Kirjoittaja Anonymous » 12 Heinä 2008, 22:21
Winifred.
Wini lähti perään juosten, sillä lentämiseen hänellä ei voimia ollut tarpeeksi, ei hän ollut nukkunut pitkään aikaan kunnolla. Wini näki haltijan kääntyvän pienemmälle kujalle.
"Tuo on umpikuja." Wini rääkäisi kauhusta valkeana Henrylle. Wini ei niin välittänyt, jos joku tappoi jonkun, kunhan pikkulapsista pysyttäisiin erossa, niin kauan se oli Winille vielä ihan selvää, mutta nyt... Wini nopensi askeltaan ja oli pian kujalla. Sotilaat olivat jo aikeissa ampua haltijan, joka kyhnötti nurkassa pelokkaana ja itkuisena.
"Nyt riitti!" Wini karjaisi jo vähän matkan päästä, eräs sotilas kääntyi ja ehti tarttua Winiin, ennen kuin Wini sai miekkensa pois tuvesta. Wini kiljahti, kun sotilas paiskasi hänet päin seinää. Hän joutui sulkemaan silmänsä kivusta valuessaan seinääpitkin maahan istualteen.
"Mikä ongelma?" Toinen sotilas kysyi.
"Joku tyttö yrittää puuttua meidän asioihin.." sotilas, joka seisoi Winin edessä naurahti ja tarttui Winiin.
"Eikö teinien pitäisi olla kotona jo nukkumassa? Hä?" sotilas virkkoi ivallisesti Winille ja nosti hänet rinnuksista ilmaan. Wini piti päätänsä alaspäin suunnattuna.
"Hei sinä torvelo, päästäks minut alas ihan mielellään? Ja täällä on joku, jonka ei kannata alkaa just nyt pottuileen mulle, tajuaks?" Wini puhui selvästi, eikä ajatellut, että juuri nyt vaan suututti kokoajan sotilasta enemmän ja enemmän.
"Mitä sie rääpäle alat mull..." sotilas karjui, mutta jätti kesken, sillä Wini kohotti katsettaan, molmmat silmät paloivat punaisina.
"Mikä hätänä?" Toinen sotilas kysyi ja kääntyi katsomaan ja näki ehkä sen mitä kukaan ei oikein haluaisi nähdä. Hänen toverinsa lyyhistyi kasaan valkean värisenä ja pelokkas ilme naamallaan. Toinen sotilaista vetaisi miekkansa esiin.
"Hei meillä taitaa olla isompi ongelma, kuin se pentu.." sotilas sanoi muulle ja muut kääntyivät ympäri katsomaan. Winin pää oli taas alaspäin suunnattu, sillä hän ei itse tajunnut, mitä oli tehnyt sotilaalle, mutta hänen edessään maakaava sotilas oli kuollut. Kaikilla oli aseet esillä ja Wini veti omansa myös ja nosti katseensa. Sotilaiden ilme muuttui uhoavasta hämmentyneeksi ja pelokkaaksi. Haltia nousi piilosta.
"Wini!" lapsi haltia huudahti ja juoksi Winin luokse, nyt myös Wini tunnisti lapsen.
"Mitä teet täällä?" Wini murahti lapselle hiukan vihaisella äänellä.
"Eksyin..." Lapsi nyyhkytti ja tarrautui Winiin lujalla otteella, eikä halunnut päästää otetta ja yhtäkkiä Wini alkoi hiukan horjua, sillä hän oli yli väsynyt. Wini ei edes tiennyt oliko Henry paikalla, vai ei. Juuri nyt Wini oli itsekkin aika peloissaan, omien voimiensa vuoksi, muttei näyttänyt sitä ulospäin.