Kirjoittaja Dogster » 19 Heinä 2010, 11:36
Argen
Argen kohotti kulmiansa toisen näyttäessä, että mihin suuntaan. Argen sen jälkeen sulki silmänsä, ja toisteli joitakin sanoja hetken aikaa, ja sitten virnisti leveästi Rafille.
"Nonnih, nyt osaan sinne sitten kun tulee yö.", tummaturkkinen kertoi, ja näytti sitten tähtiä. "Kunhan oppii kuviot ulkoa, voi suunnistaa. Sen tosin sinä taisit jo tietää, vai?", Argen hymähti itsekseen lopussa.
Rafaelin kysymys sai ilvesmenninkäisen kohottamaan kulmiansa taas, tosin tällä kertaa niin korkealle kuin kasvolihakset antoi myöten.
"He? Kaksi asuntoa, miten sinä siinä onnistuit? Minulle teki vaikeuksia saada varanukkumapaikka sen karhun luolasta! Näin meidän kesken, en saa siellä unta, mokoma kuorsaa enemmän kuin vanha mummoni... Mutta jos törmäät siihen, älä kerro että sanoin niin."
Eh, tämä oli kyllä enemmänkin pilaa, mutta Argen osasi eläytyä tarinaansa, ja sanoi asian niin vakavasti, että olisi vaikea olla uskomatta. Tätä oli se keppostelu... mutta tosi asia oli, että Argen oli saanut nukkumapaikan luolasta, jonnekka hän meni aina kun satoi. Ja oli myös totta, että siellä oli karhu joskus ollut, mutta tähän mennessä Argen ei ollut vielä siihen henk.koht törmännyt... Onneksi.
[[Nyt riitti jumitus! (ja kun alan seuraavaan peliin vastaamaan, jumitan kuitenkin taas....)]]