Lucanya VendethielPienen tuuletuksen jälkeen Luca lähti jättäen kauniin parvekkeen kuitenkin hymyissä suin, sillä hänelle oli luvattu sinne palaaminen. Takaisin siis maan pinnalle eli alakertaan jossa kaikki hyörivät illan naamiaisista.
Seuraavaksi pari sai nautiskella ratsastuksesta sekä piknikistä kun muut jäivät jatkamaan töitään kartanolle. Lucanyasta oli jälleen ihanaa päästä oman hevosen selkään, viimeksi hän oli ollut Williamin takana. Vaikka he menivätkin kaupungin läpi, ei haltiaa hermostuttanut yhtä paljon kuin edellispäivänä.
Will kysyi neidon ratsastuskokemuksista johon tuo nyökkäili.
"Älä huoli, pysyn kyllä selässä." blondi sanoi lempeästi toiselle ja lähtikin laukkaamaan pitkin niittyä. Tauon tullessa se oli paikallaan ainakin hevosille, mutta mukavahan tammen juurella oli kenen tahansa olla.
Talleilla Luca antoi kunnon rapsutukset ja taputukset hevoselleen, joka oli uljaasti jaksanut loppuun asti. Perhoset tunkivat vatsaan Elizabethin tullessa vastaan ja tuon ilmoittaessa, että nyt olisi viimeistelyjen aika. Tuskin tämä innokas haltia malttaisi edes syödä! Niimpä hän lupasi tulla toisen luo heti kun olisi ruokaillut. Illallisena olikin parasta ruokaa mitä Luca tiesi, yllätyksenä että kyseinen herkku oli tarjoiltu erilaisilla valmistusmenetelmillä. Pöytään istuuntui myös vähän vanhempi mies kuin William ja kaikesta päätellen haltia arveli tuon olevan kaikkein ylhäisin tässä kartanossa. Moinen sai neidon sydämen pamppailemaan jännityksestä ja uteliaisuudesta. Kummakseen perhe ei jutellut keskenään niin kuin Lucanyan perheessä oli totuttu. Oliko kenties lapsien ja vanhempien välillä jotain kipinää vai johtuiko mykkäisyys saapuneesta vieraasta? Vanhempi William ei ainakaan näyttänyt luovan pahaa katsetta kertaakaan naiseen, mikä pahinta; ei juurikaan. Näin Luca päätti pitää myöskin suunsa supussa, vaikka vaikeaa se olikin. Haltia oli vakuutellut rakkaalleen, että tässä kartanossa ruoka oli aina maistunut ja tulisi varmasti jatkossakin maistumaan oikein maittavalta.
Hyvästelyjen jälkeen William jätti rakkaansa ja pikkusiskonsa jatkamaan tyttöjen juttujaan. Luca katseli pukuaan siltä varalta, että kaikki olisi kunnossa kuunnellen samalla Ellien ikään kuin vakuuttaessa, että he molemmat saisivat loistaa tänä iltana. Hetken aikaa haltia vain tuijotti Elizabethiä tuon hymyillessä niin lämpöisesti ja iskien silmää. Hetken mielijohteesta Luca loikkasi äkkiä tytön luo ja halasi tuota niin kuin siskokset fanittaessaan samaa näyttelijää.
"Voi kun sinä olet niin ihana ja autat minua kaikessa, huolehdit ja haluat että olen kaikin puolin nätti! Kiitos!" haltia ilmaisi putkeen kiitollisuutensa. Hetken päästä hän päästi irti toisesta entistä säteilevänä.
"Ihan totta ja kuule, sinusta tehdään semmoinen prinsessa, että kaikki miehet kuolaavat perääsi!" neito sanoi naurahtaen pitäen Ellietä olkapäistä kiinni. Sitten tuo palasi takaisin pukuunsa ja muihin asusteihinsa. Hän päätti vetää mekon ensin päälleen, sillä sen jälkeen olisi parempi tehdä kampausta ja meikkiä, joiden täytyisi sopia myös mekon kanssa yhteen. Mekko sopi passelisti, seuraavaksi hän loi kasvoilleen pohjameikin, käyttäen hiukan vaalempia sävyjä kuin oma ihonsa, näyttääkseen enemmän vampyyriltä. Silmiin hän käytti vain tummia sävyjä, lähinnä harmaata ja mustaa saadakseen ne näyttämään hiukan mysteerisen utuisilta.
"Parempi, että jätän kampauksen muille, en ole niissä oikein etevä." Luca totesi nostaen vaaleaa hiuspehkoaan. Hän päästi ovesta pari palvelijaa, jotka alkoivat käydä hiusten kimppuun. Loppu tulokseksi Lucan pitkät, vaaleat suortuvat oli saatu kauniin kiharoiksi ja otsatukkaakin oli kaarrettu nätimmäksi. Palvelijat varmistivat vielä kaiken kengistä lähtien, pukivat kaavun ylle ja sovittelivat maskiakin.
"Jokos meidän toinen prinsessa on valmis?" Luca kysyi hymyillen Elizabethiltä mennessä tuon luokse valmiina auttamaan jos vielä jotain puuttuisi.
//Bileet pystyyn! Tässä
kampaus jotka palvelijat loihti ilman siis tuota valkeaa pantaa ;)//