Vierailu etelässä // Aksutar


Linna on täynnä erilaisia huoneita, joista suurta osaa voi kutsua jopa saleiksi. Saleja on siellä täällä, eri kerroksissa, eri käyttötarkoituksiin, kuten esim. Aatelistojen tapaamisiin, sotilaiden harjoituksiin tarkoitettuja taistelusaleja, asesalit, ruokasaleja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 538

Liittynyt: Ti Helmi 15, 2011 9:32

Paikkakunta: Westeros

Viesti Pe Elo 14, 2015 1:12

Vierailu etelässä // Aksutar

Ikolok

Oli kulunut jo yli kaksi vuotta viimenäkemästä. Kääpiökuningas olisi halunnut käydä aikaisemmin ihmisten ilmoilla ja käydä hieman nuhtelemassa Henryä, mutta hänellä oli ollut paljon muuta tekemistä. Kapinallisia ja villejä oli noussut esiin ympäri Klethiä ja sen ympäristöä joten hänellä oli ollut kädet täynnä töitä. Kerrankin hänellä oli pitkään aikaan aikaa hoitaa poliittisia vierailuita. Klaus oli jäänyt hänen sijaisekseen siksi aikaa, kun hän matkasi Raellan kanssa. Toinen kaksosista oli hänen sisaruksistaan eniten kaltaisensa, joten hän uskalsi jättää vuoret hetkeksi.
Hän oli ottanut mukaansa tarkalleen kaksisataa sotilasta ja kaksi tusinaa ritareita. Lojaaleja ja taitavia taistelijoita kaikki. Heidän lisäkseen joukossa oli mukana palvelijoita, aseenkantajia ja joitakin vapaaratsastajia. Mukaanlukien Tomhart.

Matka pohjoisesta etelään oli sujunut ongelmitta. Lukuunottamatta sitä, kun Ikolok katkaisi henkilökohtaisesti yhdeltä palvelijalta käden, kun tämä oli yrittänyt varastaa toiselta palvelijalta pussillisen kuparikolikoita. Kuninkaan pitää tehdä, mitä kuninkaan pitää tehdä. Toiset palvelijat olivat ottaneet tästä opikseen, joten käsien menetyksiä ei tullut sen enempää.
Ikolok oli pukeutunut kevyesti kesän kuumuutta vastaan. Hänellä oli yllään rengaspanssaripaita, jonka ylle hän oli pukenut mustan tabardin Tornhelmin tornilla varustettuna. Jaloissaan hänellä oli valkoiset, ohuesta villasta valmistetut housut ja karhuntaljaviitan hän oli vaihtanut myös ohuesta villasta valmistettuun, mustaan matkaviittaan. Muutoin tuttuun tapaan hänellä oli paksut nahkasaappaat jalassa. Hän oli varma siitä, että olisi tukahtunut hengiltä, jos hän olisi sonnustautunut vielä yhteen vaatekappaleeseen. Kleth-vuorella oli todella harvoin lämmin edes kesällä, eikä hän oikein koskaan ollut tottunut samaan lämpöön, jota etelämmässä oli.

Saattue oli jo näkömatkan päässä ihmisten kylästä ja niin Ikolok antoi käskyn nostaa tunnuksensa ylös ilmoittamaan saapujista. Raella luonnollisesti ratsasti isänsä vierellä. "Näet pian ensimmäistä kertaa Scarlingtonien linnan. Jännittääkö sinua?", hän kysyi tyttäreltään.
I am the sword in the darkness. I am the watcher on the walls. I am the shield that guards the realms of men.

Eldon[0/2] Uthrud Heaengel[0/1] Kin Chou[0/1] Ikolok Tornhelm [0/1] Rickon Baramore [0/1] Shreya Durzana[1/1]
Avatar

Monarkki

Viestit: 13884

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Elo 21, 2015 8:10

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Raella


Viimein oli koittanut se päivä, kun Raella pääsi isänsä matkaan kohti etelää. Voi kuinka keskenkasvuinen siniverinen oli unelmoinut tästä päivästä jo vuosia, Prinsessa oli halunnut matkustaa Ihmisten maille jo pitkään - varsinainen suuri himo iski kun noin kaksi vuotta sitten ihmisten kuningas Henry Scarlington oli saattueineen vieraillut pohjoisessa.
Siniverinen oli ollut täpinöissään saadessaan kuulla pääsevänsä mukaan. Monta yötä prinsessa oli valvonut ja tuijottanut kattoon vain odottaen sitä päivää, kun matkaan pääsisi! Ja kun se päivä saapui, ei Raella ollut pysyä nahoissaan. Olihan nuori naisenalku ymmärtänyt, että matkaaminen etelään tulisi kestämään, mutta jo ensimmäisten päivien aikana prinsessa oli lähellä turhautumisen rajaa. Mutta, ei Raella ääneen kiukutellut, korkeintaan kahden kesken jonkun palvelusneitonsa kanssa, joita oli lähtenyt kourallinen saattueen mukaan. Eihän prinsessa nyt ilman palvelus- ja hovineitoja voinut pitkälle reissulle lähteä.

Sentään matka oli sujunut hyvin, yllättävänkin hyvin ottaen huomioon kaiken mahdollisen mikä pieleen olisi voinut mennä. Ainoa suurempi välikohtaus oli sattunut omien joukossa, jolloin kuningas oli joutunut alamaiseltaan käden katkaisemaan, rangaistukseksi varkaudenyrittämisestä. Eihän Raella moista ollut koskaan ennen käynyt todistamaan, vaikka oli tietoinen tämänkaltaisista käytännöistä. Se oli jättänyt nuoren siniverisen hiljaiseksi toviksi jos toiseksikin. Ei sen takia, että hän isälleen olisi vihainen ollut tai pitänyt rangaistusta epäreiluna - sen todistaminen oli vain uutta ja omalla tavallaan järkyttävää.

Loppu viimein pitkän taipaleen jälkeen he olivat saapuneet etelään. Sää oli täällä päin huomattavasti lämpimämpää, mitä kotona pohjoisessa. Hyvä siis vain, että Raella oli osannut pukeutua lämpimämpäänkin säähän, vetäessään ylleen halkiolla varustetun, matkaamiseen tarkoitetun tummanpunaisen mekon, sekä kevyen viitan. Eiväthän ne kovin koreilevat vaatteet olleet, mutta näin matkatessa ei tarvinnutkaan edustaa niin hienoissa vetimissä, kuin sitten hovitapahtumissa.
Nuori kääpiönainen oli katsellut haltioissaan ympärille tovin, tihrustaen kohden ihmisten kaupunkia joka pikkuhiljaa paremmin alkoi näkyä, mitä lähemmäksi ehätettiin. Jälleen se jännitys ja ennen kaikkea malttamattomuus kävivät valtaamaan mielen, Raellan jopa toivoen että he lisäisivät vauhtia päästäkseen perille nopeammin.
"Ai jännittääkö?", Raella kävi naurahtamaan virnuillen isänsä kysymyksen kuultuaan, "Maltan tuskin pysyä paikoillani".
"Onko se isokin linna? Isompi mitä meidän?"


// tänään aamusta tähdet oli oikeassa asennossa ja maltoin hetkeksi eläytyä Raellaan JOTEN TÄÄLLÄ NYT VIIMEIN ANTEEKSI KESTO //
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 538

Liittynyt: Ti Helmi 15, 2011 9:32

Paikkakunta: Westeros

Viesti Ke Syys 02, 2015 10:46

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

"Paljon isompi. Ensikertalaisen on helppo hukkua ja eksyä yksistään niihin käytäviin. Parempi vain, että pysyttelet aina jonkun seurassa, joka tuntee paikan kuin omat taskunsa." Ikolok oli tuntenut itsensä aina pieneksi ihmisten rinnalla. Se tunne ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna siihen pienuuden tunteeseen, joka hänelle tuli aina Scarlingtonien linnaan astuessaan. Vanhempi kääpiö oli huomannut jälkikasvussaan tiettyä malttamattomuutta koko matkan ajan, mutta nyt se vaikutti kiihtyvän uusiin ulottuvuuksiin. Oli kuitenkin parempi edetä tasaiseen tahtiin. Ihmisten kaupunki, kun kuhisi elämää, eikä hän ollut tullut aiheuttamaan kohtausta. Ikolok käskytti yhtä palvelijoistaan tuomaan hänelle kruununsa. Se olikin ollut jo valmiina, joten palvelijan ei tarvinnut kuin ojentaa se hänelle. Hän nosti sen koristeelliselta tyynyltä, jolla se lepäsi ja asetti sen otsallensa. Hän ei koskaan ollut pitänyt kruunun pitämisestä. Kruunu oli erittäin hyvin istuva eikä se ollut raskaskaan hänen jykevälle niskalleen, mutta se sai hänet tuntemaan itsensä liikaa huomion keskipisteeksi.

"Suorista selkäsi ja yritä olla katsomatta ketään silmiin." Ikolok käskytti tytärtään, kun he olivat kulkemassa kaupungin porteista sisään. Hän tiesi kuulostavansa ankaralle, mutta kuninkaallisen osa ei ikinä ollut miellyttävä julkisilla paikoilla.

/Eipä tuo mitään, kun on omiakin kiireitä :)//
I am the sword in the darkness. I am the watcher on the walls. I am the shield that guards the realms of men.

Eldon[0/2] Uthrud Heaengel[0/1] Kin Chou[0/1] Ikolok Tornhelm [0/1] Rickon Baramore [0/1] Shreya Durzana[1/1]
Avatar

Monarkki

Viestit: 13884

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Syys 22, 2015 11:36

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Vielä hetki pitäisi malttaa. Hetki ja sitten he olisivat perillä. Isänsä kuvailut ihmisten linnasta eivät auttaneet yhtään hillitsemään sitä kasvavaa intoa. Eipä se kyllä päällepäin näkynyt, muuta kuin hymyilynä. Vain ne jotka tunsivat Raellan kunnolla saattoivat sen innostuksen huomata muuten niin rauhallisenomaisesta nuoresta naisesta. Kyllä hän osasi käyttäytyä arvolleen sopivasti näin tarkkailevien katseiden alla ja tekikin sen mielellään, ihan vain isänsä vuoksi. Mutta voi kuinka hän halusi jo päästä perille, tutkimaan ja ihmettelemään tätä toisen kuninkaan linnaa - kaupungista puhumattakaan! Koko ikänsä vuoren sisällä asustelleelle prinsessalle oli jokseenkin absurdi ajatus elää näin taivasalla. Olihan ihmisillä tietenkin taloja, eivät nuo suoraa taivaan alla majailleet, mutta silti. Kaikki oli varmasti niin paljon erilaisempaa, harmi vain, ettei Raella ehkä osannut toisen kulttuurin arkkitehtuuria arvostaa niin paljon, mitä joku moisesta kiinnostunut.

Selkä käytiin suoristamaan siinä missä isä käski, tulitukan käydessä nyökkäämään hymähtäen isänsä sanoihin. Siniveriset eivät katselleet kansaa silmiin ohi kulkiessaan, se oli selvä. Vielä ennen portteja Realla kävi vetämään syvään henkeä ja korjasi asentoaan, käyden sitten täysin kätkemään sen innostuksensa vakavan edustavan ilmeen tullen tilalle. Jo itse kaupunki oli näyttävä, Raellan suorastaan peläten menettävänsä sen edustustavan olemuksensa nähdessään kaiken sen hienouden, kaiken sen uutuuden mitä tämä kaupunki soi. Parhaansa mukaan siniverinen kruununperijä yritti pitää katseensa menosuunnassa, mutta vähän väliä se katse kääntyi enemmän sivulle katselemaan nähtävyyksiä - mitä tuskin olivat niin suurenmoisia muiden mielestä, mutta näin ensikertalaisen silmin kaikki kiinnosti. Se väen paljous - olihan heidänkin kaupungissa väkeä, mutta täällä se tuntui erilaiselta... - ja ennen kaikkea väen värikkyys. Ihmisiä oli paljon, mutta nuokin olivat kaikki niin erilaisia. Tummia, valkoisia, lyhyitä, pitkiä, miehiä, naisia. Ja sitten, jotain joukosta erottuvaa - selviä taruolentoja. Äkkiseltään Raella ei osannut edes sanoa mitä rotua nuo edustivat, mutta selvästi ihmisten joukossa oli muitakin kuin vain ihmisiä. Heidän kaupungissaan moisia ei näkynyt pahemmin, Kääpiöiden kaupunkiin kun ei ihan kaikkia päästetty, eikä ihan jokainen kestänyt pohjoisen oloja muutenkaan!

"Voi kuinka kiitollinen olenkaan, että otit minut tänne mukaan", Raella totesi yllättäen kääpiöiden kielellä isälleen, jottei ihan jokainen kuuloetäisyydellä oleva ymmärtänyt heitä, "Tämä kaikki on niin jännittävää - ja kaunista! Tuskin maltan odottaa, että pääsen paremmin tutustumaan ympäristöön. T-tietenkin jos se vain teille sopii".


// JA JÄLLEEN ANTEEKSI. en vielä heittäny näitä linnalle asti, mutta jos haluat seuraavassa viestissäsi pistät saattueen saapumaan linnan pihamaalle sillä oletuksella, että Lily siellä jo odottaa niin anna mennä! //
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 538

Liittynyt: Ti Helmi 15, 2011 9:32

Paikkakunta: Westeros

Viesti Ma Marras 23, 2015 8:10

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Kuninkaalle tuttuun tapaan joukon edellä kulki kääpiöpari kaupungin porteista sisään. Toinen heistä kannatteli lippusakoa ja toinen puolestaan kailotti kuninkaan ja hänen saattueen saapumista ja kehoitti antamaan heille tietä. Itse Ikolokia väen paljous ei hämmästyttänyt. Olihan hän kuitenkin todella usein käynyt ihmisten luona. Sen sijaan se tuntui kuitenkin tukahduttavalta. Etenkin taruolentojen läsnäolo. Kääpiökuningas ei luottanut helposti ihmisten lisäksi muihin rotuihin. Muodollisuuden vuoksi hän kuitenkin pidättäytyi näyttämästä selkeää inhoa kasvoillaan vaikka hän tunsi kuinka monien otusten katseet tarkentuivat häneen. Hän halusi vain päästä mahdollisimman vikkelästi Linnalle kuin suinkin.

"Sinun olikin jo aika päästä seuraamaan poliittisia vierailuita. Amalok, kun ei jaa samaa perimää kanssasi. Henry saattaisi loukkaantua, jos olisin ottanut äpärän mukaani sen sijaan, että otin todellisen perilliseni.", Ikolok vastasi tyttärelleen, kääpiöiden kielellä tietenkin.
"Ja lapsi, sinun ei tarvitse teititellä minua. Tutustutan sinut kyllä tähän kaupunkiin. Olemme täällä kuitenkin hyvän aikaa." Hän piti lyhyen tauon, kunnes jatkoi: "En voi kuitenkaan jatkuvasti vahtia sinua, joten määrään muutaman ritarin kulkemaan kannoillasi. Täällä ollessa ei ikinä pidä aliarvioida vaarallisuuden mahdollisuuksia."

Saattue kulki verkkaiseen tahtiin kohti Scarlingtonien linnaa. Sen saattoi jo nähdä kohoamassa kaupungin talojen yläpuolella. Mitä lähemmäs he kulkivat, sitä enemmän asumukset muuttuivat värikkäämmiksi ja koristeellisimmiksi. Kuninkaan-saappaiden-nuoleskelijoiden-kortteli, kuten Ikolok oli alkanut sitä kutsumaan. Mitä varakkaampi oli ja mitä enemmän osallistui linnassa tapahtuviin julkisiin oikeudenkäynteihin, sitä todennäköisempää oli, että asui myös lähempänä tuota näyttämöä.

//Jooopp...... Eipä tässä ole oikein mitään selittelemistä muuta kuin silkka laiskuus. Olen silti pahoillani näin reippaasta viivästymisestä näinkin tärkeässä pelissä.//
I am the sword in the darkness. I am the watcher on the walls. I am the shield that guards the realms of men.

Eldon[0/2] Uthrud Heaengel[0/1] Kin Chou[0/1] Ikolok Tornhelm [0/1] Rickon Baramore [0/1] Shreya Durzana[1/1]
Avatar

Monarkki

Viestit: 13884

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Huhti 06, 2016 9:00

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Raella, Lily


Siitä politiikasta Raella ei oikeastaan edes välittänyt - se varmaan oli arvattavissa - mutta ei tietenkään moista päällepäin näyttänyt. Hän halusi vain seikkailla ja nähdä uusia maisemia, se mitä tuli kuninkaallisiin velvollisuuksiin, ei kiinnostanut kruununperijää varsinaisesti. Ei ainakaan vielä. Kyllähän hän tiedosti tarpeen oppia kaiken tuon, mistä Isä hänelle puhui vähän väliä, mutta katsoi sen olevan tarpeetonta vielä tähän väliin. Olihan hän nuori ja isä vielä täysissä voimissa, ei häneltä odotettu kruununperimistä vielä pitkään aikaan! Tai niin Raella oletti.
"Ymmärrän. Mutta älä huoli isä, en ajatellut hankkiutua vaikeuksiin - tai juosta ritareiltasi piiloon, kuten pienenä", Nuori siniverinen vastasi isälleen vitsaillen, ymmärtäen harvinaisen hyvin ettei täällä sopinut seikkailla miten sattui - parempi pysyä turvassa kuin ottaa turhia riskejä. Oli hän jo päässyt sen typerän "seikkailen yksikseni ja joudun hankaluuksiin" - vaiheen ohi. Ei tarvinnut kun muutamat huudot äidiltä tai isältä saada ja kyllä Raella oppi, ettei kannattanut aina niitä typeriä päähän pistoksia seurata.

Linna kuitenkin läheni ja Raella oli tuskin pysyä nahoissaan. Parhaansa tyttö saikin yrittää, jotta sai pidettyä yllä sen rauhallisen ja asiallisen olemuksen. Linnan pihamaalle päästyä saattue kävi kasautumaan ja laskeutumaan ratsailta, jääden odottamaan ohjeita jatkon suhteen. Raellan silmään osui heti se punaisiin pukeutunut, oranssipäinen nainen, joka kuningasta ja tuon jälkeläistä kävi lähestymään vartijoiden kera.
Lily oli lupautunut jo ajat sitten ottamaan vastaan pohjoisesta saapuvat kuninkaalliset vieraat. Veljensä kun ei kyennyt niin hyvin liikkumaan kainalosauvojensa kera, joten ihan mielellään prinsessa auttoi veljeään näissä tehtävissä. Ja olihan se mukava tavatakin pohjoisen kuningas, puhumattakaan tuon tyttärestä - olihan Lily ehkä joskus pienenä kerran tai pari Ikolokin nähnyt Isänsä seurassa, mutta ei prinsessa voinut sanoa tuntevansa kääpiötä millään tavalla.
Kaikessa rauhassa Lily seuraili, kuinka mahtipontinen, näyttävä kulkue saapui linnan pihamaalle ja viimein pysähtyi, pitkän matkansa jälkeen määränpäähän. Hymyillen Lily käveli lopulta lähemmäs, käyden pienesti, nyökkäävän niiaavasti tervehtimään kuningas Tornhelmiä.
"Toivotan teidät mitä tervetulleimmaksi kaupunkiimme, Teidän Korkeutenne", Lily kävi viimein suunsa avaamaan, puhutellen kuningasta asiallisesti, pistäen toki merkille tuon vierellä ratsastaneen oranssipäisen nuoren naisen. Oliko tuo sitten prinsessa Tornhelm, josta hän oli myös kuullut? Tuo tietojen mukaan oli tulossa isänsä mukana etelään, joten kuka muukaan tuo nuorenoloinen neito saattoi olla?
"Toivottavasti matkanne sujui hyvin ja ongelmitta. Kaikki on valmiina tietä varten, avustajamme ja palvelijamme katsovat saattueenne ja ratsunne aloilleen, siinä missä minä saatan teille varattuun vierashuoneeseen - sitten kun sinne olette valmiita vetäytymään", Lily kertoi hurmaavasti hymyillen, "Valitettavasti veljeni ei päässyt teitä vastaan tällä hetkellä. Onnettomuutensa jälkeen liikkuminen on ollut hänelle hankalaa ja juuri nyt hän on kokouksessa. hän pyysi pahoittelemaan syvästi sitä, ettei paikalle päässyt Teitä vastaan ja toivoi teidän ymmärtävän. Kuitenkin, heti kun vapautuu, olisi hän valmis tapaamaan teidät. Viimeistään juhlaillallisella, joka Teidän saapumista varten on valmistettu täksi illaksi".


//JJJJJJJJJJJJJOOOOOOOOOOO sama - ainakin osin siis mutta joo. Anteeksi, suuresti, nyt inspais hirveesti ja tässä tämmönen pökäle. Mutta josko tää peli ei menis samanlaiseks ikuisuusprojektiks mitä se edellinen >: //
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 538

Liittynyt: Ti Helmi 15, 2011 9:32

Paikkakunta: Westeros

Viesti Su Touko 15, 2016 11:31

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Kääpiökuningas ei oikein aina ymmärtänyt vitsailua. Ei edes oman tyttärensä. Huumorintaju, kun hänellä oli kovin niukka. Hänen teki kyllä mieli sanoa jotain koulivaa, mutta hän ei halunnut aiheuttaa sanaharkkaa tällaisessa tilanteessa. Etenkään näin Linnan porteilla, joten hän tyytyi vain päästämään jonkinsortin hymähdyksen, joka oli hyväksynnän ja tuomitsevan väliltä. Matkakin oli ollut melko pitkä ja hermoja koetteleva.

Saattueen pakkautuessa Linnan pihamaalle, Ikolok silmäili hieman ympärilleen nähdäkseen, oliko paikka muuttunut. Eipä oikeastaan. Joitakin puisien rakenteiden korjausta lukuunottamatta pihamaa oli sellainen kuin se oli lähes aina ollutkin. Silmäilynsä jälkeen hän kiinnitti katseensa heitä odottavaan aatelisneitoon. Lily, hän ajatteli. Pikkutytöstä oli kasvanut melkoisen kaunis nainen. Vaikka hän oli viimeksi nähnyt tytön vuosia sitten, mutta kukaan muukaan ei tuo heitä vastassa ollut voinut olla. Kääpiökuningas määräsi saattuen pysähtymään. Hän laskeutui sulavasti satulasta, odotti kohteliaasti kun nainen tuli heidän luoksensa ja vastasi tervetulotoivotukseen kumartamalla syvään. "Olemme otetut teidän edessänne, Prinsessa Lily", hän vastasi mitä selkeimmällä ja kohteliaimmalla äänellä, jonka hän itsestään esiin sai. Ihmisprinsessa esitti tutut kuninkaalliset kohteliaisuudet, lisäämällä kuitenkin selityksen veljensä poissaololle. Se ei ollut Ikolokilta jäänyt huomaamatta. Hän tiesikin hyvin Henryn tilan, siltä ei voinut välttyä liittolaiskuninkaana. Hän esitti huolensa ihmiskuningasta kohtaan sanomalla: "Toivokaamme veljenne parasta ja voimia hänelle. Voisimmeko saada opastuksen meille varattuihin tiloihin ja kuumat kylvyt? Olisi mieluisaa peseytyä ja tavata kuningas raikkaana." Sen sanottuaan hän kääntyi saattueen puoleen ja antoi toimeksi purkaa vaunut ja asettua heille määrättyihin tiloihin.
I am the sword in the darkness. I am the watcher on the walls. I am the shield that guards the realms of men.

Eldon[0/2] Uthrud Heaengel[0/1] Kin Chou[0/1] Ikolok Tornhelm [0/1] Rickon Baramore [0/1] Shreya Durzana[1/1]
Avatar

Monarkki

Viestit: 13884

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Touko 17, 2016 11:58

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Raella seurasi rauhallisesti vierestä Scarlingtonin nuorimman ja isänsä puheita, samalla kun laskeutui itse ratsailta ja korjasi ryhtinsä, niiaten myös pienesti tervehdykseksi toiselle siniveriselle. Kaikesta innostaan huolimatta tyttö pystyi pysymään paikoillaan ja pitämään katseensa keskustelijoissa, vaikka mieli olisi tehnyt lähteä kiertelemään ympäriinsä ja pälyillä kaikkialle. Jaloittelu tosin olisi kelvannut myös muutenkin, pitkän reissun jäljiltä jalat olivat jäykät ja jumissa, puutuneesta takapuolesta puhumattakaan.
Hymy pysyi Lilyn kasvoilla hänen nyökätessä kiitokseksi Ikolokin osanotosta veljensä tilaan. Henry oli kokenut kovia, mutta jossain syvällä sisällään Lily osin syytti siitä vain ja ainoastaan Henryä itseään. Tuo oli ollut liian hyväksyväinen haltioita kohtaan ja liian varomaton aikanaan, tässä oli nyt lopputulos. Silti, hän aikoi pysyä veljensä rinnalla ja tukena.

"Tietenkin. Seuratkaa minua, näytän teille huoneenne", Lily vastasi Ikolokille, viittoen tuota ja tytärtään seuraamaan itseään sisälle linnaan. Raellaa ei tarvinnut käskeä kahdesti, nuoremman prinsessan lähtien liikkeelle nätisti isänsä vanavedessä liikkeelle.
"Olemme odottaneet saapumistanne innolla. On suuri kunnia saada Teidät vierailulle luoksemme", Lily puhui keskustelua ylläpitäen muuten vain, samalla kun siniveriset astuivat eteiskäytävään - tai kai sitä tilaa ennemmin saliksi saattoi kutsua. Kaikki oli pistetty tiptop kuntoon kääpiöiden kuninkaallisia varten. Jokainen hovissa oli tietoinen näistä arvovieraista ja täten jokainen, joka matkalla sattui tulemaan vastaan, osasi kumartaa tai niiata syvään siniveriset nähdessään. Joillekin se oli ilo nähdä kääpiökuningasta jälleen, joillekin se oli ensimmäinen kerta kun nuo edes näkivät kääpiöiden kuninkaallisia - tai kääpiöitä ylipäätään. Siinä ohimennen Lily pyysi muutamaa palvelijaa tulemaan pistämään kylvyn valmiiksi niin kääpiöiden kuninkaalle, kuin näiden prinsessallekin.

Askel vei ylempiin kerroksiin, kohden arvovieraille tarkoitettuja huoneistoja. Raella katseli innoissaan ympärilleen, tutkien ja ihaillen ihmisten arkkitehtuuria. Eihän se kotopuolen rakenteille vetänyt vertoja, mutta oli se silti näyttävää, ainakin näin linnassa. Voi kuinka hän olisi halunnut heti lähteä kierrokselle linnaan, mutta isänsä mainitsema peseytyminen kuulosti kuitenkin paremmalta vaihtoehdolta tähän hätään. Viimein kuitenkin saavuttiin ensimmäiselle ovelle, jonka luo Lily pysähtyi.
"Tämä huoneisto on varattu teille, Prinsessa Raella. Löydätte sieltä makuukammarin, peseytymishuoneen sekä vaatehuoneen", Lily kertoi, avatessaan oven toiselle tulitukalle, joka isäänsä vilkaistuaan kävi astelemaan muutaman palvelijan kera peremmälle koreaan huoneeseen tutkimaan.
"Teidän huoneenne on seuraava, toisella puolella käytävää", Scarlington jatkoi, kääntyen Ikolokin puoleen ja jatkoi askeleitaan kohden tuota kyseistä ovea, "Huoneissanne pitäisi olla kaikki kunnossa ja valmiina, mutta pyydän, jos tarvitsette jotain niin pyytäkää".
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 538

Liittynyt: Ti Helmi 15, 2011 9:32

Paikkakunta: Westeros

Viesti Pe Touko 20, 2016 11:53

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Ikolok viittoi kaksi ritaria saattueesta mukaansa. Nämä tottelivat sanaakaan sanomatta. Kääpiöt lähtivät seuraamaan Lilyä sisälle linnaan.
"Me puolestamme, etenkin Raella, olemme odottaneet perille pääsyä innolla", Ikolok ilmoitti. Eteiskäytävään astuttaessa hän näki joitakin tuttuja kasvoja. Ja niin myös joitakin uusia. Niille kasvoille, jotka kuuluivat tutuille ihmisille, hän soi pienen nyökkäyksen.

Hän joutui hieman lisäämään askeltahtiaan portaita kivuttaessa, sillä ihmisten askelmat olivat kovin erilaisia ja työläämpiä kääpiöille. Hän onnistui kuitenkin kipuamaan prinsessan perässä ilman, että hiki edes nousi otsalle. Kun päästiin Raellan huoneiston ovelle, Ikolok määräsi kahta heidän mukanaan tullutta ritaria jäämään vartioon tytön ovelle. Hän ei halunnut ottaa riskiä edes näinkään tutussa ympäristössä ja halusi taata tyttärensä turvallisuuden. Lily osoitti seuraavaksi Ikolokille varatut tilat ja ilmaisi, että jos tarve tulee niin pyytää saa.
"Kiitos, kun saatoitte meidät. Ilmoitan kyllä, jos tarvitsen jotain." Hän kumarsi vielä kerran ihmisprinsessalle ja kääntyi sen jälkeen kannoillaan omiin tiloihinsa.

Sisällä huoneistossaan hän otti ensitöikseen viitan harteiltaan ja nakkasi sen vuoteelle. Hän käveli yhdelle huoneen ikkunoista päästämään raikasta ilmaa sisälle. Raikkaan ilman mukana kantautui myös meteliä linnan pihoilta. Hetken katseltuaan ulos, Ikolok kääntyi takaisin huoneen puoleen ja kävi hieman tutkimaan sitä. Hän katsasti vaatekaapin, pesutilat ja yleisesti huoneen huonekaluja. Ne olivat hyvää käsityötä, se hänen täytyi jopa kääpiönä myöntää. Hän ei aikaisemmin ollut kyseisissä tiloissa ollut, joten hänen uteliaisuutensa oli ihan aiheellista. Kylpyä odotellessa hän päätti ryhtyä kirjoittamaan kirjettä Pohjoiseen onnistuneesta matkasta ja perille pääsystä.
I am the sword in the darkness. I am the watcher on the walls. I am the shield that guards the realms of men.

Eldon[0/2] Uthrud Heaengel[0/1] Kin Chou[0/1] Ikolok Tornhelm [0/1] Rickon Baramore [0/1] Shreya Durzana[1/1]
Avatar

Monarkki

Viestit: 13884

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Touko 22, 2016 3:27

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Hymyillen ihmisprinsessa nyökkäsi kääpiöiden kuninkaalle, niiaten vielä, ennen kuin poistui tuon luota ja jätti kääpiöiden kuninkaalliset asettumaan aloilleen rauhassa. Hän itse suuntasi veljensä luo kertomaan, että vieraat olivat saapuneet ja näiden kunniaksi järjestettävää juhlaillallista voitiin alkaa valmistelemaan.
Raella tutki huoneensa läpikotaisin, ihastellen kaikkea mikä silmään vain sattui. Jokainen huone käytiin läpi kerrallaan, siniverisen vieläkään uskomatta, että oli tosiaan päässyt perille ihmisten kaupunkiin. Vaikka matkaaminen oli vaatinut veronsa, oli tyttö täynnä uudenlaista energiaa ja tuskin malttoi pysyä paikoillaan.
Hetken päästä alamaiset kävivät tuomaan prinsessan tavarat - kuin myös kuninkaankin, tuon omaan huoneistoon tietenkin - huoneille. Raella seurasi vierestä kuinka vaatearkkuja laskettiin syrjemmälle ja omat, henkilökohtaiset hovineidot kävivät vaatteita purkamaan niille tarkoitettuun huoneeseen. Samaan aikaan paikalle saapui myös ihmisten palvelijoita, jotka ilmoittivat tulleensa kylpyä valmistelemaan - Oli jokseenkin outoa, että heistä muutama tuli sisään huoneiston pääovista, eikä palvelijoille tarkoitetuista sivuovista, jotka johtivat suoraan peseytymistilaan. Mutta, ehkä näin oli parempi ensimmäisellä kerralla, olihan se kohteliasta ilmoittaa tulostaan. Noille annettiin lupa astua huoneeseen ja heille suotiin myös työrauha, Raellan seuraillen lähinnä omien hovineitojensa puuhia, siinä samalla myös valiten mekoista mieleisen, joka oli määrä pukea ylle sitten kylvyn jälkeen.

Jahka kylpy oli valmis, ilmoitettiin siitä Raellalle. Siniverinen pyysi ihmisten palvelijoita poistumaan, hänellä oli omat palvelijansa, jotka auttaisivat häntä tästä eteenpäin. Vielä erikseen kerrottiin, että jos he jotain tarvitsisivat, ei heidän tarvinnut muuta kuin kutsua linnan omat palvelijat paikalle. Sen myötä ihmiset poistuivat, jättäen kääpiöiden siniverisen peseytymään omiensa avustuksella.
Lämmin kylpy toden totta teki hyvää matkaamisen jäljiltä. Oli ihanaa, kun sai pestyä matkan jäljiltä kaiken lian kunnolla irti itsestään saippuoiden kera. Amme oli kuitenkin hassun suuri, näin Raellan kokoiselle neidolle, mutta eipä siinä valittamista ollut. Pystyi ainakin kunnolla kylpemään.

Jahka peseytyminen oli suoritettu ja vesi ammeessa muuttumassa jo haaleaksi, oli aika jälleen pukeutua ja laittautua. Etelässä oli huomattavasti lämpimämpi, ainakin Raellan mielestä, joten hän ei turhan raskaasti vaatetta ylleen hankkinut. Kevyt, asiallinen ja hillityn juhlava, sinisenpainotteinen mekko riitti, siinä missä hiuksensa siniverinen antoi letittää nätisti koristeiden kera. Ja jahka valmiina oli, piti vain odottaa. Ei hän kehdannut lähteä huoneestaan yksin harhailemaan, eikä mennä isäänsä häiritsemään, ties vaikka tuolla olisi kylpy vielä kesken. Sen sijaan palvelijoidensa avustuksella Raella jatkoi matkatavaroidensa purkamista, siihen oli hyvä keskittyä, jotta taloksi voisi asettua.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 538

Liittynyt: Ti Helmi 15, 2011 9:32

Paikkakunta: Westeros

Viesti La Loka 29, 2016 11:51

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Kovin montaa riviä Ikolok ei ehtinyt saada tekstiä aikaiseksi, kun makuukammariin marssi palvelusväki kantamuksineen. Vikkelästi hän jakeli ohjeet, että mikä tavara ja arkku tulee mihinkin. Pian tavaroiden saapumisen jälkeen sisään astui kourallinen ihmispalvelijoita, ketkä ilmoittivat valmistavansa kylvyn kääpiökuninkaalle. Hän antoi luonnollisesti tähän luvan. Kääpiöpalvelijoiden poistuttua muihin töihinsä huoneeseen astui yksi henkilö lisää. Se oli Ikolokin sisarenpoika ja aseenkantaja Tarran Punakivi. Poika puuskutti ja oli kauttaaltaan punainen ja pulleat hikipisarat helmeilivät tämän kasvoilla. Hän ei selkeästikkään ollut valmistautunut Etelän lämpöön, koska oli yhä sonnustautuneena turkiksiin. Päällimmäistä syytä hengästykselleen ja hikoilulleen tuo kuitenkin kantoi selässään. Tarran nimittäin joutui itse kantamaan omat tavaransa ja kuninkaallisena aseenkantajana myös osan Ikolokin varustuksista. Hänellä oli selässään kokoonsa nähden valtava kuorma tavaraa, joka näytti minä hetkenä hyvänsä liiskaavan nuorukaisen. Ikolok katsahti poikaan ja antoi tälle luvan jättää kantamuksensa siihen paikkaan, jossa seisoi. Tämä teki työtä käskettyä ja laski kantamuksensa niin innolla, että kivilattia tärähti. Kääpiökuningas ei kuitenkaan antanut pojan levätä, sillä hän oli saanut kirjeensä valmiiksi, sinetöi sen vikkelästi kynttilän ja mustan vahan avulla ja käskytti pojan viemään sen hetimmiten linnan kyyhkyslakkaan lähetettäväksi Pohjoiseen. Puuskuttaen Tarran hölkkäsi kammarin ovesta ulos ja matkoihinsa kirjekäärö kourassaan.

Kylpy valmistui vikkelään. Kääpiökuningas kylpi mieluusti yksinään, kaikessa rauhassa. Kun hän oli saanut jynssättyä matkan tuoman lian pois iholtaan, nousi hän ulos ammeesta, hieman kömpelösti kylläkin, koska ammetta ei oltu suunniteltu hänen kokoisilleen. Kuivuttuaan kauttaaltaan, hän harjasi omat hiuksensa ja sitoi ne kiinni tutulla nahkaremmillä. Iltaa varten hän päätti sonnustautua mustiin, ihoa myötäileviin housuihin, vaaleanharmaaseen liiviin ja valkoiseen paitaan. Kaikki vaatteet oli suunniteltu kevyesti. Jalkoihinsa hän vielä nykäisi kiillotetut nahksaappaat, jotka ulottuivat polviin asti. Rintaansa hän kiinnitti rintaneulan, joka esitti tornia. Hän kävi jälleen ikkunan ääreen katselemaan kaupunkia siksi aikaa, kun hänelle käytäisiin ilmoittamassa illallisen olevan valmis.
I am the sword in the darkness. I am the watcher on the walls. I am the shield that guards the realms of men.

Eldon[0/2] Uthrud Heaengel[0/1] Kin Chou[0/1] Ikolok Tornhelm [0/1] Rickon Baramore [0/1] Shreya Durzana[1/1]
Avatar

Monarkki

Viestit: 13884

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Tammi 29, 2017 1:27

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Voi kuinka se yhdessä huoneessa pysyminen ja puuhaaminen osasikin olla jännittävää. Kotona tällainen touhuaminen olisi ollut puuduttavaa ja Raella olisi varmaan jo mieltäänkin ilmaissut, mutta nyt kun oltiin täysin vieraassa paikassa, tuntui arkinenkin askare uudelta ja jännältä. Tai ehkä se jännitys kumpusi siitä, mitä oli tuleva.
Pikkuhiljaa se odottaminen kävi kuitenkin hermojenpäälle. Tietenkin kääpiöprinsessa oli täynnä energiaa ja enemmän kuin innokas uuteen paikkaan tutustumisesta, joten mitä pidempään samassa huoneessa joutui olemaan, sitä tylsemmäksi se uusi asuinsija alkoi muuttua. Ja sitä närkästyneemmäksi myös siniverinen muuttui. Ei hän kiukutellut, mutta oli selvästi hermo kireällä ja tylsistynyt, siitäkin huolimatta, että kamarineidot yrittivät hänelle seuraa pitää.

Lopulta kuitenkin oveen koputettiin ja paikalle saapui ihmispalvelija, joka ilmoitti illallisen olevan valmiin ja että arvovieraat voisivat siirtyä ruokailemaan saliin, jossa heitä odotti jo kuningas, kuningatar ja kuninkaan sisar. Raella kiitti palvelijaa, joka lähti viemään viestiä myös vierailevalle kuninkaalle.
Tulitukkainen kääpiöprinsessa katsoi vielä viimeisen kerran, että oli edustuskunnossa ja valmiina illalliselle muiden kuninkaallisten kanssa, ennen kuin yhden kamarineitonsa kanssa siirtyi käytävän puolelle odottamaan, että isänsäkin olisi valmis illalliselle lähtöön – asiallisempaa ja mukavampaahan se yhdessä oli paikalle saapua. Sitä paitsi, Raella tuskin olisi yksin edes uskaltanut saapua paikalle, olihan tämä hänen ensimmäinen kertansa vierailulla toisten kuninkaallisten luona.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 538

Liittynyt: Ti Helmi 15, 2011 9:32

Paikkakunta: Westeros

Viesti Su Helmi 05, 2017 3:33

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Kului tovi, kunnes Tarran jälleen ilmestyi makuukamarin ovelle. Ikolok käskytti poikaa kylpemään jo haalenevassa vedessä, jotta tämäkin olisi valmis illalliselle. Tämä teki työtä käskettyä. Sillä välin, kun poika kylpi vikkelään, katseli Ikolok yhä ulos ikkunasta. Kesä-aurinko helotti pilvettömältä taivaalta. Kadulla olevien työläisten hien hajun pystyi kuvittelemaan niinkin korkealle kuin missä hän oli. Linnan pihamaalla kuitenkin oli hyvin vähän työläisiä tuolla hetkellä. Pari puutarhuria siisti kuninkaallisia ruusupuskia isojen hellehattujensa alla. Muut pihalla olevat linnan asukkaat loikoilivat varjossa ja yrittivät viihdyttää toisiaan mahdollisimman vähällä liikehtimisellä.

Tarran oli juuri päässyt pois kylvystä ja kuivannut itsensä, kun Raella raotti kamarin ovea ilmoittaakseen illallisen olevan katettu. Poika loikkasi alastomana suoraan kuninkaan sängyn taakse makaamaan, jottei Raella näkisi mitään sopimatonta. Kääpiökuningas huvittui tästä ja sanoi pojalle, että pukee päälleen jotain juhlavaa heidän lähdettyään ja tulee perästä illalliselle. Suljettuaan oven perässään, Ikolok otti tyttärensä käden käsikynkkään. Yhdessä he talsivat Ikolokin johdolla kohti illallissalia.
"Kai tiedät kuinka käyttäytyä?", Ikolok kysyi tyttäreltään ties kuinka monennetta kertaa tämän elämässä. "Kuinka syödä, juoda ja kieltäytyä ruoasta ja juomasta?" Hän tietenkin oletti tyttäreltään hyviä käytöstapoja, kuten aina, mutta tämä oli kuitenkin tärkeä ensivierailu hänen tyttärelleen ja tämän tuli antaa sen mukaisesti hyvä kuva itsestään muillekin kuin vain ihmiskuningasparille ja parille muulle jalosukuiselle.

Airut, hoikka ja siististi pukeutunut nuorimies, jolla oli tasainen otsatukka, seisoi ruokasalin sisäänkäynnillä ja heti huomattuaan saapujat kiiruhti salin puolelle.
"Kuningas Ikolok Tornhelm, Pohjoisen valtakunnan ja lakien suojelija! Seurassaan kruununprinsessa Raella Tornhelm!"
Kuulutuksen saattelemana, Ikolok astui sisään saliin, tyyni ilme kasvoillaan. Hän ohjasi Raellan perässään kohti heille osoitettuja paikkoja läheltä kuningas Henryä. Tullessaan tarpeeksi lähelle hän kumarsi ihmiskuninkaalle ja -kuningattarelle. Ennen istuutumistaan hän auttoi tyttärensä istumaan pöydän ääreen. Hän piti koko ajan tyyntä ilmettä vaikka hänen sisällään leimahti, kun hän oli nähnyt vilauksen Henryn puuttuvasta jalasta kumartaessaan.
I am the sword in the darkness. I am the watcher on the walls. I am the shield that guards the realms of men.

Eldon[0/2] Uthrud Heaengel[0/1] Kin Chou[0/1] Ikolok Tornhelm [0/1] Rickon Baramore [0/1] Shreya Durzana[1/1]
Avatar

Monarkki

Viestit: 13884

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 05, 2017 4:01

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Raella ei voinut kuin virnuilla Tarran käytökselle, mitä nyt pojasta vilauksen näki, ennen kuin isänsä kanssa lähti kohti illallissalia. Jännitys sen kun kasvoi, perhosten leijaillessa vatsanpohjassa. Ehkä häntä jopa ahdisti, pienesti, kun rinnassa tuntui lähes olematon, puristava tunne.
"Tiedän kyllä", Hymyillen, innosta selvästi pirteänä Raella vastasi isälleen, puristaen tuon kättä hieman paremmin, "Älä huoli, En ajatellut nolata sinua tai itseäni heti ensimmäisenä iltana. Sen teen sitten myöhemmin", nuori vitsaili virnuillen, vakavoituen sitten kuitenkin sen verran, että asialliselta ja edustavalta vaikutti, kun askel vei aina sen ruokailusalin luo.

Heidät ilmoitettiin saapuneeksi, Raellan pistäen kasvonsa perusilmeelle, kun he sisään astelivat. Paikalla oli jo väkeä, ensimmäisenä silmään osui Prinsessa Lily ja Kuningas Henry, sekä tuon vaimo Kerensa.
Henry ei voinut olla hymyilemättä nähdessään Ikolokin ja Raellan viimein. Viime tapaamisesta oli jo aikaa ja kieltämättä hän oli kaivannut kääpiökuninkaallisia. He olivat kestinneet häntä niin hyvin, kun Henry pohjoisessa oli käynyt, että hän todellakin halusi nyt kestitä Tornhelmejä yhtä loistokkaasti ja laadukkaasti. Raellan ja Ikolokin niiatessa ja kumartaessa, soi Henry nyökkäävän kumarruksen sijoiltaan kaksikolle. Toki hän olisi halunnut nousta ylös ja kunnolla heitä tervehtiä, mutta se ei ollut niin nopea temppu näin yhdellä jalalla.
"Kuningas Tornhelm ja ihastuttava prinsessa Raella. Toivotan teidät mitä tervetulleimmaksi hoviimme", Henry aloitti, kädellään viittoen arvovieraille varattujen sijojen puoleen. Kaksikolle oli hankittu hieman korkeammat tuolit joiden vierestä löytyi pieni jalkajakkara, jotta lyhyemmänpuoleiset vieraat saattoivat kiivetä istumaan ja istua tasavertaisena ja mukavasti heidän kanssaan.

"Toivottavasti matkanne sujui hyvin ja ongelmitta. Saapumistanne on odotettu täällä suurella innolla", Henry jatkoi, jahka vieraat olivat alas istuneet. Raella vain nyökkäsi vastaukseksi, antaen isänsä nyt ensin hoitaa puhumiset, siinä missä hän itse kävi silmäilemään ihmisten kuningatarta ja tuon vierellä istuvaa kuninkaan sisarta, jotka itsensä niin näteiksi olivat laittaneet.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 538

Liittynyt: Ti Helmi 15, 2011 9:32

Paikkakunta: Westeros

Viesti La Helmi 25, 2017 1:53

Re: Vierailu etelässä // Aksutar

Päästyään itse istumaan, Ikolok oli valmis vaihtamaan kuulumisiaan.
"Matka sujui todella mainiosti. Kukaan ei menettänyt kokonaista raajaa." Se ei ollut tarkoitettu vitsiksi. Hän piti ilmeensä peruslukemilla vaikka hänen äänestään hieman saattoi kuultaa ärtymys, joka hänen sisällään kupli Henryä ja tämän huolimattomuutta kohtaan. Tämän kuulumisen sanottuaan hän viittoi palvelusväelle pikariaan täytettäväksi. Äkisti sen tulikin yksi täyttämään lähes piripintaan. Kääpiökuningas otti juomastaan melkoisen kulauksen.
"Toivottavasti täällä on myös sujuneet asiat todella mainiosti." Hän ei edes katsonut ihmiskuninkaaseen päinkään vaan katseli salin puolelle ruokaa ahmivia aatelisia ja ritareita, joita oli vieraaksi illalliselle kutsuttu. Näitä ei oikeastaan vaikuttanut edes kiinnostavan, että Ikolok oli aikeissa läksyttää heidän omaa kuningastaan tai sitten eivät vain olleet tietoisia tilanteesta. Ikolok oli itse henkisesti valmistautunut koulimaan Henrystä kunnollisen kuninkaan. Eritoten nyt, kun tämä oli saanut maistiaisen siitä maailmasta, jossa jokainen kynnelle kykenevä saattoi horjuttaa kirjaimellisesti kuninkaan vallassa pysymistä ja otetta valtakunnastaan. Tottahan toki pojan maailmaa oltiin horjutettu jo haltijakuninkaan ja epäonnekseen surmansa saaneen isänsä osalta, ne eivät kuitenkaan olleet vielä ilmeisesti tehneet omaa tehtäväänsä. Ikolok näki velvollisuudekseen nostattaa ihmiskunnan ja kääpiöiden yhteisen liiton mahti uusiin svääreihin ja se ei onnistuisi, jos toinen monarkeista olisi kansan heittopussina ja tällä olisi näkyviä heikkouksia.

"Totta puhuakseni, en olisi päässyt tulemaan näinkään pikaisesti vierailemaan ellen näkisi tiettyjen asioiden olevan etusijalla." Tällä kertaa hän katsoi Henryä suoraan silmiin. Otti poika siitä vihiä tai ei, asia selkenisi hänelle illan mittaa kyllä.
I am the sword in the darkness. I am the watcher on the walls. I am the shield that guards the realms of men.

Eldon[0/2] Uthrud Heaengel[0/1] Kin Chou[0/1] Ikolok Tornhelm [0/1] Rickon Baramore [0/1] Shreya Durzana[1/1]
Seuraava

Paluu Linnan salit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia