Promised journey


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Touko 12, 2011 3:40

Emare Rilien

Kun Adrian kiersi viimein toisen kätensä Emaren ympärille, tuo usklasi irroittaa toisen kätensä hevosen harjaksesta, ja painaa sen Adrianin kättä vasten. Hevonenkin oli hiljentynyt, ja Warren jolkotti heidän edellä, nuuhkien ilmaa ja häntä kevyesti heiluen. Emi sulki silmänsä, kevyesti hymyillen tuntiessaan Adrianin painavan hiukan häntä vasten, ja Emare teki samoin. Hevosen hiljenteässä vauhtiansa, yritti Emi sopeutua hevosen liikkeisiin. Mistä vetoa että hänen takamuksensa olisi tämän jälkeen aivan kipeänä? Aloittelijahan sai olla korkeintaan puoli tuntia hevosen selässä ensimmäisenä päivänään, sitten tunnin tauko ja taas pollen selkään, mutta eihän Emare sitä tiennyt. Hän vain piti kielen keskellä suuta keskittyen liikkeisiin. Tosin Adrianin mainittua metsän reunan, nosti Emare kulmiansa. Kauhistus, metsänreuna jo nyt? Pojalla sykki sydän jo siitä että sai olla kaupungin ulkopuolella... Pelon sijaan nuoren haltian silmiin ilmestyi innostunut tuike.
"Adrian.. kiitos.", Emare ei oikein tiennyt mitä sanoa pitkälle miehelle, joten hän päätti vain kiittää. Kyllä hänen äänestänsä kuuli, kuinka iloinen hän olikaan. Emi painoi päänsä sivuttain Adrianin rintakehälle, rentoutuen hieman. Reidet löivät hiljalleen toisiansa vasten hevosen käynnin lomassa, ja Warren juoksi taas edelle, jahdaten oravaa puuhun. Kurre jäi yläoksalle, ja Warren ponkaisi puuta vasten, haukahtaen pari kertaa hännän heiluessa vimmatusti. Ei se olisi kurrelle mitään pahaa tehnyt, kunan tahtoi vähän nuuhkia!

[[Kun en ole pohdiskeleva tyyppi x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Touko 12, 2011 4:58

Adrian Nibencarden

Metsän reunalle olisi vielä matkaa, ei Adriankaan tarkalleen tiennyt kuinka pitkästi. Saattaisivathan he erehtyä reitiltä, metsä oli sen verran iso. Kyllä mies oli siellä ennenkin kulkenut, mutta joka kerta se tuntui ja näytti erilaiselta, kuin taianoaasisesti muuttaisi muotoaan tunkeilijoiden varalta.
Ei kestä. Haltia vastasi Emaren kiitokseen takaisin, tuntien samalla kuinka poika rentoutui hänen otteessaan. Mies kohotti hivenen päätään, jotta näkisi minne he oikein olivat menossa, ei hän nyt antanut Fabinin määrätä reittiä. Eksyksissä he silloin varmasti olisivat. Hevonen näytti kuitenkin seuraavan koiran touhuja, tuo leikki kurren kanssa tai no jahtasi sitä puuhun.
Emi Adrian aloitti kiinnittääkseen nuoremman huomion. Haluatko että opetan sinut ratsastamaan? Ei sitä koskaan tiedä milloin joudut ohjaksiin. Mies totesi, ei heillä niin kiire ollut päästä metsän laidalle ja Fabinkin vaikutti sopivan rauhalliselta sillä hetkellä. Haltia tarjosi ohjaksiakin Emille, jalustimiin toista ei kannattanut vielä päästää, siinä olisi pieni vaivakin säätää jalustimet oikean mittaisiksi nuoremmalle.

//Tunteella kirjottaa nii hyvä tulee =w= //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Touko 12, 2011 5:18

Emare Rilien

Ei Emarea oikeastaan olisi haitannut, vaikka he olisivatkin eksyneet. Hän ei vaan meinannut uskoa, että he pääsisivät metsän laidalle jo päivän sisään, ellei kyseessä ollut tietysti metsäaukean raja... tai aavojen kenttien. Ja epäily vain vahvistui, kun Adrian antoi ohjakset hänelle. Emi näytti hetken säikähtäneeltä, mutta otti ohjat, miettien hetken miten tässä kävisi. Mieli rohkaistui, kun poika muisti, että hänen sukunsa oli sekä soturi- että kauppiassuku, joten hevosten käsittely kuului asiaan! Kaksoisveljet olivat hyviä ratsastamaan, ja Manwëkin oli kuulema ollut loistava ratsu mies ennen loukkaantumistaan. Emi puristi ohjaksia hiukan, vetäen henkeä, ja nostaen hiukan ryhtiänsä. Hevosethan kuulema aistivat pelon ja epävarmuuden, joten Emaren oli parasta edes koettaa esittää olevansa hiukan rohkeampi ja määrätietoisempi, mitä juuri nyt.
"Siinä tapauksessa pääsemme metsän laidalle vasta ylihuomenna!", Emi virnisti Adrianille, siirtäen katseen samantein takaisin eteen. Jotain hän hevosten ohjaamisesta muisti, nehän tottelivat enemmän painoa, eikö? Eli kallistus vasempaan, ja hevonenkin lähtisi sinne. Suitset olivat vain pysäyttämistä varten.

Warren tassutteli yhä heidän perässänsä, juosten sitten yllättäen hevosen eteen, päästäen kimeän haukun. Emi nykäisi suitsista tavallista lujempaa, ja löi Adriania siinä samalla vahingossa vatsaan kyynärpäällänsä.
"Anteeksi Adrian! Ei ollut tarkoitus!", poika inahti, mutta käänsi sitten katseensa taas koiraan, joka killitti häntä vaativasti, ja katsoi sitten kylän suuntaan. Emare huokaisi. Warren kai tahtoi että Emi palaisi takaisin kylään... Se ei pitänyt siitä, että nuori haltia menisi yhtään kauemmas, ainakaan vielä. Emaren katse koveni, ja hän vislasi koirallensa, joka alkoi vikisemään. Se oli huolissaan nuoresta isännästään!

[[Warren <3 ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Touko 12, 2011 6:22

Adrian Nibencarden

Adrian avusti ohjakset oikein Emaren sormien väliin. Mies höllensi otteensa ja seurasi hetken että ohjastaminen sujui ja vei sitten kätensä lepäämään pojan vyötärölle, nythän hän oli kyytiläinen ainakin puolittain. Mies naurahti pienesti Emin vitsailulle ja puisti päätään, kyllä he nyt aikaisemmin sinne pääsisivät, viimeistään alkuillasta.
Nuoremman ohjastus näytti sujuvan mallikkaasti, Fabin ei edes huomannut ohjastajan vaihtuneen, se jolkotti eteenpäin tyytyväisenä. Warren kuitenkin tuli yllättäen häiritsemään koko tilannetta, ilmeisesti Emare säikähti koiran kimeää haukahdusta ja nykäisi ohjista turhan lujaa, jolloin Adrian sai pojan olkapäistä vatsaan. Mies ynähti yllätyksestä, eikä Fabinkaan näyttänyt pitävän kovista otteista, se seisahtui kohotellen selvästi etukavioita ilmaan. Onneksi haltia ehti hätiin ja kurkotti kätensä hevosen kaulalle rauhoittavasti. Ei hätää Fabin, rauhassa. Adrian rauhoitteli eläintä joka pärskähtäen asettui aloilleen. Ei se mitään Emi, se oli vahinko. Mies hymähti nuoremman pahoitellessa äskeistä. Haltiankin katse kääntyi koiraan joka vikisi haluten selvästi että heidän täytyisi palata, tai Emin ainakin. Aiotko totella sitä? Adrian kysyi, katsahtaen nuoremman haltijan puoleen.

//Aww (:3 //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Touko 12, 2011 7:06

Emare Rilien

Adrian sai tilanteen taas hallintaan, mutta Emare menetti itseluottamuksensa hevosten kanssa ainakin tälle hetkeksi. Poika puri huultaan, Warrenin ulistessa yhä ja näyttäen anovalta.
".....En. En aio kääntyä vielä takaisin.", Emi veti henkeä ja katsoi koiraansa vakavana. Miten hän saisi sen kuriin? Yleensä telepaattinen viesti toimi hyvin, ja Emaren harvoin tarvitsi korottaa ääntänsä koiralleen. Nyt taisi kuitenkin aihetta.
"Warren! Pois tieltä.", poika napautti sitten, käyttämättä telepatiaa. Ääni kuului terävänä, ja Emin katseestakin puuttui se normaali lempeys. Warren uikahti taas, nostellen jalkojansa. Lopulta tuo painoi päänsä alas, ja hännän koipien väliin, siirtyen hevosen vierelle uikuttamaan. Emare huokaisi, häntä inhotti olla ilkeä äänensävyltänsä tai katseeltansa. Emi vilkaisi Adrianiin pahoittelevasti, antaen ohjat takaisin tuolle.
"Sinä hallitset tämän vielä paremmin. Minun on parasta odottaa kunnes Warrenkin tottuu retkeilyyn, ettei se vain pysäyttele useamman kerran...", tuo myönsi nolostuneena. Lisäksi Emi oli huomannut, että kun sai olla vielä hiukan rennommassa asennossa, niin epämiellyttävän mukavaa nytkytystä ei tuntunut. Hevosen askeleet kun saivat molempien jalat ja lantiot liikkumaan toisiansa vasten, vaikka sitä kuinka yritti estää, ja se sai Emin välistä kiemurtelemaan. Vaatteet kun tuppasivat nousemaan selkää pitkin siinä samalla...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Touko 12, 2011 7:36

Adrian Nibencarden

Ei Emare aikoisi kääntyä vielä takaisin, mutta kyllä heillä olisi vielä hyvä mahdollisuus siihen, jos poika tulisi katumapäälle.
Nuoremman tiukka komennus säpsäytti koko kolmikon, Adrian katsoi yllättyneenä ääneen puhunutta poikaa, Fabin käänsi korvansa äänen suuntaan ja Warren uikahti. Tietenkin mies huolestui saman tien pojan äänenkäytöstä, muttei kuitenkaan halunnut hössöttää, huolestunut katse sai nyt riittää. Koira siirtyi luimistellen hevosen vierelle ja näytti surkealta.
Miehen huomio kääntyi takaisin Emiin, joka ojensi ohjia takaisin hänelle, parasta vanhemman oli ohjata Warrenin takia, joka saattaisi tehdä moisen tempun uudelleen. Koira kuitenkin näytti sillä hetkellä siltä ettei koskaan tekisi niin, nuori isäntä oli komentanut tiukasti. Adrian otti ohjakset kyllä vastaan, mutta laski ne nyt hevosen kaulalle, kohoten hivenen ylös ja heilautti jalkansa Fabinin yli. Kevyesti mies liukui alas maan tasalle ja polvistui koiran eteen. Yritä ymmärtää että isäntäsi haluaa vain nähdä maailman, ei hänellä ole hätää kun sinä olet rinnalla ja minä myös. Adrian puhui Warrenille vaikka tiesi hyvin ettei koira hänen puhettaan ymmärtänyt, mies kuitenkin halusi antaa eläimelle luottavaisen tunteen siitä ettei poika ollut missään vaarassa tai tulisi olemaan. Ja nyt, näyttäisitkö meille tiellä tuolla terävällä kuonollasi. Adrian pyysi hymyillen, rapsuttaessaan samalla koiraa korvan takaa.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Touko 12, 2011 10:46

Emare Rilien

Emare puraisi huultaan, katuen hiukan terävää ääntänsä, mutta muuten ei Warren tottelisi, jos se tosissaan yritti kapinoida. Adrianin katse niskassa tuntui myös syyllistävältä, ja Emaren oli pakko hiukan kiemurrella. Adrian laskeutui alas lohduttamaan surkean näköistä koiraa, joka vain heilautti häntäänsä kevyesti, nostaen kuonoansa. Kun Adrian kyykistyi ja rapsutti, otti Warren tilaisuudesta vaarin ja alkoi nuolemaan miehen naamaa isolla kielellänsä. Iso koira oli katunut äskeistä yritystään koettaa estää lähtöä, mutta ei se sitä kauaa surulliseksi saanut. Emi hymähti pahoittelevasti, silittäen sitten Fabianin kaulaa äskeisen tempauksen takia. Hän oli pahoillaan hevosen puolesta!

Warren nosti taas päätänsä, johdattaen heitä metsän laidalle käyttäen kuonoansa selvittääkseen, oliko edessä vihollisia. Mutta Emare tunsi itsensä vihulaiseksi, ehkä hänen ei olisi pitänyt tiuskaista niin lujasti...

[[Ghaaaaaaah lyhyttä! ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Pe Touko 13, 2011 6:40

Adrian Nibencarden

Adrian pyyhki naamaansa hihaansa, tehtyään tuttavuutta Warrenin kielen kanssa ja nousi sitten ylös koiran kiiruhtaessa jo edelle häntäänsä heilutellen. Eiköhän se oppinut käskysi myötä, eikä tee sitä toiste. Mies totesi Emarelle, seuraten koiran menoa, mutta näki sitten liikettä sivusilmällään. Fabin otti jo askelia Warrenin perään, ei hevonen malttanut kauaa pysyä aloillaan. Fabin! Adrian älähti ehkä turhan kovaa, mutta mies vain säikähti että tamma lähtisi laukkaan minä sekuntina hyvänsä, Emihän oli yksin sen selässä! Mies kiirehti samalla ratsun vierelle ja nappasi tuon ohjaksista, nykäisten niitä. Fabin pysähtyi, se oli vain luimistellut kuultuaan haltian äänen. Älä minua sentään jätä kyydistä. Adrian hymähti hevoselle, astuen sitten satulan vierelle, kammeten itsensä takaisin selkään.
Oletko varma, ettet halua vielä ohjastaa? Mies varmisti vielä Emarelta, antaen nyt luvan Fabinin seurata koiraa.

//Ei haittaa ^w^ //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Touko 13, 2011 4:57

Emare Rilien

Niin, eiköhän Warren oppinut... Tosin Emare tunsi olonsa yhä kamalaksi. Fabian oli lähdössä liikkeelle, ja Emare tajusi asian vasta sekunnin ennen Adriania, hätkähtäen kevyesti. Samalla hän tarrasi jälleen kiinni hevosen harjaan, ohjakset kun roikkuivat hiukan liian kaukana hänestä. Adrian onneksi nappasi ohjaksista kiinni, ja nousi takaisin selkään.
"Ei... en halua...", Emi vastasi samalla kun nojasi hiukan eteenpäin hevosen selässä. Katse meni taas metsään, hän halusi katsoa sitä mitä ei ollut ennen nähnyt. Samalla hän puristi toisella kädellä viittaansa tiukemmin ympärille, tuntui siltä että se kohta irtoaisi. Toki, täällä oli lämmin, mutta olisi se viitta silti parasta ehjänä pitää. Muutama pikkulintu lensi vapaana taivaalla, ja Warren aloitti taas jykevän haukkunsa sen löydettyä kaniinin, jota se jahtasi innoissaan vähän aikaa, mutta palasi pian takaisin Fabianin rinnalle korvat pysyssä ja kieli ulkona. Emare meinasi jo sanoa jotain kanipaistista, mutta ei viitsinytkään. Hän kun ei osannut nylkeä tai metsästää, saatika tehdä itsekkään ruokaa! Joku jos olisi hänelle antanut pannun ja lihanpalan käteen, olisi Emare ollut hukassa!
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Pe Touko 13, 2011 5:20

Adrian Nibencarden

Ei Emare halunnut ohjastaa Fabinia ja Adrian tyytyi pitämään ohjakset itsellään, kyllä poika ehtisi vielä oppia. Warren näytti jälleen pitävän hauskaa erään metsänasukin kanssa. Kani juoksenteli koiraa karkuun, joka pian jättikin pienempänsä rauhaan kiirehtien takaisin Fabinin edelle, jolle haltia oli antanut käskyn kulkea reippaammin. Laukkaa se ei kuitenkaan ollut, puut näyttivät välillä kasvavan hyvin tiheästi, ei sitä koskaan tiennyt milloin jykevärunko tulisi tielle.
Matka jatkui leppoisasti eteenpäin, Emi näytti katselevan vierasta maisemaa tyytyväisenä, Adrian itse piti katseensa menosuunnassa Fabinin korvien välistä. Mies kuitenkin huomasi hevosen korvan kääntyvän ja värähtävän pienesti sivulle, se taisi kuulla jotain ja haltiakin tarkensi kuuloaan. Veden solinaa, lähellä taisi olla puro. Tuskin sinua haittaa jos pysähdymme hetkeksi? Adrian kysyi Emiltä ja ohjasti Fabinia kääntymään reitiltä vasemmalle. Lähellä taitaa olla jonkinlainen puro, Warrenilla ja Fabinilla saattaa olla jano. Mies totesi, auttaen samalla toisella kädellään oksia ja risuja pois edestä etteivät ne raapisi nuoremman naamaa, metsä oli aika sankka tästä kohtaa.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Touko 13, 2011 6:54

Emare Rilien

Kun Emare katsoi varmaan viidettä kertaa ohi menevää tammea, ennen kuin siirsi katseen taas eteen. Juuri ajoissa, pieniä oksia roikkui matalalla. Emare selvisi niistä vain kumartumalla, onneksi. Adrian mainitsi että lähellä saattoi olla puro, ja Emare vilkaisi pidempää miestä, katsoen sitten metsään.
"Pysähdytään vain. Eihän meillä mikään kiire ole.", Emare virnisti, tarkoittaen sitä. Kyllä hänelle olisi kelvannut yöpyä metsässä ennen laidalle saapumista, ettei tarvitsisi kiirehtiä ja stressata asiasta sen enempää. Tosin pieni suunnitelmallisuus oli ehkä ihan hyvästä, ettei mentäisi ihan hunningolle! Warren juoksi häntä korkealla edellä taas, sen saatuaan pienen merkinnän purosta, ja katosi pöheikköön. Emare kuunteli kuinka koiransa haukkui muutaman kerran, mutta hiljentyi sitten. Haltia ei huolestunut paljoakaan, hän tiesi mistä oli kyse, koira oli vain mennyt juomaan. Kuudes aistikaan ei varoittanut häntä mistään, joten oli turvallista...

Puro tuli esiin. Warren oli juossut siihen oikein kunnolla, ja Emare katui samantein ettei ollut paikalla aiemmin. Valkoinen turkki oli nyt nimittäin vaalean ruskea, Warren oli pyörinyt puron rannikolla pahemman kerran. Emi puraisi huultansa, ja katsoi sitten että pääsisikö alas kuivaamaan armaan lemmikkinsä. Siinä ei nokkaa kauaa tuhissut, ja Emare pääsi tutkimaan nopeasti repustansa pyyhettä...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Pe Touko 13, 2011 7:19

Adrian Nibencarden

Warren kiirehti jo muita edeltä puroa kohti, korkeat oksat eivät olleet koiran haittona. Fabinkin joutui hiljentämään askeliaan oksien tullessa ikävästi tielle, mutta pääsi suurimmitta vaivoitta eteenpäin.
Heleästi soliseva ja auringonvalossa tuikehtiva puro tuli viimein esiin. Warren oli ehtinyt viilentämäänkin itseänsä vaikkei sää nyt aivan helteinen ollut, mutta kai juoksennellessa tuli kuuma. Fabin pysähtyi puron rannalle ja Adrian höllensi ohjat, jotta tamma pääsi laskemaan pitkän kaulansa alas ja juomaan raikasta vettä. Emare näytti haluavan alas ja mies hiukan avittikin tuota, laskien myös pojan laukun olaltaan, ennen kuin liukui alas itse.
Adriankin asteli veden äärelle ja kyykistyi kauhaisemaan kämmenellään vettä juoden sitä. Se oli todella viileää, mutta raikasta, puhtaudesta puhumattakaan. Toivottavasti paikkojasi ei kolota, ensikertalaiset harvemmin eivät istu hevosen selässä noin pitkään. Haltia totesi, kääntäessään katsetta nuorempaan. Olihan se tältäkin kannalta hyvä, että he olivat pysähtyneet.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Touko 13, 2011 7:38

Emare Rilien

Ensinmäisen askeleen ottaessaan, tajusi Emare että jalat olivat melko epämiellyttävän tuntuiset. Joka askeleella Emare nosti jalkojansa ja ravisti sitä jonkin verran saadakseen veren kiertämään.
"Ei kolota tai mitään, mutta melko epämiellyttävä tunne on kyllä...", poika tunnusti, nostellen yhä jalkojansa kuin hevosen varsat ensilumen tullessa. Katse pysyi tiukasti jaloissa myös, ainakin siihen asti kunnes Warren päätti juosta purosta, ja loikata isäntäänsä vasten kaataen nuoren haltian. Emi päästi suustansa huudahduksen kaatuessaan takamusellensa, mutta koiran alkaessa nuolemaan hänenkin naamaansa, kuraten samalla tuon vaatteet isoilla tassunjäljillä. Emi sai napattua koiraansa molemmilta puolelta kasvoja, ja vedettyä turkista vähän kauemmas. Mutta kiukkuisuuden sijaan Emare hymyili, Warrenin kanssa oli ihan mukava peuhata. Iso koira otti askeleen taakse, kumartuen sitten ja alkaen sitten houkuttelemaan Emarea leikkiin mukaan. Haltia pörrötti koiransa päälakea, ja katsoi hetken että miten pääsisi ylös koukistamatta jalkojansa, ei tuntunut kovinkaan mukavalta.
"Eh, näyttää siltä että minun pitää kuivata Warrenin lisäksi myös itseni....", poika huomautti, kun Warren ravisti turkkiansa kuivaksi Emaren vierellä. Onneksi pojalla oli pyyhe käsissänsä, jonka hän oli kaivanut esiin.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Pe Touko 13, 2011 8:11

Adrian Nibencarden

Adrian katsoi Emarea pahoittelevasti, tuon vastatessa että tunne oli epämiellyttävä, no parempi se kuin kävelystä uupuminen ja kyllä tuo pitemmän päälle siihen tottuisi.
Mies oli nousemassa ylös kyykystä, pyyhkien kättään hihaansa, kun kuuli nuoremman huudahtavan. Säpsähtäneenä haltia katsahti poikaa uudemman kerran, mutta näki vain koiran pojan päällä iloisena, kastellen nyt tuonkin. Adrian naurahti pienesti aika suloiselle näylle ja asteli nyt kaksikon vierelle, varmistaen tarvitsiko Emi apua. Ei tuo tarvinnut, kyllä koira osasi sen verran varoa siroa isäntäänsä, joka kampesi nyt itsensä ylös.
Täytyykö sinun vaihtaa vaatteesikin? Mies kysyi, Emaren todettua että hän oli Warrenin tapaan kuivausta vailla ja siltä se tosiaan näytti. Tauosta tulisi hitusen pidempi mitä Adrian oli ajatellut, Aurinkokin kertoi että kello läheni myöhäistä aamua. Ehkeivät he iltaan mennessä ehtisi metsän laidalle, muttei sillä ollut väliä.

//Lyhyttä, keksitään jotain jännää =n= //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Touko 13, 2011 8:49

Emare Rilien

"Ei sentään, kunhan vain saan kasvot kuivaksi... Vaatteet kuivuvat kyllä tässä lämmössä, ja vain viittani kastui astetta pahemmin.", Emare myönsi, mutta olisi silti mieluusti kuivannut kasvonsa johonkin muuhun kuin hihaansa. Joten, pyyhe käyttöön, naama kuivaksi, ja sitten varovainen kyykistyminen. Poika pyysi koiraansa lähemmäs, ja Warren tassutteli pojan eteen. Emare rupesi pörröttämään Warrenin turkkia pyyhkeen kanssa. Miten kovaa tuo ikinä ravistelisikaan itseänsä, niin täysin kuivaksi se ei saisi itseänsä. Emare keskittyi täysillä kuivaamiseen, pyyhkien myös Warrenin tassunpohjat vaikka turhaa se olikin, kohta ne menisivät taas likaiseksi. Mutta ainakaan sinne ei tarttuisi mitään turhaa. Emi pudisti pyyhettä jonkin verran, ja jäi katsomaan siihen jääneitä ruskeita viiruja.
"Tästä taisi tulle Warrenin oma pyyhe... Ellei tätä pestä jossain.", poika naurahti kevyesti, ja pudisti sitä yhä, että saisi sen kuivemmaksi. Aivan kuten Warrenin turkki, ei tätäkään saatu kuivaksi vain ravistelulla. Mutta eihän sitä märkänäkään voinut tunkea takaisin laukkuun, se homehtuisi!

[[Jätän sun vastuulle sen nyt x'D Aivot lagaa. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö