Puoliveristen puolella


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Viesti Ma Loka 03, 2011 5:50

Puoliveristen puolella

//Aksutar tänne näin !//
Mimi

Nuori puoliverinen oli kuullut huhua ihmisjoukon liikkumisesta metsässä, niinpä tuo oli täydessä varustuksessa ja lähtenyt ottamaan asiasta selvää. Reippaat askeleet tarpoivat läpi metsän, ääntä lähti mutta kun neito kuuli muitakin askelia, muuttui tuon askellus lähes äänettömäksi hiippailuksi. Varovasti liikkuen Mimi asettui lopulta puuntaakse kurkkimaan. Vain yksi ihminen näköetäisyydellä, varusteista päätellen sotilas. Päätellen miehen levottomasta pälyilystä ympärilleen, tuo oli yksin. Jos joku turvaisi tuon selustaa ei sotilas tällähetkellä näyttäisi itkunpartaalla olevalta tytöltä. Niin se ainakin Mimin näkövinkkelistä meni.
Mimi nappasi saappastaan tikarin ja heitti sen aivan sotilaan naamanvierestä, suoraan puuhun. Sotilas hätkähti oikein kunnolla alkaen vilkuilla sitten jo peloissaan ympärille. Mimi astui tyynesti esiin piilostaan kysyen haltiakielellä mitä mies teki täälläpäin. Valitettavasti sillä sekuntilla kun mies näki kuka oli vastassa, tuo purskahti nauruun.
"Bwahhahhahhaa ! Jos menet nyt pois niin säästän henkesi." Mies nauroi pyyhkien silmäkulmiaan. Mimi ei sanonut sanaakaan vaan tarttui vyötäröllä olleeseen kahdenkäden miekkaan. "Valmistaudu sika." Oli jäätävän tasainen vastaus miehelle joka vasta nyt tajusi tytön hyökkäävän. Mimi tempaisi muutaman harppaavan askeleen saaden iskuunsa kunnolla vauhtia, mutta valitettavasti tuo ihminen kerkesi nykäistä oman miekkansa suojaukseen.

Aseet kalahtivat kolkosti toisiinsa, ja miehen ilmeestä näkyi tuon yllättyneen iskun voimasta. Se muutama sekunti minkä ajan kaksikon katseet kohtasivat, tuntui minuuteilta, kunnes mies koitti perääntyä ja miekat erkanivat toisistaan. Puoliverinen pyörähti ympäri lyöden mistä nyt sivusuunnasta, tuo sai jälleen iskun torjuttua, mutta sotilaan ote lipsui ja Mimin miekka uppoutui osittain tuon olkapäähän.
Kaksikon taistelusta tuli ihmisen osalta pääosin torjumista, kun taas puoliverinen sai lähes jokaisen iskun osumaan, armollisena tuo kuitenkin löi suurimman osan ajasta miekan selkäpuolella, joka aiheutti vain äärimmäisen kivuliaita mustelmia. Taistelun äänetkin taisivat koostua lähinnä aseiden kolinasta ja miehen hätäisistä huudahduksista.

Lopulta Mimi potkaisi miestä oikein kunnolla reiteen josta tulikin sittemmin puujalka, mies menetti tasapainonsa ja kaatui maahan. Pienessä hetkessä oli neito pyöräyttänyt vihollisensa mahavasten maata, ja istunut tuon päälle. Mimi tarttui miestä hiuksista kiinni nostaen tuon säälittävät kasvot maasta. Miekka jäi maahan makaamaan ja puukko pääsi käyttöön. Puoliverinen vei puukon toisen kaulalle ja kumartui itse vielä enemmän että saisi varmasti toisen kuulemaan mitä tuolle puhuttiin.
"Missä muut tiiminjäsenesi ovat ? Mitä teette meidän metsässämme ?" Mimi kysyi hyvin uhkaavalla äänellä, ja kaikki mitä hän sai miehestä irti oli säälittävältä kuulostava änkytys.

//Badam ! Tulipas kämänen mutta tuli kuitenkin//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Loka 04, 2011 3:32

Alf

Ryhmä sotilaita oli lähtenyt liikkeelle partioimaan metsään. Näiden kuolevaisten joukkoon oli liittäytynyt myös yksi puoliverinen, joka tunsi metsän paremmin kuin nämä sinisilmät. Partioinnin tarkoituksena oli jäljittää liiankin lähelle uskaltautunut haltiaryhmä. Ehkä noiden jälkiä seuraamalla päästäisiin ihan kylään asti? Näin ainakin miehet elättelivät toivoa. Se toivo oli kuitenkin turha. Alf tiesi etteivät suippokorvat nyt NIIN tyhmä olleet. Ihmiset.. Aliarvioivat vastuksensa, mikä oli yleensä fataalein virhe mitä kuolevainen pystyi taisteluissa tekemään.
No, ryhmä jakaantui hieman, kun jäljet takaa-ajetuista alkoivat vähenemään. Jotkut idiootit lähtivät jopa yksin hieman kauemmaksi ryhmästä, saaden puoliverisen kiroamaan ympärillä olevia idiootteja. Sen kummemmin ei rivisotilas kuitenkaan suutaan avannut, ryhmänjohtaja sai sitten itse päivitellä, kun haaveri sattuisi.

Kauaa ei ryhmä erillään ehtinyt olemaan, kun tarkempikuuloinen puoliverinen kuuli metsän siimeksestä taistelun ääniä. Muut olivat jo vaeltaneet kauemmaksi, eivätkä välttämättä edes kuulleet kypäriensä suojista tuota etäistä mekkalaa.. Ennen kuin takaisin päin kääntyisivät. No, Alf aikoi katsoa ennemmin kuin katua. Puiden oksilla liikkunut ninja lähti hyppelemään meteliä kohden. Päästyään näköetäisyydelle, huomasi puoliverinen yhden joukkuetoverin ottavan pataan naiselta. Moinen oli niin hauska näky, että Alf päätti jäädä seuraamaan silkkaa ilkeyttään tätä tapahtumaa. Lopulta naine sai kellistettyä muka taitavan vastuksen, lähtien lopulta uhkailemaan tuota ja kyselemään kysymyksiä, mihin irtoaisi varmasti vastaus tuosta isosta vauvasta. Ehkä olisi parasta puuttua peliin, ennen kuin sotaoikeus päättäisi syyttää petturuudesta.
Niinpä puoliverinen hypähti alas puusta, laskeutuen täysin äänettömästi muutamien metrien päähän. Täysin äänettä tummempi käveli huomattavasti nuoremman naisen taakse, asettaen oman keihäänkärkensä vasten tytön niskavilloja.
Samat kysymykset kysyn nyt sinulta, hempukka Mies totesi haltiakielellä, jääden odottamaan tytöltä jonkinlaista reaktiota tai vastausta. Haltiakieltä Alf käytti varmistaakseen sen, että tyttö tosiaan oli haltia tai ainakin osasi noiden kieltä, mikä oli tarpeeksi hyvä syy leimata tuo viholliseksi. Mikäli tyttö olisi vain puolueeton kapinallinen, saattaisi Alf hätyytellä tuon tiehensä.
Olisihan hän voinut vain survaista keihäänsä tytön lävitse, mutta Alf piti haasteista ja leikeistä Moinen helpomman kautta oikaisu ei tullut kysymykseenkään tämän puoliverisen kohdalla.

Viesti Ti Loka 04, 2011 4:13

Mimi

Haltiasta alkoi tuntua siltä, että joku katselisi. Mutta kun tuo vihdoin tajusi oikeasti jonkun katselevan tuntuikin kulmä keihäänterä jo niskassa. Puoliverinen irrotti otteensa allaan makaavasta miehestä, samalla siirtäen puukon pois tuon kaulualta. Mies taisi olla sen verta paskat housussa, että tuskin uskaltaisi tehdä mitään, jos tuossa kunnossa edes kykenisi. Hyvin hyvin varovasti neito kohottautui seisomaan. "Liekö itselläsi sen enempää munaa kun on seläntaakse hiippailtava ?" Mimi kysyi piruillen taakseen ilmestyneelle miehelle, tai siltä tuo ainakin kuulosti. Mies puhui kuitenkin haltiakieltä mikä sai tytön mieleen yhden sanan, petturi. Riski tai ei, haltiakielellä tuo silti vastasi.

"Toisin kuten tämä, en ole niin peloissani että kertoisin sinulle jotain." Mimi lisäsi potkaisten maassa makaavaa miestä joka ähkäisi onnettomasti. "Pelkäätkö sinäkin naista noin paljon, vai otatko sen tikkusi pois niskastani ?" Puliverinen sanoi lopulta yleiskielellä niin että maassamakaavakin sen ymmärsi. Suorastaan säälittävä mies, nyt olisi vain toivottava että tuo keihästä pitelevä henkilö olisi edes sen verran provosoitavissa että uskaltaisi ottaa riskin ja laskea keihäänsä Mimin niskasta irti. Toisaalta tyttö päätteli mielessää olevansa jo kuollut jos mies aikoisi tappaa, tai sitten tuo oletti naisen kertovan jotain oleellista sotaan tai haltioihin liittyen. Ei siis mikään ihme että tyttö alkoi miettiä mielessään mikä olisi tarpeeksi hyvä syy hänen henkensä säästämiseksi ? Kenties tarpeeksi vaikutusvaltainen ystäväpiiri ?
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Loka 04, 2011 6:59

Alf

oveluuteen ei tarvita munaa, vaan taitoa.. mitä sinulla ei taida olla Alf vastasi naisen muka fiksuun sanailuun. Eipä tämä tainnut olla kovin kummoinen vastus.. vaikutti olevan täynnä itseään ja korostavan vielä sitä, että oli nainen. Ja niin kävikin. Tuo kyseli, pelkäsikö toinen naisia niin paljon, ettei uskaltanut ottaa keihästään irti tuon niskasta. Alf katsoi huvittuneena toisen takaraivoa, kunnes pärskähti räkäiseen ja halveksivaan nauruun.
Minä pelkäisin naista? Miksi ihmeessä? Tiesitkö, että äskeisellä lauseella halvensit itseäsi ja MYÖNSIT että naiset ovat pienempi uhka mitä miehet? Pffft, te naiset olette sitten idiootteja.. Tulette leikkimään miesten pelejä, mutta sitten kun tuleekin tiukka paikka eteen, vetoatte muotoihinne Alf saarnasi naurunsa seasta, koettaen rauhoitella äskeistä pärskähdystään Nainen, mies, lapsi, aikuinen, vanhus, nuori.. Hällä väliä, ei se ikä, sukupuoli tai rotu määritä sitä, minkälainen vastus on. Toisin kuin sinä jo ehdit naisia mollata. En ole vielä törmännyt yhteenkään mieheen, joka olisi vedonnut sukupuoleensa tiukanpaikan tullen.. toisin kuin te naiset. Niitä on riittänyt. Seuraavaksiko tarjoat minulle intiimejä palveluita, kuten muutkin samassa tilanteessa olleet viholliset? Tuollaista femakkoa en kyllä tuuppaisi edes ilmaiseksi.

Joten ei, en laske keihästäni, olit sitten viaton pikku tyttö tai tappaja viettelijättären ruumiissa. Typerys vain laskisi aseensa vihollisen edessä, kuten sinä soturina tiedät.. jos tiedät. Elämme epäreiluja aikoja, joten turha odottaa minkäänlaisia reiluja, saatikka kunniallisia toimia viholliselta Alf totesi pärskähdellen vielä silloin tällöin. Poskiin sattui hymyileminen. Mutta huvittunut hymy ei ottanut lähteäkseen puoliverisen kasvoilta.
nyt, heitä aseesi pois ja nouse ylös, tai katkaisen sievän pikku kaulasi ennen kuin ehdit edes pyytää anteeksi olemassaoloasi Pukinparta totesi, samalla kun työnsi keihästään voimakkaammin vasten toisen niskaa.

Viesti Ti Loka 04, 2011 7:26

Mimi

Voi vitura mitkä saarnat mieheltä tuli. Ei Mimi nyt ihan tuota ajanut takaa, mutta olkoon menneeksi, nolompaa se olisi alkaa inttää vastaan. Toinen kuitenkin pärskähti niin räkäiseen nauruun että neito melkein "pelkäsi" tuon tukehtuvan omaan räkätykseensä. Typerä mies.... Syvä huokaus karkasi huulilta kun mies vihdoinkin lopetti ikuisuudelta tuntuneen saarnaamisensa. Lisäten ilkeästi loppuun ettei tuuppaisi vaikka saisi...
Mimi teki työtä käskettyä ja alkoi ottamaan aseita pois, keihäs niskassa kehotti nimittäin tottelemaan.
Tyttö kuitenkin liu-utti kättään kohti asevyön solkea, niin että saisi huomaamattomasti piilotettua jäljelle jääneen puukkonsa vyötäröllä olevan huivin sisään piiloon. Sitten tuo pudotti kädessään olleen puukon maahan, niin että Alfkin sen näki, seuraavaksi putosi vyö jossa miekka oli ollut. Sitten olisikin irrotettava rintakehällä olevat asevyöt, pienempi miekka huotrassaan, sekä viini jossa oli vain muutama nuoli, putosivat vöiden mukana maahan. Niitä seurasi vielä jousi joka putosi maahan siinä missä muutkin aseet.
Nyt tyttö oli "aseeton" lukuunottamatta yhtä piilotettua puukkoa, ja kahta tikaria saappaanvarressa, ja tietenkin piiloterää, mutta sitä käytettiin vasta viimeisimmässä hätätilanteessa.
"Oletko nyt tyytyväinen ?" Mimi kysäisi tympääntyneenä. Samalla tuo laskelmoi mielessään kuinka helpolla hän pääsisi hakemaan puuhun heittämänsä tikarin, ja kuinka alakynteen jäisi jos toinen osasi käyttää ja aikoi käyttää hänen maahan pudottamiaan aseitaan.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Loka 07, 2011 7:29

No, naikkonen teki kuten käsky kävi ja lähti sen suuremmitta puheitta riisumaan itseään aseistaan. Takaa päin naista tarkkaileva puoliverinen ei tietenkään nähnyt tuon puukonpiilotus operaatiota, mutta ei myöskään jaksanut välittää kätkikö tuo pieniä käsiaseita vai ei. Pian tuolla ei olisi mahdollisuuttakaan käyttää niitä. Mitään nainen ei vastannut Alfin verbaaliseen nöyryytykseen, eipä tuolla tainnut mitään olla puolustuksekseen. Pyh, tyhmä nainen. Kovin oli uhoa, mutta ei sitten kyennyt verbaaliseen argumentointiin kun sellaista tarjottiin.
Lopulta naikkonen kyseli, oliko toinen puoliverinen tyytyväinen. Alf ei voinut olla virnistämättä.
Jos olisin tyytyväinen, niin sinä et sen johdosta istuisi viikkoon Vastas, samalla kun siirsi keihäänsä tytön niskasta tuon kaulalle, tarttuen tuota toisella kädellään kiinni toisesta käsivarresta, painaen vasten omaa rintakehäänsä.

Nyt sinä, käyt hakemassa muut ryhmäläiset ja äkkiä! Alf tuhahti toiselle miehelle, joka kömpi ylös paskat housussa ja lähti juoksemaan tulosuuntaan, huudellen ystäviensä nimiä.
Ja sinä kerrot minulle yhden hyvän syyn miksi säästäisin sinun henkesi? Pukinparta kysyi, samalla kun painoi keihästään vasten pehmeää kaulaa.

Viesti Pe Loka 07, 2011 8:06

Mimi

"Liioittelet." Neito tuhahti toisen sanoille siitä minkä jälkeen tuo olisi tyytyväinen. Vastustajan tarttuessa neitoa kädestä mulkaisi tuo kysyvästi miestä, kolmaspyörä käskytettiin pois hakemaan muita, ja äkkiäkös hän lähtikin. Keihäs siirtyi sulavasti niskasta kaulaa painamaan, ja kysymyksiä alettiin esittämään.

"Koska minun avullani löydätte haltiakylän, muutoin saatte juosta ajanhämäriin asti metsässä kuin päättömät kanat." Mimi vastasi pitäen pokerinaamansa täydellisesti. Luojanlykky ettei tämmöisissä tilanteissa valehtelu tehnyt tiukkaa. Kaikenlisäksi kaulaa painava keihäs lisäsi intoa kertoa toiselle jotain mikä saisi tuon säästämään neidon hengen.
Yksi kikka olisi tietenkin voinut olla koittaa vikitellä tuota miestä, miehet kun lankesivat niin helpolla, mutta mieluummin Mimi nuolisi omat verensä nurmikolta kun tekisi jotain sellaista.

Jos Mimi ei olisi koko elämänsä ajan kuunnellut sitä samaa vanhaa tarinaa joka kertoi ihmisten pahuudesta, siitä miten nuo tulivat ja vallottivat haltioiden maan, rikkoivat sääntöjä, olisi hän voinut ehkä lyöttäytyäkkin samaan syssyyn tämän puoliverisen kanssa, mutta ei. Tämä neito ei pettäisi kuningastaan joka on jo niin pitkään suojellut omiaan ihmisten julmuuksilta.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Loka 09, 2011 11:07

Tytön kommentti liioittelemisesta sai puoliverisessä aikaan huvittuneen virnistyksen. Jos Alf tämän uhkauksensa toteuttaisi, ei tämä nainen istuisi viikkoon. Varsinkaan jos neitsyt oli. Pukinparta epäili syvästi, tämän tapauksen olevan neitsyt. Mikäli noin paljon miehiä dissasi, tuskin oli koskaan saanutkaan niiltä. Tai ehkä nainen oli niitä kieroutuneita yksilöitä.. Ken tietää.
No, nainen kertoi, että hänen henkensä kannattaisi säästää, koska hän olisi ainoa tie haltiakylään. Pieni voitonvarma, mutta epäilevä virne nousi miehen kasvoille, tuon jäädessä pohtimaan asiaa.
Nyt heitit pöytään erittäin hyvän tarjouksen mutta oletko sinä muka niin suuri petturi, että näyttäisit meille tien? Vai onko oma henki kalliimpi, kuin oma kansa? Alf kyseli, samalla kun piti tyttöä tiukassa otteessaan.
Ei hänellä ollut aikomuksia hellittää otettaan yhtään, ennen kuin muut tiimin jäsenet saapuisivat takaisin. Heillä oli köyttä, jolla tämän hempukan saisi sidottua kiinni.. Mikäli tämän henki nyt oli säästämisen arvoinen. Vapaapassi haltiakylään oli kyllä houkutteleva tarjous. Alf ei enää muistanut reittiä sinne, vaikka oli siellä nuorena asunut. Hän ei myöskään muistanut, saatikka ollut tietoinen siitä, ettei haltiakylään voinut johdattaa ketään, eikä sinne voinut kertoa tietä.. Joten tytöllä oli kaikki mahdollisuudet vedättää toista kaltaistaan nenästä.

Kutsunko sinua vain hutsuksi vai haluatko kertoa nimen, jota tottelet? Alf kysyi yllättäen painaessaan keihään terää yhä tytön kaulaa vasten, toivoen että Tiimläiset pitäisivät kiirettä. Ei sillä, etteikö hän pystyisi pistämään hanttiin tälle tytölle, vaan sen takia, jos tämä hempukka ei ollutkaan yksin liikkeellä Alf ei halunnut kuolla suippokorvien väijytyksessä.

Viesti Ma Loka 10, 2011 5:17

Mimi

Toinen sanoi että nyt pöydässä oli kunnon tarjous, mutta epäilyksiäkin löytyi, oliko Mimi niin petturi, vai oliko tuo kenties pelkuri, jotta johdattaisi miehen joukkoineen haltiakylään ? Ei, ei todellakaan, tuo kuolisi mieluummin kun päästäisi vihollisen teurastamaan omiaan, mutta se ei tarkoittanut ettei omaa tuomiotaan voisi valheen avulla pitkittää.
"Vain puoliksi minun kansani, joten valitaan se viimeinen." Mimi vastasi miehelle vilkaisten tuota sivusilmällä. Tottahan se oli, Mimi oli vain puoliksi haltia, joten kuka tietää jos elämän valttikortit olisivat toisin menneet, saattaisi tuo tyttö olla tällähetkellä miehen joukkojen seassa, samalla puolella.

Alf heitti erittäin mielenkiintoisen, ja samaan aikaan niin ärsyttävän kysymyksen pöytään, mitä nimeä tyttö totteli ? Syvä huokaus karkasi silkasta turhautuneisuudesta. En minä tottele ketään, ääliö.... Mimi mietti avaten sitten suunsa. "Mimi on nimi. " Puoliverinen tuhahti mulkaisten toista vihaisesti, yksikin aukko tuon suojauksessa ja ruoja saisi puukosta ! Kunhan tuo nyt ensin päästäisi irti tytöstä.... Niin tuskin tulisi käymään mutta hyvällä lykyllä tuon ote voisi löystyä siinä määrin että tyttö sai itsensä riuhtaistua irti. "Et taida muuten itsekkään olla ihan tavallinen ihminen ?" Mimi kysäisi takaisin Alfilta muistellen tuon aiempaa haltiakielen käyttöä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Loka 10, 2011 7:29

Vain puoliksi hänen kansansa. Hah, ironinen sattuma että tyttö oli puoliverinen siinä missä pukinpartakin. Alf ei kuitenkaan vastannut mitään naisen tunnustukseen, vaan jätti tuon tiedon omaan arvoonsa. Ei hän oikeastaan moisella huomautuksella mitään tehnyt. Puoliverinen, täysiverinen, sama se. Vihollinen tuo kuitenkin oli. Tyttö esitteli itsensä Mimiksi. Outo nimi, vaikka vain puoliverinen olikin. Kuitenkin Alf päätti pitää suunsa supussa tästäkin asiasta, hymähtäen vain pienesti nimen kuullessaan. Mimin mulkaistessa miestä, virnisti pukinparta ja tiukensi otettaan tytöstä. Ei hän irti päästäisi. Ei vaikka tuo kuinka heikkoa esittäisi tai kuinka vastaan taistelisi.
Mimin kysymys sai pukinparran tuhahtamaan pienesti.
En, puoliverinen siinä missä sinäkin Totesi, jättäen asian sikseen. Ei Alf aikonut pahemmin alkaa avautumaan tytölle itsestään. Mitä vähemmän tuo tiesi hänestä, sen parempi.

Pian ryhmä saapuikin paikalle. Nuo päästivät mitä ärsyttävämpiä Oooh aah ja ahaa äännähdyksiä nähdessään puoliverisen naikkosen, alkaen myös ilkkumaan tuota. Jopa mies, jota Mimi oli löylyttänyt seitsemän nolla, ilkkui naista minkä kerkesi. Heikko, nainen, tuo ei pärjännyt HEIDÄN maailmassaan Sitä tavallista sovinistista herjaa, mitä saattoi olettaa. Ja Alf oli valmiina tempaisemaan miehiä turpaan siitä hyvästä. Idiootit aliarvioivat aina vastuksensa. Ei ihme että nämä pelti sankarit saivat turpiinsa melko usein.
Noniin, köyttä kehiin ja tehdään leiri.. Neiti tässä lupasi näyttää meille reitin haltiakylään Mutta tänään emme sinne marssi. Yksi teistä lähtee hakemaan lisäjoukkoja kylästä, loput jäämme tänne pitämään leiriä. Huomenna jatkamme matkaa Alf totesi, kiskaisten Mimin ylös noustessaan ja kiskaisi tuon molemmat kädet tytön selän taa, samalla kun yksi miehistä toi köyttä.
Kun Mimin kädet oltiin sidottu, sovittiin, kuka lähtisi kylään hakemaan lisäjoukkoja. Kun se oltiin saatu pois päiväjärjestyksestä, lähti loppu ryhmä liikkeelle, etsimään hyvää ja suojaisaa leiripaikkaa. Alf työnsi Mimin liikkeelle, varmistaen ettei tyttö lähtenyt kuitenkaan pakoon pötkimään.

Viesti Ma Loka 10, 2011 7:53

Mimi

Pieni virne kiri tytön kasvot kun mies sanoi olevansa puoliverinen siinä missä Mimikin, aina vain paranee.
Kuitenkin kun loput miehen ryhmäläisitä saapuivat paikalle ja alkoivat herjaamaan neitoa, alkoi tuon sappi kiehua yli. "Heikoksi haukut, vaikket pärjännyt taistossa pientä lasta pidempään." Mimi vastasi kovaan ääneen hakatuksi tulleen miehen herjaan. Tässä vaiheessa Mimi oli omalta osaltaan pettynyt että juuri Alf piti häntä paikoillaa, kuka tahansa muu saattaisi maata jo elottomana maassa.

Pian tuo toinen puoliverinen nykäisikin neidon kädet selän taakse, ja pitihän sitä yrittää hieman rimpuilla, mutta tiukentuva ote kertoi siitä että kannattaisi lopettaa tuommoinen hyvän sään aikaan. Niinpä puliverinen rauhoittui ja antoi toisen köyttää kätensä, eipä tässä juurikaan vaihtoehtojakaan ollut.
Mimin olisi tehnyt mieli sanoa että hänen aseitaanhan ei jätetty maahan ruostumaan, mutta tuo hakisi ne suojaan paettuaan, sillä tuskin yksikään näistä hiippareista osaisi olettaa että neito voisi paeta. Eihän se toki varmaa ollut, mutta tarpeeksi varmaa Mimille jotta tuo saattoi suunnitella seuraavaa päivää. Ilmeisesti lisäjoukkoja lähettiin noutamaan, sekä leiripaikkaa etsimään, Alf tönäisikin tytön liikkeelle joka mulkaisi taas olan yli tuota miestä, jatkaen sitten kävelyään joukon tahdissa.

"Oletko sinä oikeasti ainoa joka ymmärtää mistään mitään näistä miehistä ?" Tyttö kysyi haltiakielellä, sillä ei todellakaan jaksanut alkaa nyt kuuntelemaan jonkun sovinistin epätoivoista selitystä siitä miten hän ymmärsi enemmän kuin neito, tosin sellaisessa tilanteessa jonkun noista sotilaista voisi saada yllytettyä avaamaan tytön köydet....
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Loka 16, 2011 12:20

Tytön vastarinta oli ymmärrettävää, mutta turhaa. Alfin ote ei irtoaisi niin helpolla, eikä puoliverinen uskonut toisen kaltaisensa osaavan kadota kuin tuhka tuuleen. Mimi ei vaikuttanut henkilöltä, joka taitoi magiaa. Hyvä vain.
Liikkeelle lähdettyä tyttö ottikin puheeksi miehistön pätevyyden, tällä kertaa haltiakielellä. Pukinparta vilkaisi nuorempaansa, mutta ennen kuin ehti tuolle mitään vastailla, alkoivat muut miehet kysellä miksi hemmetissä tyttö haltiakieltä puhui. Eihän heistä kukaan haltia kieltä puhunut! Tyttö varmasti herjasi heitä! Nyt vedettäisiin turpaan!
Yksi miehistä ottikin pari nopeaa askelta kohti Mimiä, kohottaen kätensä, mutta ennen kuin ehti saattaa mojovan iskunsa tytön kasvoille, sai tuo peltisankari Alfin nyrkistä kasvoihinsa. Iskun voimasta mies kaatui maahan, pidellen nenäänsä.
Ettekö te tajua, ettei tytöstä ole meille mitään iloa puolikuntoisena!? Puoliverinen ärjäisi miehille, jotka näyttivät siltä että olisivat hyvinkin voineet piestä sekä Mimin että Alfin siltä samalta seisomalta maankamaralle. Kuitenkin pukinparran puheissa oli perää, joten nyrkit hellittivät otettaan ja matka jatkui.
Ja olen, kuten varmaan huomasit. Alkukantaiset luolamiehemme eivät ole niitä joukon terävimpiä yksilöitä.. sen takia he varmaan ovatkin täällä metsässä samoilemassa, ennemmin kuin kentällä Alf vastasi Mimin kysymykseen haltiakielellä, saaden muilta miehiltä kysyviä katseita.. Mutta olisihan se pitänyt arvata, että puoliverinen osasi tuota saastaista kieltä.

No, pian saavuttiin sopivalle paikalle. Pieni aukio metsän keskellä, jossa oli juuri sopivasti pari kaatunutta puuta joille voisi istua. Nuotiota alettiin heti kyhäilemään ja paikkaa raivaamaan yöpymiskuntoon. Lähialue tarkastettiin vihollisten ja ansojen varalta.
Mimi puolestaan sidottiin tukevasti kiinni puuhun. Tyttö saattoi vain istua ja ihmetellä siinä maailman menoa. Alf puolestaan katseli hetken ympärilleen, kunnes istahti alas kannolle, muutaman metrin päähän Mimistä. Päästyään risti istuntoon, alkoi puoliverinen kaivella vyölaukuistaan piippuaan ja pahnoja siihen. Sanaakaan hän ei Mimille sanonut. Aloittakoot tyttö keskustelun, jos mielisi.

Viesti Su Loka 16, 2011 1:09

Mimi

Ehkä haltiakielellä puhuminen olisi laskettava nyt virheeksi kun miehet hermostuivat siitä. Yksi oli jopa lyömässä Mimiä, jolla ei tosin ollut sidotuin käsin muuta vaihtoehtoa kuin ottaa isku vastaan. Kuitenkin ennenkuin nyrkki kerkesi tavoittaa uhmakkaasti tuijottavaa puoliveristä, kerkesi tuo peltiheikki kaatua jo maahan kun toinen puoliverinen rusautti tuon nenän uudempaan uskoon.
Mimi katsoi hetken hämmentyneenä, miksi tuo mies tuli väliin ? Neito olisi voinut ihan hyvin kuvitella koko komppanjan hänen kimppuunsa, tuon tumman miehen mukaan lukien, mutta ilmeisesti nuorempi olikin sitten väärässä. Alf vastasi olevansa porukan viisain, eikä tuo liene mikään ihmekkään. Tähän tosin neito vain naurahti vastaukseksi. Ihmisethän olivat tunnetusti ala-arvoisia typeriä olentoja, kun taas haltiat olivat niitä älykkäämpiä, ja tuota miestä oli siunattu haltiaverellä, niinkuin Mimiäkin.

Matka tyssäsi kunnon leirintäpaikan löydyttyä, nuotiota alettiin kyhäillä sekä puoliverinen köytettiin puuhun kiinni. Jälleen kerran muutama yritys rimpuilla irti, tuloksetta kuitenkin. Tulipahan ainakin testattua köysien kireys jos ei muuta. Mimi tarkkaili ensin Alfin puuhastelua tuon istuessa vähän matkan päähän tytöstä, mutta pian katse laskeutui kuitenkin maahan miettimään. Kauaa ei nuorukainen kerennyt pakosuunnitelmiaan kehittelemään kun tuon eteen jo ilmestyi pari kenkiä. Mimi kohotti vihaisen katseensa kengissä seisovaan sotilaaseen joka virnuili puoliverisen edessä. Tuon sotilaan kaverit katsoivat vähän kauempana, ilmeisesti tuo onneton apina oltiin yllytetty tekemään jotain. Sotilas laskeutui kyykkyyn Mimin jalkojen eteen virnistellen siinä vielä hetkisen ennenkuin avasi suutaan. "Liikkuuko pienessä päässäsi muuta kuin sammalta, kun jäit noin helpolla nalkkiin ?" Mies kysäisi tökäten sormellaan tytön otsaa, ja sillä samaisella sekuntilla meni puoliverisen hermoviiva poikki. Sanaakaan sanomatta, pienintäkään varoitusta antamatta tuo vihaa uhkuva neito potkaisi sotilasta suoraan silmien väliin, ja voimalla, niin että tuo onneton mies pyllähti selälleen pitelemään kasvojaan. "ÄLÄ KOSKE !" Mimi huusi takaisin tälläkertaa niin että nuo yksinkertaisemmatkin otukset sen tajuaisivat.

Puoliverisen hermoviiva kiristyi entisestään kun tuon typerän sotilaan kaverit tulivat paikanpäälle auttaen ystävänsä ylös ja kiroten puoliverisen olemassaoloa. Yksi sanoi jopa pieksävänsä tytön heti kun tuo ei olisi enään köytetty jotta tilanne olisi edes vähän tasavertaisempi. Mimi huomasi tilaisuutensa tulleen ja päätti testata noiden miehien typeryyttä. "Avaa sitten köydet, eiköhän noin raavas mies minulle pärjää, joten mitä oikein odotat ? Pelkäätkö kenties ?" Mimi uhosi heittäen haasteen ilmaan jolloin mies tosiaan kiersi puun taakse ja oli juuri aikeissa tarrata puoliveristä pidätteleviin köysiin. Sillä sekuntilla kun köydet aukeaisivat, ellei joku ehtisi estää, olisi nuorukainen jo kiinni edessään seisovan sotilaan aseissa ja silloin katsottaisiin kuka on sammalaivo.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Loka 26, 2011 9:40

Komeampi puoliverisistä keskittyi seurailemaan muiden miesten touhuja, samalla kun kuunteli lähiympäristön ääniä. Vaikkei haltia ollutkaan, oli hänellä silti hyvä kuulo. Mikäli joku yrittäisi ei-niin-pätevästi hiippailla lähemmäksi, kuulisi Alf sen varmasti kaikesta hälystä huolimatta.
Ruskeiden silmien katse siirtyi mieheen, joka päätti lähestyä kiinniotettua. Mitään puoliverinen ei kuitenkaan sanonut, vaan antoi nyt toisen lähestyä toista, mikäli ei turpiin meinaisi vetää. Alf oli sen verran herrasmies, ettei hyväksynyt sitä, että naisia hakattiin turhaan, varsinkaan kun nuo olivat köytettyinä.. paitsi tietyissä, intiimimmissä tilanteissa. Mies päättikin mennä herjailemaan puoliveristä. Ennen kuin tuo ehti sen pahemmin aloittaa pilkkaansa, sai mies tuta naisen raivon naamataulussaan. Pukinparta ei voinut olla virnuilematta, miehen tuuskahtaessa takapuolelleen maahan.

Siitäkös mieskaarti innostui. Nyt uhoajia alkoi olemaan enemmän ja pian kauniimpi puoliverinen näkikin tilaisuuden ottaa iloa ja mahdollista hyötyä irti tästä tilanteesta, yllyttämällä miehen avaamaan köydet. Alf katsoi merkittävästi miehiä, jotka näyttivät tottelevan tyttö kuin sokeat muulit.. Olkoot, antakoot tyttö turpiin noille. Alf puuttuisi peliin sitten kun tyttö meinaisi karata*. Mikäli meinaisi karata. Tästähän taitaisi tulla jopa hauskaa. Pääsisi tyttö nyt näyttämään, mihin kykeni. Ja miehet näyttämään, mihin eivät kyenneet.
Niinpä Mimin köydet avattiin ja tyttö päästettiin vapaaksi. Ensimmäinen mies ei aikaillut, vaan kävi kimppuun odottelematta. Aseita ei käytetty, kerta ei Mimilläkään mitään ollut.. Tai ei ainakaan pitänyt olla. Eikä kukaan kuitenkaan halunnut tyttöä hengiltä, tuota tarvittaisiin vielä.
Alf puolestaan otti mukavamman asennon kannolla ja jäi piippua poltellen seuraamaan tätä showta.

//*Oletan että suunnitelma pysyy yhä samana, ettei Mimi vielä tässä tilanteessa karkaa~ //

Viesti Ke Marras 02, 2011 5:30

Mimi

Köydet aukesivat ja puoliverinen nousi tolpilleen jolloin ensimmäinen mies tulikin jo koittamaan onneaan, tuo itsevarma ääliö hoidettiin väistöliikkeellä, ja siitä niskaan tarttumalla, siitä mies lennätettiin sitten puutapäin jolloin ensimmäinen pelaaja oli poissa jaloista. Toinen mies näytti hieman yllättyneeltä, mutta silti itsevarmalta hyökäten sitten itsekkin neitoa kohden. Mimi ei aikaillut vaan kohdisti kunnon potkun toisen rintakehään, sotilas oli kuitenkin varautunut ja tarttui puoliverisen jalkaan. Tähänkin tosin oli nuorukaisella keinonsa. Kun sotilas näytti ottaneensa oikein kunnon otteen neidon jalasta, ponnisti tuo vain toisenkin jalkansa irti maankamarasta potkaisten sillä sotilasta leukaan. Kummatkin kaatuivat maahan, mutta neito nousi takaisin tolpilleen kun taas sotilas menetti tajuntansa. Pystyyn päästyään Mimi kuitenkin huomasi liian myöhään miehen joka oli päässyt taakse livahtamaan ja otti puoliverisestä nyt otteen, kun taas toinen peltiheikki lähestyi reippaasti ilmeisesti aikeenaan lyödä nalkkiin jäänyttä puoliveristä. Mimi hoksasi viimehetkillä polkaista kiinni pitäjän varpaille jolloin tuon ote kirposi ja tyttö pääsi kyykkyyn lyönnin edestä, jolloin peltiheikki löi kaveriltaan tajun kankaalle. Puoliverinen purskahti nauruun, oliko tuo enään edes mahdollista ? Naurusta huolimatta Mimi otti etäisyyttä jälleen, tarttuen sitten maahan pudonneeseen paksuhkoon oksaan. Sillä tuo hujautti vielä viimeisen haastajansa takaraivoon jolloin mies luuhistui maahan ystäviensä seuraan. Naureskellen Mimi pudotti kepin maahan astellen sitten vähän lähemmäs toista puoliveristä. Muutaman sekuntin neito tasasi hengitystään äskeisen suorituksen seurauksena, katse seurasi hetken Alfia, mutta sitten tuon katse kääntyi maastoon. Vartioita oli vielä tolpillaankin, sekä Mimi oli lähes varma että Alf pysyisi hänen perässään. Ratkaisu olisi selvä, pako tehtäisiin myöhemmin. Katse siirtyi pukinpartaan. Vielä muutama naurahdus pääsi nuorukaiselta ennenkuin tuo laskeutui risti istuntaan kaltaisensa eteen. "Kerrohan, miksi sinä liikut näiden ääliöiden seurassa ?" Mimi kysyi katseen vakavoituessa.
Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö