Jälleen kerran part 3

Pimeäpaikka on nimensä mukaisesti pimeä. Vuorokauden ympäri. Pimeäpaikka sijaitsee Mor vuoren varjoissa, pysytellen näin koko vuorokauden piilossa auringolta. Ja se on hyväksi, sillä tätä kaupunkia asuttaa yönkansa.
Kaupunki koostuu yhdestä, suuresta kadusta jonka molemmille puolille on noussut asuntoja, majataloja, kapakoita, putiikkeja. Tämä ei kuitenkaan ole jokamiehen pysähdyspaikka, sillä jos tavallinen kuolevainen tänne erehtyy, hän todennäköisesti tulee kuolemaan vierailunsa aikana.. tavalla tai toisella. Majatalot on suunniteltu yönlapsille, ottaen huomioon jokaisen synkän taruolentolajin tarpeet. Suurimmaksi osaksi tätä kaupunkia asuttavat vampyyrit, mutta toisena suurena rotuna on ihmissudet. Kaupunki on myös rikollisten ja varsinkin palkkamurhaajien suosiossa. Ihmisillä ja haltioilla ei ole asiaa tähän paikkaan, siitä pitävät huolen niin pimeänpaikan asukit, kuin myös vuorilla asustavat lohikäärmeet, jotka eivät siedä ihmisiä tai haltioita lähellä omaa reviiriään.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 31 Heinä 2008, 21:16

Lounatuuli

Tuli hiljaisuus. Wini ei vastannut mitään kysymykseen, ainakaan heti. Lounatuuli kerkesi jo luulemaan ettei Wini kuullut hänen kysymystään, mutta pian Wini vastasikin. Wini sanoi tuntevansa jonkun.. mutta ei sen paremmin kertonut kenet. Vaikka Wini sanoikin seuraavat sanat lähes äänet, pystyi Lounatuuli silti kuulemaan ne. Ei ollut mahdollista? No, näytti olevan, mutta sitten Wini lisäsi että hän - kenet Wini tunsi - kuoli? Lounatuuli oli pihalla kuin käkikello, eikä oikein tiennyt pitiko hänen sanoa jotain vai ei, joten hän jätti asian sikseen.
Lounatuuli katsahti vain hetkeksi taivaalle ja kun hän laski katseensa.. Wini oli kadonnut? Hetken Lounatuuli vilkuili kylmän rauhallisesti ympärilleen, etsien Winiä lähistöltä, mutta kun lohikäärmeelle selvisi että Wini tosiaan oli kadonnut jonnekkin, hän alkoi vilkuilemaan ympärilleen tarkemmin. Winiä ei näkynyt missään.. kai pieni pakokauhu alkoi ottaa vallan, kunnes Lounatuuli kuuli askelia takaansa ja käännähti ympäri. Wini tuli takaisin päin - missä ikinä oli ollutkaan - pidellen kättä kaulallaan.. ja pian hän lyhistyikin polvilleen.
Lounatuuli otti pari nopeaa askelta kohti Winiä ja polvistui tämän eteen, ottaen häntä käsivarsista kiinni.
"Mitä tapahtui..?" Lounatuuli kysyi katsellen Winin kasvoja tarkkaan.. niissä oli jotain uutta, jotain.. outoa... silmät. Ne olivat molemmat sinisiä.
"Oletko loukkaantunut pahasti?" Lounatuuli lisäsi heti perään, laskien katseensa Winin kaulaan, jota hän pidellyt kädellään.

// ei se mitään yhäkään ^^ //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 02 Elo 2008, 20:48

Winifred.

Ajatukset olivat sekaisin, hän tunsi jonkin muuttuvan sisällään. Wini tunsi vihlontaa suussaan, kun kaksi hammasta alkoi pyskimään isommiksi. Hän ei pystynyt hetkeen puhumaan mitään. Lopulta hän sai suunsa edes auki ja kulmiin oli kasvanut molemmin puolin ylhäälle pitkät terävät hampaat.
"Se pääsi puremaan." Wini sihisi hiljaa ja otti kätensä pois kaulalta, vesen vuoto oli lakannut, mutta kaulassa näkyi kaksi jälkeä. Wini manasi mielessään vamppyyriä, että omaa huolimattomuuttaan.
"Kiva nyt minussa on vamppyyriäkin." Wini tiuskaisi itselleen torjuvasti, hän tosiaan oli jo todella sekaverinen. Wini tiesi, ettei voisi enään työskennellä niin paljoa auringonvalon aikaan, sillä hän muuten kuolisi.
"Onneksi, minussa on demonia." Wini lopulta huokaisi hiljaa, sillä muuten hän olisi jo kuollut. Silmät muuttuivat takaisin normaaleiksi, ellei ottanut lukuun, että punainen silmä kävi välillä sinisenä. Wini nousi ylös, mutta vaipui kivusta alas, hänet ympäröi pimeys, tiheä pimeys, jonka läpi ei kukaan voisi nähdä. Pimeyden kadotessa hän oli polvillaan, molemmat silmät kiinni.
"Yö on laskeutunut.." Wini kuiskasi pelokkaasti ja aukeistessaan silmänsä hänen molemmista silmistä paistoi läpi kylmyys ja rohkeus, mutta myös sisimmäinen pelko.
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Elo 2008, 19:21

Lounatuuli

Pian selvisikin että Winiä oli purrut vampyyri. Lounatuuli katsoi hetken aikaa kysyvästi Winiin, nyt tässä oli sitten vampyyri vertakin? Mitäköhän kaikkea Winissä sitten oli? Lounatuuli ei tiennyt muuta kuin demonin ja vampyyrin, joka nyt juuri äskettäin tuli mukaan coctailiin.
Lounatuuli ei osannut sanoa mitään tässä tilanteessa... ei hän tiennyt mitä pitäisi sanoa.. 'kyllä se siitä?' ei, riippui aivan keneltä kysyttiin.. joillekkin sekaverisyys oli pahasta, toisia se ei haitannut yhtään. Lounatuulta Winin sekarotuisuus ei haitannut, hän oli sitä suvaitsevaa porukkaa.
Pian Wini koittikin nousta ylös, mutta vaipui samantien alas. Lounatuuli pysytteli hänen edessään kyykyssä, kunnes nousi ylös ja katsoi kysyvästi Winiin, kun pimeys ympäröi tämän. Mitä nyt oikein tapahtui?! Lounatuuli otti varmuuden vuoksi askeleen taaksepäin ja varautui kaikkeen mahdolliseen, mitä nyt saattaisi tapahtua.
Pian pimeys katosi ja Wini oli jälleen polvillaan, molemmat silmät suljettuina. Hän kuiskasi yhden ainoana lauseen, mikä sai Lohikäärmeen entistäkin kysyvämmäksi. Winin silmistä paistoi kylmyys, rohkeus ja samalla sisimmäinen pelko.. Lounatuuli kyllä näki sen, ei hän sokea ollut.
"Wini... mitä nyt tapahtuu...?" Lounatuuli kysyi hetken hiljaisuuden jälkeen, pysytellen yhä hieman kauempana Winistä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 03 Elo 2008, 22:48

Winifred.

Mitä nyt tapahtuu? siinä se kysymys olikin, ei Wini ollut kertaakaan aikaisemmin kokenut tämmöistä tapahtumaa, ei hänen vereensä ollut aikaisemmin sekoittunut mitään hänen syntymänsä jälkeen.
"En tiedä." Wini vastasi tyhjästi ja oudon kuuloisesti, oli ensimmäinen kerta kun hän ei tosiaan tiennyt mitä hänelle tapahtuisi nyt. Winin silmät olivat taas normaalit ja hän kykeni nousemaan jaloilleen. Wini hipaisi hampaitaan sormellaan ja sormesta alkoi heti vuotaa verta, hän tuijotti hiukan järkyttyneenä sormeaan.
"En tiennytkään, että hampaat ovat näin terävät." Wini sanoi hämmentyneenä tutkien vieläkin omaa sormeaa, vaikka haava oli jo kadonnut, eikä siinä tuntunut mitään.
"Typerää joutua vamppyyrin purtavaksi." Wini manasi itseään, olihan hän osaksi nyt ihminen, osaksi demoni ja loppu osalta nyt vamppyyrikin vielä. Wini hiljeni lopulta täysin ja alkoi vaipua omiin ajatuksiinsa, hän tunsi ajatuksensa yrittävän pääsemään takaisin aika järjestykseen ja muutenkin järjestykseen, mutta Wini tunsi päässään jokin lisäys hänen muistiinsa. Vamppyyri oli siirtänyt muutaman muistikuvan hänen päähänsä.
"Miten? Kuka?.." Wini tunnisti heti kuvasta henkilön, joka oli aikaisemmin ollut hänelle sumea kuva, mutta nimi ei tullut muistiin. Silmät kuten Winillä, hiukset pitkät ja vaaleat, ne olivat letitettynä. Wini tajusi samassa jotain. Winin ilme muuttui yllättyneeksi ja pelokkaaksi, hän vilkuili kokoajan ympärilleen, aivan kuin pelkäisi jotain.
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Elo 2008, 13:28

Lounatuuli

Wini ei tiennyt mitä tapahuti.. ja se pisti lohikäärmeenkin pelkäämään. Tai ei oikeastaan pelkäämään, enemmänkin varuilleen. Lounatuuli ei yhtään tiennyt siitä, jos jokin asia oli hänelle epäselvää. Epäselvät asiat pelotti, koska niistä ei koskaan tiennyt miten vaarallisia ne olisivat.
"Kunhan et pure, minua niin sitten on hyvä.." Lounatuuli huomautti Winin kokeiltua hampaidensa terävyytä.
Vaikka ne olivatkin terävät, ei Lounatuuli uskonut että niillä olisi lohikäärmeen ihon lävistänyt. Lisäksi Lounatuuli epäili sitä, että lohikäärmeen veri tuskin oli kovinkaan hyvää ja terveellistä.
Lounatuuli nyökkäsi pienesti, olihan se typerää joutua puretuksi tuosta vain mutta minkäs voit? Tapahtunutta ei saa pyyhittyä, Winin piti nyt opetella elämään vampyyri veren kanssa. Sitten tuli kysymyksen mihin Lounatuuli ei osannut vastata.Miten?Kuka?... Lounatuuli tuijotti Winiä kysyvästi ja vilkaisi ympärilleen siinä missä Wini vilkuili kokoajan ympärilleen, aivan kuin odottaen uutta hyökkäystä tai jotain pahempaa. Lounatuulen olo kävi yhä epämukavammaksi ja epämukavammaksi, lopulta lohikäärme ei enää kestänyt.
"Winifred! Mitä nyt on meneillään?!" Lounatuuli sanoi korottaen ääntään hieman, nostattaen siinä samassa - täysin vahingossa - ympärilleen pienen pyörteen, joka laantui melkein samantien.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 04 Elo 2008, 20:58

Winifred.

"Vamppyyrit juovat yleensä vain puhtaiden ihmisten verta, ei sekarotuisten." Wini sanoi Lounatuulelle, Wini yritti muodotaa lauseita miten voisi kertoa mitä on tekeillä.
"Tuo purema ei ollut sattuma, vaan sillä lisättiin minun muistia, joka kuuluu minulle, mutten muista sitä selvästi." Wini sanoi pelokkaalla äänellä, sillä hän ei ollut varma haluaisiko muistaakkaan sitä, vaikkei siihen liittynytkään mitään kauhukuvaa.
"Ehkä on parempi vielä selventää." Wini huokaisi.
"Isäni, joka oli.. hän tosiaan oli demoni ja äitini oli ihminen. He ovat kuolleet, samoin sisareni. Heidät murhattiin raa-asti, vain minä jäin henkiin. Ja vasta minulle on tullut ihmeellinen kuva menneisyydestä. Nuoren näköinen tyttö, minua kuitenkin vanhempi. Pitkät vaaleat hiukset, samanlaiset, tai no melkein samanlaiset silmät kuin minulla. Enkä saa häntä mielestäni. Aluksi kuva oli sumea, mutta nyt se on tarkempi." Wini selitti miten parhaiten pystyi, muttei pystynyt lakkaamaan ympärille vilkuiluaan pelokkaasti. Yhtäkkiä lisää tuskaa suuhun, hampaat pitentyivät. Wini tajusi tarvitsevansa verta, joten hän löi hampaansa yllättävästi omaan käteensä, sillä hän ei halunnut purra ketään ja imeä toisen verta vain itse pysyäkseen hengissä.
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 05 Elo 2008, 13:25

Lounatuuli

Lounatuuli kuunteli hiljaa ja tarkkaavaisesti kun Wini selitti tilanteen parhaansa mukaan.. mutta silti Lounatuulelle jäi vielä monia kysymyksiä tuon selitelmän jälkeen, mutta jätti ne myöhemmälle. Wini oli selvästikkin poissa tolataan, tai vähintäänkin sekava, joten tuskin oli viisasta heti alkaa tätä rasittamaan kysymyksillä.
Äkkiä - täysin varoittamatta - Wini iski omat hampaansa käteensä?! Lounatuuli katsoi Winiä kuin mielipuolta pudistellen samalla päätään.
"Wini, meidän on parasta lähteä täältä... sinä.. mitä todennäköisemmin tarvitset verta.." Lounatuuli sanoi, päätellen sen siitä kuinka Wini oli oman kätensä kimppuun hyökännyt.
Lounatuulta ei voinut vähempää kiinnostaa jos he vaikka teilaisivat ihmisen jos toisenkin Winin ruuaksi, hänelle ihmiset olivat riistaa siinä missä peurat ja muut eläimet.
Lounatuuli otti muutaman asekeel lähemmäksi Winiä, varoen kuitenkin jos tästä olisi tullut raivohullu rabies demoni, mutta tuskin.. Wini oli aika.. eksyksissä, ainakin näin lounatuulen näkökulmasta.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 07 Elo 2008, 21:30

Winifred.

Wini huomasi ja tajusi hyvin Lounatuulen ihmetyksen.
"En voinut mitään. Muuten olisin saattanut käydä jonkun muun kimppuun." Wini huokasi päästessään käsivarsensa vapaaksi, hän katsoi jälkiä, jotka jäivät käteen. Wini peittäytyi kaapuun ja otti pari haparoivaa askelta eteenpäin. Hänen tilansa ei ollut kehuttava, mutta hänen oli pakko päästä pois paikan päältä, muutama askel lisää, Wini kulti askel askeleelta kauemmaksi Lounatuulesta, suuntautuneena kohti metsää. Wini yllättäen huomasi kojun, jossa myytiin pusseja, joihin oli pakattu verta. Wini käveli kojulle ja osti pari pulloa, jotka sattuivat olemaan vielä jäljellä, toisen pullon hän piilotti viittansa alle ja toisesta joi jonkin verran, olo parani heti, hän piilotti senkin pullon viittansa alle. Wini juoksi takaisin Lounatuulen luokse, Wini oli taas täynnä energiaa.
"Lähdemmekö pois täältä, vai vieläkö ajattelit täällä kuljeksia?" Wini kysyi Lounatuuleen kääntyneenä, nyt Wini oli niin normaali itsensä kuin vain voi olla, energinen, tappelun ja seikkailun haluinen omaitsensä. Wini sai olla onnellinen, että veri kohensi hänen energiatasonsa takaisin normaaliksi.
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Elo 2008, 23:51

Lounatuuli

Lounatuuli ihmetteli hieman Winin seuraavia sanoja siitä, kuinka hän ei voinut muuta kuin purra itseään, tai olisi saattanut käydä jonkun muun kimppuun... mitä pahaa siinä olisi ollut? Lounatuuli katsoi kulmat koholla Winin perään, jääden kuitenkin paikalleen ihmettelemään, mitä tyttö nyt touhusi? Lounatuuli oli alusta alkaen pitänyt Winiä hieman outona, mutta nyt hänestä tuntui että Wini muuttui oudommaksi ja oudommaksi koko ajan! mitäköhän seuraavaksi?
Lopulta kun Lounatuuli havahtui taas todellisuuteen, Wini olikin jo hyppinyt takaisin hänen luokseen ja oli jälleen täynnä energiaa. Hetken Lounatuulella kesti tajuta että Wini - mitä ilmeisemmin - oli jostain saanut verta, mikä oli nyt kohentanut hänen oloaan.
"tuota.. minulle riittää täällä kuljeskelu, lähdetään jo pois" Lounatuuli sanoi ja lähti kävelemään kohti kylän reunaa, missä voisi muuttaa muotoaan paremmin.
"Mutta mihin me nyt?" Lounatuuli kysäisi siinä kävellessä "Minun ei ainakaan pidä mennä minnekkään, mutta voisin käydä tarkistamassa kotiluolan.. ettei kukaan ole sitä vallannut." Lounatuuli lisäsi, vilkaisten ylös vuorille, missä lohikäärmeet asuivat.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 10 Elo 2008, 21:33

Winifred.

Wini katsoi Lounatuulta hetken, mutta lähti tämän perään pian.
"Mennään vain." Wini huudahti ja asetti omat siipensä esille taas, nyt hän olisi valmis taas lentämään, vaikka kaikki tuntui hiukan oudolta juuri nyt. Wini loikkasi ilmaan ja alkoi räpytellä siipiään, kaikki lentämiseen koskeva tuntui normaalilta, hän lensi aivan Lounatuulen vieressä odottaen Lounatuulen myös muuttuvan.
Anonymous
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 13 Elo 2008, 13:58

Lounatuuli

Lounatuuli vilkaisi Winiin joka oli jo ottanut siipensä esille ja lenteli nyt hänen vierellään. Lohikäärme hymähti pienesti ja käänsi katseensa takaisin menosuuntaan.
"tuo olisikin helppoa.. jos pystyisi kasvattamaan siivet tässä olomuodossa... mutta minulla kun ei ole siipiä edes lohikäärme muodossa" Lounatuuli huokaisi, heidän saapuessaan kylän reunalle.
Nopea vilkaus ympärille ja sitten silmät kiinni, eikä aikaakaan kun Lounatuuli oli jälleen muuttanut muotoaan, pienen tuulenvireen saattelemana. Oli hyvä että hän pystyi muuttamaan muotoaan näinkin nopeasti, joskus hänellä oli mennyt siihen päälle viisi minuuttia.. mutta se oli sitä aikaa kun hän oli vasta harjoitellut muodon muutosta.
"No, mennään" Lounatuuli sanoi, kohotti päänsä ylös ja ponnisti ilmaan, nousten yhä korkeammalle ja korkeammalle.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Anonymous » 21 Elo 2008, 19:58

Anonymous
 

Edellinen

Paluu Pimeäpaikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron