään ja kun oli itse aivan musta. Punapää kiepsahti jonkin talon kohdalla toiselle kujalle ja törmäsi toiseen demoniin. "Sainpas." Tämä ilmoitti iso virne kasvoillaan ja yritti lyödä häntä päin naamaa. Puoliverinen väisti ja potkaisi sitten todella kiperästi toista haarojen väliin ja pakeni oitis. Miksi tulin tänne? Eihän minua täällä suvaita, olen vain pahainen puoliverinen... Puoliverinen mietti ja hyppäsi eräälle katolle, se oli liukas, jolloin mies liukastui ja putosi korkealta maahan. hän ei jaksanut enää nousta. Häntä huimasi taas. Hetkessä punapää olikin tajuttomuuden tuomassa levossa. Hän oli pudonnut seitsemän metrin korkeudelta ja iskeuytynyt maahan. Luita ei ollut toistaiseksi poikki. Miehellä oli myös onnea. Demonit eivät löytäneet häntä enää. Siinä pimeässä ja turvattomassa kujassa mies makasi tajuttomana, monen, monen piemän olennon lapsen keskellä. Nämä hihittelivät ja irvistelivät. Heidän veren ahnaat silmänsä.

//Lotus :D

Viesti La Huhti 07, 2012 12:47

Amber

Amber käveli kadun laidalla sateen tuottamia lätäköitä vältellen. Sade oli lakannut ja ilma oli ihanan raikas. Kerrankin neto pystyi hengittämään kunnolla nenän kautta. Hänen haavojaan koski vieläkin, eiväthän ne mitään pieniä haavoja olleet. Katujen varsilla näki paljon pimeyttä ahnehtivia silmiä, lähinnä punaisia ja keltaisia. Ne saivat kylmät väreet kulkemaan Amberin selkäpiitä vasten nostaen ihon samalla kananlihalle. Amber huitaisi vasemman silmän päällä olevia hiuksia sivuun ja heitti syljet maahan. Amber kääntyi seyraavalle kadulle perässään keltasilmäinen täysverinen. Neito ei tiennyt, miksi tämä pimeän olento seurasi juuri häntä. Neito kääntyi vasemmalle kulman taakse yrittäen eksyttää tätä seuraaja, mutta hän pysyi edelleen tiukasti perässä. Tyttö oli valmis vetämään puukon taskustaan millä hetkellä hyvänsä, joten itsepuolustustaitojen puutetta ei ollut. Amber lujensi kävelytahtia ja vilkuili välillä taaksensa punaisella silmällä mulkoillen. Mihin ikinä hän kääntyikin, hän näki keltaiset silmät takanaan aivan kuin oman varjonsa. Ei kiva. Amber otti puukon käteensä vyönsä alta ja käänsi terää niin, että sen kiiltävä pinta näkyi takana olevalle täysiveriselle. Tällä tavoin Amber yritti varoittaa seuraajaa, että hänellä olisi ase käytössään hätätilanteessa. Valitettavasti täysiverinen ei välittänyt tästä, tai sitten hän ei nähnyt koko puukkoa. Amber vilkaisi jälleen taakseen, mutta tällä kertaa hän ei nähnyt niitä keltaisia silmiä. Kenties tyyppi oli jo kääntynyt takaisin. Neito kohtautti hartioitaan ja vaihtoi katua. Kadulla häntä vastaan tuli taas ne samat keltaiset silmät, jotka katsoivat Amberin omia silmiä murhaavasti. Amber väistyi varjoon ja kiersi kaukaa keltasilmäisen taakse. Nyt Amber seurasi häntä, eikä hän Amberia. Neito nosti puukon täysverisen kaulalle takaa päin.
''Mitä yrität?'' Amber tenttasi ja piti puukkoansa tiukasti täysverisen kaulalla.
''E-en mitään. Päästä pois!'' Täysverinen sanoi ja taiteili itsensä pois Amberin puukon alta. Tämän jälkeen hän luikki kauemmaksi kadulle vetäen hupun päähänsä. Toivottavasti Amber ei näkisi tätä enää. Neito kääntyi jälleen ympäri ja jatkoi matkaansa. Pari askelta hän ehti ottaa, kunnes silmien eteen putosi ihminen. Tai ei ihminen, vaan puoliverinen. Tyttö tunnisti liikkumattomat kasvot tutuiksi ja kumartui sitten pudonneen puoliverisen ylle.
''Terreth..?'' Amber kysyi ja huitaisi pojan hiuksia pois hänen kasvojensa päältä.

Nya

Viesti Ti Huhti 10, 2012 8:28

Terreth

Puoloverisen isä hakkasi taas häntä. "Saatanan poika! Sekasikiö! Mikset voi olla minunlaseni? Miksi!" Isä raivosi ja löi punapäätä. "En halua olla sinun veroisesi... Olet saasta...!" Puoliverinen sopersi veri suussaan. Isä raivostui ensisestään. Äiti tuli huoneeseen. "Lopeta! Ei hän voinut sille mitään että syntyi sellaiseksi kuin on!" Nainen huusi kurkku suorana. Terreth tuijotti isäänsä. Jonka hampaiden kirskunta oli kuulolla. "Penteleen kakara! Minä sinulle näytän! Hakkaan sinusta elämän viimeiset liekitkin pihalle!" Demoni huusi ja ravisti lasta. Hän löi punapäätä vatsaan, sitten kasvoihin. Puoliverinen lensi päin seinää. Äiti kirkaisi lapsensa iskeytymisen seurauksena ja syöksyi demonin käsiin. "Lopeta heti paikalla!" Nainen huusi kyyneleet silmissä. Mies pudisti päätään raivoissaan. Hän otti Terrethin ja löi häntä vielä kerran lasvoihin. Poika huusi ja iskeytyi yhteen kovista puisista tuoleista. Saaden kasvoihinsa ristin näköisen arven. Veri valui ja miehen nauru kuului. Puoliverinen piteli poskeaan ja katsoi veristä kättään. Hän vihasi isäänsä.
"reth..." Ääni tunkeutui puoliverisen päähän. "Terreth..." Se sanoi uudestaan.

Mies avasi silmänsä ja tuijotti Amberia. Punapää nousi istumaan ja katsoi edelleen naista. "Mitä sinä täällä teet?" Terreth kysyi päätän pidellen. Sitä särki. Hän oli kolauttanut sen samalla kun oli pudonnut. Saatana... Mies mietti ja hieroi kuhmua päässän. Hän oli saanut pikku aivotärähdyksen tuossa samalla. Terreth ei nouasut seisomaan. Hän istui hetkellisesti paikoillaan.

Viesti Ti Huhti 10, 2012 9:31

Amber

Amber odotti toisen avaavan silmänsä. Pian odotettu tapahtuikin, ja Terreth avasi silmänsä katsoen neitoa. Hän kysyi, että mitä tyttö täällä teki.
''Kunhan olen. Kauppaa käymässä. Entäs sinä?'' Amber kysyi epävarmasti ja kohotti toista kulmakarvaansa hieman. Amber näki miehen hierovan päätänsä. Pahasti Terreth varmaan oli pudonnut, siitä ei ollut epäilystäkään.
''Tarvitsetko apua?'' Amber kysyi hymyillen ja irroitti kädestään yhden sidettä vastaavan koristeen valmiiksi. ''Voin sitoa pääsi, sieltä saattaa alkaa tulla verta.'' Amber sanoi vieno hymy kasvoillaan ja hipaisi kädellään pojan kuhmua. Ainakaan verta ei toistaiseksi tullut, mutta hyvä niin. Amber vilkaisi nopeasti taakseen, sitten oikealle, sitten vasemmalle. Hän kuuli, tai ainakin luuli kuulleensa askelia selän takaa. Se sama hiippari, joka oli Amberia tähän pisteeseen asti seurannut, reväytti kapean hymyn kasvoilleen. Hymy oli kaikkea muuta paitsi hyvätahtoinen, joten neidon oli taas valmistauduttava vetämään puukkonsa esiin vyönsä alta. Terreth näytti kovin puolustuskyvyttömältä istuessaan maassa. Ja niihin hätäkeinoihin olikin turvauduttava vieraan vetäessä isohkon veitsen kotelostaan. Hänen verta ahnehtivat silmänsä loistivat pimeässä, samoin myös tämän hampaat.

//Lyhyt =D

Nya

Viesti Ke Huhti 11, 2012 11:13

Terreth

Amber näytti katselevan varuillaan joka puolelle. Joka taas hermostutti miestä. "Älä liikuskele noin hermosttuttavalla tavalla..." Puoliverinen hieraisi hieman päätään. "Ei sitä tarvitse sitoa. En tarvitse apuasi." Punapää kieltäytyi jyrkästi, koska tiesi ettei ollut saanut minkäänlaista avohaavaa päähämsä. Vain kuhmun ja lievän aivotärähdyksen. Hän nousi huomatessaan kaksi veren ahnasta silmää pimeydessä. Olion hymy oli hyytävä, mutta se ei hätkäyttänyt miestä ollenkaan. Hän vain hymähti ja vilkaisi Amberiin. Nainen oli jo ottamassa omaa puukkoaaan esiin. "Tunnetko hänet?" Terreth kysyi yhä tylynä ja välinpitämättömänä. Mies huoksaisi ja piteli hieman päätään. "En jaksaisi taistella nyt... Oletko varma että voit taistella noin?" Punapää osoitti naisen haavoja ja vilkaisi sitten lähenevään olioon. Puoliverinen tuijotti omilla punaisilla silmillään hirviötä. Tämän miekka kiilsi himmeässä elottomassa valossa. Punapää ei tehnyt mitään ja huitaisi kätensä naisen etren. Hänen ilmeensä kertoi kaiken. "Älä liiku." Käsky kävi. Puoliverinen tuijotti veren himoisia silmiä suoraan. Tämä tuijotti takaisin. Neuvottelu tässä vaiheessa ei sopisi. Kukaan pimeässä paikassa ei kuuntele järkipuhetta. Sen mies oli oppinut isänsä kautta.
Äkkiä hirviö hyppäsi ja yritti hyökätä ensin naisen kimpuun, mutta Terreth käntyi ja tarrasi kädellään hirviön päähän. Sen hyökkäys jäi kesken,kun se yritti päästä puoliverisen otteesta. Punapää lausui jotenkin kaikuvalta kuuluvan loitsun ja puristi kätään hirviön päätä samalla rutistaen. Sitten hirviönpää räjähti ja veri sekä kaikki muu pään sisältö roiskui. Veri roiskahti miehen kasvoille, hän ei siitä välittänyt. Heitti vain ruumiin pois ja hymähti. "Osuiko se sinuun?" Terreth kysyi kylmästi. Hirviön veri valui miehen kasvoilta ja vaatteet olivat tahraantuneet vereen. Mies haistoi veren lemun. Siitä hän ei jaksanut välittää.

Viesti Ke Huhti 11, 2012 5:56

//Ei heikkohermoisille
Amber

Terreth kielsi tyttöä liikuskelemasta niin hermostuttavalla tavalla. Hänen päätään ei kuulemma tarvinnut sitoa. Neito puraisi huultaan ja vilkaisi lähestyvää täysveristä, jolla oli hennossa valossa välkehtivä miekka kädessään. Amber nousi seisomaan ja kääntyi ympäri valmiina iskemään puukkonsa tunkeilijan rintakehään. Terreth kysyi, että tunsiko neito tuon täysverisen.
''Se seurasi minua juuri ennen kuin bongasin sinut täältä..'' Tyttö sanoi ja kohotti kättään iskeäkseen täysveristä. Mies ei kuulemma jaksanut taistella, mutta Amberin menoa se ei hidastaisi. Punapää huomautti samalla jotakin Amberin haavoista, mutta neito ei jaksanut kuunnella tätä, vaan yritti sen sijaan lukea hyökkääjän aikeita. Äkkiä punapään käsi huidahti Amberin eteen ja samalla punapää kielsi naista liikkumasta. Edessä kiiltävät silmät kävivät yhä ahnaisemmiksi. Tämä pelotti Amberia tietyllä tavalla, koskaan ei voinut tietää, mitä taistelussa tulisi käymään. Äkkiä täysverinen hyökkäsi Amberin kimppuun ja yritti viiltää tätä miekallaan. Amber kumartui pitäen katsekontaktin täysveriseen. Harkitsemattomasti neito oli jo ehtinyt työntää puukkonsa syvälle täysverisen sisuksiin niin, että enää puukon norsunluusta tehty kahva näkyi. Terreth oli samoihin aikoihin hyökännyt täysverisen kimppuun. Amberia huolestutti punapään kunto, olihan tämä juuri pamauttanut päänsä katukivetykseen. Neito kuuli Terrethin huutavan jotakin, joka kuulosti heprealta Amberin omissa korvissa. Sitten Amberilla olikin pää veressä - toisen veressä. Terreth oli pamauttanut hyökkääjän pään puhki, ja nyt maassa näkyi päätön ruumis, lihaa, verta ja silmäpari. Neito pyyhkäisi hihallaan verta kasvoiltaan ja kumartui sitten ottamaan puukkonsa täysverisen ruumiista. Puukkoon oli tarttunut lihaa, verta ja pari suonen pätkää. Tyttö pyyhki puukkoaan ruumiiseen ja tunki sen sitten takaisin vyönsä alle.
''Ei osunut.'' Amber sanoi ja pyyhki kasvojansa. ''Meidän olisi paras painua muualle.'' Amber sanoi ja käänsi täysverisen ruumiin väärinpäin. Neito huokaisi syvään ja katsoi ylös.

Nya

Viesti To Huhti 12, 2012 10:01

Terreth

Mies tuijotti naista, outu kiille silmissään. Veri lemusi hänen mielestään. Amber ehdotti lähtöä muualle. Se kävi miehelle, mutta hänen piti hoitaa eräs asia. "Mennään... Täällä lemuaa veri. Voin pahoin." Puoliverinen sanoi tylysti ja otti naisen ranteesta hennosti kiinni. Hän käveli pois kadulta, jossa täysverisen ruumis makasi. "Minun täytyy hoitaa eräs asia ennen täältä pois menoa." Punapää marssi tarmokkaasti eteenpäin. Hän väisteli pahimpia varjoja pimeydessä. Äkkiä hänen päätään alkoi pistää. Puoliverinen läimäisi kätensä päätään vasten. Häntä sattui, maailma pyöri taas, mutta mies ei pyörtynyt. Onneksi, Terreth horjui hieman, hän otti seinästä tukea ja piteli päätään. Sitä särki. Punapää vilkaisi Amberia. Hän livahti vasemmalle puolelle katua ja oksensi. Saakeli. Veren lemu kantautui vieläkin tänne aaakka. Puoliverinen kuuli kuinka hänen sydämmensä sykki nopeammin. Hengitys oli kiivasta ka hermostunutta. Terreth horjahti taas ja piteli sydämmen kohdalla kättään puristaen sitä kohtaa.

Hän huohotti hetken, nielaisi ja huokaisi. Mies tuijotti punaisilla silmillään naista. Hän i tiennyt mitä toinen ajatteli. Mutta hän oli varma mitä hän ajatteli. Sitä töysverisen veren lemua. Hän pyyhkäisi naamaansa ja nielaisi taas uudelleen.

//Lyhyt

Viesti To Huhti 12, 2012 5:28

Amber

Neitoa häiritsi hieman katse, jolla Terreth häntä katsoi. Kiilu silmissä, aivan kuin hän suunnittelisi jotakin. Täysverisen ruumiin armoti alkoivat päästä valloilleen, joten Amber puristi nenäänsä tiukasti kiinni. Terrethkin kertoi voivansa pahoin ja otti naisen ranteesta kiinni. Amber seurasi Terrethiä, joka kertoi hoitavansa jonkun asian pois alta.
''Mitä sinun pitää hoitaa?'' Amber kysyi kävellessään samalla reipasta vauhtia miehen perässä, joka edelleen piti tätä kiinni ranteesta. Amber väisteli varjoja Terrethin perässä, joka näytti horjuvan pahasti. ''Pyörryttääkö pahasti..?'' Amber kysyi huulta purien toisen läimäistäessä päätänsä. Amber alkoi kaivaa jotakin taskustaan toisella kädellään ja veti yrttiä esille. ''Haistele tätä, peittää veren hajun.'' Amber hymyili ja yritti tyrkätä lehteä pojalle. Terreth kuitenkin livahti toiselle puolelle katua, jonka jälkeen kuului hetken yökkääviä ja etovia ääniä, jotka puistattivat Amberia. Tyttö oli huolissaan pojasta, vaikka heidän alkunsa ei mikään maailman paras ollut. Pelkkää taistelua verisin seurauksin. Amber nielaisi pojan tuijottaessa häntä huokaisten. Hänellä on suloiset kasvot.. Tyttö ajatteli ja vilkaisi vasemmalle väistäen Terrethin katseen. Miksi hän katsoi häntä? Miksi?
''Terreth... Miksi katsot minua noin.'' Amber sanoi ja katsoi poikaa pupillittomilla silmillään.

Nya

Viesti To Huhti 12, 2012 6:40

Terreth

Mies käänsi torjuvasti katseensa muualle. "En tiedä." kuului yhä tylyt vastaus, mutta hänen kehon kielensä kertoi, ettei puoliverinen voinut kovinkaan hyvin. Täysverisen veren lemu oli saanut hänet voimaan pahoin, mutta hänen päämääränsä oli selvä. "Minun täytyy tehdä yksi asia, joka koskee demonia, joka tappoi äitin. Pahoin piteli minut, vihasi perhettään ja lopulta katosi minun onnekseni elämästäni. Hän on täällä ja minun on pakko verisitomuksen mukaisesti käydä hakkaamassa hänet." Terreth murjaisi koko totuuden edelliseen kysymykseen. Siinä lauseessa oli jotakin huvittavaa, mutta punapäätä ei huvittanut juuri mikään tällä hetkellä. Hän voi pahoin ja se vain yltyi. "Älä tule lähelleni... Muuten sinulle käy huonosti...." Puoliverinen sopersi ja nielaisi sitten todella hiljaa.
Hän jatkoi horjuvaa kävelyään naisen edessä, näytti välillä siltä että hän kaatuisi ihan kohta maahan. Mies kuitenkin säilytti tasapainonsa ja piti itsensä pystyssä. Hänen oli saatava vettä, jolla voisi puhdistaa naamansa verestä. Miksi tämän hiton elämän piti olla näin hankalaa? Miksi ihmeessä? Puoliverinen tuijotti maahan punaisilla silmillään. Sitten katse kääntyi toiseen puoliveriseen. Hän varmisti että toinen olisi tosiaan tarpeeksi kaukana hänestä. Punapää yskäisi pari kertaa. Loitsut eivät ihan yksinkertaisia olleet, ne vaativat aina veronsa. Loitsun tuoma vero sekä täysverisen veren lemu olivat hirveä yhdistelmä. Terreth ei kestänyt enää sekuntiakaan vaan livahti nyt todellakin pois Amberin luolta.
Puoliverinen hiippaili horjuvasti pois päin naisesta. Näin hän varmisti että toinen olisi turvassa. Häneltä. Punapää käveli edelleen katsomatta eteensä. Joku täysverinen demoni huomasi hänet. Naispuolinen vieläpä. "Hei... Mitä sinunlaisesi puoliverinen komistus tekee näin pimeissä paikossa?" Demoni kujerteli ja otti nuoren kauniin naisen hahmon. Terreth vilkaisi siihen vain sylkäisten maahan ja näyttäen turhamaisuutensa. Nainen ei tuosta välittänyt, vaan tuli lähemmäs. Tarttui puoliverisen hartioihin ja toi lähemmäs itseään. "Voi kuulepas, tuollainen käytös täysveristä vastaan on loukkaus... Annapas minulle pikku suukko." Demoni kujersi edelleen. Puoliverinen irvisti ja yritti päästä irti, mutta demonin kädet olivat köyttyneet hänen ympärilleen. eivätkä päästäneet pois. "Anna minulle elämäsi..." Se sihisi ja muutti muotoaan varjomaiseksi, rumaksi demoni akaksi. Puoliverinen irvisti taas ja tälläkertaa hän ei voinut puolustautua. Demoni aikoisi viedä miehen hengen.

Viesti Pe Huhti 13, 2012 6:00

Amber

Jaa, ei tiennyt vai? Neitoa edelleen pänni miehen tylyt vastaukset. Amber kyllä huomasi, ettei Terreth kovin hyvin voinut, mutta sekään ei oikeuttaisi liian tylyyn käytökseen. Amber pyyhkäisi hiuksia naamaltaan ja huokaisi syvään. Terrethin kuulemma piti tehdä jokin asia, joka koski hänen äitinsä murhaajaa. Tätä ei voinut Amber käsittää. Tai tavallaan Amber kyllä ymmärsi, olihan äidin kuolema asia, josta ei ehkä ikinä pääsisi yli. Amber jopa naurahti vähän, niin suoraan Terreth oli asiansa sanonut. Terreth kielsi neitoa tulemasta lähelleen, joten neito otti pari askelta taakse päin ja jäi sitten tuijottamaan miehen punaisia silmiä.
Poika horjui edelleen naisen edessä. Amber seurasi poikaa jättäen hajuraon heidän väliin. Ihme, että Terreth ylipäätänsä pysyi pystyssä sen karmean hajun jälkeen, mikä täysverisen pään räjäyttämisestä oli seurannut. Amberia itseäänkin hieman heikotti, mutta pakko sitä oli pystyssä pysyttävä, jotta voisi pitää Terrethiä silmällä. Mies käveli vähän kauempana Amberin edessä. Sen verran kaukana, ettei Amberista isoja osia näkisi, kun hän oli varjossa. Naikkonen pysähtyi ja otti sitten pari askelta taakse päin. Nyt hän tosiaan halusi eroon punapäisestä puoliverisestä, joka näytti vielä varmistavan, ettei Amber seuraisi häntä. Siitä ei kyllä ollut pelkoa. Terreth oli vielä sanonut, että se olisi neidolle itselleen parhaaksi, joten mikäpä siinä sitten. Amber kääntyi kulman taakse sen verran rivakasti, ettei mies häntä ehtinyt huomata. Noh, pääsipä eroon siitäkin pikku riesasta. Tyttö vaihtoi katua ja sylkäisi maahan. Hän kääntyi vähän suuremmalle aukealle, jossa seisoi täysverinen demoni-nainen edessään jonkinlainen mies. Nainen oli kyllä hyvin kaunis: hänellä oli musta puku, mustat hiukset, keltaiset silmät ja hänen ruumiinrakenteensa oli siro. Valitettavasti kauneus on katoavaista, niin kuin tässäkin tilanteessa. Demoni muutti muotoaan rumaksi akaksi ja yritti ahdistella tätä miestä, joka hänen edessään seisoi. Amber tunnisti miehen Terrethiksi, jolloin hän tarttui keihääseensä ja viskaisi sen päin täysveristä. Terreth oli taas jälleen kerran onnistunut hankkimaan itsensä vaaraan, joten olihan Amberin jotakin tehtävä. Keihäs lensi kaarettomasti täysverisen naisen selkään, joka oli juuri hyökkäämässä miehen kimppuun. Nainen lyyhistyi maahan ja katosi varjona pois. Neito pudisti päätään poloisen näköiselle Terrethille ja käveli maahan pudonneen keihäänsä luokse.
''Sen pituinen se.'' Amber sanoi Terrethille yhtä tylysti, miten Terreth aina puhutteli Amberille. Tämän jälkeen hän kääntyi syrjäiselle kujalle ja jätti Terrethin taaksensa.

Nya

Viesti Pe Huhti 13, 2012 6:26

Terreth

Miehen ohi lensi keihäs, tuuhon demoniin. Demoni katosi sen sileän tien varjona. Puoliverinen tunnisti naisen Amberiksi. Hän huokaisi helpotuksesta, mutta se vain kuulosti epämääräiseltä rohinalta kurkusta. Toinen sanoi tylysti hänelle, aivan kuin hän sanoi aina kaikille. Nainen katosi syrjäiselle kujalle. Mies seisoi toimeettoman näköisenä, mutta pudisti päätään ja ensimmäistä kertaa vuosi kymmeniin, hän naurahti. Terreth käveli rennosti sinne missä Amber oli ollut ja tarttui tämän olkapäähän hellästi. Ei sillä ärsyttävällä otteellaan, joka sai jokaisen tuntemaan olonsa epämukavaksi. "Älä mene.. Vielä. Ei minun ole pakko mennä tekemään sille miehelle mitään..." Puoliverinen sanoi jokseenkin lempeästi, tylyyttä äänessä ei kuulunut. Ehkä ripaus turhaantuneisuutta, mutta suurimmaksi osaksi ihan hyvää ja kohteliasta puhetta. Hänen suupielissä vilahti lempeä hymy, mutta se muuttui hetkessä pahoin voivaksi.
"Onko täällä jossain vettä? Olisi mukavaa pestä tämä veri naamasta...." Terreth kysyi hieman yskäisten. Hänen äänensä vajosi ja mies itse hikoili kamalasti. Häntä ahdisti, tämä paikka oli kammottava. Puoliverinen ei pitänyt väenpaljoudesta eikä siitä että monet katselivat häntä veren himoisilla silmillää, sillä silmällä että vienpäs elämäsi ja raatelen ruumiisi tässä ja nyt.

Viesti Pe Huhti 13, 2012 6:36

Amber

Tyttö käveli rivakkaa vauhtia pois päin Terrethistä, joka oli jäänyt taakse seisomaan. Tyttö oli kävellyt niiden kaikkien silmien keskelle, jotka häntä katsoivat. Aivan kuin heillä ei olisi muuta tuijotettavaa. Tyttö sanoi ja tunki keihään takaisin selkäänsä roikkumaan. Tämän jälkeen hän otti kenttäpullon paitansa helman alta ja huuhteli kasvonsa. Silmiä siellä ja silmiä täällä, mutta ainaakaan Amber ei enää ollut verinen. Hän otti pari hörppäystä vettä ja tunki sen sitten takaisin paidan helman alle. Paidassa oli erillinen remmi kenttäpulloa varten, onneksi. Neito tunsi lämpimän kosketuksen olallaan. Tyttö käännähti säikähtäneenä ympärille ja puristi nyrkkinsä lyömisasentoon. ''Kas, sinä.'' Tyttö sanoi Terrethille ja jatkoi matkaa kujan poikki. ''Älä mene...'' Sanoi hän, hymy jopa kasvoillaan. Ihme, se hymyilee. Neito pyyhkäisi kylmää vettä naamaltaan ja kääntyi sitten ympäri. Tarkemmin ajatellen, Terreth oli sanonut tämän kohteliaasti, mutta ehkä hieman turhautuneesti. Amber itsekin hymyili hetken aikaa ja veti kenttäpullonsa taas helman alta. ''Tällä voit pestä kasvosi.'' Tyttö hymähti ja heitti pullon Terrethille. ''Ota koppi.'' Hän sanoi ja jatkoi kävelyä. Nyt hän taisi olla se tyly puolisko.

Nya

Viesti Pe Huhti 13, 2012 6:52

Terreth

Toinen otti sen tylyn puoliskon, mutta ies ei siitä piitannut. Hän pesi kasvonsa vedellä ja oli iloinen että oli saanut vedellä veren pestyä. "Kiitos." hän sanoi ja ojensi naiselle kenttäpullon takaisin. Hän seurasi naista mielenkiinnolla. Silmä parit katselivat heitä ja mies tunsi itsensä epävarmaksi. " Sanoppas... Mikä ajoi sinut tähän paikkaan? ethän sinä ole sellaista luonnetta joka haluaa toisten elämän tai tykkää pimeästä?" Terreth kysyi ihan suoraan ja sipaisi äkkiä toisen hiuksia. Ihan ilman syytä, se oli puoliverisestäkin aika outoa. Hän kuitenkin tyytyi vain katselemaan naisen takaraivoa ja niitä oranssin värisiä hiuksia.
Äkkiä mies alkoi tuuppia naista hellästi pois tältä kadulta ja otti tämän olista ja kiepautti ympäri. Ihan vain katsoakseen naisen ilmeen. "Älä jaksa leikkiä tuolaista, tässä paikassa vielä." Terreth huomautti ja nojautui äkkiä amberin puoleen. Hän kumartui hi8eman nuuhkaisi sitten naista. Oli siinä hetken ja nousi sitten taas kunnolla. "Et haise verelle enää..." Hän vain ilmoitti ja pyörähti ympäri. Mies oli kuin ei mitään.

Viesti Pe Huhti 13, 2012 7:06

Amber

Tyttö kuuli pientä loisketta takaansa, kun Terreth pesi kasvojaan. Neito kääntyi ympäri ja otti vastaan kenttäpullonsa, jonka hän tunki sitten takaisin helman alle. Tyttö hymili ja katsoi ympärillä olevia silmiä, jotka edelleen katsoivat häntä ahnaasti. Amber sulki silmänsä ja kaivoi taskustaan mustahopean medaljongin, johon oli kaiverrettu kuva suojelusenkelistä. ''Tämän takia tänne tulin.'' Tyttö sanoi ja näytti korua Terrethille. ''Koru näyttää viattomalta ja kauniilta, mutta se todellisuudessa sisältää mustaa magiaa.'' Tyttö sanoi ja tunki korun takaisin taskuunsa. Terreth, joka sipaisi neidon hiuksia, näytti jotenkin tyhjältä, poissaolevalta. Nainen kääntyi ympäri niin, että miehen oli tuijotettava tämän oranssia takaraivoa. ''Minun pitää viedä se koru omistajalleen. Hän antoi sen minulle siksi aikaa, että saisi pari asiaa hoidettua. Korulla on todella paljon tunnearvoa, mutta rahallista arvoa sillä ei juurikaan ole.'' Amber sanoi tuntiessaan tuuppauksen kyljessään. ''Terreth!'' Tyttö sanoi naurahtaen ja ajautui tuuppausten voimasta pois kadulta. Tällä kadulla ei ollut enää ahnaita silmiä. Mies kiepautti naisen ympäri ja katsoi tätä. Tyttö katsoi tätä kiiluvin silmin. Amberin silmissä pilkahtivat kauan kadoksissa olleet pupillit, jotka olivat väriltään mustat. ''En minä mitään leiki.'' Amber hymähti toisen nuuhkaistaessa tätä. ''Et sinäkään enää vereltä haise.'' Tyttö sanoi ja istahti matalalle kivimuurille. Hän otti korun taskustaan ja katsoi suojelusenkeliä, joka piti kädessään sinistä kristallia.

Nya

Viesti La Huhti 14, 2012 2:09

Terreth

Mies tuijotti naisen korua, kuin aavetta nähneenä. "Tuo koru..." puoliverinen sopersi ja kyykistyi sitten Amberin puoleen. "Sillä on siis paljon tunne arvoa... Kuka on omistaja?" Punapää kysyi pikaisesti ja sipaisi sitten korua kädellään. "se sisältää siis mustaa magiaa? Paha juttu... Ja tuo kristalli, mitä enkeli pitää on haitaksi meille demoneille, vaikkakin olemme vain puoliverisiä, sen on silti niin. tajuatko amber että tuo koru on vaaraksi, jos se ottaa elollisen muodon se voi saada hyvinkin pahaa jälkeä aikaan. Si pitää sinetöidä. Nyt." Terreth sanoi ja painotti kovasti Nyt-sanaa. Puoliverinen ei koskenut enää koruun vaan levitti mustat siipensä ja repäisi toisesta siivestä mustan sulan. "Laske se maahan!" Terreth huusi. Se oli kuitenkin jo myöhäistä, kun koru alkoi vaaran uhatessa loistaa. siitä syöksyi ulos tumman sinistä valoa ja se otti pikku hiljaa muotoaan.
"Hitto! Liian myöhään..." Punapää mutisi ja meni naisen eteen suojaksi. Hän katseli kuinka sininen valo otti muotonsa. Se loisti valoa, joka ärsytti puoliveristä. Kristallin valoa. Terreth katsoi lopulta sinisen valon lopullista muotoa. se sama enkeli kristallien kanssa. Huonommaksi menee.. Mies mietti itsekseen. "Amber... oletko valmis sinetöimään tuon? Minä tarvitsen nyt ylimääräisen käden tähän, kun se on ottanut muotonsa ja sillä on kristallia..." Punapää kysyi ja asettui asentoon. Hän viittasi naiselle, että tämän oli mentävä tuon olennon selän taa, kunhan ei pitäisi ääntä, silloin olento ei satuttaisi Amberia. Terreth ojensi hänelle mustan sulan. "Pidät sitä vain vaakaasennossa. Näytän asentosi sitten kun olet pääsyt tuon selän taa." Puoliverinen kusikasi ja käänsi päänsä sitten olentoon.
Seuraava

Paluu Pimeäpaikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö