No, idiootit avasivat köydet ja tulisielu oli kuolevaisten kimpussa alta aikayksikön. Alf katseli tätä näytöstä sivusta virnuillen, sanomatta sanaakaan osapuolen tai toisen eteen. Siinähän tappelivat. Pukinparta pysyi kuitenkin valmiudessa, mikäli tulisi tarve lähteä juoksemaan Mimin perään. Kävi harvinaisen selväksi, että tämä neitokainen oli huomattavasti kouluttautuneempi tapaus, mitä nämä miehet. Tosin, eipä tämä partio koostunutkaan eliittijoukoista. Suurin osa oli vasta ensimmäistä tai tosita vuotta armeijassa. Mutta silti. Alf tyytyi polttelemaan huvittuneena piippuaan ja pidättelemään nauruaan parhaansa mukaan.
Kun Mimi viimein oli selättänyt kaikki kamppailuun käyneet. Neitokainen asteli lähemmäksi komeampaa puoliveristä, vilkaisten sitten maastoon. Siinä vaiheessa pukinparran lihakset jännittyivät ja tuo valmistautui nousemaan alta aika yksikön, mikäli Mimi päättäisi ottaa jalat alle. Niin ei kuitenkaan käynyt. Kai nuorempi tajusi, että oli alakynnessä, eikä pystyisi nyt pakenemaan minnekään. Sen sijaan neito istui alas kaltaisensa viereen ja kyseli, miksi vanhempansa liikkui näiden ääliöiden seurassa.
Puoliverinen irvisti viekkaasti, kertoen ilmeellään olevansa samaa mieltä neidon kanssa tämän rykmentin älykkyysosamäärästä. Sitä hän ei kuitenkaan ääneen sanonut, olisi vielä itse saanut syytteet petturuudesta.
Menen sinne minne korkeampi taho määrää. En valitse joukkue tovereitani, eivätkä he valitse omiaan Alf vastasi lopulta, samalla kun laittoi loppuun poltetun piippunsa sivummalle.
Ja nyt korkeampi taho käskee sinut nukkumaan Ennen kuin Mimi ehti vastata mitään tuohon lauseeseen, oli pukinparta kohottanut maastaan äkkiä noukkineen klopin ja huomautti nuorempaa puoliveristä päähän niin, että taju varmasti lähti..
Tuon jälkeen, Mimi sidottiin takaisin kiinni puuhun ja miehet jatkoivat leirin pystyttämistä ja nenilleen ottaneiden miesten parsimista ja pilkkaamista.