Ei se huomannut, varmaan..||Ylva!

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Ei se huomannut, varmaan..||Ylva!

ViestiKirjoittaja Demintty » 04 Loka 2011, 14:54

Lolisa

Loli käveli kosteaa ruohoa pitkin. Tihkutti hieman, ja se oli mukavan tuntoista. Loli katso puiden oksia, tarkkaili niiden muotoja ja vahvuuksien ominaisuuskisa. Tyttö oli pysähtynyt ja tuumi tarkasti mistä aloittaisi. Tuo saisi kelvata.. tyttö tuumi ja kapusi katselemaansa puun runkoa pitkin kuin orava. Tultuaan tietyn oksan kohdalle, loli pysähtyi ja hyppäsi oksalle. Nyt tyttö rauhottui ja hengitti hitaasti, ulos, sisään, ulos.. Hetken rauhoitettuaan itseään tyttö pomppasi toiselle oksalle, hieman korkeammalla olevalle. Sitten tytön vauhti kiihtyi ja kiihtyi, nyt tyttö viiletti eteentäin hyppien oksia pitkin. Ihan kun tihkutus olisi loppunut kun tyttö juoksi, mutta silti Loli oli märkä kun oksat olivat märkiä ja osouvat loputtomin kerroin Loliin. Loli kuitenkin hidasti jotta voisi hengähtää hetken. Loli pysähtyi kokonaan ja meni puun runkon viereen istumaan oksalle. Loli nojasi puun runkoon katsellen ja suunnitellen seuraavaa juoksu reittiään. Menen tuosta puitten välistä, oksia riittää sopivasti siihen. Sitten nousen pikku hiljaa ylemmäs mennen tuosta noin. juoksen vähän matkaa ja pysähdyn. Hypin tuolla olevaa puuta pitkin ylös latkaan. Olen siellä hetken ja laskeudun matalimpiin oksiin mitä löytyy... Loli tuijotteli siristellen silmiään. Pupillikin pienenä viiruksi, kun Loli tarkasteli reittiiään. Loli päätti että oli levännyt tarpeeksi ja nousi. Verrytellen hiukan jalkojaan tyttö lähti pomppimaan eteen päin. vauhti pysyi tällä kertaa kuitenkin hölkkänä, tosissaan jos puhutaan, Loli ei enään jaksaisi juosta hirveää vauhtia..

//En ottanu vielä et nää näkee toisensa, mut jätin sen siis myöhempään ^^
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ylva » 04 Loka 2011, 15:59

Mustahiuksinen nainen potki nuotion jämiä sammuksiin, tarkkaili hetken työnsä tulosta kultaisilla silmillään ja nyökkäs itsekseen hyväksyvästi. Kokosi tavaransa ja heitti mustan viitan ylleen lähtien astelemaan eteenpäin kosteassa metsässä. Nainen liikkui suavasti ja varsin äänettömästi. Oli selvästi tottunut liikkumaan maastossa ja näytti myös tietävän tasan tarkkaan minne oli menossa. Ei vaivautunut nostamaan huppua kasvoilleen, koska ei olettanut kenenkään olevan lähettyvillä, vaikka olisi tietysti asiaa voinut lähemmin tarkastella.

Naisen kevyet askeleet kuljettivat tuota pitkin maastoa reipasta vauhtia. Vyöllä oleva miekka kolahteli aika ajoin naisen jalkaa vasten pitämättä kitenkaan sen suurempaa meteliä. Hyvin pian maiseman tarkkailun sijaan nainen vaipui omiin ajatuksiinsa ja mietti edessä olevaa matkaa ja suunnitelmiaan. Ei kiinnittänyt paljoakaan huomiota ilmaan, sillä ei ollut paljoakaan merkitystä tuolle. Oli tottunut liikkumaan säässä kuin säässä.

Puista tippuvat pisarat asettuivat helmiksi naisen tummille hiuksille ja saivat pian tuon vaatteet tuntumaan kosteilta, mitä nainen ei edes huomannut. Syvällä ajatuksissaan jatkoi määrätietoista matkaansa halukkaana taittamaan sen niin pian kuin mahdollista. Toisaalta susimuodossa matkaaminen voisi tehdä matkasta sujuvampaa, muttei juuri nyt halunnut vilistää neljällä jalalla saati törmätä lähistöllä oleviin petoeläimiin. Ihmisiä nuo karttoivat herkemmin kuin susia.

//jaa no katsotaan mitä tästä tulee XD
Ylva
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 04 Loka 2011, 17:23

Lolisa

Loli oli jo suunnitelmansa puolivälissä. Hyppiessään oksilla vettä tippui runsaasti ala puolelle. Kaksi miekkaa heilui hyppiessä kummallakin lantion sivuilla. Ne kilisivät takana toisiin, mutta kilinä kuulosti luonnon ääniltä. Pari isoa ja pitkää hyppyä niin Loli olisi suunnitelmansa ylä kohdassa. Toinen iso hyppy tehty ja toinenkin. Nyt Loli hyppelisi vain yhtä puuta pitkin ylös. Loli hyppäsi kerran, toisen... Nyt tyttö katseli maisemia ja rauhottui. Jatkuisipa koko päivä näin rauhallisesti. Saisi olla vain ihan yksin ja katsella, kun päivä menee ohi. Lolilla oli kuitenkin paljon tekemistä joten se ei sopisi.

Tyttö vetäsi pari kertaa henkeä ja nousi ylös ja lähti alas pomppimaan. Kun tyttö oli puun puoli välissä, näki tämä jonkin vilahtavan alapuolella. Se meni neljällä jalalla, mutta ko'osta tyttö ei tiennyt. Vaisto kuljetti kuitenkin Lolin sen perään. Pitäisi olla hiljaa jotta se ei säikkyisi, ja siinä tyttö oli taitava. Loli juoksi kovaa ja kauan sen perässä. Kun eläin pysähtyi Loli hyppäsi sen eteen. Se oli vain raukka kettu joka juoksi koti pessänsä päin, se säikähti tietenkin Lolia ja lähti menoihinsa. Loli nousi takaisin puihin ja istahti yhdelle oksalle.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ylva » 04 Loka 2011, 18:53

Nainen käveli ajatuksissaan, mutta havahtui yhtäkkiä. Ei osannut sanoa ensin mikä oli herättänyt naisen huomion. Kenties se oli ollut pieni, poikkeava ääni tai pelkkä vaisto mikä sai naisen pysähtymään ja havannoimaan ympäristöään. Tavallisten aistien lisäksi naisella oli erinomainen haju, myös ihmismuodossaan ja haistoi nyt jotain muutakin kuin metsän tuoksut ja eläimet. Kurtisti hieman kulmiaan lähtien lähestymään hajun lähdettä kevein ja äänettömin askelin. Kirosi itseään mielessään, että oli ollut niin huolimaton, sillä kuka tahansa se oli ei ollut kaukana.

Naisen kaulassa roikkuva, mustasta kivestä oleva riipus ei varoittanut vaarasta, joten kaikella oletuksella päätteli, että muukalainen ei ollut havainnut vielä häntä. Sen tähden piti erityisen hyvin huolta siitä, että ei pitänyt ääntä liikkuessaan, ei ainakaan paljoa. Pienen hetken päästä pysähtyi ja kurtisit uudelleen tummia kulmiaan. Tiesi olevansa lähellä muttei nähnyt ketään maantasalla. Siirsi susimaisten silmiensä katseen haravoimaan puunoksia liikkuen hitaasti eteenpäin. Kesti jonkun aikaa kun näki puunoksalla kököttävän naisen ja hetken asiaa tarkkailtuaan tuli siihen tulokseen, ettei toinen ollut tainnut nähdä häntä. Ei ilmoittanut eleillä eikä muutenkaan että oli havainnut toisen vaan jatkoi matkaansa kuin olisi yhä menossa jonnekin. Pieni uteliaisuuden poikanen heräsi naisessa, joten päätti jäädä tarkkailemaan muukalaista.

//Loli voi hyvin nähdä Ylin ennen kuin se näkee sen, se on kuitenkin puussa. :)
Ylva
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 05 Loka 2011, 22:46

Lolisa

Loli siirsi katseensa maahan. Hetken tuijottettuaan Loli ärsyyntyi siitä kun joku tuli tämän näkökentälle. Kurtistaen kulmiaan tyttö meenasi hypätä alas valittamaan tälle, mutta tajusi vasta sitten että tämä voisi olla kuka tahansa. Loli nousi oksalle hiljaa seisomaan, na nosti sitten hupun päähänsä, piti hänen suojautua jotta toinen ei tajuaisi, että Loli on haltija. Loli seisoi oksallaan ja näki kun toinen lähti kävelemään eteenpäin hieman vaistoharhaisena. Ihan kun nainen epäilisi jotain, varmaan lolin läheisyydestä. Huomaamattaan Loli oli lähtenyt perään, mutta nyt pitäisi hypätä toiselle oksalle. Se tekisi ison äänen, mutta jos Loli halusi seurata oli tämän pakko hypätä. Loli kuitenkin teki toisen päätöksen, tämä ikään kuin kaatui kädet ojolla yhtä oksaa kohti. Nyt tämä kaatui ja sai otteen oksasta. Sitten Lolisa päästi jalat irti entisestä oksasta ja veti itsensä ylös tähän oksaan. Ainakaan vielä hän ei herättänyt huomiota. Toinen nainen liikkui hiljaa ja tutkien joten Loli pysyisi perässä. Mutta naisen pitäisi mennä vieläkin eteenpäin, joten tämän pitäisi mennä monelle eri oksalle samalla tavalla kun äsken. se olisi liian voimille ottavaa, joten Loli koitti miettiä toista vastausta. Samassa ylempänä lensi lintu puusta toiseen. Siinä oli Lolille vastaus: Loli kiipeisi ylös ja ylös. Siellä Loli voisi hyppiä, huomaamatta, toki siitä kuuluisi ääni, mutta toinen nainen voisi luulla että se on lintu. Loli näkisi alas naisen, mutta nainen ei välttämättä erottaisi Lolia, nerokasta..Varmaan. Loli meni oksan juuren ja otti haliotteen puunrungosta kiinni. Sitten tämä alkoi kiivet kuin orava runkoa pitkin ylös, lähes äänettömästi. Taitavasti Loli väisteli vastaan tulevia oksien juuria. Nyt tämä oli tarpeeksi korkealla. Loli alkoi hyppelemään ja silmäili naista samalla.

//Näin sit mentiin :)
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ylva » 06 Loka 2011, 09:35

Ylva oli hyvin tietoinen haltian läsnäolosta ja nyt vainusi tuon helposti. Kirosi hiljaa mielessään tuon siirtyessä korkeammille oksille. Ei ollut täysin varma oliko haltia vieläkään älynnyt maantasolla olevaa naista, mutta varovaisuus ennen kaikkea. Kävellessään eteenpäin tutkaili maastoa kuin olisi etsinyt jälkiä siitä. Välillä pysähtyi tutkimaan jotain eläimen jälkeä lähemmin, nousi ylös ja jatkoi matkaa. Vetäisi hupun päähänsä veden yhä ropistessa puista tuon niskaan, mutta ennen kaikkea kuten haltia halusi yrittää salata kasvojaan. Ja korviaan. Kokoajan piti haltiaa silmällä, vaikka ei puukasvullisuuden takia pystynyt näkemään missä tuo liikkui kunnolla. Käytti sen sijaan vainuaan ja kuuloaan pääasiallisesti.
Naisella oli ongelma. Ei voisi seurata haltiaa näin loputtomiin varsinkin kuin tuo ei loppujenlopuksi näyttänyt tekevän mitään oleellista, vaan liihotteli puusta toiseen. Se ei ollut "puuhipeiltä" mitenkään epätavallista. Katkerasti naisen täytyi myöntää, ettei pystyisi paljoa tekemään niin kauan kuin haltia hillui puissa. Osasi kyllä kiivetä ja ihmiseksi varsin ketterästikin, muttei silti olisi vastusta haltialle puussa. Ylva alkoi miettiä mielessään sopivaa keinoa saada nainen laskeutumaan alas puusta ja ennen kaikkea yllätys oli paras pitää Ylvan puolella. Ei voinut täysin varmaksi sanoa oliko haltia tietoinen naisen läsnäolosta vai ei, mutta päätti pelata varmanpäälle. Jonkinlainen näppärä ansa saisi naulittua muukalaisen paikoilleen, jolloin olisi helpompi esittää muutama hyvin valittu kysymys.

//hmm a) mitenhän mä saan sun haltian alas? b) onko ideaa ansasta? Mietin vaan jotain yksinkertaista naru ansaa joka laittaa sen kiikkumaan ilmaan ylösalasin.
Ylva
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 06 Loka 2011, 22:04

//Ite taas ajattelin sille sun sellasta verkko ansaa joka vetää sen ylös ja tekee sen pussin ::D//

Lolisa

Loli hyppeli ripeämpää tahtia nytten ja seurasi toista. Nyt tämän pitäisi saada jotenkin kiinni.. Loli juoksi nyt toisen edellä, paljonkin. Tämä ei enään nähnyt toista. Nainen laskeutui nopeasti alsa maahan. kyllä toista ei näkynyt, ei lähelläkään. Loli vetäisi vyötäröllään roikkuvan köyden, se oli toosi pitkä. sitten tyttö alkoi sito siitä verkostoa. Ei kestänyt kauan kun haltian käsissä syntyi jotain. sitten loli katseli puita ja etsi sopivaa. tyttö siirsi katseensa eräänseen koivuun ja laittoi ansan siihen valmiiksi. Nyt se tarvitsisi enään vain saalista. Loli pomppasi puuhun odottamaan naista, siis jos se tulisi tänne.

// non niin sun ongelmas jotenkin ratkastu, siis tee vaan sellane et tää jää jostai jalasta kii, tai sit se kaivaa äkkiä kuipan sellasen syvän ja peittää sen. Okei tää pääsis kyl aika helposti pois sellasesta mut koitahan keksiä jotainb :)
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ylva » 07 Loka 2011, 10:51

Ylva kurtisti kulmiaan haltian hävitessä kokonaan näkökentästä. Mutisi itsekseen muutaman kirouksen ja jatkoi matkaa. Pysähtyi kuitenkin lopulta, vainusi naisen olevan kuitenkin suhteellisen lähellä. Näytti miettivän hetken mitä tekisi ja heilautti lopulta repun olaltaan ja alkoi kaivella sitä. Paremman puutteessa päätti tehdä yksinkertaisen ansan, joka nostaisi haltian kiikkumaan jalastaan ilmaan. Se ainakin pysäyttäisi tuon jos ei muuta. Teki ansan näppärästi ja nopeasti peittäen sen parhaansa mukaan. No niin, nyt pitäisi vain saada haltia tänne. Hymyili vinosti itsekseen. Heitti hupun päästään ja lähti kävelemään suuntaan, jossa uskoi naisen olevan. Luotti haltioiden yleiseen vihaan ihmisiä kohtaan ja päätti olla itse syöttinä. Naisen silmät kielivät oman asiansa, mutta ei niitä välttämättä ehtinyt näkemään heti ensimmäisenä.
Hetken kuluttua tiesi tulleensa lähemmäs haltiaa. Ongelma oli edelleen siinä, että tuo puuhippi oli jossain oksistossa, mutta eiköhän se alas tulisi. Onnistui silkalla tuurilla ohittamaan haltian virittämän ansan ja pysähtyi seisomaan vetäen miekan esiin. "Missä piileksit suippokorva?" Kysyi ääneen tarkkaillen puiden alimpia oksia. Ei näyttänyt liikkuvan paikoiltaan mihinkään. Tiesi haltian olevan lähellä.

//Tuli tässä mieleen, että jos Loli tulee esiin ja yrittää johdattaa ylvan ansaan lähtemällä karkuun. Yl juoksee siihen ansaan ja Loli juoksee täysin vahingossa siihen Ylvan ansaan ennen ku se ehtii tajuta ylvan napsahtaneen siihen sen ansaan, miten olisi? Nii ja eikö näitten pitäny päästä niistä helposti pois?
Ylva
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 09 Loka 2011, 12:09

//Joo Loli ois vaikka tehny jonkun pikku viban ja se ansan köysi alkaa purkaantua? keksit sitten sinä ku minä alan nyt johdattelee sitä sun tyypiä ansaan :D//
Lolisa

Loli näki kun pienen matkan päässä nainen oli miekan kanssa. Loli naurahti hieman naiselle joka sanoi tyttoä suippokorvaksi, sitten Loli sattui vilkaisemaan miekkaan ja naurahti uudelleen. Loli päätti tulla esiin ja hyppasi alas naisesta viiden metrin etäisyydellä. " Jaa no eipä tässä muutakaan voi." Loli levitti kätensä kämmenet ylös päin, huppupäässään tytön ilmeitä ei nähnyt mutta Loli virnuili. Sitten tyttö vetäisi kummatkin miekkansa esiin. Ne kiiluivat auringon säteistä, ja nämä leveät miekat loi säteitä tuplasti lisää. Loli nosti miekkansa taistelu asentoon, mutta kääntyi nopeasti ympäri ja lähti juoksemaan. Miekat tulivat takana kun Loli pujotteli puita. Sitten Loli teki nopean ympäri käännöksen kohti ansaansa. Tämä houkutteli toista ansaansa. Siis jos tämä tulisi perässä.. Loli vilkaisi pienesti taakseen, mutta ei kerennyt nähdä mitään. Nyt tyttö ohitti oman ansansa ja toivoi että toinen jäisi siihen. Loli halusi ottaa turva matkan jos toinen ei jäisikään kiinni. Loli juoksi vähän matkaa, mutta matka tyssäsi. Loli roikkui nyt jaloistaan ylös alaisin. Tyttö pyöri siinä hetken avuttomana ja katseli ympärilleen.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ylva » 09 Loka 2011, 13:26

Ylva virnisti halitan tullessa esiin. Vähän väärään kohtaan, mutta näköjään tuo halusi leikkiä kissaa ja hiirtä ja näytti matkaava lopulta oikeaan suuntaan. Ylva lähti sen enempää ajattelematta seuraamaan haltiaa saadakseen tuon rakentamaansa ansaan. Kadotti haltian hetkeksi näkökentästään ja ennen kuin ehti kirota sitä oli posahtanut haltian tekemään ansaan ja totesi killuvansa ilmassa varsin tiiviissä paketissa. Miekka oli kirvonnut naisen kädestä ja tippunut maahan, joten siitä ei ollut paljoa apua. Kaikesta päätellen haltia oli siis nähnyt naisen. Tämä ei nyt mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
Nainen kirosi hetken arvioiden ahdinkoaan. Ei voinut kuitenkaan olla virnistämättä itsekseen. Näppärä neitokainen tuon vastustaja. Tyhjästä ilmestyi naisen käteen tuon koristeltu tikari ja alkoi sillä hieman hankalasti leikkaamaan verkkoa rikki. Jostain syystä haltiaa ei näkynyt, vaikka oli juossut suoraan ansaan. Se sai naisen miettimään asiaa samalla kun yritti vapauttaa itsensä. Jos kieroutunut tuuri oli naisen puolella saattoi olla mahdollista haltian juosta hänen ansaansa. Paljoa iloa siitä ei tällä hetkellä ollut, mutta ainakin sai syystä tai toisesta aikaa vapauttaa itsensä. Sen jälkeen aikoi pitää vakavan juttutuokion "suippokorvan" kanssa.
Ylva
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 09 Loka 2011, 13:43

Lolisa

Loli roikkui siinä, miekat kädessään ylösalaisin. Jos tyttä halusi päästä pois oli tämän noustava vatsalihaksillaan ylös ja käsillään ruveta näpräämään solmuja. Loli siis tiputti kummatkin miekkansa ja koitti nousta ylös, se oli hankalaa ja Lolista tuntui että tämä oli nöyryytetty, kunnolla.. Loli sai narusta kiinni ja koitti käsi voimillaan vetää itseään ylös, se oli helppoa. Samalla Lolin mieleen tuli, että tämä oli toisen ansa. Se oli asettanut Lolille ansan, eli nainen oli huomannut Lolin. Lolia rupesi nolottamaan vielä enemmän mutta koitti edelleen kavuta ylös päin. Lolilla meni hetki vielä ennen kun sai kavuttua ylävartalonsa ylös solmun luokse. Sitten naisella välähti, hänellä oli miekka ja toinenkin jolla olisi voinut katkaista köyden! Lolin aivot kävivät hitaalla, liiankin. Loli kirosi itseään mielessä. Loli kuitenkin piti toisella kädellä itseään ylhäällä ja toisella tämä tarkasteli vyötään, jos tämä olisi jättänyt siihen tikarinsa joka oli harvoin mukana. Ei, sitä ei ollut. No nyt Lolin ainoa vaihtoehto oli kiivetä oksan päälle istumaan ja ottaa köyden irti jaloistaan. Loli rupesi nousemaan oksan päälle, siinä tosin ei kestänyt kauan. Nyt Lolin oli irrottamassa köyttä jaloistaa, se onnistui. Loli hyppäsi samantien alas siepaten miekkansa ja lähti kävelemään oman ansansa luokse. Loli kurkkasi puskan takaa ja näki naisen tikarin kanssa katkomassa köysiä. Loli katsoi naisen ilmettä ja hyppäsi samaan puuhun mihin oli sitonut oman ansansa kinni. Sitten Loli hyppäsi äänettömästi oksalle jossa ansa oli ja katkaisi miekallaan köyden. " Jaa, sinulla oli sentään tikari. Jouduin itse irroittamaan köyden vaivaisesti jaloistani. Miekat tippui käsistäni, ja silti, et ole vapaa." Loli kauniseli totuutta, mutta sitä toinen ei varmasti näkisi. Loli on hyvä huijaamaan toisia. Loli hyppäsi alas toisen viereen ja vetäisi miekat esiin osoittaen toista. " Otetaanko nyt oikeasti? Tai jos siis sinulla ei ole enään ansoja?" Loli virnisti huppunsa perältä.
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ylva » 09 Loka 2011, 14:46

Ylva koki yllätyksen tupsahdettuaan yhtäkkiä maahan. Kuuli haltian äänen ja kirosi hiljaa mielessään. Kesti hetki enen kuin sai verkon pois päältään ja nappasi heti miekan käteensä. Haltia oli hypännyt alas puustaan ja osoitti nyt naista miekoillaan. Ylva mulkaisi haltiaa leiskuvilla silmillään, mutta virnisti vinosti naisen sanoille. "Ikävää, että pienestä köysiviritelmästä oli sinulle niin paljon harmia", totesi pilkkaavasti samalla kun suoristi hitaasti selkänsä pitäen katseen haltiassa. Ylva oli jättänyt tikarin vasempaan käteensä ja piti miekkaa oikeassa. Vastaamatta mitään haltian kysymykseen ansoista otti jo pari rivakasta askelta hyökäten tuon kimppuun. Ei ollut varsinaisesti ajatellut ihan näin suoraa toimintaa alunperin, mutta nyt se tuntui varsin sopivalta. Ei naisella ollut tarvetta tappaa haltiaa, mutta voisi tuolle selkäsaunan antaa. Nainen osasi käyttää miekkaa ja tikaria taidokkaasti, vaikka näin suora lähestymistapa ei ollutkaan naisen vahvimpia puolia. Hyvän vastuksen haltia ainakin sai. Ikävä kyllä Ylvan taistelutyyli ei ollut mitään kunniallista. Käytti potkuja ja iskuja siinä missä teriäkin.

//kumpis tässä voittaapi?
Ylva
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 09 Loka 2011, 17:00

Lolisa

Loli virnisti kun nainen suoristi selkäänsä. Loli mietti samalla pilkkaa mitä nainen sanoi lolista. " No se sujui yllättävän hyvin, kun en ole vielä noin vanha.." Loli katsoi päästä varpiaisiin naista arvostelevasti. Sitten nainen kävi kohti tikarin ja miekan kanssa. Loli virnisti ja laittoi toisen miekkansa vastaan jättäen toisen roikkumaan alas, ja teeskenteli olevansa tylsistynyt. Voi toista, kun luulee että voi satuttaa soturihaltiaa... tai puoliksi sellaista.. Loli mietti ottaen miekkansa irti, ja otti askeleen taaksepäin. sitten Loli Heilautti kumpiakin miekkojansa ja ja laittoi ne hyökkäys asentoon ja meni muka naista kohti mutta ottikin jyrkän väistöliikkeen, ikään kuin kiertäen naisen ja nyt Lolisa on toisen takana. Loli voisi parinsekunnin ajan tehdä jotain naiselle, mutta päätti katsoa mitä nainen tekee nyt. Loli odotti, että tämä tekee jotain ovelaa, jos sellaista löytyy. Lolin miekkojen käsipäässä pyöri lujaa vauhtia siniset pallot jotka loivat pyöriessään pientä sinistä soihketta.

//katotaan miten käy, ottavat nyt vähän mittaa toisistaan ;D
Demintty
 

ViestiKirjoittaja Ylva » 12 Loka 2011, 17:56

Vanha? Herjaus huvitti naista. Olihan hän nähnyt jo yhden ihmiselämän, mutta se ei tuosta ulospäin näkynyt. "Sinun pitää harjoitella herjauksiasi", huomautti ja seuraavassa hetkessä haltia olikin jo keplotellut itsensä naisen taakse. Ylva pyörähti pois terien ulottuvilta suunnaten samalla liikkeellä potkun naisen jalkaan, jotta häiritsisi tuota. Haltia vaikutti taitavalta, mutta tuon eleissä oli liikaakin itsevarmuutta. Naisen olisi pitänyt iskeä, kun siihen oli ollut tilaisuus. Ehkäpä haltia sortui aliarvioimaan vastuksensa ja sitä Ylva aikoi käyttää hyväkseen. Voisi hyvin olla, että häviäisi tämän taistelun, mutta voisi aina muuttaa muotoaan ja ottaa jalat alleen.

Ylva päätti kokeilla naisen taitoja ja iski muutamia kokeilevia iskuja ja seurasi miten nainen reakoi niihin. Jatkettuaan tätä tarpeeksi kauan alkoi pohtia miten pääsisi niskanpäälle, jos se oli mahdollista. Toinen noista viuhuvista teristä olisi hyvä saada pois pelistä. Yllättäen otti ja heitti tikarinsa suunnaten sen naisen oikean lapaluun kohdalle. Jo heiton alkaessa suuntasi Ylva iskun miekallaan naisen vasemmalle puolelle suunnaten tämän iskun haltian vasemman käden ranteeseen saadakseen tuon tiputtamaan toisen miekkansa.
Ylva
 

ViestiKirjoittaja Demintty » 13 Loka 2011, 19:07

lolisa

Loli naurahti toiselle. Mitä tuo hommasi? Oikeasti? Pari säälittävää iskua oli helppo estää, mutta kun tikari tuli oikealle puolelle oli vaikea reakoida samanaikaisesti miekkaan. No se oli vaikeaa mutta onnistui. Loli heittäityi itsensä puoelta vasemmalle alakautta, samalla väistäen tikarin ja miekan. Smalla kun Loli oli alhaalla iski tämä miekkansa toisen jalkaa kohti, mutta se epäonnistui, Loli huitasi ohi. No se ei haitannut tätä tyttöä.
Muistellen entisiä taisteluitaan, Loli nousi ylös ja pyörähti miekat toista kohti. Sitten jalkakin tuli pyörähdyksen mukaan. Oli helppoa iskeä toista ja väistellä toisen iskuja. Loli teki vaistomaisesti backin miekat tavallisesti roikkuen sivuilla. oli hauskaa liittää oikeaan taisteluun omia tanssi liikkeitään. Loli naurahti ja huppu tippui alas päästä. Se ei haitannut, vaan tyttö jatkoi. Lolisa juoksi taas lähemmäs toista miekat mukanaan. loli siki toista kohti ja isku onnistui erittäin hyvin. Loli pysähtyi miekat toista kohti osoittaen, toinen edessä ja toinen taempana. Loli tunsi kuinka tuulen puuska vei hiuksia kasvojen eteen. Lolin silmät pysyivät tarkkaavaisena. Jos tuo päättää voittaa niin.. Loli virnuili ajatuksiensa kanssa. ehkä aliarvioin, mutta mitä siitä? Eihän se silti minua päihitä? Tosiaan jos totta puhutaan hän se aliarvioi minut!! Lolin naama oli nyt peruslukemilla, kun pääsi vihdoin ajatuksistaan. Loli odotti mitä toinen tekisi nyt? Tyttö halusi testata naista, mitä se osasi? Loli virnuili taas, voi toista..
Demintty
 

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron