Kirjoittaja Ros » 14 Elo 2009, 08:25
Rudyard
Rudyard huomasi ottaneensa oikean lasin. Lähes alkoholiton juoma näytti olevan tytölle mieleen - mies ei yhtään ihmetellyt, miksi. Hän ei ottanut itselleenkään voimakaita juomia, hän ei halunnut huomata huomenna olevansa krapulassa ja unohtaneensa kaiken juhlissa tapahtuneen. Se olisi nolo aloitus sisäpiireihin astumiselle eikä sotilasta kutsuttaisi vähään aikaan minnekään.
Lilyn tekosista humalassa mies ei ollut kuullut lainkaan. Hän ei ollut kovinkaan tietoinen, mitä hovissa tapahtui eivätkä nuo pikkuvirheet olisi muutenkaan päässyt julkiseen tietoon.
"Sinulla on varmasti paljon asioita, joista huolehtia", sotilas totesi tytön miettiessä, miksi oli tullut niin huonovointiseksi. Hänhän tiesi, että tuolla tosiaan oli useampi asia, josta huolehtia, prinsessana.
Lasi kohotettiin huulille silmien haravoidessa katseellaan maastoa. Hän ei osannut lakata ihastelemasta puutarhaa vaikka tiesi vielä ihmeellisemmän kauneuden istuvan vieressään. Lily kysäisi, kävikö hän usein tanssiaisissa. Mies naurahti huvittuneesti seuraavalle kysymykselle.
"Näkeekö sen noin selvästi?" punatukka kysäisi hymyillen hurmaavasti. "Olet oikeassa, en käy usein tanssiaisissa."
Mies olisi voinut selittää työkiireistä, muttei halunnut suorastaan valehdella, vaikkei luultavasti voisikaan jäädä kiinni. Prinsessa ei toivon mukaan tunnistanut häntä ilman naamiota, vaikka miehen oli häpeäkseen tai vähemmän häpeäkseen todettava olevansa hyvin mieleenpainuva. Linnassa tuskin oli useaa kalpeaa punatukkaa jolla oli matala, lähes lumoava ääni.
Ei, sen suhteen Rudyard oli uniikki.
"Häiritseekö sinua, kun et tiedä kuka olen?" mies kysyi leikkisästi ja siemaisi uudelleen juomaansa.