Tämä on aivan turhaa || Crim


Linna on täynnä erilaisia huoneita, joista suurta osaa voi kutsua jopa saleiksi. Saleja on siellä täällä, eri kerroksissa, eri käyttötarkoituksiin, kuten esim. Aatelistojen tapaamisiin, sotilaiden harjoituksiin tarkoitettuja taistelusaleja, asesalit, ruokasaleja.

Valvoja: Crimson

Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti To Heinä 17, 2014 2:16

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Punapää ei todellakaan ollut päästämässä Noelia karkaamaan minnekään kesken kaiken. Tai siltä tilanne alkoi hiljalleen vanhasta paladiinista tuntua. Mutta miksipä kenraali olisikaan halunnut tilannetta väistää yllättäen, kun kukaan ulkopuolinen ei ollut näkemässä ja kyseenalaistamassa heidän.. pientä keskusteluansa, joka oli alkanut täysin viattomista aiheista.
Lily kävi vastaamaan nopeasti Noelin epäilyihin, väittäen että isänsä oli kyllä opettanut muitten miellyttämisen rajatkin tyttärelleen. Eipä kenraalilla ollut syytä epäillä kyseistä, eikä edes aikomusta kyseenalaistaa Haraldin opettamia tapoja prinsessan kohdalla. Mutta toisaalta.. olihan prinsessa osoittanut temppeliherran nähden myös kyseenalaista käyttäytymistä – joihin tämänkin hetkinen keskustelu eittämättä kyllä lukeutui.

Yllättäen Lily sanojensa myötä nojasi itseään myös eteenpäin, ehkä hieman turhankin lähelle parrakkaan miehen kasvoja. Ilme Noelin kasvoilla ei kuitenkaan edes värähtänyt, tai mies ei omasta puolestaan edes yrittänyt vääntää itseään kauemmas. Hän pysyi juuri siinä, mihin oli itse nojautunutkin, vain muutamien senttien päässä nuoren prinsessan suloisen sievistä kasvoista, jotka nainen oli omasta tahdostaan lähelle tuonut. Pieni kylmä väristys kulki paladiinin selkää pitkin, oranssin, hehkuvan katseen tuijottaessa yhä värähtämättä Lilyä, naisen tunnustaessa että piti Noelista. Kuinka syvällisesti tai pinnallisesti, niin temppeliherrasta ei ollut tähän hätään sitä utelemaan Lilyltä tarkemmin.
”Vai niin”, Noel kävi toteamaan hetken hiljaisuudesta kuitenkin, virnistäessä ovelasti sanojensa päälle. Iän ja työn raiskaama käsi nousi hellästi prinsessan leukaluulle, vetäen sirompia kasvoja yllättäen lähemmäs, lopulta kirien umpeen sen pienen raon joka prinsessan ja temppeliherran kasvojen välissä oli. Kokeneemman huulet painuivat nopeasti painamaan lyhyen suukon Lilyn siroille huulille, jonka jälkeen Noel nojasi selkänsä taas tuolinsa selkänojaa vasten yhtä nopeasti, kuin oli huomiota nuoremmalleen osoittanut.

Jos prinsessa tästä nyt halusi kouluttajansa päätä vadille vaatia, niin olkoot sitten niin. Noel itse ei kuitenkaan katunut yhtään lähes olematonta suukkoaan, nainenhan sai syyttää siitä vaan itseään! Sitä paitsi, kyseessä oli ollut pelkkä pieni huomionosoitus, ei sentään mikään märkä suudelma, mistä jotkut saivat eläissään vain haaveilla.
Miehen käsi nousi hivelemään muutamaan otteeseen omaa mustaa partaa, kyynärän jäädessä lopulta nojaamaan tuolin käsinojalle ja kämmenen paladiinin toiselle kasvopuoliskolle. Mitään temppeliherra ei kuitenkaan sanonut, palavanoranssin katseen vain silmäillessä Lilyä, suullaan ovela hymy.


//Aina Blackin kanssa yöllä manaillaan. Jaakkokin välillä messissä. Ollaan me niin mageja että huh (--D//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Heinä 17, 2014 3:00

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Vihreä katse oli nauliintunut temppeliherraan, Lilyn yhä hymyillen pienesti. Mitään pitkää vastausta saatikka sitten saarnaa siniverinen ei saanut puoleensa, mikä oli vain hyvä. Jos Noel olisi käynyt saarnaamaan nyt, olisi diivamainen siniverinen varmasti suuttunut, marssinut ulos ja tehnyt kaikkensa, että Noelin elämä olisi hankalaa tässä hovissa. Eikä Lily olisi edes tuntenut minkäänlaisia omantunnontuskia siitä, sen sijaan prinsessa olisi maltillisesti odottanut, että Noel olisi häneltä tullut pyytämään anteeksi, jonka jälkeen siniverinen olisi ehkä päästänyt Noelin kärsimyksistään. Ehkä.
Ei, valituksien tai valistuksien sijaan Noel kävi nostamaan kätensä Lilyn leukaluulle, miehen käydessä vetämään nuorta naista lähemmäksi itseään ja suoden pienen, kovin viattoman suudelman. Suudelman, jonka isä saattoi antaa tyttärelle, jonka ystävä olisi voinut painaa poskelle. Hetkeksi lähes ummistuneet silmät kävivät avautumaan, siniverisen vetäessä henkeä sisään kerran kuuluvammin. Yrittikö mies kiusata häntä? Siltä se vaikutti, prinsessan mielestä.

Katse seurasi kuinka Noel nojautui takaisin tuoliinsa, käyden partansa sukimisen jälkeen nojailemaan kämmeneensä, käden itsensä levätessä vasten käsinojaa. Lily kallisti päätään pienesti, kohottaen kulmiaan huvittuneena. Kumpikaan ei sanonut mitään. Eikä tarvinnut. Nyt oli vain kaksi tapaa edetä tilanteesta johonkin: Joko Lily kävelisi pois sanomatta mitään, tai...
Yllättäen punapää kävi nousemaan ylös tuoliltaan ja saman tien astahti Noelin eteen, käyden istahtamaan kasvotusten paladiinin kanssa tuon syliin. Toinen käsistä kävi nousemaan vasten Noelin kaulaa, painaen jopa hetken epämiellyttävästi miestä vasten tuolin selkänojaa. Hitaasti käsi liukui kaulaa pitkin aina Noelin leukaluulle, pakottaen miehen katsomaan ylemmäs, kohden naisen kasvoja, ellei tuo jo katsonut sinne valmiiksi.
"Älä leiki kanssani, Artania" Lily kävi lähes kuiskaamaan, katsoessaan alas jäätävästi opettajaansa "Vain minulla on lupa leikkiä" käsi leualta kävi liukumaan hitaasti partaa pitkin aina korvan yli miehen hiuksiin, josta Lily otti tiukan, jokseenkin tukistavan otteen.
"Pidätkö minusta, Noel?" Toinen käsi kävi nousemaan miehen poskelle, Lilyn käydessä nojautumaan lähemmäksi Noelin kasvoja.



// Jaakko tulee sienien kanssa sieltä. Pitää kaikki hereillä. Olkaa te mageja, me ollaan Viljami //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti To Heinä 17, 2014 3:55

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Noel silmäsi kaikessa rauhassa Lilyä, pään syrjään nojaavan käden laskiessa alas käsinojalle, kun punatukkainen otti noustakseen sijoiltaan ja siirsi olemuksensa sen kummemmin ilmoittelematta temppeliherran syliin. Sirompi käsi nousi kenraalin kaulalle, painaen paikoin epämukavasti miehen kaulanpieliä, mutta saaden aikaiseksi vain pienen rohisevan kurkun selvityksen Noelin puolesta. Eihän Lily vahinkoa saanut aikaiseksi, ja tuskin olisi ilman teräasetta saanutkaan. Mikäli Noel olisi oikeasti halunnut käden irti kaulaltaan, olisi paladiini tehnyt jotain muutakin kuin vain istunut rauhallisesti sijoillaan.
Oranssinpalava katse kuitenkin pysyi Lilyn silmiä tutkailemassa, temppeliherran tuntiessa samalla miten käsi kaulalta siirtyi synkän, siistin parran peittämälle leualle. Lily kävi nostamaan pienesti miehen päätä otteessaan, saaden Noelin korkeintaan oikaisemaan katsettaan paremmin prinsessaa kohti.

Jäätävästi Lily kävi kuiskaamaan, ettei kenraalilla olisi sijaa leikkiä prinsessan kanssa. Eihän hänellä varsinaisesti ollutkaan, mutta mitä hän enää voisi menettää? No, virkansa korkeintaan. Noel oli elänyt jo liian kauan, nähnyt varmasti lähes kaiken mitä saattoi ja saanut kaiken sen mitä oli tavoitellut. Ei temppeliherraa jäisi kaipaamaan kukaan, ja toisinpäin Noel ei varsinaisesti jäisi kaipaamaan ketään tästä maailmasta. Hän katuisi korkeintaan menneisyyttään, mutta se olisikin ainoa asia, mikä miehen mieltä jäisi kaivelemaan.
Paladiini hymähti hiljaa, Lilyn vuorostaan tukistaessa tummia suortuvia käteensä. Siniverinen tiedusteli tuon jälkeen vielä hyvin suoraan, pitikö Noel hänestä. Mitä prinsessa tuohon nyt sitten halusi vastattavan?

”Olisi kai luvatonta valehdella päin siniverisen kasvoja ja sanoa ei?”, Noel lähti arvuuttelemaan, kasvojaan koristaen tyynen, rauhallisen ilmeen, ”Kenelläkään ei olisi varaa olla pitämättä sinusta, Lily. Minä jos kuka tiedän, mihin kaikkeen sinusta on”. Miehen katse ei ottanut laskeakseen Lilyn vihreistä silmistä. Toisaalta Noel myös koki, ettei hänellä ollut tiettyä lupaa edes katsoa sillä hetkellä muualle.
”Toiset pitävät sinusta vain enemmän, mitä toiset”.


//Jaakko nyt ne sienet takaisin koriin. Alkaa pärinät muuten liian aikasin. ES, pft//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Heinä 17, 2014 4:14

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Oli jo monta kertaa käynyt selväksi, että Noel oli maltillinen mies. Se kävi myös nyt esiin, prinsessan tuijottaessa miehen palaviin silmiin. Paladiini ei ottanut liikahtaakseen prinsessan käydessä jopa hävyttömästi toista lähestymään. Harvoin Lily näin suoranaisesti ketään lähestyi, jos omaa puolisoa ei otettu lukuihin. Kuitenkin, Noel oli jokseenkin... poikkeus.
"Se olisi erittäin suuri vääryys" Prinsessa kävi vastaamaan aateliselle, tuon todetessa valehtelun olevan luvatonta tässä tilanteessa. Jos totta puhuttiin, Lily ei oikeastaan tiennyt, mitä Noelin kanssa tekisi. Mies oli erityinen, erikoinen, ainutlaatuinen. Toisten tapaan tuo ei ollut kieltäytymässä, mutta ei myöskään kiimaisten nuorten aatelismiesten tapaan ollut valmiina käymään käsiksi heti kun tilaisuus ylempiarvoiselta siihen suotiin.

"hm. Eivät kaikki minusta pidä" Lily kävi kehräämään kenraalin korvanvieressä, nojautuessaan entistä lähemmäksi miestä "Mutta ei se mitään... He tulevat kyllä ennemmin tai myöhemmin sitä katumaan" Ei Lily ollut ennen tuonut esille tätä kovin raadolliselta kuulostavaa ajatusmaailmaansa, mutta eipä prinsessa aikaisemmin kyllä näinkään ollut käyttäytynyt... Noelin seurassa siis.
"Pidätkö minusta paljonkin?" Kehräys korvanjuuressa jatkui, käsien käydessä liukumaan miehen niskan puolelle "Tekisitkö mitä vain vuokseni?"
Ehkä naisessa oli narsistin vikaa. Tuo halusi kuulla moisia kohteliaisuuksia jopa ihmisiltä, jotka eivät niitä olleet valmiita sanomaan. Mutta oliko syy sitten kieroksi käyneessä siniverisessä vai tuon kasvatuksessa? Olihan Lily koko ikänsä saanut kuunnella kehuja ja nyt kun niitä tuntui tulevan harvemmin, lähti nainen hakemaan niitä lähes väen väkisin.
Kysymyksiensä lomasta prinsessan lantio kävi pienesti keinumaan muutamaankin otteeseen kohden miestä, naisen tarkkaillessa sivusilmällä koko ajan tulisilmäisen eleitä ja liikkeitä....


// Jaakko voi tuoda sienensä tänne. Ja mielellään koko olemuksensa mukana (D Sitten päristään. ES KIELLETTY T: Zero Lolster//
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti To Heinä 17, 2014 12:05

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Lilyn kehräys ja lähemmäs jälleen työntyminen saivat Noelin henkäisemään syvään ja ummistamaan katsettaan pienesti. Niin villisti kuin prinsessa itseään tyrkylle miehen sylissä tuuppasi, hillitsi temppeliherran kumman tyynesti kuitenkin mielensä sen suhteen, että käpälät olisivat käyneet tarttumaan sirommasta varresta kiinni. Kädet lepäsivät yhä käsinojilla laiskanoloisesti, paladiinin käydessä hymähtämään osittain huvittuneena hänen ylhäisyytensä avatessa hieman ajatusmaailmaansa toiselle aatelille.
”Epäilemättä, jos se teistä on kiinni”, Noel murjaisi välistä, siksi pieneksi hetkeksi katsoen jonnekin muualle, kuin naisen vihreisiin, vietteleviin silmiin, punertavan katseen palaillessa kuitenkin hyvin nopeasti takaisin. Vaikka Lilylle puhuminen vaikutti tilanteesta johtuen hieman jäykähköltä kenraalin puolesta, ei Noel kuitenkaan näyttänyt ulkoisesti mahdollisia merkkejä siitä että oli hermostunut. Olihan sitä tiukemmassakin paikassa oltu, mutta prinsessan kammetessa jo syliin asti, oli Noel ottanut osakseen jo hieman hämmästellä nuoremman toimintaa. Lisäksi paladiinia sitoivat tässäkin tilanteessa yhä tietyt etiketit, joita mies pyrkikin jollain tapaa enää orjallisesti noudattamaan, samalla piilotellessaan katseensa taakse sitä pääpuoliskoa, joka olisi halunnut ottaa Lilyn nyt heti, tässä ja nyt.

”Pidän”, temppeliherra sitten vastasi suorasti, sen kummemmin asiaa mutkittelematta, pistäessä myös merkille punapään lantion keinumisen sylissä, ”Enkä pelkästään sen takia, että olette perineet äitinne kauneuden, vaan myös siksi, että teissä on tiettyä päättäväisyyttä”, temppeliherra lisäsi. Lily todellakin oli päättäväinen, vaikka ainoaksi ongelmaksi tämän Noelin mielestä hyväksi laskettavan kovapäisyyden rinnalle muodostuikin lellitty elämäntapa, ja sääntöjen rajoissa pysyminen toisinaan. Kenraali ei olisi osannut kuvitella itseään prinsessa tilalle, sillä vaikka hän oli nuorena ollut samanlainen, säännöistä tilanteen tullen piittaamaton ja liian pikaisesti menettelevä, mutta hän ei todellakaan ollut saanut kirjaimellisesti mitään, mitä olisi halunnut. Hän ei ollut pyytänyt surkeaa menneisyyttään, ei olisi pyytänyt koulutustaan tai virkaansa, jos olisi vain saanut elää lapsuudessaan niihin aikoihin sopivalla tavalla. Ehkä hänkin olisi elänyt pulskeana aatelina pullaa ja viiniä mässäten kuten isänsä, mutta toisin kävi – äijä olisi oikeasti voinut ennemmin vaikka tukehtua pullaansa sen sijaan, että olisi saanut tikarista, vieläpä naiselta kylkiluidensa väliin, jos Noelilta kysyttiin.
”Entäpä te”, temppeliherra otti vuorostaan sijansa kysellä, palavan katseen laskiessa hieman alemmas Lilyn kasvoista, miehen käydessään taas vetämään pidemmänsorttisen, jokseenkin malttamattoman henkäyksen, ”Mikä kaltaisessani jo harmaantuvassa miehessä teitä mahtaa viehättää?”.


//Jaakko tulee keräämään sieniään sinun takapihalta. Elä kiellä pärinöitä. Zalu ja Papa tarttee pärinöitä T:Zero Lolster (--D Tai muuten tulee Spurdo ja Spärdö..//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Heinä 17, 2014 3:13

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Lily, Black


Naurahtava henkäys painautui vasten miehen korvanjuurta, temppeliherran käydessä myöntämään pitävänsä naisesta. Eikä vain äidiltään perityn kauneuden takia, vaan myös päättäväisyytensä tähden. Harvoin sitä kuuli kehuttavan muita ominaisuuksiaan, kuin ulkonäköä. Tai no, nuoret ja tietämättömät aatelismiehet yleensä koittivat olla erilaisia ja kehua jaloutta ja kaikkea muuta turhanpäiväistä hyviä, romanttisia piirteitä joita siniverisiltä toivottiin. Harmi, että nuo kehut kolisivat kuin tyhjät tynnyrit. Jalous taisi olla viimeinen asia, mitä Lily oli.
Kysymys käytiin palauttamaan kera jokseenkin malttamattoman henkäyksen, joka sai kylmänväreet kulkemaan pitkin siniverisen niskaa. Kasvot kävivät siirtymään Noelin eteen, vihreiden silmien katsoessa sirojen kulmien alta vanhempaa miestä.
"Vaikutat kovin vaatimattomalta ja itseään alentavalta.... Noin komeaksi mieheksi" kulmat kävivät kohoamaan pienesti, hymyn kohotessa jälleen kasvoille "Si---"

Lause jäi kesken. Prinsessa pysähtyi täysin katseen kääntyessä oven puoleen. Alta aikayksikön kävi punapäinen nousemaan ylös, juuri ennen kuin oveen käytiin koputtamaan kolmesti, eikä sen pahemmin vastausta odotettu, kun ovi jo kävi avautumaan.
Siinä paha missä mainittiin. Velho astui sisään kaikessa tummanpuhuvassa kokonaisuudessaan, punertavan katseen nauliintuessa kaksikkoon. Lily oli kuullut vaimeat sauvan kopseet vasten lattiaa, mistä tiesi kyllä varsin hyvin velhon lähestyvän. Äsken niin flirttailevan lämminhenkinen prinsessa katsoi nyt muka hämmästyneen kysyvästi puolisoaan, joka paikalle oli saapunut.
"Jokin vinossa?" Lily kävi kysymään velholta, joka asteli lähemmäksi. Black ei selvästikään ollut tyytyväinen tilanteeseen, josta kaksikon oli löytänyt. Vaikkei mitään väärää näkynytkään, silti mustasukkainen ja omistushaluinen mies katsoi pistävästi temppeliherraan, vastaamatta heti mitään prinsessan kysymykseen.
"Ane kaipaa sinua. Haluaa, että sinä luet iltasadun...." Kaljupäinen kävi lopulta mumisemaan korkean kauluksensa takaa, katseen kääntyessä Prinsessan puoleen.
Lily kävi hymähtämään pienesti. Mikäli asia olisi ollut joku toinen, olisi hän hyvinkin saattanut käskeä velhoa poistumaan.... mutta kerta kyse oli Anemonesta, ei Lily tohtinut kieltäytyä.
"Selvä... no, me kai jatkamme toisten. Hyvää yötä, Artania" Jokseenkin hyväntuulisesti prinsessa kävi toivottamaan hyvät yöt kenraalille. Lähtiessään kävelemään poispäin, prinsessan sormenpäät kävivät nopeasti hipaisemaan Noelin kämmenselkää ja liukui hetken käsivartta pitkin, ennen kuin nainen käveli kauemmaksi, kiertäen pöydän ja suunnaten kohti ovea.
Velho tarkkaili naisensa liikkeitä alati, jääden kuitenkin tuijottamaan temppeliherraa hievahtamattakaan, Lilyn kävellessä velhosta ohi.
"Etkö sinä tule?" Lily kysyi ohimennen kävellessään, sen pahemmin kuitenkaan pysähtymättä.
"Kohta"
"Miten haluat" Tuon lyhyen, kovin välinpitämättömänoloisen keskustelun päätteeksi Lily kävi poistumaan, jättäen velhon ja paladiinin kahden huoneeseen. Olihan se riskialtista jättää velhoa kenenkään kanssa vahtimatta - varsinkin, kun ilmassa oli tällainen... jännite - mutta parempi oli vain koittaa poistua paikalta ja toivoa, että velho kipittäisi pian perässä.

".... Teidän ei pitäisi pitää oppitunteja enää näin myöhään" Velho kävi lopulta avaamaan suunsa, tuijottaessaan ilmeettömän vakavana kenraalia.


//Jaakko voi tulla kerään jotain muutakin mun pihoilta <: Kiellän pärinät. Zalu ja Papa saa päristä. Mutta vain valvotuissa olosuhteissa. EI SPURDO JA SPÄRDÖÄ!! Esanahka ja Teronuppi sen pitää olla. Kalju cock block //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti To Heinä 17, 2014 5:06

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Tulisenhohtava katse seurasi, kuinka Lily palautti kasvonsa taas miehen korvanjuurelta tuon kasvojen eteen. Se mitä prinsessa kävin hymynsä takaa sanomaan, oli kutakuinkin totta kenraali Artanian kohdalla – mutta vain tämän persoonan kanssa, jota Noel sai hampaitaan yhteen purren pitää yllä muiden kanssa ollessaan. Ritarillinen ja jalo ulkoasu ei sopinut muuten niin kylmäpäiselle, peräti jopa julmalle miehelle. Ei sitten yhtään. Jos kukaan olisi oikeasti todistanut temppeliherran pimahtamista, saati sitten esiripun takaa paljastuvaa sadistista puolta, olisi arpinaama lähetetty jo ajat sitten hullujenhuoneelle muiden kaltaistensa joukkoon. Mutta täällä hän yhä oli. Salailemassa persoonallisuuksiaan ja häiriötään, Scarlingtonin suvun prinsessan alla istuen.
Koko tilanne kävi kuitenkin raukeamaan yllättäen, Lilyn selvästi kuullessa jotain. Taas niin lähekkäin tuodut kasvot vedettiin kauemmas, punapään katseen kiriessä oven suuntaan, samoin kun Noel laski katseensa tuolissaan yhä istuessa itsekin prinsessan kasvojen korkeudelta vastakkaisen seinän ovelle. Siniverinen kirjaimellisesti hyppäsi kouluttajansa sylistä ylös, katseiden seuratessa kuinka kolmean vaimean koputuksen jälkeen sisään huoneeseen astui kuninkaan velho, Hans Nikolai Black.

Sattuipa sopivasti, että tällaisen tilanteen kohdalle sattuessa, prinsessan kyseenalainen aviomies asteli paikalle mustine kaapuineen. Kenraali ei ottanut noustakseen sijoiltaan, eikä juuri tilannetta mitenkään kommentoinutkaan, kun Lily kävi velhon kanssa vaihtamaan sanojaan. Noel näytti jopa turhan tyyneltä taas sattuneeseen. Kuin mitään ei olisi hetki sitten käynytkään. Jonkinlaisesta tympääntyneestä, ja prinsessan ja kouluttajan välisen keskustelun keskeyttämisestä, paladiinin hitaasti kylmäksi, vakavaksi vääntyvä katse tuijotti suoraa tuon kaljun punertaviin silmiin. Black ei tuntunut olevan sen iloisempi kaksikon löydettyään, minkä Noel myös näki miehen pistävästä katseesta.
Polttava katse siirtyi kuitenkin prinsessan puoleen, paladiinin nostaessa vielä väkinäisen hymyn neidolle, kun tuo toivotti kenraalille hyvää yötä. Siroihin, temppeliherran kämmenselkää vasten liu’utettuihin sormiin mies ei käynyt näennäisesti reagoimaan, mutta varovainen, selvästi jatkoa enteilevä kosketus sai kylmät väreet kulkemaan kokeneen miehen niskaa pitkin.
”Hyvää yötä, teidän korkeutenne”, arpinaama totesi tyynesti perään, katseen palatessa takaisin tuijottamaan kulmien alta etäämpänä seisovaan Blackiin.

Lily poistui lopulta huoneesta, jättäen velhon ja kirotun kaksin huoneeseen. Harvinaisen vakava kaksikko tuijotti toisiaan, kaiken sen lämminhenkisyyden käydessä viimein karsiutumaan myös Noelin yltä. Paladiini vetäisi tuoliaan paremmin pöydän ääreen, antamalla ymmärtää ettei olisi sijoiltaan vieläkään nousemassa. Kädet laskeutuivat alas pöydälle, kämmenten hakeutuessa ristiin miehen eteen.
Black kävi tuomaan mielipiteensä esille Noelin ajankohdasta, jona prinsessan oppitunteja piti. Eiväthän ne tavallisesti näin pitkälle venyneet, tämä sattui vain olemaan hassu poikkeus, joka oli sattunut syystä tai toisesta tielle, ja kestänyt hieman pidempään taas seuraavasta syystä, jota ei ääneen mainittaisi.
”Te taas ette taida olla oikea henkilö päättämään aikataulustani”, temppeliherra totesi haudan vakavalla äänellä.


//Jaakko tulee. Hih, tulee --- AAHAHAHAAHA noni <: Vain valvotuissa tiloissa. On niillä niin kovat pärinät aina. SPURDO SPÄRDÖÖÖÖ! Ja voi nyt vitun Esa ja Tero, Stormwindin sankarit. Ja Black nyt pois täältä, kukaan ei pyytänyt sinua mukaan erikseen. Noel haluaa Lilyn yksin >://
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Heinä 17, 2014 5:53

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Pistävä katse kävi kaventumaan velhon seuraillessa, kuinka temppeliherra otti mukavamman asennon pöydän äärestä, indikoiden näin, ettei todellakaan ollut persettään ylös nostamassa... Ainakaan hetkeen. Minkäänlaisia tunnetiloja velho ei näyttänyt päälle päin, mutta sisällään Black oli valmis repimään tuon miehen kappaleiksi. Miksi? Ei kaljulla ollut edes kunnon syytä moiseen, mutta eipä paranoidinen mustasukka mitään perusteltuja syitä tarvinnutkaan. Ja no, olihan Black toisinaan vähän... kyseenalaistettava persoona.
Punertava katse kävi vaihtumaan entistä punaisemmaksi, Noelin käydessä tokaisemaan, ettei velholla tainnut olla päätösvaltaa temppeliherran aikataulujen suhteen. Tottahan se oli, kuka hän oli varsinaisesti kenraalia määräämään - Blackilla kun ei ollut edes sotilaallista arvovaltaa... - mutta moinen huomautus kävi vain ärsyttämään kaljupäistä entistä enemmän.

"Mutta kuninkaalla on" Black kävi tokaisemaan kuivahkosti Artanian puheisiin, samalla kun askelsi lähemmäksi pöytää, hitaasti "Ja Hänen Majesteettinsa tuskin arvostaa, jos sisarensa roikkuu pitkälle yöhön opiskelemassa... Varsinkaan, kun Kuninkaamme ei alun alkaenkaan pitänyt tästä ideasta" Ei kyllä pitänyt velhokaan, mutta sehän oli vain sivuseikka tässä tapauksessa.
Velho pysähtyi pöydän eteen katsoen jokseenkin alentavasti, halveksien alas Noeliin. Tuosta miehestä lähti jokseenkin... Erikoinen tunne. Jonkinlaista magiaa... tai näin velho ainakin epäili, kyllä sen aisti jos tarpeeksi lähelle pääsi. Vaikka mielenkiinto olikin herännyt jo moneen otteeseen tuon oudon tunteen tähden, ei Black todellakaan aikonut tiedustella toiselta mitään. Selvästi se oli salaisuus, kerta kukaan muukaan ei pahemmin puhunut temppeliherran oudosta... aurasta.

".... Pysy erossa hänestä" Velho kävi yllättäen tokaisemaan suoraan sen asian, mitä halusikin kertoa tälle miehelle. Mitä sitä suotta kiertelemään.


// Ihihi, tulee. I BET-- noni! PÄRINÄ SPÄRDÖT. Stormwindin sankarit. Istuvat siellä kapakassa ryyppäämässä. Kyllä. Black tulee väliin, Black on ultimate kukko este. //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti To Heinä 17, 2014 10:58

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Siinä velho seisoi hiljaa, Noelin käydessä mielensä perukoilla arvailemaan Blackin inhoavan tätä tilannetta aivan yhtä paljon mitä hän. Temppeliherra ei kuitenkaan pienestä hätkähtänyt, antaen velhon mättää suustaan ulos mitä halusi. Niin kauan kuin kaljupää olisi pysyäkseen tiettyjen rajojen sisäpuolelle, eikä arpinaamaista kävisi millään tapaa uhkaamaan, sai tuo olla rauhassa. Muussa tapauksessa Noel ei epäröisi tarttua gladiuksensa kahvaan.

Blackin käydessä ääneen tokaisemaan, että kuninkaalla ehkä saattaisi ollakin jotain temppeliherran almanakan sisältöä vastaan, hymähti mustatukka kovin myöntyvästi ja nyökkäsi muutaman kerran velhon sanoihin. Kenraali pysyi silti tyypillisen vakavana, eikä osoittanut mahdollisesti olevansa huvittunut, saati sitten tilanteesta vihainen.
”Totta, totta”, mies mutisi lähinnä itsekseen, sillä olihan velhon sanoissa perää. Temppeliherralla oli tietynlainen päivärytmi tavallisesti, joka alkoi heti kukonlaulun aikaan, mutta minkä viimeisimmät tunnit ottivat myös usein venyäkseen syystä tai toisesta hyvinkin pitkälle, myöhään yöhön saakka. Oli toki Noelin syytä, ettei hän ollut vapauttanut Lilyä aikaisemmin tehtävästä, jonka oli tuolle antanut, ja sen takia tapaaminen prinsessan kanssa oli venynyt nyt näin pitkälle. Joskin kuinka pitkälle seuraava tapaaminen Lilyn kanssa olisi venyäkseen, ottaen huomioon tämän iltaiset tapahtuman…

Kaljupää otti lähestyäkseen, pysähtyen pöydän toiselle puolelle ja katsoi harvinaisen alentavasti kauluksensa suojista temppeliherraa. Viimein arpinaamainen otti noustakseen sijoiltaan ylös, vain jottei tarvinnut sen pidempään kärsiä Lilyn mysteerisen puolison turhan arvostelevasta eleestä. Noelista alkoi myös hiljalleen tuntua siltä, että hän päästäisi suustaan hyvinkin pian sellaisia sammakoita, jotka myrkyttäisivät koko huoneen ilmapiiriä entisestään. Se kaikkia vähääkään lähestyviä vihaava puoli alkoi vallata kenraalia, miehen vakavuuden ja kylmyyden kasvaessa jo entisestäänkin ja kulmien kurtistuessa asteen verran tummatukkaisen kasvoilla Blackin sanojen myötä.
Temppeliherra laski kätensä pöydän pintaa vasten, nojaten niiden varaan itsensä ja työntyi lähemmäs kaljupäistä.
”Luuletko oikeasti, että ottaisin sinulta vastaavia käskyjä vastaan, Black?”, temppeliherra tiedusteli ukolta, puheidensa ohesta myös osoittaessaan sormellaan halveksuvasti mustanpuhuvaa miestä, ”Minulla ei ole varaa toimia toisin, kuin mitä Hänen Majesteettinsa, tai sisarensa minulta vaativat, tiedät sen varmasti itsekin”, kenraali kävi murjauttamaan, suoristaen taas ryhtinsä pystyyn. Kädet hakeutuivat puuskaan miehen rinnan korkeudelle, temppeliherran katsoessa vuorostaan hyvin halveksuvaksi nenänvarttaan pitkin velhoa.
”Sitä paitsi, olen täällä katsomassa vaimosi perään, kun et itse näytä vastuitasi osaavan kantaa”.


//NONI (D SPURDOILEVAT SPÄRDÖT. Esa ja Tero on kapakoiden vakioasiakkaat. Perseilevät sitten yhdessä menemään, minkä kerkeevät ja huonosti koittavat iskeä naisia. Noel taittelee mokoman luurangon kohta takaisin kaappiinsa kaapujen keskellä. Sinne män. Siellä kans pysyy, perkele.//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Heinä 17, 2014 11:34

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Velho kävi kallistamaan päätään pienesti, kaventuneiden pupillien ollessa nauliintuneena parrakkaan miehen kasvoihin. Velho ei tehnyt elettäkään liikahtaakseen minnekään, Noelin käydessä nojautumaan pöydän toisella puolella lähemmäksi ja osoitellessaan halveksuvasti kaljupäistä. Blackin sisällä kiehui enemmän kuin laki salli. Luisevampi mies oli valmis repimään tuon temppeliherran pään irti hetkenä minä hyvänsä, mutta jostain syystä kaljupäinen yhä pidätteli itseään. Ei hän voinut käydä Noelin kimppuun, siitä seuraisi vain hankaluuksia, mikäli Noel menisi itkemään ylemmille tahoille, kuinka velho oli piessyt aatelisen maahan. Totta kai Black oletti pystyvänsä pieksemään temppeliherran! Tuosta minkäänlaista vastusta kumminkaan ollut, mokoma miekanheiluttaja.
"Se ei ollut käsky" Velho kävi tokaisemaan kuivahkosti kirkkaanpunaisen katseen tuijottaessa haastavasti toisen tulisiin silmiin "Eikä pyyntö. Se oli varoitus" Black ei edes laskenut leikkiä sanojensa suhteen. Hän toden totta varoitti paladiinia, tuon olisi parasta pysyä kaukana hänen naisestaan.

Noelin viimeisin huomautus sai velhon silmät rävähtämään auki kunnolla. Sillä samalla sekunnilla myös jokainen huoneessa palava liekki kävi leimahtamaan suuremmaksi, palautuen kuitenkin takaisin normaalikokoonsa yhtä nopeasti, mitä olivat roihahtaneetkin. Alta aikayksikön oli kaljupäinen kadonnut pöydän toiselta puolelta, vain ilmestyäkseen silmänräpäyksessä temppeliherran viereen. Pidempi mies kävi tarramaan kiinni parrakkaan kauluksesta, vetäen lähemmäksi itseään. Yllättävän paljon voimaa noin hintelänoloiselta mieheltä kuitenkin löytyi, kiitos epäpyhän verensä.
"Sinä pysyt kaukana meidän omaisuudesta, mikäli et halua joutua elävältä teurastetuksi" Punasilmäinen kävi sähisemään jokseenkin matalammalla, oudommalla äänellä tuijottaessaan vihaisena haastajaansa "Sinä et koske meidän omaisuuteen edes sormellasikaan, tai saat katua sitä lyhyen loppuelämäsi päätöshetkellä" Monikossa puhuminen kieli siitä, että Seth oli ottamassa valtaa. Velho ei jostain kumman syystä nähnyt syytä pidätellä hullumpaa puolta itsestään tämän miehen seurassa, vaikkakin kaljupäinen oli vannottanut pyrkivänsä pitämään Sethin kurissa entistä paremmin... Kuitenkin, nyt oli poikkeus tapaus.



//SPÄRDÖILEVÄT SPURDOT! Esa ja Tero siellä, kapakoiden sankarit, eivät saa naista yrittämälläkään. Noel on vapaa yrittämään, tuo luuranko ei helposti kaappiin taitu. Ehehe. Kaappiluuranko. LUURANKOJA KAAPISSA //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Pe Heinä 18, 2014 4:55

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Arpinaama tuijotti velhoa yhä kylmästi, käyden kuitenkin säpsähtämään pienesti kun huoneen kynttelikköjen ja takan liekit kävivät välähtämään suuremmiksi, hetkellisesti. Noel tuijotti silti yhä eteensä, todetakseen vain Blackin kadonneen sijoiltaan missä äsken oli vielä seissyt. Paladiinin kädet laskivat alas puuskasta, miehen ottaessa samalla myös selvästi valmiimpi asento. Hän tiesi Blackin olevan velho, mutta saattoi vain arvailla mihin kaikkeen kaljupää oikeastaan pystyikään – eihän tuo mikään turhake kuulopuheiden perusteella kuitenkaan ollut. Ei hän tuntenut mokomaa luurankoa kuin näöltä, ja sekin tuntui jo olevan liikaa.
Yhtä nopeasti kuin oli kadonnutkin, ilmestyi punasilmäinen aivan Noelin vierelle ja ennen kuin temppeliherra ehti siihen erityisemmin reagoida, repi velho miehen kauluksesta lähelleen. Haastavanvihaiseksi vääntynyt katse tuijotti selvästi vihaisen velhon silmiä, kenraalin nostaessa vyöllään roikkuvan tikarinterän velhon vatsaa vasten kovin nopeasti, terän hipoessa vain niillä muutamilla hassuilla senteillä luisevamman miehen lihaa. Black vaikutti jotenkin.. erilaiselta. Paladiini ei osannut arvatakaan, millaisen persoonan kanssa sillä hetkellä kasvotusten olikaan – mutta tuskinpa velhokaan tiesi Noelin salaisuuksista sen enempää.

Velho antoi varoituksensa – kummallisin sanavalinnoin – jota Noel tuskin oli ottaakseen kuuleviin korviinsa. Yksi magiaan pystyvä ei hänen suunnitelmiaan sotkisi, saati sitten väliin astuisi, jos arpinaama jotain päättäisikin tehdä Lilyn suhteen. Toistaiseksi hän oli kuitenkin pelkkä paladiinikouluttaja, ellei prinsessa muuta kävisi sitten vaatimaan..
Tikari osoitti yhä kohden velhoa. Paladiini oli todellakin valmis tuikkaamaan Blackia, mutta tietyistä syistä ei sitä kuitenkaan tehnyt. Hetkeksi veitsen terä painui kuitenkin paremmin vasten kaljupään kylkeä, tekemättä kuitenkaan vahinkoa.
”Sinä olet tässä se, joka sanojaan tulee katumaan ensimmäisenä”, Noel uhkasi vuorostaan sähisten, alkaen itselleenkin yllätyksenä erittää vihanlietsontansa ohessa ympärilleen lähes näkymätöntä violetinharmaata, savunkaltaista auraa, ”Pienet taikatemppusi eivät sinua auta, jos kimppuuni haluat käydä, etkä sinä olisi este, vaikka päättäisinkin omaisuuteesi kajota, Black”, kirottu lähes sylki sanat suustaan punasilmäisen kasvoille, miehen näyttäen jo hetken siltä että voisi murjoa velhon siihen paikkaan.

Vaikka sisällä kiehui luvattoman paljon, saattoi Noel kuitenkin verenhimoaan pidätellä. Verenvuodatus ei kuulunut tähän tilanteeseen, ellei haastaja sitä erikseen, tarpeeksi perustelluin syin käynyt vaatimaan. Ties vaikka Lily palaisikin takaisin syystä tai toisesta, löytääkseen vain kaksi pässinpäätä kiinni toisistaan. Siitäkös vasta sanomista olisi tullut taholta jos toiselta..


//Esa ja Tero tyytyvät lopulta toisiinsa. EIKUN.. LUURANKOJA KAIKKIALLA - Noel yrittää oikein mielellään, kokeilee vähän että kuinka nätisti se Black taittuukaan, tekee siitä sitten sopivat päätelmät itselleen almanakkaansa. BLACKEJA KAAPISSA//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Heinä 18, 2014 7:04

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Tikarinterä vasten vatsaa ei näyttänyt häiritsevän velhoa. Oikeastaan tuo vaikutti siltä, ettei edes huomannut moista vaaratekijää tässä tilanteessa. Noel olisi voinut hyvinkin survaista tikarin lihaan asti, ennen kuin raivopäinen hullu mitään olisi tuntenut. Vasta silloin, kun temppeliherra kävi työntämään teräasettaan paremmin vasten uhkaajaa, kävi velho reagoimaan uhkatekijään. Minkäänlaista kipureaktiota tai yllättävää ahaa elämystä ei kuitenkaan velholta tullut, vaan punasilmäinen kävi kirjaimellisesti virnistämään, aivan kuin yllyttäen paladiinia työntämään tikariaan syvemmälle. Uskaltaisikin, sehän tästä hauskaa tekisi. Tosin Black oli tilanteessa, joka hänelle oli kovin epäsuotuisa. Hän ei voittaisi ketään fyysisessä voimassa - no, ketään miestä - joten jos Noel nyt päättäisikin hyökätä, ei velhosta olisi pistämään hanttiin. Ainakaan tässä muodossa. Sen takia velholla olikin kissapetomainen muotonsa, sillä sentään uskalsi pysyä vihollisen lähellä. Mutta ennemmin kaljupää tyytyi taistelemaan etäältä, sillä kissapedon muodossa otetut osumat tuntuivat kahta kauheammilta ihmismuodossa.

Savumainen aura ei jäänyt huomaamatta, mutta juuri nyt se oli pienempi ärsyke, kuin paladiini itse. Parrakas kävi uhkailemaan, todeten, ettei velho olisi mikään este, jos temppeliherra päättäisi hänen omaisuuteensa kajota. Sillä samalla sekunnilla alkoi velho lämmetä... kirjaimellisesti. Luisevan miehen ruumiinlämpö kipusi nopeasti yli normaalien rajojen, kaljupäisen alkaessa hohkaamaan tulikuumana, tukalasti, pikkuhiljaa saavuttaen lämpötilan, jossa alkaisi polttamaan kaikkea lähettyvillä olevaa pelkällä läsnäolollaan. Ilma miehen ympärillä kävi väreilemään jo kuumuudesta.
"Älä varasta, eikö se olekin yksi kymmenestä käskystä, temppeliherra?" Jo selvästi erilainen ääni kävi hymisemään turhankin tyytyväisenä tilanteeseen "Älä opeta toisille mitään, mitä et itse seuraisi, Artania".
"Sitä paitsi, jos sinä käyt kajoamaan meidän omaisuuteen, pidämme huolen, ettet sinä ole ainoa, joka siitä kärsii" Väreilevän kuuma kaljupää kävi nojautumaan lähemmäksi temppeliherran korvaa "Ja kun hän anelee meitä lopettamaan, me vain jatkamme"
Oli suorastaan ihme, että prinsessa oli pysynyt hiljaa puolisonsa... mielenkiintoisemmasta puolesta ja sekös sai Sethin vain entistä luottavaisemmalle tuulelle kaiken sen vääryyden suhteen, mitä hullu oli ainakaan tehnyt ja tulisi tekemään taholla jos toisellakin. Hänellä oli siniverinen kilpi.


// Esa ja Tero vetää toisiaan turpaan ja sitten sänkyyn. EIKUN. BLACK EI TAITU se murtuu kuin näkkileipä, jos sitä yrittää taittaa >: //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Pe Heinä 18, 2014 10:35

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Noel pyrki alitajuisesti kauemmas Blackista, jonka ympäristö alkoi kirjaimellisesti hehkua kuin liian lähelle lihaa tuotu soihtu. Kyseessä oli todennäköisesti jotain magiaan liittyvää, olihan kyseessä sentään velho. Henkilö, jota tuskin tarkoituksetta sellaiseksi kutsuttiin. Temppeliherralla ei liiemmin magiasta kokemusta ollut, ellei sitten omaa kiroustaan laskenut mukaan, joka takasi paladiinille itselleen kykyjä joita tavallisilla kaksijalkaisilla ei ollutkaan. Ties mihin mittaan kyseiset pimeän magian lahjat olisivatkaan voineet venyä, jos Noel olisi niitä halunnut jollain tavalla harjoittaa. Tähän saakka arpinaamalle oli riittänyt se mitä hän oli, eikä hän halunnut olla missään nimessä enää enemmän kirouksensa uhri…

Kaljupää lähti vetoamaan sanoissaan kymmeneen käskyyn. Noel hymähti kuivasti, palavan katseen kaventuessa aavistuksen. Velho ei todellakaan tiennyt kenen kanssa oli tekemisissä, jos luuli uskonnollisten määräyksien saavan kenraalin aisoihin. Blackin erilaiseksi muuttunut äänensävykään ei enää paladiinia mietityttänyt. Noel tuskin olisi edes oma-aloitteisesti huomannut, jos kukaan ulkopuolinen olisi huoneeseen astunut. Niin tiukasti parrakas kenraali oli keskittynyt tällä hetkellä velhoon ja tuon närkästyttäviin sanoihin. Blackin jälkimmäinen huomautus korvanjuuressa oli temppeliritarille viimeinen niitti, ja polttavasta ilmasta huolimatta kävi törkeästi tönäisemään Blackiä kauemmas itsestään.
”Mikä sinä olet puhumaan käskyistä, joita Herra on meille määrännyt”, paladiini totesi kylmästi, tikarin terän osoittaessa yhä velhoa kohden, ”Tuskinpa itsekään niitä millään tavalla kunnioitat”.

Lyhytteräinen veitsi käytiin painamaan nopeasti sen omaan tuppeen, pienen veitsen vaihtuessa samalla gladiukseen. Noel ei enää pelkästään kiusoitellut sanojensa puolesta. Se myös huokui armottoman oloisesta temppeliritarista, jonka aura alkoi hiljalleen myös vahvistua entistä näkyvämmäksi.
”Olen täällä palvelemassa virkani puolesta Hänen majesteettiaan ja sisartaan, itse kuningas Haraldin nimittämänä. Velvollisuuksiini kuuluu suojella Scarlingtonin suvun jäseniä vaikka se maksaisi henkeni ja jos sinä, Black, uhkaat vielä millään vastaavalla tavalla kruununperillisiä kuulleni, lasken velvollisuudekseni päättää surkean elämäsi”, arpinaama uhkasi, tarkoittaen todella sitä mitä sanoi. Black katuisi sitä, jos menisi leipäläpensä vielä avaamaan, eikä ottaisi nyt ja poistuisi paikalta suosiolla. Jostain syystä paladiinista kuitenkin tuntui siltä, ettei velho niin vain lähtisikään tästä tilanteesta enää omasta päätöksestään pois – että tästä tulisikin nyt jotain rumaa.
”Rukoilisin puolestasi, jos vielä jaksaisin korkeampaan voimaan uskoa”, Noel totesi naamansa vakavana, silmiensä lähes liekehtien siitä vihasta jota Blackia kohtaan koki, ”Olet sata vuotta myöhässä, jos ajattelit Jumalan oppien rajoittavan minua millään tavoin”.


//Esan ja Teron kohtalo on jo ennalta kirjoitettu. Tätä ne laulaa si siellä kapakassa kännissä siihen saakka, että saavat turpaansa (------DDD Ja totta kai niillä on yhteinen Rosinante si, jolla ratsastavat. NÄKKÄRIBLACK. Sithän se joutais ruokalautaselle eikä minnekään kaappiin >://
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Heinä 18, 2014 11:18

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Muutama laiskan horjahteleva, pitkä harppaus otettiin taakse päin Noelin käydessä nyt työntämään tulikuuman kaljupään kauemmas itsestään. Ote irrotettiin temppeliherrasta ennen tuota perääntymistä, velhon vaikuttaessa nyt epätavalliseen tapaansa kovin räsynukkemaiselta liikkeidensä suhteen. Se ainainen jäykkyys, vetäytyväisyys ja muodollisuus oli poissa, pitkän miehen seistessä kovin epäsuorasti ja yhä virnuillein kuin aamuaurinko konsanaan. Se virne ei kyllä ollut mitenkään ystävällinen saatikka huvittunut.
"Teidän jumalanne ei ole mitään meille... Mutta eipä hän teillekään ole ollut mitään pitkiin aikoihin..." velho kävi naureskelemaan seuraillessaan, kuinka tikari kävi vaihtumaan hieman järeämpään aseeseen.

Mitä huvittunein, ivallisin nauru kumpusi kaljun miehen suusta Noelin uhkauksien myötä, velhon käydessä ylidramaattisesti taivuttamaan itseään taakse päin naurun myötä.
"Olet huvittava, Artania" Seth kävi kehräämään, ottaen etäisyyttä paladiiniin. Kovin aukinainen katse kävi kuitenkin kaventumaan hieman, Noelin mainitessa velhon olevan sata vuotta myöhässä... kuinka vanha tuo sitten oikeastaan olikaan? Kukaan ei osannut sanoa pahemmin mitään Noelista tässä hovissa, mikä sinällään oli velhosta huvittavaa. Häntä kyllä pidettiin silmällä ja demonia varsinkin, mutta tällainen hämäräheikki jäi kaikilta huomaamatta... No, olihan Roswell suurempi ärsyke kenelle tahansa, kuin ihmiseltä vaikuttava temppeliherra, jolla saattoi olla luuranko tai parikin kaapissa.

"Teemme omaisuudellamme mitä huvittaa. Ilmeisesti se lumppu ei ole vielä itseään sinulle tarjonnut, kerta tuon enempää et ole vihainen" Seth kävi naureskelemaan, samalla kun liekit huoneesta kävivät yksi kerrallaan sammumaan, lukuun ottamatta hiipuvaa takkaa, joka ei varsinaisesti huonetta pahemmin valaissut...
"Olemme jättäneet jälkemme häneen" Punasilmä vaikutti olevan turhankin tyytyväinen saavutuksiinsa, joista nyt kovasti kävi kehumaan temppeliherralle "Mutta kun ne huudot ja anelut ja se veri.... Eikä hän vieläkään ole meitä mestauttanut. Eikö se jo kerro jotain, ritari?"
Puhuessaan Seth oli peruuttanut pimentyneen huoneen nurkkaan, kadoten nyt varjoihin kokonaan. Velhon nauru kävi kumpuilemaan sieltä täältä huoneesta, varsinaisesti antamatta minkäänlaista mielikuvaa siitä, mihin tummiin pukeutunut mies oli mennyt. Yhä tuo samassa huoneessa oli, sen saattoi aistia velhon aurasta, mutta missään miestä ei näkynyt, tuon verhoutuessa pimeyteen täydellisesti. Seth halusi leikkiä, eikä todellakaan aikonut pitää mitään kiirettä tämän haastajan suhteen.
Rakosellaan oleva ovi kävi kuitenkin pamahtamaan kiinni yllättäen, eihän sitä ylimääräisiä tänne tarvittu....


// Ei kerberos sun kanssa nytten (----------DDD ESA JA TERO MYÖNTÄVÄT RAKKAUTENSA! Ja tietenkin on, kodolla siellä painelevat menemään. Näkkäriblackia ei voi syödä, se on niin kuvia, kitkerä ja homeinen. Takaisin kaappiin senkin homo-- eikun homeinen leipä //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3832

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Pe Heinä 18, 2014 11:50

Re: Tämä on aivan turhaa || Crim

Tympeä hymähdys laskettiin ilmoille, paladiinin parantaessa otettaan miekastaan. Noelia sinällään harmitti, ettei keihäänsä sattunut olemaan käden ulottuvilla, vaan tällä kertaa hänen tulisi tyytyä lyhyempään miekkaansa. Toisaalta, voisihan hän… ei, se ei tulisi kuuloonkaan. Ei edes Blackin nähden, temppeliherra ei halunnut tiedon kirouksestaan käyvän ilmi, liekö velho jo jotain tosin aavistanut, kun niin pieneksi hajuraon oli jo kertaalleen jättänyt.
Oranssina hohtava katse lähes viilsi sitä lyhyttä välimatkaa, joka Blackin ja Noelin välillä oli. Punasilmäinen kävi jälleen herjaamaan ääneen turhanpäiväisyyksiä, eikä temppeliritari olisi halunnut ottaa kaikkia puheita kuuleviin korviinsa tai edes uskoa todeksi. Ollessaan kuitenkin niin keskittynyt siihen mitä kaljupää suustaan loppujen lopuksi laukoikaan, saivat puheet arpinaamaisen kenraalin kuitenkin vain ärtymään entistä enemmän.
”Avaa ruma turpasi vielä kerran, ja väännän leukaluusi läpimädästä kallostasi paljain käsin irti”.

Enempää Noel ei ehtinyt kuitenkaan sanoa, kun jokainen huoneen kynttilöistä kävi yllättäen sammumaan, takkatulen jäädessä vielä palamaan hiljaiselle liekilleen. Huone hämärtyi yllättävän paljon, ja valojen yllättävä katoaminen jätti temppeliherran lähes sokeaksi, pelkän kuulonsa varaan sijoilleen. Velhokin katosi samalla näkyvistä, synkän naurunsa vain poukkoillessa ympäri huonetta kuin pahaenteinen kaiku.
Temppeliritari pysyi kaikesta huolimatta paikoillaan, pelkäämättä tilannettaan, vaikka varuillaan olikin. Viimeistään raolleen jääneen oven pamahtaessa kiinni, Noel kävi kääntämään päätänsä pienesti, ja katsahti luukun suuntaan. Eihän siellä mitään näkynyt, tietenkään, kun silmät eivät pimeään vielä olleet tottuneet. Silti jokainen ääni merkitsi kokeneelle sotilaalle jotakin ja saattoivat antaa vihjeitä vihollisesta – joka tällä kertaa oli huoneessa takuulla yhä piilotteleva Black.

”Selvästi reilun pelin pelaaminen on kanssasi mahdoton käsite”, paladiini totesi, ottaen sellaisen valmiusasennon, että saattoi siitä nopeasti minnepäin tahansa väistää, mikäli punasilmäinen yrittäisi kimppuunsa yllättää tavalla tai toisella. Huoneessa oli turhan hiljaista, eikä Noel saattanut vieläkään pelata kuin kuulonsa avulla. Oranssi katse tuijotti hiipuvaan takkaan, jonka luo paladiini asteli hitain, pitkin askelin..


//Voi helkutan posket (------D ESA JA TERO ON REHTEJÄ MIEHIÄ! MIESTEN MIEHIÄ, IF YA KNOW WHAT I MEAN ÄÄÄHÄHÄHÄHÄ. Homeinen näkkäriblack. Saastuttaa koko muunkin näkkäripaketin jos se takaisin kaappiin laitetaan//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
EdellinenSeuraava

Paluu Linnan salit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia