Mitä mä tein viime yönä?!//Jatkoa

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Mitä mä tein viime yönä?!//Jatkoa

ViestiKirjoittaja Pappis » 14 Joulu 2011, 16:28

//EDIT Pelissä esiintyy myöhemmässä vaiheessa materiaalia, jolle annamme tekopyhästi k-16 merkinnän.

Oscar

Kipua. Pimeyttä. Tuskaa. Valoa? Tuoksuja? Kipua. Lämpöä? Valoa? Valoa. Valoa. Valoa. Kipua.
Haltia voihkaisi yrittäessään liikkua. Viiltävä kipu iski selkään ja rintaan, hän yritti hengitellä rauhassa saadaksen kivun pois. Aiemmat tapahtumat palailivat pikku hiljaa mieleen ja haltia tunsi itsensä kerta kaikkisen vihaiseksi. Jo toisen kerran hän oli naiselle hävinnyt ja nyt hän oli ties missä hevonvitussa ja....
Missä olen? haltia kysyi itseltään tajutessaan ettei maannut missään ojanpohjassa tai kotona sängyssä ja antoi katseensa liukua huoneen poikki.

//Ihinan tynkäne alku
Viimeksi muokannut Pappis päivämäärä 16 Joulu 2011, 21:43, muokattu yhteensä 1 kerran
Pappis
 

ViestiKirjoittaja VaivainenLepakko » 14 Joulu 2011, 16:55

Rindou

Vihdoin nainen oli saanut palovammansa hoidetuksi ja sidotuksi kunnolla.
Hänen teki kyllä mieli lyödä itseään kaiken tapahtuneen jälkeen. Miksi edes vaivauduin auttamaan... Olisi pitänyt vain antaa olla... Sama ajatus oli pyörinyt neidon päässä muutaman tunnin.

Rindou oli juuri ollut vaihtamassa paitaansa peilipöytänsä ääressä. Hän kuuli kyllä haltian heräämisen, mutta ei silti vaivautunut hoputtamaan itseään laittaamaan mitään ylävartalonsa peitoksi. Nainen päätti ensin pestä kasvonsa ja sen jälkeen vasta pukea kunnolla päälleen. Yhdestä ikkunasta tuli hieman valoa sisään, mutta pääosin valoa antoi Rindoun pöydille asettelemat kynttilät. Huoneessa tuoksui yrteiltä ja juuri valmistetulta ruualta. Talo ei ollut hääppöisen kokoinen, oikeastaan se oli vain yksi huone, jossa kaikki välttämättömyydet olivat.
Nainen puki paidan ylleen kuivattuaan kasvonsa ja meni keittiönurkkaukseen häärimään.
VaivainenLepakko
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 15 Joulu 2011, 12:05

Oscar

Haltian ei tarvinnut kuin luoda yksi vilkaisu huoneeseen, kun hän jo toivoi olevansa ojanpohjassa. Pieni puna hiipi miehen kasvoilla tämän huomatessa aiemman naisen toisella puolella huonetta yläosattomissa. Haltia ei ollut kiinnittänyt siihen aiemmin huomiota, mutta nainen oli itseasiassa aika kaunis. Häveliäisyys vaihtui hyvin nopeasti hämmentyneeksi vihaksi ja mies toi sen myös esille.
"...Miksi...?" haltia tivasi sängyn pohjalta, "Miksi autoit minua?"
Pappis
 

ViestiKirjoittaja VaivainenLepakko » 15 Joulu 2011, 12:20

Rindou

Nainen katsahti mieheen ja otti kupin pöydältä. Hän käveli haltian luo, laittoi kupin sängyn vieressä olevalle yöpöydälle ja istahti pienen pöytänsä ääreen. Neidon teki mieli kommentoida jotain sarkastista miehen kysymykseen, mutta päätti sittenkin olla kohtelias ja asiallinen.
"En ole sitä tyyppiä joka jättää ketään kuolemaan. Sitäpaitsi, et olisi selvinnyt ainakaan ilman flunssaa tuossa säässä." Rindou tokaisi ja katsahti nopeasti ulos. Sää ei ollut niin huono kuin olisi voinut olla, mutta lämpötila oli selkeästi laskussa.
"Kupissa on yrttiteetä, se helpottaa kipua.." Nainen jatkoi osoittaen kuppia. Hän nousi tuolilta ja meni takaisin keittiöönsä. Pian hän kuitenkin tuli takaisin ja istahti tuolille pidellen käsissään omaa kuppiaan. Pienin siemauksin nainen joi omaa teetään ja välillä vilkuili haltian puoleen.
"Älä missään nimessä luule, että pelastin sinut koska olisit säälittävä.. Siitä ei ole kyse.." Rindou tokaisi, "Oikeastaan omalla tavallaan se, että jaksoit tulla perässäni oli kunnioitettavaa.." Hän lisäsi posket heleästi punaisina.

//Ihanaa ku ei muista mitä oma hahmo enää osaa :''DD
VaivainenLepakko
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 15 Joulu 2011, 15:31

Oscar

Haltia vilkaisi naisen tekemää yrttiteetä, mutta ei ottanut sitä. Sääliä tai ei, mies tahtonut ottaa yhtään enempää naisen apua vastaan, helpotti se kipua tai ei. Naisen mielestä se oli kunnioitettavaa, että haltia oli jaksanut tulla hänen perässään. Mies tuhahti.
"Ja paskat. Jos et olisi sillä kerralla paennut, olisin voittanut. Turha odottaa kiitosta..."
Pappis
 

ViestiKirjoittaja VaivainenLepakko » 15 Joulu 2011, 15:36

Rindou

Nainen puri hampaansa yhteen ja hengitti pari kertaa syvään. Uusi riita ei tulisi kysymykseenkään, jos vain häneltä kysyttäisiin.
"Niinhän sinä sanot ja silti hävisit ensimmäisellä JA toisella kerralla.." Rindou tuhahti ja otti yöpöydälleen asettaman kupin käsiinsä, laskien oman kuppinsa sen tilalle.
"Jos et aijo ottaa apua vastaan hyvällä, niin sitten pahalla!" Nainen tokaisi, otti miehen päästä kiinni ja alkoi pakolla juottaa teetä tälle. Vihaan itsepäisiä, kiittämättömiä ääliöitä!! Rindou kirosi mielessään purren yhä hammasta yhteen.
VaivainenLepakko
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 15 Joulu 2011, 15:40

Oscar

"Turpa kiinni!" haltia tiuskaisi ja oli juuri sanomassa jotain takaisin, kun nainen tarttui kiinni hänen päästään ja pakotti juomaan yrttiteen. Nainen sai miehen kurkusta alas kaksi kulausta, mutta kolmannen kohdalla haltia riuhtaisi päänsä pois naisen otteesta ja sylkäisi suunsa sisällön tämän kasvoille.
"Älä koskeen minuun, hupakko!!"
Pappis
 

ViestiKirjoittaja VaivainenLepakko » 15 Joulu 2011, 15:47

Rindou

Hengittäen syvään nainen sai pidettyä itsensä suhteellisen tyynenä, vaikka mies juuri purskautti teet hänen naamalleen.
"Kerjäsit tätä itse!" Neito ärähti. Hän joi kupin sisällön ja tarttui tiukemman otteen miehen päästä, jottei tämä voisi pyristellä irti. Nopealla liikkeellä Rindou suuteli haltiaa ja samalla juotti tälle teen. Hänen poskensa muuttuivat punaisiksi. Yhtä nopeasti kuin neito oli suutelemisen aloittanutkin, hän lopetti sen. Rindou nousi pois sängyltä ja käänsi selkänsä miestä kohde peittääkseen punastumisensa.
VaivainenLepakko
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 15 Joulu 2011, 15:57

Oscar

Tyhjää. Sillä siunatulla hetkellä, kun naisen huulet painautuivat haltian omia vasten, tämän aivot pyyhkäytyivät täysin tyhjäksi. Yrttitee meni solahtaen miehen kurkusta alas eikä tämä edes tajunnut sitä. Naisen kääntäessä selkänsä, haltia jäi vain tuijottamaan sillä hetkellä äärimmäisen mielenkiintoista seinää kasvot punaisena helottaen.
"...Helvetin, hupakko...!" Oscat sähähti vihaisena saadessaan äänensä takaisin.
"Mitä oikein luulet tekeväsi?!"
Pappis
 

ViestiKirjoittaja VaivainenLepakko » 15 Joulu 2011, 16:05

Rindou

Nainen tasasi sykettään ja sai itsensä taas rauhoittumaan. Hän kääntyi miestä kohden kuullessan tämän kysymyksen.
"Juotin sinulle teesi!" Neito ärähti, "Ei siinä ainakaan myrkkyä ollut jos sitä luulit rusakko!" Hän jatkoi ja hänen naamansa lehahti taas punaiseksi. Jostain syystä miehen suuteleminen ei ollutkaan niin paha asia kuin Rindou oli luullut.
"Ainakaan pian sinun ei pitäisi enään sattua niin paljon kiittämätön ääliö!" Nainen sähähti. Hän istahti takaisin tuolille kädet puuskassa. Huultaan purren Rindou yritti taas koota itsehillintänsä, mutta adrenaliini alkoi virrata taas nopeasti ja pinna kiristyi entisestään haltian kanssa.
VaivainenLepakko
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 15 Joulu 2011, 16:12

Oscar

Haltia kiinnitti huomionsa naisen punaisena helottaviin kasvoihin, mutta ei osannut sanoa johtuiko se silkasta ärtymyksestä vai joistain muusta. Kipu toden totta oli helpottanut, vaikka miehen oli yhä hieman vaikea hengittää.
"En ole pyytänyt apuasi!" haltia kivahti ja pyyhki suutaan,
"Enkä mitään muutakaan! Olisit ihan hyvin voinut jättää minut sinne, mokoma tekopyhä paska!"
Pappis
 

ViestiKirjoittaja VaivainenLepakko » 15 Joulu 2011, 16:18

Rindou

"Eli olisit halunnut kuolla!? Joku olisi voinut löytää sinut! Joku ihminen! Et olisi enään sen jälkeen kyllä elossa!!" Naien huusi nousten nopeasti tuolilta. Hän puristi nyrkkinsä kiinni ja jännittyi paikalleen ärtymyksestä.
"Voisit olla silti kiitollinen siitä että autoin sinua! Käyttäydyt kuin kakara!!" Rindou huusi kovempaan ääneen silmät kiinni. Raivo vain kasvoi hänen sisällään. Olisi pitänyt jättää hänet sinne! Joku ihminen olisi hyvin voinut löytää hänet minun puolestani!! Nainen ärähti itselleen mielessään ja kohotti toista nyrkkiään ylemmäs.
VaivainenLepakko
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 15 Joulu 2011, 16:25

Oscar

"Minä en häviä tavalliselle ihmiselle!!" haltia huusi alkaen itsekin nostaa ääntään.
"Enkä edelleenkään ollut pyytänyt APUA!!" Hän olisi jatkanut huutamista ellei olisi saanut kivuliasta yskimiskohtausta, joka nosti veren maun suuhun.
"Kuka täällä muka on kakara...!" mies jatkoi siitä huolimatta ja pyyhkäisi ohuen verinoron suupielestään, "Voin lyödä vaikka vetoa, että olen sinua vanhempi!" Haltia oli alkanut vaivaamaan, mikä nainen oikeastaan oli, outoine eläimmuotoineen ja kaikkineen.
Pappis
 

ViestiKirjoittaja VaivainenLepakko » 15 Joulu 2011, 16:32

Rindou

"Mistäs tiedät olevasi minua vanhempi!?" Neito huusi. Hänen teki mieli lyödä mies uudelleen tainnoksiin mutta ei hän viitsinyt, etenkään sen jälkeen kun tämä alkoi yskiä verta.
"Et olisi pärjännyt ihmistä vastaan taju kankaalla pösilö!" Rindou jatkoi huutamista nostaen miestä kaulasta hieman ylöspäin. Neito olisi mielellään nyt heittänyt haltian joko seinään tai pamauttanut hänet takaisin sängylle, jokin kuitenkin esti häntä tekemästä niin.
"Olisi sittenkin pitänyt jättää sinut sinne.." Rindou sähisi hampaidensa välistä.
VaivainenLepakko
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 15 Joulu 2011, 16:35

Oscar

Haltia sai hämmästyä suuresti naisen nostaessa tätä kaulasta ylöspäin. Ilmeisesti toisen ilmiömäiset voimat eivät rajoittuneet vain eläinmuotoon. Mies yski ja verta alkoi valua lisää.
"Mikset sitten tehnyt niin?" haltia tivasi käheästi hampaidensa välistä. Hän ei lainkaan ymmärtänyt millä logiikalla nainen oikein toimi.
Pappis
 

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron