Varasko? || Sov.

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Varasko? || Sov.

ViestiKirjoittaja Templer » 29 Heinä 2011, 12:42

Frederic

Fred istui mökissään hieman tylsistyneenä, hänen olisi pitänyt lähteä jo aikoja sitten metsästämään, mutta kuumuus oli ajanut hänet viileän mökin sisään. Silti hän nousi, otti keihäänsä, sekä puukkonsa ja lähti ulos mökistä. Tällä kertaa Fred menisi metsälle jalan, joten hän kävi vain moikkaamassa hevostaan, joka steppaili hermostuneesti vajassa.
"Et tule tällä kertaa mukaan, okei?" Fred kuiskasi hevosen korvaan. Sleipnir hämmästyi heti, miksei hän saanut lähteä mukaan? Fred taputti hevosen selkään ja sulki vajan oven. Sitten hän lähti kepein askelin kohti metsää.

Pian hän kuulikin jo jonkun rapistelevan puskassa. Fred astui lähemmäs puskaa. Pian hän oli hiippaillut puskan viereen ja silloin hän kurkisti puskan taakse. Sen takana laidunsi hyvin äänekkäästi pienikokoinen, mutta hirven näköinen eläin. Fred iski keihäänsä eläimeen, joka parahti ja kuoli siinä samassa.

Tyytyväisenä saaliiseen Fred nosti sen olkapäälleen ja lähti etsimään lisää saalista, sillä hirvieläin oli aivan liian pieni ainoaksi saaliiksi. Fred pyyhki pari hikikarpaloa otsaltaan, oli aivan liian kuuma, mutta saalista oli saatava. Pian Fred kuuli juoksemista, pientä töminää. Itseasiassa niin vaimeaa että se olisi hyvin voinut kuulua jänikselle. Fred tarkastel ympäristöä ja kuunteli tarkasti. Pian jänis juoksikin kauempana ja Fred syöksyi perään, vaikka tiesi, ettei voittaisi jänistä juoksukilpailussa.
Fred heitti keihäänsä, joka osui maahan jäniksen eteen. Se ei ollut Fredin suunnitelma, mutta toimi silti, koska jänis kääntyi peloissaan juoksemaan toiseen suuntaan. Fred otti nyt puukkonsa ja hetti senkin. Se osui jäniksen kylkeen ja jänis kuoli nopeasti. Fred kävi poimimassa jäniksen olalleen ja otti keihäänsä, sekä puukkonsa käsiinsä. Hän laski kummatkin saaliinsa maahan ja meni itse kauemmas varjoon makaamaan. Oli kuuma, ja kukaan ei voinut pakottaa häntä rämpimään takaisin kotiin vielä. Hän voisi vain tässä hetken odottaa, että ilma viilenisi...

//Tuossapa tuo Lotdowille, jos hänelle käy? (: //
Templer
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 30 Heinä 2011, 14:10

Randy

Randy koikkelehti metsikössä sinne tänne ja tuonne. Hän tarkasteli ympäristöä, eikä siinä näkynyt mitään muuttunutta. Samat puut, nurmikko, hiljaisuus. Ei edes perhosia. Randy nojasi puuhun ja huokaisi.
"Minulla on tylsää!" hän huusi metsikköön vaikka tokkopa kukaan vastaisi. Hän nousi ylös puuhun ja kapusi aina latvaan asti. Siellä ei ollut sen viileämpi kuin alhaallakaan. Randy katseli puiden täyttämää maisemaa ja kauempana nousi savua. Lienikö ihmisten kylä sielläpäin vaiko kenties maastopalo tai jotain vastaavaa? Randy laskeutui alemmas puun runkoa pitkin ja jatkoi matkaansa eteenpäin oksia pitkin. Hän pysähtyi kun huomasi maassa makaavan jotain. Randy loikkasi alas puusta. Kuolleita eläimiä? Randy ei humannut että kukaan olisi lähistöllä. Hän nuuhkaisi parikertaa kuolutta jänistä ja hirven vasan näköistä sorkkaeläintä. Randy nosti jänksen takajaloista ilmaan. Kuka ihme jättää hyvää lihaa metsikköön? Hän huomasi jäniksen kyljessä olevan haavan. Oliko joku tappanut sen huvin vuoksi? Randy katsoi vielä oliko kukaan lähistöllä ja nosti sitten molemmat elikot olalleen ja lähti kävelemään poispäin. Kaipa nekin voisi syödä...

//And here I am! Tästähän tulee jännää.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Templer » 31 Heinä 2011, 01:37

Frederic

Fred säpsähti hereille puoliunestaan. Hän katsoi kohti saalistaan ja huomasi sen luona kukkelehtivan olennon. Fred oli liian kaukana nähdäkseen, oliko kyseessä ihminen, haltia vai joku muu, mutta saaliista hän välitti ja kun tuo nosti saaliin olalleen, Fred otti keihäänsä, hän ie halunnut huutaa, jos varas lähtisi pakoon. Helpointa olisi jos hän seuraisisi perässä, jos sekään oli mahdollista. Kunhan tuo ei juoksisi. Fred lähti puolijuoksua kohti saalis varasta ja kun hän oli tarpeeksi lähellä, hän heitti taitavasti keihäänsä tuon eteen, koska olihan se toiminut jänikselläkin.
"Hei! Laske ne alas, senkin varasteleva liero!" Fred huudahti olennolle kuulostaen ärtyneeltä.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 31 Heinä 2011, 10:36

Randy

Keihäs suhahti Randyn jalkojen eteen ja hän teki säikähtäneenä hypyn ilmaan. Kuka? Minäkö? Randy huomasi miehen vähän matkan päässä hänestä. Eipä tämä ainakaan liian ystävälliseltä näyttänyt. Väittikö se Randya varkaaksi? Kehtasikin!
Minähän nämä löysin! Luuleeko tuo saavanne tuosta vaan? Randy mietti eikä hänen mielessään käynyt minkäänlaista ajatusta että tuo olisi ne molemmat metsästänyt itse. Lähin puu oli noin viiden metrin päässä vasemmalla. Hirviotusta Randy ei jaksaisi nostaa mutta jänisi menisi. Hän laski hirviotuksen maahan ja katsoi jänistä kädessään. Ei kukaan hermoja voisi ehkä menettää jos hän vähän lainaisi sitä. Palautuksesta ei puhuttaisi mitään.
"No pidä sitten. Heippa!" Randy sanoi ja nappasi jäniksen mukaansa. Hän jarrutti puun juurelle.
Ja tietysti minun pitää tarvita kaikkia raajojani aina näinä hetkinä! hän nurisi mielessään. Randy ei viitsinyt vilkaista oliko mies lähtenyt jo perään. Hän laittoi jäniksen käpälästä roikkumaan suuhunsa, niin karvaiselta kuin se maistuikin. Randy tarrasi oksista ja kapusi nopein liikkein ylöspäin. Hän otti jäniksen pois suustaan ja sylki karvoja ulos.
"Toukat maistuvat paremmalta", hän köhi ja katsoi takaisin alas mieheenpäin. Hän keikutti jänistä ilmassa.
"Vieläkö aiot seurata?" Randy kysyi. Hänestä tämä alkoi pikkuhiljaa tuntua leikiltä. Hän jäi kyykkimään puun oksalle ja odoti miehen siirtoa.

//Tämähän on hauskaa! :D
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Templer » 31 Heinä 2011, 21:50

Frederic

Nyt tuo otus (joka ei selvästikään ollut ihminen) lähti kiipeämään puuhun. Hän jätti hirviotuksen maahan, mutta Fred halusi jäniksensäkin takaisin.
"Pakene sitten puuhun." Fred mutisi ja juoksi tuon perään.
"Okei. Mihin aijot nyt mennä?" Fred kysyi pilkkaavalla äänellä. "Voin odottaa tässäkin." Fred jatkoi pirullisesti hymyillen. Fred ei tuntenut tuon otuksen taitoja ja hän voi vain toivoa, ettei tuo nyt pääsisi karkuun millään keinolla. Fred oli piminut keihäänsä ja piteli sitä nyt kädessään, hän voisi koettaa heittää sillä otusta, mutta riskit olivat suuret, jos se saisikin keihään itselleen. Fred mietti hetken mitä tekisi, sillä hän ei lähtisi kiipeämään puuhun... se työ oli oraville.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 31 Heinä 2011, 22:29

Randy

Randy vilkaisi alaspäin, sitten sivulle. Puita oli aika tiuhaan vähän matkan kuluttua mutta hänen ja toisen tammen välissä oli hypyn paikka.
"Katso ja opi!" Randy huusi alhaalla olevalle miehelle. Hän loikkasi parin oksan kautta seuraavaan puuhun jäniksen kanssa. hän otti toisella kädellä oksasta kiinni ja jäi roikkumaan siihen. Minnekkäs nyt? Randy yritti keinutta itseään vauhtiin joka taisi näyttää aika epätoivoiselta puuhaöta. Sitten hän heilautti itsensä paksumalle oksalle. Hän nousi seisomaan sen päällä ja näytti kieltä miehelle.
"Hahaa! Taisinpa sittenkin päästä pakoon, mutta hei, minähän tein sinulle palveluksen. Sinun ei tarvitse jäädä siihen kyykkimään", Randy huusi ja heilutteli jänistä kädessään. Hän ajatteli että tästä saattaisi tulla hauskakin hippasleikki.
"Tehdään näin: jos saat minut kiinni saat jäniksen. Tietysti sinun pitää joko tulla ylös tai saadat minut alas!" Randy huikkasi ja hymyili niin että hammasrivistö näkyi.
"Ainiin ja tiedoksi", Randy sanoi ja kaivoi esiin yhden pitkistä heittoveitsistään. "Minullakin on leluja jos tämä juttu lähtee raa'aksi", hän jatkoi ja hymyili tälle.
"Aloitetaan hippa!" hän huudahti ja päästi ääntelynsä. Hänen suusarvensa työntyivät taas ulos suusta. Randy pyörähti ympäri ja jatkoi matkaa oksia pitkin.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Templer » 01 Elo 2011, 06:02

Feredric

Fred katsoi epätoivoisena kun tuo hyppäsikin toiseen puuhun. Ei voi olla totta. Miksi näin? ja miksi minulle?! Fred ajatteli näreissään. Kun tuo keikkui oksalla Fred toivoi hänen tipahtavan, mutta ei. Tuo hypääiskin jykevämmälle oksalle. Frediä ei tuon veitset hetkauttaneet, vaan hän halusi saaliinsa takaisin.
Hippa? Fred ajatteli näreissään. Tuohan pisti asian vielä leikiksi, vaikka olio juuri syylitynyt rikokseen... Fred huokaisi ja lähti tuon perään juoksemaan, kunnes tup päästi ääntelynsä ja Fred pysähtyi hetkeksi. Ei jumankekka. Tästä tulee mielenkiintoista... Fred ajatteli tuijottaen karkaavaa otusta. Nyt hän katui, ettei ollut ottanut hevosta. Oli vieläpä niin kuuma, ettei Fred olisi millään jaksanut kuntoilla. Hänellä ei kuitenkaan ollut muuta mahdollisuutta, kuin juosta, jos hän halasi saaliinsa takaisin. Fred oli poiminut hirven, koska ei tiennyt palaisisiko takaisin tänne ja jos joku veisi senkin, niin oli partasta pitää se mukana.
"Senkin varasteleva mikä-lie" Fred murisi ja juoksi tympääntyneenä.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 01 Elo 2011, 07:31

Randy

Jes! tyyppihän sai leikistä nopeasti kiinni! Randy ajatteli innostuneena ja loikki oksalta toiseen. Hän pysähtyi aina parin puun välillä ja katsoi että mies jaksaisi juosta. Lämmin päivä tällaiselle, mtta se nyt oli kestettävä. Randy loikki ajatuksissaan ja oli jo pudottaa jäniksen. Hän katsoi sitä ja sitten vasta hänelle juolahti jotain mieleen.
Huh? Entäs jos tyyppi oikeasti saalisti sen itse? Randy harkitsi joheittävänsä sen miehelle, muttei viitsinyt. Vastahan tämä leikki alkoi.
Randy ravisti päätään saadakseen ajatuksensa kasaan ja kapusi astetta ylemmäs puuhun. Helppoa kuin mikä ja kaikenlisäksi tyyppi oli ilmeisestikkin enemmän maamiehiä kun ei se puuhunkaan kiivennyt. Randy hidasti vauhtiaan ja jäi istumaan oksalle. Hän etsi miestä katseellaan.
"Eikai se vielä lopettanut?" Randy kysyi ääneen. Vai oliko tämä vain piilossa?
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Templer » 02 Elo 2011, 11:25

Frederic

Fred juoksi minkä jaloistaan pääsi ja häntä ärsytti hyvinkin paljon, koska tuon piti jäädä aina välillä odottamaan, olihan siinä hyvätkin puoensa, sillä tuo liikkui nopeasti, mutta se muistutti Fredia jokakerta siitä, että hän oli hidas. Fred vislasi, hän ei tiennyt missä kohtaa metsää oli ja kuinka pitkä matka hänen mökilleen oli, mutta jos Sleipnir kuulisi vihellyksen, se voisi tulla hätiin. Yleensä hevosta eivät olleet vajan ovet pidätelleet, mutta Fred toivoi, ettei hän ollut sitonut hevosta kiinni, sillä silloin sen pako olisi vielä vaikeampi. Nyt kun tuo rupesi kiipeämään ylemmäs, Fred tiesi hetkensä tulleen, hän kiihdytti ja pääsi läheisen puskan taakse piiloon, sillä jos tuo ei tiennyt missä hän oli, tuo voisi jopa laskeutua puusta. Fred meni nopeasti, mutta hiljaa seuraavan esteen taakse, kunnes hän oli hivuttanut itsensä hyvin lähelle tuon puuta. Juuri kun Fred ajatteli, että voisi kiivetä puun toista puolta, saapuikin paikalle Sleipnir, joka kovaäänisesti ilmoitti Fredin olin paikan. Fred toivoi, ettei otus puussa ollut huomannut häntä, vaan luulisi hevosen sattuneen paikalle...
Templer
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 02 Elo 2011, 13:44

Randy

Hevonen keskellä metsää? Randyn silmät suurenivat kun hän huomasi harmaan hevosen. Se oli varmaan eksynyt pöheikköön. Randy katsoi ympärilleen. Miestö joka halusi jäniksen ei näkynyt. Randy päätti kuitenkin olla varoivainen jäniksen suhteen ja jätti sen oksalle makaamaaan. Hän laskeutui puusta ja meni vähän matkan päähän hevosesta.
"Huh, onpas sinulla monta jalkaa", hän sanoi hevoselle ja otti askeleen pari lähemmäksi. Hevonen katsoi enemmön puun taakse kuin häneen. Liekö siellä toinenkin hevonen piilossa? Randy koikkelehti puun luokse ja vilkaisi sen taakse. Eipä ollut hevonen vaan se sama miekkonen. Taisipa hevonen kuuluä hänelle.
"Siellähän sinä olet! Minä jo ihan luulin että lopetit hippasleikin puolessavälissä", Randy hihkaisi innostuneena ja meni miehen eteen seisomaan.
"Kiva hevonen muuten. Se taitaa olla sinun?" Randy huomautti ja kaatsoi hevosta joka seisoi samassa kohdassa edelleen.
"Joko jatketaan?" hän ehdotti tyytyväisenä ja oli jo valmis pinkaisemaan takaisin puuhun.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Templer » 03 Elo 2011, 20:48

Frederic

Fred pysyi liikkumattomana, kunnes tuo otus tulikin hänen luokseen.
"öööh.." Fred sanoi, kun varas rupesi puhumaan leikkivään sävyyn. Pitikö tuo häntä pilkkana kun oli juuri anastanut hänen omaisuuttaan?
"O-onhan tuo minun hevoseni, joo." Fred sanoi vieläkin ymmällään, kunnes hän virkisti mieltään ja ajatteli selkeämmin.
"Minä en tahdo leikkiä, tahdon saaliini takaisin, senkin varasteleva... varas!" Fred tiuskaisi ja otti uhkaavan askeleen lähemmäs tuota. Sleipnir katsoi heitä ihmeissään ja tökki turvallaan Frediä selkään.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 03 Elo 2011, 22:36

Randy

Mieshän olikin kiukkuisempi kuin luulisi. Randy astahti eteenpäin myöskin ja irvisti sarvihampaillaan.
"Hei kuule ukko, vaikka olen lyhyt et silti halua kanssani tappelemaan!" hän sihahti ja oli jo valmis kiskomaan puukot esiin. Hevonen ei näyttänyt pitävän siitä että he tappelivat ja ilmaisi mielipiteensä tökkimällä tuota miestä selkään.
"Eikun hetkinen? Saaliisi, eli sinä siis pyydystit sen itse?" Randy mieleen juolahti viimein sekin ajatus. Pahus, kun olen tyhmä! Tottakai se oli tuon! Randy huokaisi mielesään. Hän vilkaisi puun oksalla roikkuvaa jänistä.
"Ja minäkun ajattelin syöväni sen", Randy totesi haaveillen jänispadasta. Hän lähti laahustamaan takaisin puulle.
"Odota niin haen sen sinulle", hän totesi ja pomppi takaisin puuhun. Hän sai jäniksen käteensä ja loikkasi takasin alas. Hän meni miehen luokse pettyneenä. Miksi kaikki on jonkun omaa? Randy ojensi jäniksen takaisin. Hänen vatsansa murisi jo nälästä ja Randyn teki kamalasti mieli vetää jänis äkkiä takaisin itselleen. Käsi ihan tärisi ilmassa. Randy ei voinut vastustaa tunnetta ja veti jäniksen takaisin ennenkuin mies ehti tarrata siihen.
"Ämm... Voitko todistaa että se on sinun?" Randy kysyi saadakseen aikaa keksiä jotain. Oli se sitten päätöntä tai järkevää.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Templer » 04 Elo 2011, 12:46

Frederic

Fred rupesi hymyilemään, kun tuo vihdoin rupesi tajuamaan tilanteen, mutta kun tuo ei antanutkaan jänistä, vaan vaati todisteita Fred huokaisi.
"Olen metsästäjä, minulla on puukko, jossa on tuon jäniksen verta." Fred sanoi närkästyneenä.
"Usko vain, se on minun saaliini." Fred sanoi hieman rauhallisemmin. Fred puristi puukkoaan varmuuden vuoksi.
"Anna se jänis minulle." Fred sanoi tiukasti ja koetti kaapata jäniksen käsiinsä.
Templer
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 04 Elo 2011, 13:26

Randy

Mieshän oli päällekäyvä. Randy meinasi jo sanoa että pyydö kauniisti, muttei viitsinyt. Toinen vaihtoehto olisi että hän nyt käännähtäisi ympäri ja varastaisi jäniksen. Kolmas vaihtoehto oli totella mukisematta.
"Nooh, hyvä on", Randy sanoi ja antoi jäniksen miehelle. Harmi, muttei voinut mitään.
"Minä olen muutes Randy", Randy sanoi ja veti suusarvensa takaisin piiloon, ettei puheensa kuulostaisi sellaiselta sössötykseltä. Tyyppi oli siis metsästäjä ammatiltaan. Tuskinpa sellainen kuin Randy oli, tämä mies varmaan tyytyisi pupuihin.
"Itse asiassa minäkin olen metsästäjä!" Randy hihkaisi ja osoitti itseään hymyillen. Ehkäpä tuo antaisi anteeksi Randyn pienen erheen kun tässä juttu alkoi paremmin sujua. Randy tutkiskeli miestä.
"Etpä ole sinäkään femuri", Randy huokaisi ja toivoi jo löytävänsä saman rotuisen Cryptiltä. Hän oli ainoa omaa lajiaan tällä saarella, ellei sitten jossakin ollut jokunen piilossa. Randy katsoi miestä vielä toivoen että tämä sanoisi:
"Nojaa, en minä tätä tarvitse. Oleppa hyvä!" Ajatus sai Randyn kielen ulos suusta ja silmät suurenemaan. Randyn näytti hetken aikaa mielisairaalta kunnes hän huomasi kiskaista kielensä takaisin suuhunsa.
"Umm, niin tosiaan. Tuota, voisinkin tästä vaikka etsiä jotain syötävää", Randy sanoi ja alkoi tiirailla lähimaastoon josko jostakin pomppaisi jotakin mielenkiintoista esille.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Templer » 05 Elo 2011, 20:51

Frederic

Fred otti kiitollisena jäniksen vastaan. Hän katsoi inhoten tuon sarvien vetäytyvän takaisin sisään, se ei ollut Fredin mielestä kaunista katseltavaa.
"Femuri?" Fred kysyi ihmeissään. "Et taida metsästää samoin tavoin kuin minä?" Fred kysäisi vinosti hymyillen.
"Senkus otat tämän. Eipä suuri menetys pieni jänis parka ole." Fred sanoi hymyillen ja heitti jäniksen Randylle.
"Ai niin! Olen Frederic, tutummin Fred." Fred esitteli itsensä. "Asun tuolal metsän laidassa, pienessä mökissä Sleipnirin kanssa." Fred sanoi taputtaen hevosen päätä, joka ilmestyi hänen viereensä. Sleipnir haisteli Randya ja jänistä hetken, kunnes ravisteli päätään ja palasi syömään pensasta.
Templer
 

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron