Eveline
Neito hymyili. "Huomenta. Nukuin hyvin, heräsin kyllä pari kertaa, mutta muuten, oli ainakin mukavampaa, kuin tallin lattialla." tämä naurahti. Neiti kiitti toisen tarjoamasta maidosta, ja kaatoi lasiin.
Toisen kysymys sai tytön yskäisemään, ja katsomaan toista ihmetellen. "Mitä? Siis...?" tämä änkytti. Oliko tuo tosissaan?
Hetken toista katsottuaan, tämä sai sanotuksi, mutta hyvin hiljaa: "Jos tuo ei ole vitsi, se kävisi minulle... Ei hevosenikaan talli kaukana ole...". Toisen kysymys yllätti tämän täysin. Hiljaa istuttuaan, tämä hörppäsi maitoa, joka valui yllättäen kaulaa pitkin paidalle. "Hitto..." tyttö mutisee, hiukan nolona, ja pyyhki kaulaansa ja paitaansa. Tämä rupesi kauhomaan puuroa suuhunsa (leikitää et se oli siinä lautasella:)), ja seuraavaksi lusikallinen puuroa tipahti tämän hameelle. Nolona tämä pyyhkäisi puuroa hameeltaan, ja ihme ja kyllä, vain levitti sitä. "Samperin samperi..." neiti mutisi, ja hinkkasi hametta sormellan, kunnes jäljellä oli vain tumma pläntti.
Jotakin mutisten, tämä nousi pöydästä, ja samalla kolautti polvensa pöytään. "Ai!" tämä murahti, ja vilkaisi pienesti poikaan. Haluaisikohan tuo enää tätä luokseen? "En minä yleensä näin..." tämä mutisi, ja pyyhkäisi vielä hamettaan. Tyttö tunsi että puna nousi tämän kasvoille. Hetken päästä tämä huomasi, että seisoi vain siinä, ja tuijotti lattiaa, ja istui nopsaa takaisin pöytään, ja söi puuronsa loppuun.
Voi elämä... Miksi tämä kaikki juuri nyt?! En yleensä söherrä näin, niin miksi juuri NYT?! Neito karjui itselleen mielessään, samalla kun yritti hörpätä mahdollisimman nopeasti, mutta varovaisesti lopun maidon...
// Raukka Eve:D mut olinpaha ilkeellä päällä>:D//