Kirjoittaja Aksutar » 06 Huhti 2016, 21:00
Raella, Lily
Siitä politiikasta Raella ei oikeastaan edes välittänyt - se varmaan oli arvattavissa - mutta ei tietenkään moista päällepäin näyttänyt. Hän halusi vain seikkailla ja nähdä uusia maisemia, se mitä tuli kuninkaallisiin velvollisuuksiin, ei kiinnostanut kruununperijää varsinaisesti. Ei ainakaan vielä. Kyllähän hän tiedosti tarpeen oppia kaiken tuon, mistä Isä hänelle puhui vähän väliä, mutta katsoi sen olevan tarpeetonta vielä tähän väliin. Olihan hän nuori ja isä vielä täysissä voimissa, ei häneltä odotettu kruununperimistä vielä pitkään aikaan! Tai niin Raella oletti.
"Ymmärrän. Mutta älä huoli isä, en ajatellut hankkiutua vaikeuksiin - tai juosta ritareiltasi piiloon, kuten pienenä", Nuori siniverinen vastasi isälleen vitsaillen, ymmärtäen harvinaisen hyvin ettei täällä sopinut seikkailla miten sattui - parempi pysyä turvassa kuin ottaa turhia riskejä. Oli hän jo päässyt sen typerän "seikkailen yksikseni ja joudun hankaluuksiin" - vaiheen ohi. Ei tarvinnut kun muutamat huudot äidiltä tai isältä saada ja kyllä Raella oppi, ettei kannattanut aina niitä typeriä päähän pistoksia seurata.
Linna kuitenkin läheni ja Raella oli tuskin pysyä nahoissaan. Parhaansa tyttö saikin yrittää, jotta sai pidettyä yllä sen rauhallisen ja asiallisen olemuksen. Linnan pihamaalle päästyä saattue kävi kasautumaan ja laskeutumaan ratsailta, jääden odottamaan ohjeita jatkon suhteen. Raellan silmään osui heti se punaisiin pukeutunut, oranssipäinen nainen, joka kuningasta ja tuon jälkeläistä kävi lähestymään vartijoiden kera.
Lily oli lupautunut jo ajat sitten ottamaan vastaan pohjoisesta saapuvat kuninkaalliset vieraat. Veljensä kun ei kyennyt niin hyvin liikkumaan kainalosauvojensa kera, joten ihan mielellään prinsessa auttoi veljeään näissä tehtävissä. Ja olihan se mukava tavatakin pohjoisen kuningas, puhumattakaan tuon tyttärestä - olihan Lily ehkä joskus pienenä kerran tai pari Ikolokin nähnyt Isänsä seurassa, mutta ei prinsessa voinut sanoa tuntevansa kääpiötä millään tavalla.
Kaikessa rauhassa Lily seuraili, kuinka mahtipontinen, näyttävä kulkue saapui linnan pihamaalle ja viimein pysähtyi, pitkän matkansa jälkeen määränpäähän. Hymyillen Lily käveli lopulta lähemmäs, käyden pienesti, nyökkäävän niiaavasti tervehtimään kuningas Tornhelmiä.
"Toivotan teidät mitä tervetulleimmaksi kaupunkiimme, Teidän Korkeutenne", Lily kävi viimein suunsa avaamaan, puhutellen kuningasta asiallisesti, pistäen toki merkille tuon vierellä ratsastaneen oranssipäisen nuoren naisen. Oliko tuo sitten prinsessa Tornhelm, josta hän oli myös kuullut? Tuo tietojen mukaan oli tulossa isänsä mukana etelään, joten kuka muukaan tuo nuorenoloinen neito saattoi olla?
"Toivottavasti matkanne sujui hyvin ja ongelmitta. Kaikki on valmiina tietä varten, avustajamme ja palvelijamme katsovat saattueenne ja ratsunne aloilleen, siinä missä minä saatan teille varattuun vierashuoneeseen - sitten kun sinne olette valmiita vetäytymään", Lily kertoi hurmaavasti hymyillen, "Valitettavasti veljeni ei päässyt teitä vastaan tällä hetkellä. Onnettomuutensa jälkeen liikkuminen on ollut hänelle hankalaa ja juuri nyt hän on kokouksessa. hän pyysi pahoittelemaan syvästi sitä, ettei paikalle päässyt Teitä vastaan ja toivoi teidän ymmärtävän. Kuitenkin, heti kun vapautuu, olisi hän valmis tapaamaan teidät. Viimeistään juhlaillallisella, joka Teidän saapumista varten on valmistettu täksi illaksi".
//JJJJJJJJJJJJJOOOOOOOOOOO sama - ainakin osin siis mutta joo. Anteeksi, suuresti, nyt inspais hirveesti ja tässä tämmönen pökäle. Mutta josko tää peli ei menis samanlaiseks ikuisuusprojektiks mitä se edellinen >: //