Why hello there || sovittu

[Kitty]

Miki

Mies oli tyttöä nopeampi ja kerkesi vielä paiskata tämän maahankin, ilmat menivät pihalle ja ennenkuin tyttö kerkesi ylös niin istuikin mies jo alas. Mies tarrasi tytön molemmista käsistä painaen ne maata vasten, tästä olisi hyvin vaikea, oikeastaan mahdoton päästä pakoon. Miki veti syvään henkeä, mit' tuohonkin nyt sanoisi ? Mies vaikutti sen verran jääräpäiseltä ettei pelkkä puhe auttanut. "Et jätä paljoa vaihtoehtoja !" Miki ärähti koittaen saada jollain ilveellä rusautettua miestä nivusiin.

//Hmmm... Jos sensei rientää viimetingassa apuun ? //

[Aksutar]

// Kuten sovittu, tunkasen nyt ton Dariuksen tähän mukaan //

Alf, Darius

Mikin vastarinta sai Alfin vain hymyilemään. Hän oli liian konkari näissä hommissa ja osasi ottaa huomioon kaikki mahdolliset tavat joilla alistettu osapuoli pystyisi hyökkäämään.
"Etkä sinä jätä minulle pahemmin vaihtoehtoja" Alf totesi virnistäen samalla kun nojautui lähemmäksi tyttöä.
Kuitenkin, Alf hyppäsi nopeasti pois ja kauemmas, jätteän Mikin rauhaan. Puoliverisen katse oli noussut ylös ja virne tuon kasvoilta oli pyyhkiytynyt kuin tuhka tuuleen.
"Yhäkö sinä naisia ahdistelet ihan vain huviksesi, Eregion?"Kuului tuntematon ääni puiden oksien seasta. Selvä miesääni puhui haltiakieltä, saaden puoliverisen naurahtamaan kuivasti. Mitään tuo ei kuitenkaan sanonut.
Äkkiä puista lennähti nuoli kohti puoliveristä. Alf ehti nipinapin väistämään sen, mutta näki parhaimmaksi perääntyä pois. Puoliverinen oli täysin tietoinen kuka puussa oli ja tiesi, ettei tuolle tulisi pärjäämään tässä ympäristössä. Joten pukinparta otti ja poistui paikalta, nopeasti ja sulavasti.

Hetken hiljaisuus seurasi Alfin lähtöä. Puussa kykkinyt eliittikenraali mietti pitkään, olisiko pitänyt lähteä vanhan tuttunsa perään, mutta jätti sen sikseen. Hän ehtisi päästää tuon sekasikiön pois päiviltään myöhemminkin. Lopulta tummansiniseen, hupulliseen viittaan sonnustautunut kenraali hypähti alas puusta, muutaman metrin päähän Mikistä. Mies seisoi paikoillaan, selkä suorana sanomatta mitään. Keltaiset haukansilmät katselivat tyttöä päästä varpaisiin, kunnes katse kiinnittyi tuon kasvoihin.
"Kerro nimesi" Mies totesi haltiakielellä tytölle. Riippuen tuon vastauksesta, Darius harkitsi mitä tuon kanssa tekisi, Koska Mikillä oli huppu päässä, ei kenraali osannut sanoa oliko tuo ihminen vai haltia. Velvollisuuksiinsa kuului päästää hengestään jokainen ihminen tai noiden puolella oleva henkilö...

[Kitty]

Miki

Tilanne oli suorastaan piinallinen, ei mitään mitä nuorukainen olisi voinut tehdä jotta olisi päässyt pälkähästä. Pian kuitenkin neitoa ahdistellut mies kaikkosi kauemmas. Kauempana oleva ääni kysyi ahdistelijalta että vieläkö hän jaksaa tätäkin ihan vain huvikseen tehdä, tuon sian nimikin tuli ilmi, Eregion. Paikalle tullut mies ampui toista joka kuitenkin väisti täpärästi. Miki seurasi tilannetta maasta käsin ja hieman hämmentyneenä. Pian tummahiuksinen mies katosikin metsään ja toinen, huppuun sonnustautunut mies tuli esille. Tuo seisoi vain parin metrin päässä, ylväänä ja hyvässä ryhdissä.
Mies oli auttanut Mikiä ja puhui haltiakieltä, johon neito tietenkin samaisella kielellä vastasi. "Miki Aqua on nimeni, kiitos avusta." Tyttö sanoi nousten hitaasti ja varovaisesti seisomaan. "Tunsitko tuon sian ?" Miki kysyi uudelleen miettien samalla kuinka viisasta oli liikkua tuon ahdistelijan tutun seurassa ? Tosin ei ainakaan vaikuttanut siltä että noilla kahdella olisi lämpimät välit.

[Aksutar]

Darius

Tyttö esitteli itsensä Miki Aquaksi, kiittäen kaupanpäälle avusta. Darius ei vastannut mitään tuon kiitokseen, sillä ei pitänyt pelastamista minkään arvoisena, eikä nähnyt sitä mitenkään erikoisena sankaritekona omalta osaltaan. Toiselle Darius saattoi olla sankari, mutta omissa silmissään kenraali ei ollut lähellekkään sitä.
Miki kyselikin pian tunsiko Darius äskeisen sikamaisen olennon. Darius nyökkäsi pienesti ja vilkaisi suuntaan, johon puoliverinen oli painellut.
"Nuoruudesta tuttu puoliverinen" Kenraali totesi lyhyesti ja ytimekkäästi, kääntäessään katseensa takaisin Mikiin ja otti asekeleen lähemmäksi tuota.

"Seuraava kysymys lienisi oletko kunnossa, mutta en vaivadu kysymään sitä sinulta" Kenraali kommentoi Mikille. Tuo ei näyttänyt kärsivät ulkoisista vammoista eikä itkenyt, joten Darius oletti, ettei puoliverinen ehtinyt tehdä tuolle mitään kurmuutusta kummempaa. Mikäli mustelmia oli saanut, siitä sai syyttää vain itseään. Mitäs liikkui metsässä. Näin ainakin Darius ajatteli.
"Missä asut?" Oli seuraava kysymys kenraalilta, samalla kun tuo laittoi kädessään olleen jousen takaisin selkäänsä.

[Kitty]

Miki

Jaa että nuoruudesta tuttu ? No miten vain, ei neito viitsinyt alkaa enempää tonkimaan toisen asioita. Miehen outoon kommenttiin neito vain totesi että harva vaivautuu kysymään onko toinen kunnossa. Niin harva oli nykyää kiinnostunut toisen hengestä tai elämästä.
Tyttö kurtisti kulmiaan toisen kysyessä missä hän asui, jaa missä sitten vain on katto päänpäällä kai ? "Mitä sinä sillä tiedolla teet ?" Miki kysyi mietteissään, samalla hän sai jonkinaikaa pohtia vastaustaan, ei hän tavallaan asunut missään. Kotiin ei ollut enään asiaa ja Clarencen sekä Gerardin koti ei ollut hänen kotinsa, joten periaattessa hän ei vain asunut missään. "Aivan, kuka sinä olet ?" Miki hoksasi vielä heittää perään, olihan se nyt kohteliasta kysyä toisenkin nimeä.

[Aksutar]

Darius

Kenraali ei voinut olla hymähtämättä Mikin kommentille toisten huolenpidosta toisia kohtaan. Tuo puhui nyt väärälle henkilölle välittämisestä. Darius ei voinut välittää vähempää kenestäkään ulkopuolisesta, joka ei kuulunut hänen elämäänsä millän tavalla.
No, tyttö vastasi melko töykeästi Dariuksen kysymykseen siitä, missä tuo asui. Kenraali ei edes vaivautunut vastaamaan tuon kysymykseen, vaan tuijotti tyttöä näyttämättä mitään reaktioita tuon suunliikkeisiin. Pian tuo kysyikin, kuka Darius mahtoi olla. Kenraali katsoi pitkään toista, kunnes hymähti pienesti.
"Darius Winder, yksi neljästä eliittikenraalista... Mutta mitäpä sinä sillä tiedolla teet" Kenraali vastasi lopulta, katsoen merkittävästi kulmiensa alta neitokaista.

Hetken mustahiuksinen kenraali tuijotti tyttöä, kunnes käänsi katseensa pois ja lähti kulkemaan mitään sen paremmin sanomatta kohti haltia kylää, hitaasti mutta varmasti.
Tyttö tehkööt mitä halusi, seurasi jos seurasi, mutta tuo ei näyttänyt olevan enää avun tarpeessa. Lisäksi koppava vastaus hänen kysymykseensä oli saanut kenraalin miettimään, kannattiko hänen - näin lyhyt pinnaisena miehenä - pysyä tuon neidin lähettyvillä.

[Kitty]

Miki

Mies oli siis eliittikenraali ? Eh ohops. Toinen vastasi yhtä koppavasti kuin neitokin oli vastannut ja silloin hoksasi Miki että olivi voinut kohteliaampikin olla. Mies teki täys käännöksen ja lähti jatkamaan matkaansa kohti haltia kylää aivan kuin Mikiä ei olisi ollut olemmassakaan.
Tyttö pisti juoksuksi ja nykäisi toista hihasta. "Mutta hei oikeasti, kiitos." Nuorukainen sanoi vakavana, kait hän olisi itsekkin selvinnyt, tai sitten ei miten vain niin tuo auttoi kummasti. Sitten tyttö jo päättelikin ettei hänen seuraansa kaivata ja hän suuntasi hieman syrjemmälle kohti metsää, jos kenraali nyt perässä tulisi niin voisi siitä keskustelu syntyäkkin, mutta jos ei niin eri teille he menisivät.


//Hasaa, jätetäänkö tähän ? Kiitos peliseurasta =D