I'm a nut, how about you? [sov]

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Dogster » 16 Maalis 2011, 22:29

Argen, Lamir, Copper

Lamirin vaaralliset sarvet ja suuri koko oli omiaan iskemään pelkoa ihmissotureihin, varsinkin tuon heitellessä muita ilmaan. Ja etujalkansakkin toimivat hyvin tyrmäysiskuissa, vaikkakaan tappavia eivät olleetkaan. Muutama miekansivallus iski Lamiria turkinkin läpi, mutta ei todellakaan haavoittavasti... Terä ei ylttänyt lihaan asti. Ja jokainen sohaisija saivat samantein maistaa Lamirin kookkaan ruhon voimia. Kääpiöbehemothia kannatti kunnioittaa, vaikka epämuodostunut olikin.

Toisaalla taasen, Kali suostui Copperin ehdotukseen, ja loikkasi miehen selkään. Tosin tuo vihjaili jotain... Copper nosti toista suupieltänsä nopeasti.
"Varo vain, minulla ratsastaminen ei ole kaikkein viisain idea aina... saatat törmätä mustasukkaisimpaan kissaan mitä on kuunaan täällä asunut.", mies varoitti, hän ei mennyt tälläisestä ihan heti lukkoon. Argen katseli alhaalta Copperin ja Kalin menoa, ja jatkoi sitten rannan suuntaan. Hikihän tässä tuli! Kohta tuo pudottautui noiden tasolle, jatkaen neljällä jalalla juoksemistaan.
"Miten kaukana se tapaamispaikka on!?"
"Ei kaukana... ainakaan tällä vauhdilla.", mies lupasi, pitäen katseen tiukasti eteenpäin. Argen kohautti olkiansa ja seurasi kiltisti yhä...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Maalis 2011, 23:07

Samhaina, Kali

Lamir pärjäsi hyvin taistelussa, joskin Samhaina ei ehtinyt tuon tilannetta tarkistella. Peikko jatkoi kavalia yllätyshyökkäyksiään pitkin miehistöä, etsien samalla mahdollista kenraalia noiden joukosta. Argenin järjästämä savu alkoi jo hälvetä, joten peikolle tulisi pian kiire. Äkkiä tuo sai silmiinsä miehen, joka vaikutti niin ulkoisesti kuin sisäisestikkin tämän joukon johtajalta. Arvokkaasti pukeutunut pelkuri, joka seisoi miestensä takana ihmetellen tilannetta.
Samhaina vaihtoi jälleen muotonsa savuksi, suunnaten salaman nopeasti kulkunsa kyseisen miehen luo. Tuon edessä, Samhaina vaihtoi muotoaan ja iski miestä vatsaan, tarkasti niin, ettei tuo tulisi kuolemaan, mikäli saisi hoitoa muutamien tuntien sisällä.
Kuitenkaan tästä tempauksesta Samhaina ei selvinnyt itse haavoitta. Kaksi lähintä vartijaa huomasivat peikon ja iskivät, haavoittaen vihreähipiää. Toinen sivalsi miekallaan käsivarteen, toinen pahemmin kylkeen. Peikko päästi ilmoille tuskaisen voihkaisun, muuttaen nopeasti muotonsa ja paeten paikalta.
Miesten huomattua kenraalinsa haavoittuneen, he perääntyivät. Kenraali piti saada turvaan ja hoitoon äkkiä, joten joukko katsoi parhaaksi perääntyä.
Lamir ja Samhaina jätettiin rauhaan, kahdestaan pimeään metsään. Peikko uskalsi ottaa fyysisen olomuotonsa vasta kun ihmisiä ei näkynyt enää. Itsekseen kiroten peikko tutkiskeli haavansa, jättäen ne kuitenkin hoitamatta vielä. Mitään vakavaa ei ollut, eikä peikko halunnut heti taistelun perään rasittaa itseään parantamisella. Katse siirtyi omista haavoista Lamiriin ja hymy levisi peikon huulille.
"Olet kyllä yksi hölmön rohkea otus" Peikko totesi, kävellessään lähemmäksi karvaista toveriaan "nyt, lienee hyvä suunnata kulku ystäviemme perään".

Kali virnisti itsekseen Copperin sanoille. Vai oli tuolla jo kosija ehdokas? Sepä mielenkiintoista.
"No, sitten nostetaan kissa pöydälle" Kali totesi virnuillen ja tiukensi otettaan Copperista.
Argen hyppäsi pois puista ja kyseli kauanko matkaa olisi sovittuun tapaamispaikkaan. Copper kertoi, ettei matka kauaa kestäisi, ainakaan tällä vauhdilla. Kali ymmärsi yksän, mikäli hänkin olisi itse juossut, menisi matkaan varmasti pidempään.
"Täytyy vain toivoa, että super kaksikkomme selviää perille ehjin nahoin" Kali totesi "En kai minä ole ainoa joka huomasi Lamirinkin jääneen.."
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 16 Maalis 2011, 23:18

Argen, Lamir, Copper

Lamir raivostui jälleen kuullessaan Samnhainan tuskanparkaisun. Nuori behemoth lennätti taas kaksi sotilasta kovalla vauhdilla muita sotilaita, ja se, sekä kenraalin loukkaantuminen, olivat tarpeeksi tälle joukolle. He perääntyivät. Lamir laski päänsä puuskuttaen itsekseen, se ei ollut loukkaantunut vakavasti, vain pari pintanaarmua, joista valui verta pieninä määrinä. Se kuuli peikon sanat, ja näytti siltä kuin Lamir olisi hymyillyt toiselle vastaukseksi. Tuo työnsi turpaansa lähemmäs, ja laski sitten päätänsä niin että Samhaina voisi nousta tuon niskaan. Toinen oli rasittanut itseänsä jo tarpeeksi, ja Lamirissa riitti vielä virtaa... lisäksi hän löntysti aika hitaasti.

"Kunhan ei kirjaimellisesti, muuten tulee kynsistä.", Copper varoitti vielä, nostaen kevyen hymyn naamallensa sen jälkeen. Jos joku koettaisi nostaa Miin pöydälle, tuo kävisi melko varmasti kiinni. Katti kun ei pitänyt nostelusta. Argen nosti päätänsä taas Kalin sanojen jälkeen. "Jos kuulemani peikoista pitää paikkansa, ja Lamir on puoletkaan niin vahva kuin miltä se näyttää, niin turhaan huolehditaan."
"Argen on oikeassa. Mutta ymmärrän Lamirin päätöksen. Se olisi vain hidastanut meitä pidemmällä matkalla, metsä on turhan tiheää sille tätä kautta mentäessä. Lisäksi se tahtoi suojella sinua, mihin kuului pahisten littaaminen.", Copper lohdutti Kalia. Argen loikki taas kivien päällä, se alkoi jo haistaa rannan....
"Olemme aivan kohta perillä, odotamme siellä kahta sankariamme."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Maalis 2011, 23:56

Samhaina, Kali

Lamir oli jälleen lempeällä päällä, kun vaara oli poistunut. Tuon seuraava siirto sai kyllä peikon hämilleen, kun karvainen olento tarjosi kyytiä peikolle.
"Vai niin" Samhaina totesi hymyillen "Yleensä kyllä kuljen omin jaloin... mutta jos tämän kerran" Peikko lisäsi, ottaen sitten tukea Lamirista ja nousi tuon kyytiin.
Siitä oli pitkä aika kun peikko viimeksi oli ratsastanut jollakin olennolla, joten tästä tulisi varmasti mielenkiintoista.
"Tiedätkö minne pitää mennä?" Samhaina kysyi "Copper kertoi tapaamispaikaksi rannan".
Noiden sanojen jälkeen Samhaina antoi Lamirin valita suunnan ja vauhdin. Eiköhän tuo osannut johonkin suuntaan lähteä.

Kali ei voinut olla virnuilematta Copperin sanoille. Nyt hän varmasti tulisi kiusaamaan tätä "kissaa" ihan vain omaksi ilokseen. Kuka sitten lienikään.
Sitten tulikin lohdutteluja siitä, kuinka jälkeen jäänyt kaksikko varmasti pärjäisi. Kali ei voinut silti olla pienesti huolissaan. Lamirista ainakin. Mitään pahempia tunteita tuolla ei peikkoa kohtaan vielä ollut, joten ei Kali tulisi pillittämään vaikka tuo menehtyisikin. Mutta surullistahan se olisi. Harmillista ainakin.
Lohduttelujen jälkeen tulikin sitten ilmoitus siitä, että kolmikko saapuisi pian rannalle. Kali tuhahti itsekseen, pitäen yhä visusti kiinni Copperista. Eikä aikaakaan kun he saapuivat rannalla. Kali hyppäsi alas Copperin selästä kun he pysähtyivät ja veti syvään henkeä tuttua ja turvallista meri ilmaa.
"Kuinka kauan me meinaamme odottaa heitä täällä?" Kali kysyi, kääntyne Copperin puoleen samalla kun heitti kätensä lanteilleen.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 17 Maalis 2011, 11:10

Argen, Lamir, Copper

Tottakai Lamir tiesi minne mennä. Lisäksi peikko oli suhteellisen kevyt kantamus, joten mötikkä voisi mennä hiukan nopeampaakin tahtia... Rannalle siis? Lamir lähti puoli hölkkää viemään kantamustansa suolaisen veden äärelle, seuraten hajua... Lamirin vauhdilla he olisivat paikalla puolesta tunnista puoleentoista, riippuisi ihan siitä onko puita kuinka paljon kaatuillut tämänkin tien varrella.

Ranta, tuo ihanasti välkehtivän meren reuna. Copper haisteli ilmaa vetäen syvään henkeä, samalla kun Kali loikkasi alas selästä. Argen meni heti tutkimaan vesirajaa, ties vaikka löytyisi aarteita... mutta veteen itse hän ei menisi. Tiedättekö kuinka hankalaa oli päästä eroon suolavedestä turkista? Suolaa kiteytyi joka paikkaan ja sitten sitä varisi joka ikisestä pienestäkin liikkeestä, oli se sitten aivastus tai kolmivolttien loikka. Mutta tosiaan, vesiraja, vesi toi sinne aina hienoja esineitä. Tosin nyt Argen löysi vain muutamia simpukoita ja kotiloita, katsellen niitä kuin suurimpiakin aarteita.
"Korkeintaan tunnin. Siinä vaiheessa pyydän istumaan tässä pisteellä hetken aikaa, ja haen erään tiimitoverin tähän. Hän saattaa teidät paikkaan jossa pidämme majaa, ja minä jatkan tässä istumista.", mies totesi Kalin kysymykseen, luoden tuolle lohduttavan hymähdyksen. "Lamir ei näyttänyt nopealta juoksijalta, sen takia tunti. Mutta täällä keksii helposti vaikka mitä tekemistä.", mies viittasi Argeniin joka juoksi juuri aaltoja karkuun. Samalla puolihaltia istahti itse hietikolle, katsellen hetken aikaa erikokoisia kiviä, ja päätti harjoitella telekineesiään hiukan... toista kättään liikuttaen, hän nosti kiven ilmaan, ja laski sen toisen, isomman kiven päälle. Helppoa. Seuraava kivi... Kyllä, Copperin piti vielä osoittaa kädellänsä jos halusi tehdä jotain tällä kyvyllänsä, olihan hän suhteellisen uusi tässä puuhassa.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 17 Maalis 2011, 14:10

Samhaina, Kali

Lamir lähti liikkeelle ja Samhaina piti parhaansa mukaan kiinni tuon harjasta. Eipä Lamirin kyydissä kovin epävakaata ollut istua, mutta varmuuden vuoksi. Otus selvästi tiesi suunnan, tai näin Samhaina oletti tuon määrätietoisista askeleista päätellen. Joten peikko suunnistamisen sijaan päätti keskittyä haavojensa hoitamiseen. Joten Samhaina otti käyttöönsä parantavat voimansa, hoitaen haavat näin pois näkyvistä.
Saatuaan itsensä hoitamisen tehtyä, peikko keskittyi matkan seuraamiseen. Lamiria hän ei voinut tässä tilanteessa vielä hoitaa, mutta eipä jätti näyttänyt kärsineen pahasti.

Copper kertoi, että he odottelisivat täällä tasan tunnin, jonka jälkeen tuo istuttaisi kaksikon paikoilleen siksiaikaa, kun kävisi hakemassa jonkun ystävänsä taluttamaan heidät piilopaikkaan ja jäisi itse vielä odottamaan.
"Älä luulekkaan, että lähtisin täältä ennen kuin näen Lamirin olevan kunnossa" Kali huomautti tuiskaisten.
Jälleen kerran virne nousi naisen kasvoille Copperin huomauttaessa että täällä keksisi varmasti vaikka mitä tekemistä.
"Voi älä siitä huolehdi, minä keksisin vaikka mitä tekemistä tässä seurassa" Kali totesi vihjailevasti, mutta suuntasi sitten kulkunsa kohti Argenia, joka pakoili aaltoja kuin vampyyri aurinkoa.
"Oletko sinä sokerista vai miksi vettä kartat?" Kali kysyi päästyään seisomaan vedenrajaan, katsellen kysyvästi Argeniin.
Sen pahemmin vastausta odottamatta Kali riisui saappaansa ja lähti kahlaamaan syvemmälle, jääden sitten seisoskelemaan rantaveteen ja katseli ulapalle päin.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 17 Maalis 2011, 14:48

Argen, Lamir, Copper

Lamir kiristi hiukan tahtia sen alkaessa haistamaan suolan ja veden hajun. Se mylväisi pienesti, matkaa oli vielä, mutta ainakin haju läheni...

Kali jatkoi vihjailuansa, Copperin vain hymähtäessä vinosti ja jatkaen puuhiansa. Hän tekisi kauniin kivitornin tätä menoa. Argen sen sijaan loikkasi taas vettä karkuun, ja meni taas lähemmäs nuuhkimaan lankunpalaa jonka oli löytänyt, ja veti sen mukanaan kauemmas vesirajasta, tutkien sitä sitten hiukan tarkemmin.
"Naura sinä vain!", tuo mutristi huuliansa, ja juoksi taas rannan ääreen, istahtaen kivelle selkä merta päin. "Mutta minusta ei ole kiva joutua märäksi, tiedätkö kuinka hankalaa on saada turkki kuivasAAAH!", Argenin jalka oli lipsahtanut, ja mies molskahti veteen selkä edellä. Hetken aikaa tuo huitoi, ja nousi sitten ylös, vyötäröön asti vedessä. Mutta näky oli hulvaton, herran pörröinen turkki liimautui Argenin ihoa myöten tiukasti, ja mies ärähti itsekseen, huutaen pari ilvesmenninkäisten kirousta, ja loikaten taas kivelle ja siitä rannalle. Argen veti vaalean paitansa pois päältänsä ja heitti sen hietikolle, alkaen ravistelemaan itseänsä kuin koirat konsanaan. Copper kohotti kulmaansa, vilkaisten nuoremman suuntaan, jonka turkki pongahti pystyyn joka puolelta. Argen oli jähmettynyt, ja kohta tuo nosti uhkaavasti sormensa.
"Sanotte tästä jollekulle, ja vannon että heitän menninkäisten pahimmat kiroukset niskaanne.", tuo vannotti hiljaisella äänellä, ja vakavalla ilmeellä, vaikka sitä sekaisen turkin seasta ei näkynytkään.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 17 Maalis 2011, 15:42

Samhaina, Kali

Kali ei kauaa tästä ihanan hiljaisesta merimaisemasta saanut nauttia, kun Argen päästi ilmoille karjahduksen, jota seurasi molskahdus. Ei tarvinut edes arvata mitä oli tapahtunu. Kali käänsi katseensa kohti ilvesmenninkäistä, joka huitoi kuin hukkuva, kunnes pääsi ylös vedestä. Näky oli niin hulvaton, ettei Kali pystynyt pidättelemään vahingoniloista virnistystään. Argenin alkaessa ravistella itseään kuin rakki, ei voinut Kali olla naurahtamatta kuivahkon ilkeästi pari kertaa. Ehkä Argenilla olikin ihan hyvä syy vihata vettä.
Saatuaan itsensä kutakuinkin kuviaksi, Argenin turkki pomppasi pystyyn kuten oletettavissa oli. Tässä vaiheessa Kali ei enää voinut olla nauraa räkättämättä kuin ilkeä noita, samalla kun kahlasi pois vedestä rantahietikolle.

Sitten Argen latelikin ilmaan uhkauksen siitä, ettei kellekkään saanut kertoa tai niskoille tulisi kirouksia niskaan.
"Et sinä niin ilkeä ole" Kali totesi tuhahtaen, samalla kun yritti vetää kenkiään takaisin jalkoihinsa "Sitäpaitsi saist ämpärillisen vettä niskaasi ennen kun mitään ehtisit sanoakkaan!"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 17 Maalis 2011, 16:00

Argen, Lamir, Copper

Metsämaa muuttui viimein hiekaksi Lamirin sorkkien ja kynsien alla. Ja meren kohina kuului pitkiin korviin. Lamir päästi kutsuvan mylväyksen, yrittäen kuullostella Kalia. Kohta tuo lähti taas löntystämään, yrittäen poimia rastapään tuoksun...

Kalin nauru ei auttanut, ja Argen, yleensä niin iloinen veikko, antoi happaman ilmeen toiselle, samalla kun alkoi sukimaan sekaista pörröistä turkkiansa takaisin kuosiin. Hän näytti nyt kaksi kertaa isommalta mitä oikeasti oli! Ja märkänä puolet pienempänä. Ei ollut helppoa omistaa turkkia. Kali tokaisi ettei Argen ollut tarpeeksi ilkeä kirotakseen ketään... Argen virnisti nopeasti.
"Haluatko muka kokeilla?", tuo totesi, ja alkoi vetämään häntäänsä myötäkarvaan että se lakkaisi näyttämästä pölyhuiskulta. Copper avasi toista silmäänsä katsoen Argenia. "Kivat tatuoinnit."
"Ei ne ole tatuointeja, vaan syntymämerkkejä.", ilvesmenninkäinen vastasi, yrittäens aada käsivarsien karvat takaisin alas.
"No hienoilta ne näyttävät kuitenkin.", puoli haltia totesi, ja katsoi sitten taivaan rantaa, osoittaen kaukausuudessa näkyvää möykkyä.
"Näyttää siltä että sankarimme ovat tulossa."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 17 Maalis 2011, 16:43

Samhaina, Kali

Kaksikko pääsi vihdoista viimein rannalle. Meren tuoksu sai peikon hymyilemään tyynesti. Enää ei menisi kauaa, kun he kohtaisivat loput ryhmästä.

Argenin uhkaus sai vastaukseski väheksyvän pärskähdyksen.
"Anna tulla vaan jos uskallat. Hukutan sinut samantien mereen!" Kali lateli uhkauksen takaisin, vilkaisten sitten paremmin Argenia Copperin mainitessa tuon tatuoinneista, jotka osoittautuvatkin syntymämerkeiksi. Kali hymähti pienesti, antaen asian olla omalta osaltaan.
Pian kuuluikin mylväisy kaukaisuudesta, joka sai Kalin virnistämään ja vetämään toisen saappaansa vauhdilla jalkaan. Saatuaan kengän paikoilleen, Kali lähti muutaman haparoivan harppauksen jälkeen juoksemaan kohti ääntä, jonka suunnasta paljastuikin pian Lamir sekä tuon selässä ratsastava Samhaina.
Nähdessään Kalin ja muut, Samhaina virnisti itsekseen. Rastapäinen nainen oli selvästi kaivannut suurta karvapalloaan, koska saavutettuaan kaksikon, Kali suoraansanottuna paiskautui päin Lamiria ja länttäsi kätensä tuon jalan ympärille.. tai no, niin hyvin mitä kykeni tuon jalkaa halaamaan.

Samhaina liukui alas Lamirin selästä, alkaen samantien tutkimaan otuksen haavoja. Pelkkiä pintanaarmuja, mutta kiitokseksi kyydistä, Samhaina päätti parantaa nuo kuntoon.
"Te selvisitte!" Kali rääkäisi halaillessaan Lamiria, aivan kuin ei olisi nähnyt tuota pitkään aikaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 18 Maalis 2011, 16:44

Argen, Lamir, Copper

"Senkus yrität, loitsin sinut pohjaan ennen sitä.", menninkäinen sanaili takaisin, muttei ollut puoliksikaan tosissaan. Ei hän Kalille mitään tekisi, kunhan aukoi suutansa että lakkaisi nauramasta hänelle ja kurittomalle turkillensa. Mylväisyn kuuluessa, Argen nosti päänsä kuin vieteri ukko, ja Copperkin siirsi katseen äänen suuntaan. Siinä missä Kali lähti juoksemaan, seurasi tuota miltein samanlaista vauhtia Argenkin. Copper taas otti rennommin ja käveli, kyllä hän tuon porukan luokse ehtisi hitaammallakin tahdilla.

Kali paiskautui Lamiria vasten, ja sorkkaeläin painoi heti turpansa Kalin selkää vasten puhaltaen lämmintä ilmaa tuota päin. Argen tuli heti vierelle, ja kiersi Lamirin ympäri.
"Joo'o, Lamir on kestävää tekoa!", tuo ilmoitti ihmeissään, kyykistyen sitten ja katsellen hiukan kauempaa kääpiöbehemothia.
"Mukava huomata että pääsitte suht ehjinä paikalle. Eikai tullut liikaa ongelmia?", Copper kysyi heti Samhainalta, kun pääsi jutteluetäisyydelle, tarkistaen sitten molemmat. Lamir oli iloinen päästessään takaisin Kalin hellittelyiden ääreen ainakin.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 23 Maalis 2011, 18:10

Samhaina, Kali

Argenin uhkaukset menivät kuin kuuroille korville. Ei Kali enää tuohon karvapalloon kiinnittänyt huomiota nyt kun Samhaina ja Lamir olivat saapuneet. Kali naurahti pienesti Lamirin puhaltaessa lämminät ilmaa turvastaan, eikä aikaakaan kun nainen oli kääntynyt ympäri ja alkoi paijaamaan kääpiöbehemothin päätä kuin hullu.
Samhaina puolestaan siirsi hymyilevät kasvonsa kaksikosta Copperiin, joka kyseli ongelmien määrästä.
"Ei lainkaan" Samhaina totesi vähätellen niitä kaikkia naarmuja ja kolhuja mitä kaksikko oli saanut. Ne kun oli nyt hienosti hoidettu kuntoon, kiitos shamaani voimien "Ihmiset perääntyivät ja tuskin lähtevät perään, kerta eivät saaneet mitään sen suurempaa syytä metsästää satunnaista friikki joukkoa.. en tohdi uskoa että he sinua olisivat tunnistaneet näin pimeällä" Peikko lisäsi hmyähtäen.

"Mutta nyt, näytä tie pikku piilopaikkaasi, niin pääsemme aloittamaan koe ajan" Samhaina totesi lopulta virnistäen viekkaasti.
Copperin johdatuksella, viisikko lähti lopulta kohti rajavartijoiden majapaikkaa...
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Edellinen

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron