Outo tutustuminen || Nya

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Nya » 07 Marras 2011, 11:10

Misute

Toinen oli reilusti vanhempi ja taitavampi, kuin Misute. Hänellä kuitenkin oli omat kikkansa. Toisen yrittäessä kampata hän kaatui ja pyörähti nopeasti maassa varoen kohti tulevaa leipäveistä. Misute pääsi jaloilleen ja iski vasten leipäveistä miekoillaan. Tyttö hyppäsi toisen yli ja hyökkäsi takaa päin yrittäen sivaltaa toista hennosti selkään. Ei isoa ollut tarkoitus tehdä.
Misute pyörähti kieputti miekkaansa ja yritti saada leipäveitsen pois toiselta. "Olette todella taitava!" Tyttö kommentoi hyökkäystensä lomasta. Kuitenkin äkkiä Misute horjahti kompastuen puun kantoon. Tyttö ähkäisi ja nousi taas jaloilleen. Pienet naarmut eivät haitanneet tyttöä vähääkään.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 07 Marras 2011, 13:00

~ Keiko ~

Tyttö piti katseensa tiukasti toisessa ja kun tuo hyppäsi tämän yli, kissatyttö päästi suustaan pienen hämmästyneen huudon. Hän ähkäisi pienesti tuntiessaan miekan osuvan hänen selkäänsä. Keiko käännähti nopeasti ympäri ja heilutteli leipäveistään taitavasti tuota päin. Hän hymähti pienesti vastaukseksi. Leipäveitsi putosi kuitenkin tytön kädestä ja hän peruutti hieman. Kun tuo toinen kuitenkin kaatui, Keiko virnisti pienesti ja nappasi leipäveitsensä maasta.
"Oletko kunnossa?", hän kysyi ja kallisti hieman päätään.
Hän ajatteli auttaa toisen ylös, mutta kun tuo pääsi omin avuin jaloilleen, Keiko vain hymyili pienesti.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 08 Marras 2011, 10:06

Misute

"Olen kunnossa. Jatketaan vain." Tyttö puhkui uutta intoa. Hän hyökkäsi, kilautti miekkansa leipä veitseen ja hyppäsi korkean hypyn. Tyttö laskeutui kwvyesti maahan ja puolustautui. Tytön liikkeet olivat sulavat ja tasapainossa hyökäysten ja puolustamisen suhteen. Hän oli paljo oppinut isältään ja veljeltään. Misute hyökkäsi, hän yritti kampata vuorostaan toisen.

Tyttö hymyili, hän näytti hyökkäävän oikealta, mutta hyöksikin vasemmalta. Hän huohotti, onneksi oli melko viileää. Jos olisi kesä taistelu olisi kamalaa. Misute ajatteli että nyt tuli päivän liikubta tehdyksi. Tyttö meni taaemmas ja otti syvään henkeä. Nyt hän puolustaisi itseään.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 08 Marras 2011, 11:26

~ Keiko ~

Tyttö hymähti pienesti ja nyökkäsi hieman. Hän iski leipäveistään taas tuota toista tyttöä päin. Hän katsoi kun tuo hyppäsi ja astui hieman taaemmas. Hän iski leipäveistään monta kertaa tuota päin. Hän hymähti taas ja astui hieman taaemmas. Hän katsoi tuota toista hetken aikaa, ennen kuin tunsi tuon jalan käyvän tämän jalalla ja vetäisevän sen tämän alta. Tyttö ähkäisi pienesti, mutta nousi heti ylös. Hän katsoi tuota toista ja hymyili hieman vinosti. Keiko katsoi tuon liikkeitä tarkkaan ja väisti tuota sitten juosten vastakkaiseen suuntaan.
"Olet aika hyvä", hän virnisti ja katsoi tuota tyttöä.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 08 Marras 2011, 12:16

Misute

Tyttö hymähti ihan pakosta vastata samalla tavalla toisen tapaan. Misute ähkäisi ja puolistautui siinä ollessaan. Hän vöisti iski ja syöksyi. Hän teki saman uudestaa ja vielä kerran. Sitten tyttö hyppäsi voltilla toisen yli vain vähän sen takia että voisi pitää hauskaa. Hän hymyili ja syökyi miekat ojossa Keikoa kohti. Isku toisensa perään. Pientä perääntymistä ja puolustusta. Väistö, äkkinäinen liikahtaminen vasenmmalle ja sitten oikealle hyökkäys. Tämä tuntui ihan kuin tanssisi. Misutella oli liian hauskaa taitellessaan, vaikka taisteleminen olikin vakava asia.
Tyttö haukahti suden tapaisesti, sillä ihmismuodossa oli vaikea alkamaan äänellä kuin susi. Misute haukahti uudelleen ja hymyili.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 08 Marras 2011, 18:02

~ Keiko ~

Tyttö väisti toisen iskuja hyvin, mutta sai silti aina välillä pari osumaakin toisen miekasta. Hän liikkui tuota päin ja heilutteli leipäveistään taitavasti ja varmasti. Hän koukisti hieman polviaan, kun tuo toinen hyppäsi tämän yli. Hän hymähti pienesti ja kääntyi tuohon päin. Keiko väisti tytön iskuja ja hyppäsi tällä kertaa itse tuon yli. Hän kääntyi taas Misutea päin ja hyökkäsi tuota päin. Tyttö väisteli tuon iskuja ja "lähetti" itse omia iskujaan tuota päin. Hän hyppäsi kuitenkin pian läheisen puun oksalle ja katsoi toista sieltä. Hän heilautti hiuksiaan hieman sivummalle ja kallisti hieman päätään.
"Eiköhän tämä riittänyt?", tuo sanoi ja virnisti hieman.
Hän käänsi katseensa ylös ja hymähti pienesti. Puitten lehtien ja oksien ohitse näkyi kun aurinko oli jo liikkumassa puoltapäivää päin.
"Minun täytyy jo varmaan lähteä kotia päin. Uskon että perheeni on vähän huolissaan minusta. Mutta voimme kyllä nähdä vielä joskus", tuo sanoi ja hymyili hieman vinosti.
Hän hyppäsi alas puusta ja käveli Misuten luokse. Tyttö halasi tuota lempeästi ja hyppäsi sitten takaisin puun oksalle.
"Heihei", hän sanoi hymyillen ja lähti sitten juoksemaan puita pitkin pois päin tuosta.

//Noni en jaksa enää roolaa sun kaa! No ei :DD Mut tohon mä nyt ton lopetin.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 09 Marras 2011, 11:49

Misute

Vihdoin tämä taistelu loppui ja hän huokaisi. Toisen sanoessa että hänen olisi aika lähteä, tytyö hätkähti. Misute katsoi toista, kun tämä hyppäsi oksalle ja puhui hänelle. Pian tuo halasikin häntä ja saboi hyvästejä. Tyttö mutristi suutaan ja näytti hieman pettyneeltä. "Hyvästi sitten Keiko-chan. Toivon hartaasti kohtaavani teidät taas uudelleen." Misute sanoi hiljaa ja halasi vuorostaan toista. Hän huokaisi ja katsoi kun toinen lähti pois. Tyttö muuttui ja lähti tallustelemaan sutena pitkin metsiä.
Hän haukahti ja unohtu hetkessä masennuksensa. Kylmä maa tuntui epämukavalta tassujen alla, jolloin susi lähti pomppimaan pitkin maita ja mantuja. Susi haukahti iloisena ja oli uppoutunut täysin luonnon kylmään kauneuteen. Hän leikki ja temmelsi kunnes suuntasi askeleensa kohti ihmiskylää. Pian ne muuttuivat tytön siroiksi avojaloiksi. Jotka juoksivat kovaa vauhtia kotia kohti. Misute hymyili.

//Kiitos pelistä. Tulihan sitä kuusi sivua yhteensä. Heh.
Nya
 

Edellinen

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron