Un ballo in maschera


Linna on täynnä erilaisia huoneita, joista suurta osaa voi kutsua jopa saleiksi. Saleja on siellä täällä, eri kerroksissa, eri käyttötarkoituksiin, kuten esim. Aatelistojen tapaamisiin, sotilaiden harjoituksiin tarkoitettuja taistelusaleja, asesalit, ruokasaleja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Elo 12, 2009 8:33

Lily

Luojan kiitos mies ei loukkaantunut, ei ainakaan näyttänyt sitä päällisin puolin. Olisi ollut astetta nolompaa prinsessallekkin loukata Jotakuta joka uskalsi tanssittaa häntä.. kukaan ei pahemmin normaaleissa tanssiaisissa ollut uskaltanut häiden jälkeen koskea "velhon omaisuuteen", varsinkaan jos tuo kyseinen herra sattui olemaan paikalla.
No, Lily tarttui miehen käteen kun tuo sen ojensi hänelle ja nyökkäsi pienesti miehen ehdotukselle pihalle menemisestä. Raitis ilma voisi kyllä auttaa, vaikka he juuri olivatkin olleet pihalla.. mutta jostain syystä salin ilma tuntui tunkkaisen sakealta ja lämpimältä. Lisäksi maski kasvoilla vaikea epämukava hengittää, ainakin näin Lilyn mielestä.

Prinsessa suorastaan pidätti hengitystään kunnes he olivat päässeet pihalle, raikkaan viileään ulkoilmaan. Lily veti syvään henkeä ja nosti toisen käden suunsa eteen ja rykäisi pienesti.
"parempi.." Lily sanoi lopulta hymyillen pienesti. Prinsessa tunsi olonsa vaivautuneeksi. Tuntui kuin hän olisi vain aiheuttanut miehelle harmia ja pilannut tuon illan. Toivottavasti ei.. tosin ei kukaan käskenyt miestä pysyttelemään Lilyn seurassa, eikä Lily siitä suuttuisi jos tuo omille teilleen lähitisi.. toki se olisi astetta suurempi menetys jos näin mukavan seuralaisen menettäisi niinkin lyhyen ajan sisällä.
"anteeksi äskeinen.. Toivottavasti ette pahoittaneet mieltänne, minulla ei todellakaan ollut tarkoitus loukata teitä" Lily pahoitteli pienesti punastellen ja hieman vaivautuneesti, katseen harhaillessa lähinnä maan rajassa.

Ros

Viesti To Elo 13, 2009 8:27

Rudyard

Sotilas todellisuudessa oletti, että neiti taisi olla pieninpäin, olihan tuo naimisissa velhon kanssa ja huhujen mukaan ollut rakastunut tähän jo pidemmän aikaa. Ei perheenlisäyksen siis olisi pitänyt olla mikään yllätys kenellekään, joka oli seurannut noiden tekemisiä.
Tietenkin hänen oli myönnettävä, että tyttö saattoi voida huonosti jonkin muun syyn vuoksi. Salissa oli paljon ihmisiä ja ilma tuntui välillä useampaan kertaan käytetyltä.
Prinsessan ojentaessa kätensä Rudyard tarttui siihen mutta huomatessaan, kuinka tyttö pidätteli hengitystään hän vaihtoi kättään ja kietaisi toisen kätensä suojelevasti toisen selälle. Kalpeat sormet tarttuivat varovasti kiinni hartiasta samalla, kun mies lähti saattamaan nuorta naista ulos.

Heidän päästessään ulos Rudyard irroitti tytöstä. Hän antoi tuon ottaa omaa tilaansa ja rykiä kurkkunsa selväksi. Ulkoilma teki miehelle itselleenkin hyvää, vaikkei tunkkaisen ilman hengittämisessä ollut hänelle mitään uutta.
"Hienoa", mies totesi tytön lopulta ilmoittaessa kaiken olevan taas hyvin. Mies ei huomannut tytön vaivaantuneisuutta tai hiljaisuutta vaan keskittyi ainoastaan tarkastelemaan tuota. Tämän vuoksi mies yllättyi, kun prinsessa päätyi pyytelemään anteeksi äskeistä. Vaaleat huulet kääntyivät hymyyn ja mies naurahti keveästi.
"Miksi olisin loukkaantunut? Tuskin huono olosi minusta johtui", Rudyard totesi. "Haluaisitko jotain juotavaa? Ajattelin käväistä sisällä hakemassa jotain itselleni."
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Elo 13, 2009 10:58

Lily

"Ei, ei se tietenkään sinusta johdu!" Lily vastasi samantien pienesti naurahtaen. Mies ei siis ollut ottanut itseensä, mikä oli vain hyvä asia.
Siitä voisi toisaalta päätellä ettei tuo ollut ainakaan niitä korkea-arvoisten miesten jälkeläisiä.. ne tuppasivat ottamaan nokkiinsa mistä vain, ainakin Lilyn kokemusten mukaan. Mistään ei voinut edes kieltäytyä kauniisti ilman että toinen vetäisi herneen nenään.
Ja ei, Lily ei ollut pieniin päin, vaikka itse olisikin halunnut... mutta hänen miehensä ei nyt sattunut olemaan mikään ihanne isä, eikä tuo pahemmin lapsia halunnut.. hyvä että Anemonen oli hyväksynyt elämäänsä. Lisäksi prinsessan isä pelkäsi että tuolle kävisi samalla tavalla mitä äidilleen synnytyksen yhteydessä...

"juotava voisi olla kyllä ihan mukavaa.." Prinsessa totesi miehen seruaavaan kysymykseen, samalla kun istui alas penkille. Seisominen tuntui tällä hetkellä epämukavalta. Miksi hän edes voi huonosti? Ehkä pitäisi käydä lääkärillä, jos tämä alkaisi toistumaan.. Tosin syy moiseen saattoi olla vain ujous. Vaikka Lily olikin prinsessa ja joutui lähes päivättäin olemaan tekemisissä vieraiden ja isojen ihmisjoukkojen kanssa, silti hän oli yllättävän ujo.. Mikä ei kuulemma sopinut prinsessalle, mutta minkäs teet.

Ros

Viesti To Elo 13, 2009 5:32

Rudyard

Rudyard ei edes huomannut, kuinka rahvaanomaisesti oli mennyt käyttäytymään. Sotilaana oli tottunut kuuntelemaan loukkauksia ja tekosyitä lintsaavilta alokkailta. Siinä oppi tunnistamaan tekosyyt aidoista ja erottamaan valheet totuudesta. Jollei prinsessa ollut mestarillinen valehtelija - mikä ei tietenkään ollut mitenkään mahdotonta - tuo oli puhunut totta vakuuttaessaan, ettei pahoinvointi johtunut miehestä.
Sen lisäksi Rudyard oli herrasmies naisten seurassa. Millainen herrasmies suuttuisi moisesta pikkujutusta?

Mies jäi hetkeksi katselemaan, kuinka tyttö istuutui alas ja vahti pienen hetken, että tuo tosiaan oli kunnossa kunnes nyökkäsi hillitysti.
"Palaan takaisin tuota pikaa", Rudyard totesi ja kumarsi pienesti ennen kuin katosi sisälle saliin. Hän ei vaivaantunut kiirehtimään takaisin tytön luo, jos prinsessa Lily olisi lähdössä, tuo tekisi sen eikä siihen auttanut mikään. Naiset olivat taitavia katoamaan paikalta, jos näkivät ihailijansa huomion kiusalliseksi.
Lopulta mies palasi, mukanaan kaksi lasia. Hän oli ottanut vapauden valita, mitä toi tytölle - ei mitään liian vahvaa, olihan tuo vielä nuori - ja ojensi sen nyt tuolle.
"Tämä kelvannee", sotilas totesi ja istui Lilyn viereen. Ei liian lähelle vaan juuri sopivan välimatkan päähän, joka olisi helppo kuroa umpeen, jos tarve sitä vaatisi.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Elo 13, 2009 8:29

Lily

Lily nyökkäsi pienesti Miehen sanoessa palaavansa pian. Lilyllä ei ollut kiire minnekkään, eikä hän todellakaan aikonut kadota paikalta kuin tuhka tuuleen. Ei ollut tapana katoilla, toisin kuin hänen veljellään. Henryä Lily ei ollut vähään aikaan nähnytkään.. joskus sai pelätä joko tuo olisi heittänyt henkensä reissullaan tai päättänyt olla tulematta enää koskaan kotiin. Lily ei yhäkään ymmärtänyt miksi Henry vihasi ja samalla pelkäsi Kuningasta...
Lily oli kyllä huomannut että mies tarkkaili häntä erittäin tiuhaan, mutta prinsessa oli - kuten sanottu - tottunut katseisiin. Niitä sai melkein aina kun pisti nokkansa ulos huoneestaan, mutta osa noista katseista oli turhankin tarkkoja..

Pian mies palasikin ja Lily otti kiittäen vastaan tuon tuoman lasin. Lily todellakin toivoi ettei tuo tuonut hänelle mitään turhan vahvaa juotavaa. Prinsessa oli nuori ja kaikenlisäksi nainen, joten tuolla ei todellakaan ollut mikään maailman paras viinapää. Lisäksi tyttö humaltui yllättävän helposti ja hiprakassa sitä saattoi tehdä kaikkea tyhmää.. se oltiin todistettu jo monet kerrat. Mutta usein se oltiin annettu anteeksi, vedoten siihen että prinsessa oli vielä nuori ja typerä.
"hmh.. yleensä minulla ei tule huono olo juhlissa.. tiedä sitten mistä se tällä kertaa johtui" Lily sanoi otettuaan pienen hörpyn lasistaan.
"Käyttekö te usein tanssiaisissa?.. vai näyttäydyttekö vain maski kasvoillanne?" Lily kysyi hymyillen vinosti ja vilkaisi tähän salaperäiseen mieheen.

Ros

Viesti Pe Elo 14, 2009 8:25

Rudyard

Rudyard huomasi ottaneensa oikean lasin. Lähes alkoholiton juoma näytti olevan tytölle mieleen - mies ei yhtään ihmetellyt, miksi. Hän ei ottanut itselleenkään voimakaita juomia, hän ei halunnut huomata huomenna olevansa krapulassa ja unohtaneensa kaiken juhlissa tapahtuneen. Se olisi nolo aloitus sisäpiireihin astumiselle eikä sotilasta kutsuttaisi vähään aikaan minnekään.
Lilyn tekosista humalassa mies ei ollut kuullut lainkaan. Hän ei ollut kovinkaan tietoinen, mitä hovissa tapahtui eivätkä nuo pikkuvirheet olisi muutenkaan päässyt julkiseen tietoon.
"Sinulla on varmasti paljon asioita, joista huolehtia", sotilas totesi tytön miettiessä, miksi oli tullut niin huonovointiseksi. Hänhän tiesi, että tuolla tosiaan oli useampi asia, josta huolehtia, prinsessana.

Lasi kohotettiin huulille silmien haravoidessa katseellaan maastoa. Hän ei osannut lakata ihastelemasta puutarhaa vaikka tiesi vielä ihmeellisemmän kauneuden istuvan vieressään. Lily kysäisi, kävikö hän usein tanssiaisissa. Mies naurahti huvittuneesti seuraavalle kysymykselle.
"Näkeekö sen noin selvästi?" punatukka kysäisi hymyillen hurmaavasti. "Olet oikeassa, en käy usein tanssiaisissa."
Mies olisi voinut selittää työkiireistä, muttei halunnut suorastaan valehdella, vaikkei luultavasti voisikaan jäädä kiinni. Prinsessa ei toivon mukaan tunnistanut häntä ilman naamiota, vaikka miehen oli häpeäkseen tai vähemmän häpeäkseen todettava olevansa hyvin mieleenpainuva. Linnassa tuskin oli useaa kalpeaa punatukkaa jolla oli matala, lähes lumoava ääni.
Ei, sen suhteen Rudyard oli uniikki.
"Häiritseekö sinua, kun et tiedä kuka olen?" mies kysyi leikkisästi ja siemaisi uudelleen juomaansa.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Elo 14, 2009 10:25

Lily

Tottahan se oli, Prinsessalla oli enemmän kuin tarpeeksi asiotia huolehdittavana. Sinänsä sääli, että huolet saattoivat pilata näinkin mukavan illan.
Miehen katsellessa puutarhaan Lily otti tilaisuuden tarkistella tuota päästä varpaisiin. Prinsessa ei voinut kiistää etteikö mies omalla salaperäisellä tavallaan olisi ollut komea ja kiehtova.. ja tuon ääni oli jotain mitä Lily olisi voinut kuunnella tuntitolkulla. Siinä oli jotain lumoavaa. Mutta naimississa olevana naisena Lilyllä ei olisi saanut olla mitään tuollaisia ajatuksia.. Velho varmasti repisi tältä mieheltä pään irti jos saisi kuulla että he edes istuivat samalla penkillä. Sen verran omistushaluinen velho oli.. kuten lähes kaikki muutkin Lilyn ympärillä.

Mies myönsi ettei käynyt useinkaan tanssiaisissa. Sääli, mutta samalla se selitti miksei Lily tuota ennen ollut nähnyt. Mies omalla tavallaan erottui joukosta, edukseen tietenkin, mutta silti. Prinsessa mutristi pienesti suutaan miehen kertoessa ettei tuo käynyt usein tanssiaisssa. Saisi ilmaantua useamminkin Lilyn puolesta. Mukavaa vaihtelua antisosiaalisen velhon ja pinnallisten aatelismiesten sijaan.
Seuraavaan kysymyseen prinsessa naurahti pienesti ja jäi viekkaasti tuijottamaan miestä.
"Mistä tiedät etten tiedä jo kuka olet?" Prinsessa heitti ilmaan kysymyksen.. eihän sitä koskaan tiennyt. Olihan hän sentään prinsessa, ihan hyvin hän saattoi tuntea muutamia maineikkaita miehiä siltä sun täältä, mikäli hovin naiset heistä juorusivat.

Ros

Viesti Pe Elo 14, 2009 2:44

Rudyard

Lilyn kasvoille ilmestyi vino hymy miehen kysäistessä, oliko tuo utelias. Vastaus sai Rudyardin naurahtamaan pienesti. Jos prinsessa tiesi, kuka hän oli, tuolla täytyi olla ihmeellinen verkosto vakoojia. Rudyard ei ollut vielä päässyt niittämään paljoakaan mainetta - hän oli napannut muutaman lohikäärmeen mikä oli jo suurta hänen kaltaiselleen miehelle - joten ainakaan tietääkseen hänestä ei supistu hovissa. Tuon lisäksi tämä oli myös hänen ensimmäinen kertansa missään juhlissa, ensimmäiset mihin hänet oltiin vaivaannuttu kutsumaan.
"Olisin äärettömän imarreltu, jos tietäisit kuka olen", mies totesi hymyillen. "Mutta epäilen sen olevan lähes mahdotonta. Minun nimeäni tuskin toistetaan jatkuvasti hovin juoruilussa emmekä me ole valitettavasti tavanneet koskaan aiemmin."
Jälkimmäinen väittämä ei ollut täysin totta. Lilylla oli ollut mahdollisuus nähdä sotilas, olihan tuokin nähnyt prinsessan useamman kerran. Sen sijaan oli äärimmäisen epätodennäköistä, että tyttö oli edes kuullut hänen puhuvan. Sen sijaan Rudyard oli päässyt muutaman kerran aiemminkin kuulemaan tuon suloista ääntä ja vaikkei ollut päässyt niin lähelle, että voisi aistia tuon suloisen tuoksun, näkemään kauneudestaan kuulun prinsessan.

Mies siemaisi juomaansa tarkastellen samalla tyttöä. Häntä riipaisi jälleen tieto siitä, että noin nuori ja kaunis nainen oli ehtinyt avioon.
"Olen kiitollinen siitä, että olet lopultakin alkanut sinuttelemaan minua", Rudyard totesi yllättäin asian, minkä oli pannut vasta äskettäin merkille. Aikaisemmin tyttö oli pysynyt etäisenä teitittelemällä häntä samalla, kun mies itse oli yrittänyt leikkisästi sinutella tyttöä. Nyt Lily oli omaksunut itsekin sinuttelun ja jo pelkästään se sai miehen, joka oli jo ennestään hyvällä tuulella, paremmalle tuulelle.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Elo 14, 2009 7:25

Lily

Miehen puheista päätellen tuo tiesi kuka Lily oli.. no, ei sillä väliä tiesikö meis vai ei, Lilyä yhä hämäsi kuka tuo oli. Mies kertoi että Lily tuskin tunsi häntä. Tuo sanoi ettei ollut kovinkaan tuttu nimi keskusteluissa, eivätkä he olleet tavanneet aikaisemmin. Uskoakko tuota vai ei. Ihan hyvin mies saattoi valehdella ja vähätellä mainettaan, ei sekään mikään ihme olisi.
Oi kuinka Lily teki mieli siirtää maski pois miehen kasvoilta ja nähdä tuon kasvot kokonaan. Lilyllä oli parempi kasvomuisti, kuin nimimuisti.
Mitä enemmän prinsessa iltaa vietti tuon kanssa, sitä enemmän häntä alkoi kiinnostamaan kuka maskin takana oikeasti oli. Tietenkin hän voisi juhlien jälkeen kysellä muilta josko nuo olisivat sattuneet tunnistamaan miehen, mikä tietenkin oli epätodennäköistä. Tästähän voisi kehittyä jopa ihan pidemmän ajan harrastus projekti.. löytää salaperäinen maski mies uudestaan.

Miehen huomauttaessa sinuttelusta Lily voihkaisi pienesti. Kuinka hän oli saattanut unohtaa moisen etiketti tavan? Yleensä hänen PITI teititellä vieraille puhuessa. Tosin mies ei näyttänyt pistävän pahakseen, ei sitten ollenkaan.
"no.. ehkä voimme unohtaa muodollisuudet tämän illan ajaksi" Lily sanoi naurahtaen pienesti ja nosti sitten lasin huulilleen ja hörppäsi juomaansa.
niin.. ehkä olisi hyvä unohtaa muutama muukin asia täksi illaksi ja nauttai vallan hurmaavasta seurasta. Toivottavasti miehen ei tarvinnut lähteä turhan ajoissa, iltahan oli vasta nuori.
"Joten.. et käy usein tanssiaissa etkä ole kovin puhuttu.." Lily totesi mietiskellen lähinnä itsekseen. Noilla tiedoilla pääsi jo eteenpäin tuon henkilöllisyyden ratkaisemisessa, mutta tuskin kovinkaan pitkälle. Mutta prinsessalla oli aikaa yllinkyllin.

Ros

Viesti Pe Elo 14, 2009 7:44

Rudyard

Sotilas pystyi näkemään, että Lily ei pienen hetken ajan halunnut mitään niin kiihkeästi kuin riisua naamion hänen kasvoiltaan. Prinsessa olisi voinut käskeä hänen tehdä niin eikä mies epäillyt, etteikö tuo ollut jo harkinnut sitä vaihtoehtoa.
Salaperäisyys kuitenkin näytti kiehtovan neidon sydäntä. Juuri se, että mies jätti nimensä sanomatta ja se, että tuo viljeli pieniä vihjeitä henkilöllisyydestä riitti herättämään prinsessan mielenkiinnon. Mielenkiinnon lisäksi se myös herätti kilpailuvietin, Lily ei tulisi kysymään Rudyardilla suoraan tuon nimeä. Tuo haluaisi selvittää sen itse, ilman että mies avusti tuota liikaa.

Rudyard oli sinutellut tyttöä koko tämän ajan. Hän oli esittänyt typerää saadakseen olla tuttavallinen tuon ihmeellisen kauniin naisen kanssa. Edes pienen hetken ajan hän sai nauttia tuon ihastuttavan olennon seurasta - kuvitelmaa jonkinlaisesta läheisestä suhteesta paransi entisestään sinuttelu.
"Ehkä niin on parempi", mies totesi hymyillen. "Teitittely käy pidemmän päälle rasittavaksi." Hän ei yleensä teititellyt muita, sillä suurimman osan ajasta mies oli tekemisissä omien alaistensa kanssa. Noita hän sinutteli tuttavallisesti ja vaikka nuo välillä teitittelivät häntä se ei käynyt hänelle mikäänlaiseksi taakaksi.
Lily lausui itsekseen miehen antamat vihjeet.
"Niin. Sinun antamasi vihjeet olivat paljon helpompia", punatukka totesi leikkisästi hymyillen. Hän oikeastaan halusi, että prinsessa saisi etsiä häntä juhlien jälkeenkin.
"Äitini piti enemmän liljoista", hän toisti lempeällä äänellä mitä prinsessa oli hänelle sanonut, kuin tosiaan olisi tajunnut vasta siinä vaiheessa, kenelle oli mennyt puhumaan. "Yhdistettynä kauneuteesi, jota tuo naamio ei pysty kätkemään, ei ollut hankalaa saada selville, kuka sinä olet."
Rudyard laski lasinsa puutarha pöydälle.
"Taivas on pimentynyt tarpeeksi, jotta voimme nähdä tähdet."
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Elo 14, 2009 9:09

Lily

Lily nyökkäsi pienesti miehen sanoille.. Teitittely oli todellakin pidemmän päälle rasittavaa, varsinkin jos ei pitänyt henkilöstä jota piti teititellä. Sellaisissakin tilanteissa Lily oli ollut turhankin monta kertaa.
Sinun antamasi vihjeet olivat paljon helpompia? Lily ei edes tajunnut antaneensa mitään vihjeitä. Miehen toistaessa Lilyn aikaisemmin sanoneet sanat Lily naurahti pienesti ja pudisti päätään.. no, kai hän oli noin helposti tunnistettavissa. Tosin täytyi nostaa hattua herralle kun oli noinkin äkkiä äkännyt kenen kanssa oli tekemisissä. Miehen kehuessa Lilyn kauneutta, ei prinsessa voinut olla punastelematta. Monet kerrat hän oli kuullut samantapaisia kohteliaisuuksia, mutta joka kerta hän punastui kuin pikku tyttö.

"no.. siinä tapauksessa minun tuskin täytyy pitää tätä" Lily totesi sitten saatuaan punan hieman laskemaan, otti maskin pois kasvoiltaan ja veti syvään henkeä kuin ei olisi vähään aikaan hengittänytkään.
Miehen mainitessa tähdet Lily katsahti ylös taivaalle. Siellä tosiaan tuikki jo muutama tähti melko kirkkaanakin, vaikka ei ollut vielä täysin piemää.
"tähtitaivas on kaunis linnan parvekkeilta katsottuna.. varsinkin niiltä joista näkee suoraan merelle.. Ja täysin kuun aikaan näky on täysin lumoava" Lily sanoi katsellessaan niska kenossa taivaalla tuikkivia tähtiä.

Ros

Viesti La Elo 15, 2009 3:59

Rudyard

Punatukka hymyili hienoisesti tytön naurahtaessa hänen toteamukselleen helpoista vihjeistä. Hän oli onnistunut hurmaamaan tytön päättelykyvyllään - vaikka väite olikin ollut valhetta. Hänhän oli huomannut huomattavasti ennen tuota toteamusta, kenen luokse oli uskaltautunut menemään juttelemaan.
Lily punastui kuin pikkutyttö, vaikka oli varmasti oppinut kuulemaan samanlaisia toteamuksia useiden henkilöiden tahoilta. Tietenkin Rudyard olisi löytänyt tytöstä enemmänkin ylistettävää, hän olisi voinut kehua tuon älyä tai lempeää luonnetta. Liikaa kehuja ei kuitenkaan kannattanut mahduttaa yhteen lauseeseen, se sai vaikuttamaan epätoivoiselta ja pakkomielteiseltä.
Sellaiselta, mitä useimmat miehet prinsessan lähellä tuppasivat olemaan.

Keltaiset silmät laajenivat pieneksi hetkeksi prinsessan riisuessa naamionsa ja hengittäessään syvään. Kuinka epäsoveliasta ja rohkeaa. Tyttö näytti hänelle kasvonsa kaikessa kauneudessaan vaatimatta miestä riisumaan naamiotaan. Tosin naamion riisuminen olisi saattanut olla mukavaa tällaisena lämpimänä iltana, hengittäminen olisi ollut huomattavasti helpompaa ilman naamiota.
Sotilas käänsi katseensa prinsessasta tähtiin.
"Harmi, etten ole päässyt nauttimaan mainitsemastasi taianomaisesta näkymästä", mies totesi hymyillen ja ummisti silmänsä pieneksi hetkeksi. "Mutta minä pidän tästä paikasta. Samalla, kun katselee tähtiä, voi silmänsä ummistaessa aistia vieressä olevan puutarhan. Nautinto olisi varmasti suurempi, jos sali olisi hiljainen."
Kalpea käsi laskettiin neidon käden viereen kuin sattumalta.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Elo 15, 2009 5:07

Lily

rohkeaa kyllä, epäsoveliasta todellakin, mutta Lily nyt päätti riisua naamionsa. Prinsessana se annettiin hänelle helpostikkin anteeksi eikä kukaan siitä jaksanut vinkua missään vaiheessa. Mutta Lily ei koskaan ollutkaan ollut kovinkaan prinsessamainen persoona, mitä nyt välillä hyvien tapojen takia etikettiä noudatti.. Maskin riisuminen tuntui juuri tällä hetkellä erittäin mukavalta. Lily oli lähes unohtanut miten ahdistavia kapistuksia moiset osasivat ollakkaan.
Oli tosiaan harmi ettei mies ollut nähnyt tuota näkyä.. Lilystä jokaisen pitäsii nähdä se edes kerran elämässään, mutta harvoilla oli edes mahdollisuus päästä linnalle, joten tuskimpa tuo tulisi toteutumaan.
Miehen mainitessa puutarhan, prinsessan katse kohdistui taivaalta sinne. Puutarhasta ei nähnyt paljon mitään enää, suurimman osan siitä oli vallannut jo yön pimeys. Salin äänet tosiaan pilasivat osittain tunnelman, mutta Lily oli tottunut taustaääniin ja osasi olla välittämättä niistä. Toisinaan se oli hyvä taito, paitsi jos vaipui liian syvälle omiin ajatuksiin niin että jonkun piti tulla ravistellen herättämään todellisuuteen.. se oli astetta nolopaa.

Miehen laskiessa kätensä prinsessan käden viereen, Lilyn katse kääntyi kohti tuon kättä. Hetken prinsessa tuijotti tuon kättä, kunnes otti miehen kädestä kiinni molemmilla käsillään ja nosti tuon kämmentä ylemmäksi.
"teillä on sotilaan kädet..." Lily totesi tarkastellessaan miehen kättä ja tarrautui siihen kiinni aivan kuin estääkseen tuota vetäisemästä kättään pois.
"mitä te teette työksenne?" kuului seuraava kysymys, jonka myötä Lily nosti uteliaisuutta palavan katseensa miehen kasvoihin.

Ros

Viesti La Elo 15, 2009 6:04

Rudyard

Liikkuihan mies yllättävän usein linnassa siihen nähden, ettei hän asunut siellä eikä työskennellyt suorastaan siellä. Mies totta puhuakseen viihtyi paremmin toimistossaan tai miestensä seurassa treenaamassa kuin linnassa. Hän ei ollut aikeissa hiipiä parvekkeelle luvattomasti linnassa käväistyään, etenkin kun noita tilanteita tuli vain silloin, kun hän oli tehnyt jotain mainitsemisen arvoista.
Jos oli vanginnut lohikäärmeen tai toiminut muuten hyödyllisesti ja sai siitä kehuja, ensimmäisenä hänen mieleensä ei tullut rikkoa kaikkia mahdollisia käyttäytymissääntöjä.

Käden laskeminen siron käden viereen sai aikaan yllättävän reaktion. Prinsessa tarttui miehen käteen molemmilla, suloisilla, pienillä käsillään. Veri syöksähti heti kasvoihin, mutta tässä pimeydessä ja naamion alta sitä oli lähes mahdotonta nähdä. Käsi nostettiin ylemmäs mietteliäästi.
Tyttö totesi ääneen, että Rudyardin kädet olivat sotilaan, mikä sai miehen kohottamaan kulmiaan yllättyneenä. Ilmeisesti sinnikäs miekkailun harjoittelu alkoi tuottaa tulosta, vielä viitisen vuotta sitten olisi sanottu, että hänen kätensä olivat oppineen.
"Eikö tuo ole aika epäreilu kysymys?" punatukka protestoi leikkisästi ja nappasi tytön kädet omiensa väliin. Kuinka haurailta ne tuntuivatkaan, kuin liian voimakas puristus olisi voinut särkeä ne.
Rudyard kumartui lähemmäs tyttöä.
"Minä pidän epäsopuisan joukon miehiä koossa ja sovussa."
Avatar

Monarkki

Viestit: 13886

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Elo 15, 2009 6:49

Lily

"Ei suinkaan, eihän kukaan käskenyt teitä vastaamaan" Lily totesi miehen kysyessä eikö äskeinen kysymys ollut epäreilu. Ei kukaan tosiaan miestä käskenyt vastaamaan, mutta sisimmissään prinsessa suorastaan vaati tuota vastaamaan, tavalla tai toisella.
Miehen napatessa Lilyn kädet omiinsa, tyttö vilkaisi nopeasti tuon käsiin. Jokin sisäinen hälyytyskello kerto että tuo oli jo liikaa ja että Lilyn PITI vetää kätensä pois, mutta niin tuo ei kuitenkaan tehnyt. Jos Ophelia olisi ollut täällä, tuo olisi varmasti istunut näiden kahden välissä ja näpäyttänyt miestä sormille jos olisi tullut metriä lähemmäksi prinsessaa. Ophelia oli oikeastaan kuin prinsessan omatunto, se pikku ääni joka käski lopettamaan ajoissa.. Tuokin oli harvinaisen aikuismainen ikäisekseen ja kokenut varmasti jo paljon enemmän mitä kukaan muu papitar tulisi koskaan kokemaankaan.

Seruaavaksi miehen ääni kuului lähempää. Prinsessa nosti katseensa miehen kasvoihin ja huomasi tuon kumartuneen lähemmäksi, mikä sai Prinsessan tuntemaan olonsa erittäin vaivautuneeksi, mutta samalla erittäin innostuneeksi ja uteliaaksi.
"olette siis jonkin asteen komentaja..." Lily totesi jääden tuijottamaan miestä syvälle silmiin..
"teillä on kauniit silmät... ja erikoisen väriset" Prinsessa huomautti tuijottaen yhä miehen kasvoja, huomaamatta edes kuinka lähelle tuota oli tunkenut.
EdellinenSeuraava

Paluu Linnan salit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia