Virhearvio ||varattu

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 01 Loka 2011, 17:09

~ Ryu ~

Poika katsoi hiljaa tuon miehen puuhia, kun tuo alkoi poskisarvillaan "viiltelemään" puun runkoa. Ötököitä, tuo ajatteli ja asteli hieman lähemmas. Ryu olisi voinut irvistää inhosta tai nauraa tuon miehen ruokavalion vuoksi, mutta koska hän ei tuntetut mitään, hän vain jäi tuijottamaan tuota. Pian poika kuitenkin pudisti päätään kuullessaan Randyn kysymyksen.
"Ei kiitos", tuo sanoi ja laskeutui maahan istumaan. Poika otti maasta juoksentelevan koppakuoriaisen ja asetti sen kämmenelleen. Koppakuoriainen jäi hetkeksi aikaa paikoilleen, ennen kuin se lähti varmasti peloissaan juoksentelemaan ympäri Ryun kättä. Poika laski etusormensa koppakuoriaisen päälle ja painoi hieman. Se jäi tuon kämmenen ja sormen väliin ja alkoi hulluna heilutella jalkojaan. Ryu vain tuijotti sitä, ennen kuin nosti sormensa ja irroitti koppakuoriaiselta kaikki sen jalat. Se jäi pienien jalkanysiensä kanssa paikoilleen Ryun kämmenelle.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 01 Loka 2011, 17:53

Randy

Kieli pitkällä ja kuola valuen Randy seurasi Ryun kiduttaessa koppakuoriaista. Yks kaks, kuin sammakon kieli, Randyn käsi nappasi koppakuoriaisen ja pisti sen tämän suuhun. Randy rouskutteli itikkaa suussaan ja päästi pitkän röyhtäyksen.
"Kiitos", hän mumisi.
"Nyt, minä olen kertonut itsestäni, joten kerro sinä itsestäsi!" Randy kannusti ja otti mukavan istuma-asennon. Tarinahetket olivat aina mukavia, koska kaikki olivat erilaisia. Hetkessä Randy oli jo käynyt mahalleen makaamaan ja keinutteli käsissään lehtinippua. Hän odotti innolla että Ryu aloittaisi tarinansa.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 01 Loka 2011, 18:04

~ Ryu ~

Poika katsoi hiljaa, kun tuon miehen kieli käväisi tämän kädellä ja nappasi sen päällä olevan koppakuoriaisen. Hän pyyhki kuolan housuihinsa ja nosti katseensa tuohon herraan. Ei se kyllä tuolle oltu tarkoitettu, mutta ei se Ryu'a yhtään haitannut.
"Noh.. Tuota.. En oikein tiedä", Ryu mutisi ja katsoi miestä joka istui jo maahan. Herra puri pienesti alahuultaan ja mietti sitten mitä kertoisi itsestään. Pojan elämä on kyllä ollut aika mielenkiintoinen, mutta ei tuo siitä kenellekkään oikein ollut ennen kertonut. Ryu pisti hattunsa paremmin päähänsä ja katsoi kun tuo herra meni jo tämän eteen mahalleen makaamaan.
"No.. Kuten jo kerroinkin, olen ennen ollut kokonaan ihminen.. Asuimme silloin vanhempieni kanssa metsässä. Isäni kävi joka päivä metsästämässä, mutta kerran hän ei sitten palannutkaan. Pari vuotta sen jälkeen joitakin outoja miehiä tulivat meidän kotiimme ja tappovat äitini silmieni edessä. He ottivat minut mukaansa ja pitivät minua todella.. Todella kauan jossain laboratoriossa. Sen ajan kun siellä olin, niin he tekivät minusta tälläisen. Mutta kun yksi koe meni pieleen, he lukitsivat minut yhteen huoneeseen. Kun sitten pääsin sieltä tapoin heidät tällä viikatteella ja jäin sinne asumaan", poika selitteli ja piti aina välillä pieniä taukoja. Tuo kosketti sormellaan viikatteensa terää ja käänsi katseensa takaisin Randyyn.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 01 Loka 2011, 18:24

Randy

Hymy hyytyi kun Ruy kertoi lyhyesti oman tarinansa. Eipä ollut aurinkoinen menneisyys. Hittasti Randy nyökkäsi ja nousi takaisin istumaan.
"Huh, eipä mennyt sinulla kovinkaan hyvin", hän totesi. Randy puhkesi puhuman kuin kukka aukaisee nuppunsa:
"Sinulla ei taida olla työtä. Ei minullakaan, tai siis tottakai on! lenpas minä typerä kun en omaa työtäni muista. Minullakin on pelto, tarkoitan viikate, eikun siis ase! Oikeastaan liki 20 puukkoa. Käytän niitä melkein joka päivä, paitsi sunnuntaisin, silloin minulla on perhoshaavi. Talvisin en tosin haavia tarvitse, kun ei ole perhosia! Mutta demoneita piisaa ja minä revin niiltä kaikilta päät irti!" Randy selosti ja oli huomaamattaan taas silpunnut käsiinsä lehden. Hän nakkasi silpun ilmaan ja antoi sen laskeutua hiuksiinsa.
"Niin mitä sinä sanoitkaan?" Randy kysyi. Olikohan Ruy edes sanonut mitään.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 01 Loka 2011, 18:30

~ Ryu ~

Poika vain tuijotti tuota kun tuo alkoi selittämään jotain omiaan. Kun tuon tarina oli päättynyt ja tuo kysyi jotain, Ryu ei edes kuunnellut. Hän vain meni hiljaa kyljelleen makaamaan. Poika asetti hattunsa maahan, rintakehänsä eteen. Pojan suklaanruskeat hiukset heiluivat pienesti tuulen mukana. Tuo sulki silmänsä hetkeksi aikaa, mutta avasi ne pian.

"Minullakin on tatuointi. Tai no ei sitä tatuoinniksi voi oikein kutsua. Mutta siltä se ainakin näyttää. Se tuli kun olin kahdeksan. Se on lohikäärme", tuo selitti aivan kuin olisi puhunut itsekseen ja tuijotti eteenpäin. Pian tuo nousi istumaan ja sipaisi pienesti etuhiuksiaan. Tuo vilkaisi Randya ja alkoi sitten hiljaa "leikkimään" hatullaan.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 01 Loka 2011, 18:42

Randy

Hetken aikaa Randy luuli että Ruy rupeaisi nukkumaan. Pojan pyöritellessä hattuaan randy ei voinut vastustaa kiusausta ja napata hattua maasta. Hän pyöritteli sitä varovasti käsissään jonka jälkeen antoi sen takaisin Ruylle. Hetken ajan mielen johteesta Randy huudahti:
"Leikitään!" Hän jopa tahtoi tehdä sen. Hän halusi leikkiä pojan kanssa jotain, olise sitten hippaa tai piilosta. Randy ampaisi pystyyn ja kopautti poikaa olkapäälle.
"Hippa!" Randy kiljahti ja loikkasikin parin metrin hypyllä korkealle puuhun.
"Yritä saada kiinni!" femuri huuteli oksalta kuin viiden vanha. Hän ei tiennyt miksi halusi juuri nyt leikkiä. Se tuntui vain yllättävän tarpeelliselta.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 01 Loka 2011, 18:48

~ Ryu ~

Ryu melkein säikähti kun tuo nappasi tämän hatun. Onneksi se annettiin takaisin. Poika pisti sen nopeasti päähänsä ja katsoi pää hieman kallellaan Randya.
"En osaa leikkiä..", hän mutisi tuolle takaisin, mutta tuo ei näköjään halunnut antaa periksi kun kerran kopautti tätä olkapäälle ja hyppäsi kaiken lisäksi puun oksallekkin. Poika vilkaisi viikatettaan. Olisikohan turvallista jättää se tänne? Ryu pudisti pienesti päätään ja nosti viikatteensa ylös. Tuo nousi seisomaan ja kiipesi sitten ketterästi samalle oksalle kuin Randy. Poika seisoi hetken paikallaan, tuijottaen Randya, ennen kuin lähti juoksemaan nopein askelin tuota päin. Olikohan täällä edes turvallista leikkiä?
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 01 Loka 2011, 19:24

Randy

Poikahan osasi kiivetä, joten oli aika selvittää osasiko tuo loikkia. Randyn ei tarvinnut ottaa kuin kaksi juoksuaskelta ja loikata melkein viisi metriä kauempana olevaan puuhun. Randy näytti pojalle leikkisästi kieltä ja kävi oksalle istumaan.
"Tule hakemaan jos pääset!" Randy huudahti kannustavasti. Osasihan tuo leikkiä, vaikka oli toisin väittänyt. Randyllä oli aikaa jatkaa sitä koko edessä olevan päivän. Nythän oli vielä niin aikaistakin, ei edes lounasaikaa oltu vielä ohitettu. Randy oli riemuissaan saadessaan leikkiä jonkun kanssa. Kaikki olivat nykyään sellaisia tosikkoja etteivät tehneet mitään kivaa.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 01 Loka 2011, 19:32

~ Ryu ~

Ryu siristi hieman silmiään ja nopeutti hieman vauhtiaan oksalla. Tuo hyppäsi seuraavan puun oksalle ja juoksi taas kovaa vauhtia Randya päin. Poika pysähtyi tuon vierelle ja tökkäisi tuota otsaan.
"Hippa", poika sanoi ja käännähti ympäri. Hän hyppäsi alas puusta ja juoksi yhtä puuta päin. Tuo kuitenkin kompastui yhteen kiveen, jota ei ollut nähnyt ja mätkähti naama edellä maahan makaamaan. Herra makasi siinä hetken aikaa, ennen kuin tajusi että pitäisi juosta pakoon. Tuo nousi ylös ja alkoi pyyhkimään vaatteitaan. Poika nosti viikatteensakin maasta ja vilkaisi taakseen. Voi ei, tuo oli jo liian lähellä. Ei Ryu ehtinytkään juosta hirveästi tuota toista pakoon.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 01 Loka 2011, 20:27

Randy

Poikahan osasi hommansa ja hetkessä Randyst olikin jo tullut hippa. Ruy eui kuitenkaan päässyt pitkälle, juokseminen ei nimittäin näyttänyt olevan tuonkaan vahvimpia lajeja. Randy singahti alas puusta ja suorastaan loikkasi eteenpäin. Hän läjäytti Ruyta selkään leikkisästi ja huudahti kovaan ääneen:
"Hippa!" Randy kapusi nopein loikin puuhun ja jatkoi loikkimista puusta seuraavaan. Hän kiersi puiden kautta kehää ja hetkessä olikin jo kadottanut Ruyn kannoiltaan. Randy ei oikeastaan tiennyt ollenkaan minne poika oli kadonnut, jäikö tuo matkan varrelle vai putosiko puusta?
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 01 Loka 2011, 20:43

~ Ryu ~

Poika käännähti ympäri tajutessaan jääneensä hipaksi. Tuo katsoi hetken aikaa Randyn perään, ennen kuin hoksasi jäävänsä pian jälkeen. Hän lähti juoksemaan tuon perässä mutta eksytti tuon kuitenkin pian. Ryu pysähtyi ja jäi kuuntelemaan. Kuului puiden rahinaa, tuulen huminaa ja muita ääniä, mutta ei sen yhden tietyn ääntä. Poika kiipesi puuhun ja katseli ympärilleen. Pian tuo erotti tutun hahmom vähän matkan päässä. Poika lähti hiljaa loikkimaan tuota kohti. Hän pysähtyi Randyn takana, hieman ylemmällä oksalla ja meni kyykkyyn. Tuo puhalsi pienesti miehen niskaan ja taputti sitten pienesti tuon päätä.
"Hippa", Ryu sanoi ja nousi seisomaan. Tuo hyppäsi tömähtäen alas puusta ja lähti taas juoksemaan. Poika juoksi hetken aikaa, ennen kuin piiloutui parin pensaan taakse.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 01 Loka 2011, 21:08

Randy

Poika katosi kuin tuhka tuuleen. Randy pudottautui oksalta ja lähti etsimään. Tämä oli ruvennut näemmä leikkimään hitusen piilosta. Randy etsiskeli Ruyta onnellinen ilme naamallaan. Vihdoinkin hauskaa seuraa joka jaksoi temmeltää hänen kanssaan. Randy ei nähnyt poikaa missään ja alkoi jo ihmetellä. Yllättävän hyvät katoamistaidot. Randyn silmään pisti kuitenkin hatun reuna parin pensaan takaa. Hän pomppasi eteenpäin ja koski Ruyta olkapäälle.
"Hippa!" hän huudahti ja pinkoi pakosalle. Oli hänen vuoronsa mennä piiloon. Randy vetäytyi kiven lohkareiden taakse ja asettui niin pieneen tilaan kui vain pystyi. Hiljainen hihitys kuului vähän väliä hänen kyykkiessä piilossaan.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 01 Loka 2011, 21:19

~ Ryu ~

Ryu nousi ylös ja pyyhki vaatteitaan. Tuo katsoi hetken aikaa Randyn perään, ennen kuin nosti viikatteensakin maasta ja lähti juoksemaan siihen suuntaan mihin tuo leikkisä mies oli juossut. Herra pysähtyi hetken päästä kun kuuli juoksu ääniensä seasta pientä hihitystä. Tuo vilkuili ympärilleen ja lähti etsimään siitä paikasta mistä se hihitys kuului. Kohta tuo huomasi jonkyn kyykkivän kivien takana, ja tällä kertaa hän hymyili tosissaan. Ryu käveli Randyn luokse ja kiipesi tuon olkapäille istumaan.
"Löysinpäs", tuo sanoi edelleen hieman hymyillen ja nojautui Randyn pään ylle. Herra piteli toisella kädellään viikatteestaan kiinni ja toisen kätensä hän oli kietonut löysästi Randyn kaulan ympärille.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 01 Loka 2011, 22:14

Randy

Femuri ei enää lähtenyt juoksemaan vaan jäi hengästyneenä istuskelemaan siihen. Ruy oli mukava, vaikka olikin tunteeton. Välillä tuntui että tämä olisi ollut täysin normaali ihminen. Randy nosti pojan mukanaan noustessaan seisomaan. Hän nosti Ryun reppuselkäänsä ja huokaisi:
"Se oli hauskaa. Mitäs me teemme nyt?" Heillä oli valtavasti mahdollisuuksia edessä. Päivä oli vasta alkamassa ja he voisivat samantien vaikka kiertää koko Cryptin ympäri. Ehkä he ehtisivät tavata muutakin porukkaa tänään.
"Mitäs sanoisit Crit, os lähtisimme nyt kiertämään vähän Cryptiä?" Randy ehdotti ja vilkaisi poikaa reppuselässään.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 01 Loka 2011, 22:37

~ Ryu ~

Poika tiukentaa hieman otettaan kun tuo nousee seisomaan, mutta löysentää sitä kuitenkin pian. Tuo katselee ympärilleen ja inahtaa hiljaa, kun tuo herra laittoi tämän reppu selkäänsä. Ryu hymyili taas kerran ja painoi päänsä tuon toisen olkapäähän. Tuo kohautti sitten ihan pienesti olkiaan, kuullessaan Randyn kysymyksen. Herra sulki silmänsä, muttei silti nukahtanut. Kohta tuo avasikin silmänsä ja nosti päänsä Randyn olkapäältä.
"Jos haluat", poika vastaa pian toiselle ja puristi pienesti viikatettaan.
"Jaksatko kantaa minua?", tuo kysyi sitten melkein heti ja katseli Randyn ohi eteenpäin.

//Sulle tuli pieni virhe ^^
Ventus-setä
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron