Promised journey


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Viesti Su Touko 22, 2011 4:32

Adrian Nibencarden

Olento ei tiennyt oliko tyytyväinen pojan vastaukseen, muttei sanonut kuitenkaan siihen mitään. Mies päästi valittavan murahduksen Emin yrittäessä saada tätä ylös, joka paikkaa kolotti. Varo vähän.. Olento valitti, eikö edes yrittänyt itse nousta ylös maan tasolta, jos poika halusi hänet ylös saisi tuo hänet nostaa. Ei miehellä kyllä siihen voimia olisi tarpeeksi ollut.
Fabin seurasi tilannetta edelleen samalta paikalta mihin hetki sitten oli jähmettynyt. Kauhun sekainen tilanne oli saanut tamman pelkäämään isäntäänsä vain entisestään. Raasu ei todellakaan ymmärtänyt mistä oli kyse, miksi Emare nyt auttoi tuota pirulaista?

//Älä nyt sääli sitä ku se yritti tappaa Emin ò^ó //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Touko 22, 2011 4:59

Emare Rilien

Poika murahti tuolle vastaukseksi, luuliko tuo tosiaan että Emaren kaltainen heikkorakenteinen laiheliini saisi moisen lihaskasan ylös noin vain? Mutta hän kyllä totteli, ja otti hellemmän otteen, saaden sitten loppupeleissä miehen ylös, vaikka meinasikin horjahtaa itsekkin.
"Minä en kyllä sitten pitkälle pääse, anteeksi siitä.", poika varoitti samalla, kun otti pari askelta, yrittäen saada miehen mukanansa hiukan lähemmäs nuotiota, ja kun vihdoin, pienien vaikeuksien jälkeen, pääsivät hyvään kohtaan, laski Emare tuon alas istumaan.
"Pysy siinä, jooko? Haen sinulle syötävää...", Emi totesi, laskien viltin tuon olkapäille, ja lähtien kävelemään Fabiania kohden. Tuo otti tuota varovaisesti suitsista kiinni, silittäen tuon turpaa ja painaen otsansa tuon otsaa vasten, rauhoitaakseen tuota. Pojalla kun oli se maaginen yhteys eläimiin, joilla saada ne rauhallsiemmaksi.... Kohta poika päästi irti, etsien satulalaukusta sen juomapullon ja pienen käärityn paketin, jossa oli se lihanpala.

[[Emihän sitä härnäs x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Touko 22, 2011 5:24

Adrian Nibencarden

Olento ei vaikuttanut olevan puheliaalla päällä ollessaan jälleen hiljaa pojan varoitellessa. Ihmeen kaupalla hento Emi sai miehen ylös, jonka jalat eivät todellakaan kannatelleet kunnolla. Hyvä että tämä sai ne liikkumaan nuoremman ohjatessa häntä lähemmäs nuotiota. Olento ei edes ymmärtänyt miksi hänet yli päätään oli pitänyt saada ylös ja siirtää.
Poika sai miehen raahatuksi puun vierelle, jota vasten tuo hänet auttoi istumaan. Mies ei kiitoksen sanoja nuorelle haltialle lausunut, tuskin hän edes tiesi sellaisten sanojen olemassaoloa. Olento katsahti Emiä kulmiensa alta, tuon todetessa hakevansa ruokaa tälle ja laski vielä viltinkin hänen olkapäilleen. Olento tunsi tilanteen hivenen epämukavaksi ja omituiseksi, ei se yllensä näin kuulunut mennä. Hän tarrasi vilttiinkin aikeena repiä se pois yltään, se tuntui jotenkin hävettävältä, mutta oikeastaan hänellä kyllä oli oudon kylmä olo. Mies painoi päänsä vilttiä ja olkapäätään vasten, kuin käpertyäkseen turvaan. Niin hän aina oli tehnyt, muttei ikinä tässä kehossa.
Fabin hörähti hiljaa Emaren tullessa tämän lohduksi, silitellen turpaa ja painaessa päänsä tämän otsaa vasten. Se lakkasi jännittämästä kehoaan ja rauhoittui hiljakseen, ei kai tässä enää hätää ollut kun Emi oli siinä.

//Se oli itsepuolustusta u__u //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Touko 22, 2011 5:51

Emare Rilien

Hyvä että toinen rauhoittui, niin olento kuin Fabiankin. Poika silitti vielä Fabinin turpaa, ja suukotti sitten vielä otsalle, katsoen vihreillä silmillänsä hevosta silmiin, ennen kuin lähti viemään vesipulloa ja kuivalihaa vanhemmalleen. Kohta hän kyykistyi taas tuon vierelle, lasien molemmat tuon syliin ennen kuin nousi ylös seisomaan.
"Joko opit viimein, että kannattaa olla rauhallinen tilanteessa kuin tilanteessa.", Emi totesi, hymähtäen kevyesti. Kohta tuon ymy kuitekin hyytyi, saadessaan pienen yskäkohtauksen, painaen taas käden suunsa päälle. Kohta tuo kuitenkin avasi taas silmiänsä, ja pyyhkäisi sitten huuliansa tottumuksesta verinorojen varalta. Ilme ei ollut enää vakava tai iloinen, ainoastaan hiukan huolestunut. Nyt ei olisi hyvä saada pahempaa kohtausta, tuo varmasti vain katsoisi vierestä kun hän tukehtuisi... Emare kääntyi jälleen, hakeakseen lääkkeensä tällä kertaa.

[[Joudun menee lastenhoitoon ihan just, joten en vastaile ennen seittemää ^^' ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Touko 22, 2011 6:29

Adrian Nibencarden

Olento kohotti päätään vesipullon ja paketin ilmestyessä hänen syliinsä. Mies vilkaisi poikaa, joka kysyi oliko tämä oppinut jo olemaan rauhallinen. Oikeastaan ei olento voinut olla muuta kuin rauhallinen tässä tilassa, joten oliko hän oppinut mitään? Kyllä pojan aiemmat sanat ärsyttivät häntä edelleen, ei hän ymmärtänyt miksi tuo edes oli muuttanut asennettaan kun hän oli voimattomana valahtanut maahan.
Joko opit olemaan ärsyttämästä minua? Mies mutisi, eikä kummemmin vastannut Emin kysymykseen, availi vain pakettia jonka oli syliinsä saanut.
Olennon korviin kantautui yskintää ja tämä vilkaisi kysyvästi nuorempaa. Toinen näyttä huolestuneelta ja piteli suutaankin. Ei hän tiennyt mistä oli kyse, joten käänsi katseensa takaisin syliinsä. Paketin sisältä oli ilmestynyt kuivalihaa. Olennolle se näytti epämääräiseltä palalta, se vaikutti myös todella kuivalta, mutta se omisti lihan mehevän tuoksun. Epävarmana mies kuitenkin jäi tuijottamaan sitä, ei se häntä iljettänyt, olento vain mietti miksi poika oikein antoi hänelle ruokaakin.

//Juu ymmärrän kyllä ^w^ //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Touko 22, 2011 8:50

Emare Rilien

Olento tosiaan vihasi häntä. Murisi vain vastaukseksi. Emare huokaisi kevyesti jälleen, ei sitten. Ei tarvinnut olla kiltimpi.
"Ärsytän sinua vain, koska sinä ärsytät minua.", Emi huomautti, ennen kuin siirtyi kauemmas toisesta. Ei tuo kuitenkaan tahtonut häntä lähellensä, aivan kuten Emarekaan ei tahtonut olla liian ähellä tuota. Söisi vielä hänet! Varsinkin kun näytti siltä, ettei toiselle kuivaliha maistunut...
"Syö pois vain, se ei ole myrkytettyä. Ainakaan minun tietääkseni.", Emare huomautti, vähän ennen kuin päätti istahtaa puuta vasten, saaden Warrenin kainaloonsa. Samalla hän varmisti että oli kosketus etäisyydellä Fabianista, niin että se pääsisi nuuhkimaan häntä. Olihan Emare kuitenkin tällä hetkellä ainut tuttu ja turvallinen, jos ei Warrenia laskettu. Samalla hän kaivoi kirjansa esiin, kirjoittaen siihen viimehetken tapahtumat myös...

[[Kylläpä kesti kirjottaa.... ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Touko 22, 2011 9:50

Adrian Nibencarden

Mies mulkaisi poikaa tuon todetessa ärsyttävänsä tätä vain siksi, koska hän ärsytti tuota. Moisen kuulemiseen hän kuitenkin oli tottunut, joten ei olento tuhlannut energiaansa toisen kanssa kinaamiseen.
Emi kehotti miestä syömään, ei se myrkytettyä ollut. Ei hän edes kyllä ollut ehtinyt ajatella moista, mutta tuskin toinen haluaisi myrkyttääkään Adrianin kehoa. Olento otti lihanpalan hyppysiinsä ja vei sen sitten hampaidensa väliin, huomaten että sitä täytyisi pureskella reilusti. Lihalta se maistui muttei koostumus ollut häävi, sen olisi kuulunut olla sitkaampaa.
Mies tyytyi kuitenkin syömään sen mitä sai ja vilkuili välillä nuoren haltian suuntaan. Toinen näytti olevan jälleen kirjansa kimpussa. Mitä tuhmaa sinä olet tehnyt kun en tunne hyveellisyyttä sinusta? Tietenkin se kiinnosti syntistä olentoa ja muutenkin hiljaisuus tuntui ikävältä.

//No worries ^w^ //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Touko 22, 2011 10:15

Emare Rilien

Tuon katse häiritsi kyllä, mutta Emare keskittyi silti kirjoittamaan päiväkirjaansa ensimmäisen päivän tapahtumat mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jokaisen pienenkin hetken ja tuntemukset, kuten ratsastuksesta, susista, siitä kun oli noussut itse Fabinin selkään vihdoin ja viimein, kuinka Adrian ja hän olivat jakaneet lämpimän hetken lammella, ja kuinka lopulta tuo olento oli tullut esiin... Emaren pitäisi keksiä sille nimi. Sitäkin hän mietti kirjansa sivuilla, mikä tuon oikea nimi oli, ja mikä sopisi tuon nimeksi... Onneksi hän kirjoitti haltiaksi, niin tuo ei saisi selville asiaa. Hän oli juuri kirjoittamassa tuosta taas, kun tuo jo meni kysymään ja sai Emaren hätkähtämään pahemman kerran. Nuori haltia katsoi miehen suuntaan punastuneen raivon kanssa, ja katsoi sitten taas vihkon sivuihin. Sana jonka hän oli kirjoittamassa, Cartsuithon, joka tarkoitti haltiaksi punertavaa, katkesi kesken kaiken. Cartsui... Emare mutristi huuliansa millisekunniksi ja nosti sitten katseensa toiseen.
"Asia ei tietääkseni sinulle kuulu Cartsui.", tuo totesi napakasti, ja yritti jatkaa kirjoittamista.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Touko 22, 2011 10:32

Adrian Nibencarden

Mies kohotti kulmiaan kysyvästi saadessaan niinkin tiukan katseen pojalta, tuo näytti punastelevankin. Toki pystyihän siitä päättelemään paljonkin mikä vastaus olisi olennon kysymykseen, eikä nuorempi todellakaan halunnut jakaa tietoa hänen kanssaan. Toinen kuitenkin kuulosti kutsuvan miestä jollain nimellä, eikä se tietenkään häntä miellyttänyt. Nimitteletkö sinä minua? Mies kysyi tiukan katseen kera, ei hän haltiaa osannut puhua, eikä ymmärtänyt sitä.
Taka-alalla seissyt Fabin rohkeni astelemaan lähemmäs Emarea ja laski turpansa pojan pään vierelle, seuraten siitä turvalliselta etäisyydeltä miestä puun vierellä. Tamma luimisteli pienesti, huomatessaan miehen katselevan sitä takaisin. Miksi tuo konisi tuijottaa minua koko ajan? Olento tuhahti, availlen samalla vesipullon korkkia.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Touko 23, 2011 12:05

Emare Rilien

"En, se oli haltiaa, lyhennys punaista tarkoittavasta sanasta....", Emare korjasi toisen sanat. Samalla hän katseli kirjansa tuhriintunutta sanaa, jota hän koetti saada poistettua. No ei saanut, joten hänen piti sutata se. Sääli, ensinmäinen tuhru kirjaan. Niitä tulisi varmasti useampi, jos tuo otus olisi mukana. Tämänkin hän kirjoitti vihkoon heti, katsoen sitten kuinka paljon hänen kirjaansa oikein mahtuisi enää asioita. Ei varmaan kuukauden matkan vertaa, hyvällä tuurilla ehkä puolentoista viikon, jos Emi kirjoittaisi samalla tavalla kuin nytkin. Pojan ajatukset katkesivat kun Fabin tuli siihen vierelle, ja poika taputti hevosen turpaa heti.
"Johtuisiko siitä että suorastaan hohdat pahuutta, ja eläimet vaistoavat sen...", Emi vastasi toiselle, rapsuttaen yhä Fabinin turpaa mietteissään. Samalla hän sulki vihkonsa, hän oli saanut kirjoitettua koko päivän tapahtumat jo. Warren uikahti, painaen päänsä Emaren syliin. Pienen hetken Emare oli taas se enkeli jota otus vihasi.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ma Touko 23, 2011 6:42

Adrian Nibencarden

Punaista vai? Yrittikö poika sanoa että oli keksinyt hänelle nimen? Mies kurtisti pienesti kulmiaan ajatukselle, nostaen samalla vesipullon huulilleen. Ei hän omasta mielestään nimeä tarvinnut, mutta taas toisaalta olihan se alentavaa olla nimetön. Monet lemmikkieläimetkin omistivat nimen, oliko hän niitäkin alhaisempi?
Ensimmäinen naurahdus sinä iltana karkasi olennon huulilta, Emin vastatessa miksi hevonen oikein miestä tuijotti. Ei sinun tarvitse nyt imarrella. Mies totesi, laskien puolilleen juomansa vesipullon vierelleen, niin kuin tyhjät kääreetkin. Mutta hyvä että edes joku ymmärtää minusta jotain. Olento lisäsi maireasti hymyillen.

//Mmmmmh nyt.. pitäs.. keksiä.. jotain >n< //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Touko 23, 2011 8:34

Emare Rilien

"Se että kerron sinun hohtavan pahuutta ei ole imartelua. Se on itse asiassa tämän kansan joukossa paha merkki, ja sinua aletaan vältellä. En tiedä miten se maan alla toimii tosin.", Emare vastasi hajamielisesti toiselle, samalla kun silitteli Fabinin turpaa kevyesti yhä. Warren nosti taas kuononsa nähdäkseen miehen, tuhahti ja laski päänsä taas Emin syliin.
"Näetkö? Et saa edes koiraa seuraksesi, Cartsui... jäät ilman ystäviä. Se on valitettava tosiseikka. Ja en usko että saat alamaisiakaan, aivan sama kuinka vahva olet, niin ei sinusta ole vastusta haltioille, jos nuo liittoutuvat sinua vastaan. Sinuna joko muuttaisin tuota asennettasi muita kohtaan, tiedäthän itsekkin miltä tuntuu olla heikko, tai sitten tyydyt elämään Adrianin sisällä.... saaden joskus happihyppelyn.", Emare piti katseensa koko ajan koirassansa kertoessaan tuon. Cartuisksi nyt nimetty saisi luvan kuunnella mitä poika sanoi, mikäli tahtoi elää maan päällä! Mitä tuo luuli saavansa ilman tukea? E mitään, ja mikä pahinta, jos tuo laskettaisiin haltioiden viholliseksi, tuo tapettaisiin. Ihmiset tuon kimppuun kävisivät joka tapauksessa, kiitos suippokorvien.
"Enkä ymmärrä sinusta mitään. Olen vain lukenut paljon, ja seurannut ikkunastani miten maailma toimii."

[[Ärrär, en keksi >_< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ma Touko 23, 2011 9:22

Adrian Nibencarden

Mies tuhahti Emin tokaisulle. Vai alettaisiin vältellä? Ja mitähän hän oli viimeiset vuosikymmenet oikein kokenut? Olentoa myös ärsytti se kuinka poika jatkoi selostamistaan asioita, joista ei oikeastaan tiennyt mitään. Nuori haltia yhdisti miehen ilkeämielisyyden tyypillisesti jonkinlaiseen vastarintaan koko maailmaa vastaan. Ei olennon tavoitteet olleet lähelläkään moista, hän kyllä oli jo luovuttanut niiden suhteen jo aikaa sitten, jäljellä ei oikeastaan ollut mitään. Korkeintaan vain Adrianin kehon herruus.
Olento mulkaisi pahasti Emarea tuon todetessa ettei ymmärtänyt hänestä mitään, poikahan puhui itseään ristiin. Joten lakkaa selostamasta typerä päätelmiäsi joissa ei ole mitään perää! Olento kiivastui, joka ei oikeastaan ollut viisasta, miestä pyörrytti ja tämä joutui laskemaan päänsä vasten puunrunkoa, hengittäen jälleen hieman raskaammin.

//Ngkjdfhkadsjf keksin Cartsuille kivan menneisyyden, mutta eihän tota ääliötä saa mitenkään puhumaan siitä q__q //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Touko 23, 2011 10:01

Emare Rilien

Cartsui alkoi oikein huutamaan, ja nostamaan Emaren katseen tuohon. Hän näki sen, toisen vihan ja katkeruuden... Emare oli hetken hiljaa, katsoen toista vain surullisin silmin, ja kumartui sitten Warrenin korvan ääreen, kuiskaten tuolle jotain. Warren heilautti korviansa, katsoen isäntäänsä ihmeissään. Sen jälkeen valkoinen koira tuhahti, aivan kuin Emaren suunnitelmaa vastaan. Poika kuitenkin vain hymähti, nousten ylös seisomaan ja taputtaen koiransa kylkeä varovaisesti. Warren uikahti pari kertaa, katsoen isäntänsä perään kun tuo käveli Cartsuin vierelle, ja istahti lähes kiinni tuohon.
"Se on yhä Adrianin keho, joten jos aiot viedä sen saat luvan sietää minuakin!", Emi sitten ilmoitti topakasti, nojaten tuohon hiukan. Yrittäköön toinen mitä vain, jos tuo edes koettaisi työntää häntä pois hän purisi!
"Jos Adrian kestää minun sairauttani, niin kestän minäkin sinua, yhtä ärsyttäviä tapauksia kumpikin."

[[Huhhuh, Emi on kiukkunen x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ma Touko 23, 2011 10:29

Adrian Nibencarden

Olento hiljeni kummasti äskeisen kiivastuksen jälkeen, hänellä ei todellakaan ollut energiaa moiseen tai oikeastaan se johtui vain tästä kehosta, se oli huonossa kunnossa tällä hetkellä.
Mies nosti kätensä hetkeksi päätään vasten, kuin se muka auttaisi huonoon oloon. Olennon huomio kuitenkin kiinnittyi nuoreen haltiaan, joka oli noussut ylös ja nyt istahti hänen vierelleen. Emi ilmoitti että mies saisi luvan kestää häntä, olihan keho Adrianin. Kuulosti kuin poika olisi kiintynyt enemmän haltian kehoon kuin mieheen itseensä, sama se kuka sitä piti hallussaan. Tuskin asia kuitenkin noin oli, mutta olento sai vain moisen mielikuvan vihasta rapistuneella mielellään.
Lakkaa ärsyttämästä minua, en jaksa nyt! Mies äyskähti, kääntäen pojalle kylkensä, toisen ryhdyttyä vertaamaan häntä johonkin sairauteen. Olento ei tosiaan jaksanut. Hän sittenkin oli ollut oikeassa, toinen vain ilkkui ja nauroi hänelle vahingoniloisesti niin kuin kaikki muutkin.

//Ei se minusta niin kiukkuiselta vaikuta :D //
EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö