Outo tutustuminen || Nya

[Nya]

Misute

"Ä... Yh... Anteeksiiiii... Olen pahoillani jos pahoitin mielenne! Anteeksi!" Misute hätääntyi ja yritti piilotella kyyneöeitään, mutta se ei ihan heti onnistunut. Tyttö purkahti itkuun, ja alkoi hokea anteeksi pyyntöjä. Häntä hävetti ja tyttö oli nyt alakuloinen.
Misute pyyhki kyyneleitään ja otti toisen ranteesta otteen. Hän alkoi juosta kohti ihmisten kylää. Tyttö siirsi lakkinsa toisenkin korvan peitteeksi ja kääntyi jyrkästi oikealle. "Varo tuota!" Misute huusi ja loikkasi ison kiven yli. Hän oli jo aikoja sitten päästänyt irti toisen kädestä ja juoksi täyttä vauhtia. Toivottavasti Keiko pysyisi hänen tahdissaan. Misute pysähtyi. Hän kääntyi katsomaan sinne mistä oli tullut. Misute jäi odottamaan toista.

[Ventus-setä]

~ Keiko ~

Tyttö naurahti pienesti ja silitti tuon toisen hiuksia.
"Älä itke. Ei se nyt noin kamalaa ollut", hän sanoi ystävällisesti hymyillen.
Hän katsoi tuota pää hieman kallellaan ja huokaisi.
Keiko juoksi tuon perässä ja yritti parhaansa mukaan väistellä vastaan tulevia oksia ja kiviä. Hän hyppi niitten yli ja juoksi Misuten perässä. Hän pysähtyi sitten tuon viereen ja hymyili pienesti.
"Onko sinulla muitakin tuttavia kuin ne jotka yrittivät tappaa meidät?", hän kysyi ja virnisti pienesti.

[Nya]

Misute

"Onhan noita. Moni ihminen tuntee minut. Ei kai pitäisi koko ajan olla kaikkialla tunkemassa nenäänsä." Misute nauroi ja alkoi näyttää tietä. "Kuule Keiko-chan. Tunnetkteko te itse täältä asukkaita." Tyttö hymyili ja käveli rauhallsestu eteenpäin. Hän näki edessään tutun talon ja hymyili. "Tässä on minun kotini. Mennään takaovesta." Tyttö neuvoi ja meni takaovelle. Hän avasi rauhallisesti oven, tyttö asustui sisään ja hymyili toiselle. "Tervetuloa kotiini. Suljetteko oven tulessanne sisään?" Misute kysyi hän sytytti takaan tulen ja katsoi Keikoa.

Misute lähti keittämään vettä. Hän toi sohvalle viltin ja tyynyn. Tyttö oli ihan intona. Ensimmäinen, joku muu kuin ihminen yöpyi häneb luonaan.

[Ventus-setä]

~ Keiko ~

Tyttö pudisti päätään pienesti ja vilkaisi tuota toistta.
"Tunsin kerran yhden mummon, mutta hän on varmaan jo kuollut", hän vastasi tuolle ja hymähti hieman surullisesti.
Menneiden muisteleminen oli tyhmää. Hän huokaisi pienesti ja käveli tuon tytön kanssa, talon takaovelle. Hän sulki oven perässään ja hymyili pienesti.
"Kaunis talo", tuo sanoi ja istui sohvalle.
Hän ei ollut ennen ollut kenenkään muun melkein tuntemattoman olennon talossa, kuin Misuten ja sen mummon. Viimeisestä kerrasta oli kauan aikaa.

[Nya]

Misute

Tyttö hymyili iolisena. " Kiitos, ei se nyt niin poikkeuksellinen ole. Vähän vihreämpi kuim muiden talot. Kun kasvattaa kukkia täälläkin." Misute hymyili ja ojensi toiselle kupin keittoa. Hän antoi myös lusikan. Hän istahti Keikon viereen ammentaen suuhunsa omaa keittoaan. "Olen.iloinen. Siis siitä kun tulitte yöksi. Sillä täällä on hieman yksinäistä, kun Kasutaka ei ole kotona.." Tyttö hymyili arasti, hänellä oli jotenkin haikea olo. Kasutaka oli aina hänen tukenaa ja nyt hän oli jossain. Misute vei tyhjän keittokuppinsa tiski altaaseen ja palasi takaisin. "Keiko-chan. Nousisitteko ylös niin voisin laittaa petisi siihen.sovalle. Ellette halua nukkua Kasutakan huoneessa. Varoitan vain, mutta siellä on jonkilainen sekasorto." Misute naurahti ja hymyili hiljaa toiselle.

Tyttö oli vähän väsynyt ja katseli hieman sotkuista kotiaan. "Pitäisi varmaan siivota." Tyttö raapi niskansa pohdiskellen asioita.

[Ventus-setä]

~ Keiko ~

Tyttö otti keiton itselleen. Hän kiitti hymyillen ja alkoi syömään omaa ruokaansa. Hän vilkaisi tuota toista sivusilmällään pienesti huokaisten. Tyttö söi keittonsa ja nousi ylös.
"Kiitos ruoasta", hän sanoi ja nousi ylös sohvalta.
Hän vei lusikan ja kupin pöydälle ja käänsi katseensa takaisin Misuteen.
"Tarvitsetko apua?", hän kysyi ja käveli takaisin tuon toisen tytön luokse.
Hän venytteli hieman ja tutki taloa katseellaan. Se oli ihan hieno. Ja siellä oli paljon kasveja. Eikä se ollut hirveän ihmeellinen asia. Misutehan tykkäsi paljon kasveista. Ja hän oli hyvä kasvattamaan niitä. Pitiköhän Misuten velikin kasveista?

[Nya]

Misute

"Kiitos apu tosiaan olisi tarpeen." Misute hymyili ja alkoi laittaa petiä. Ulkona pimeni ja oli melko pimeää. "Kasutakakin pitää kasveista ja on todella ihana isoveli kun pelleilee kanssani." Misute nauroi hän juuri asetti peittoa pussilakanan sisään.. Tyyny oli j valmis. Sohva näyttikin melko houkuttelevalta nukkumaan.

Tyttö haukotteli ja venytteli. "Nnh..! Ompa päivä mennyt nopeasti." Tyttö mainitsi ja hymyili iloisena. Hän tuijotti hetken kattoon ja takaisin Keikoon. "Keiko-chan..." Misute halasi toista tiukasti. Hän tykkäsu halata. Hän naurahti ilosena ja irottautui toisesta.

[Ventus-setä]

~ Keiko ~

Tyttö auttoi tuota toista laittamaan petiä valmiiksi. Hän piteli lakanoita, kun tuo neiti tunki peittoa omaan lakanaansa ja tyynyä omaan. Hän laittoi ne sitten sohvalle ja istahti siihen päälle. Keiko kuunteli hymyillen tuon selityksiä veljestään ja naurahti sitten lopuksi, aivan kuten Misutekin.

Keiko katsoi hieman ihmeissään kun tuo toinen halasi tätä, mutta naurahti sitten pienesti ja vastasi tuon halaukseen lämpimästi.
"Milloin veljesi muuten tulee takaisin tänne?", hän kysyi ja istui sohvalla.

[Nya]

Misute

"Hän... En tiedä milloin hän palaa..." Misute sanoi hiljaa ja käväisi jeittiössä. Kuului kodikasta tavaroiden siirtelyä. Tyttö palasi hetken kuluttua hän hymyili toiselle ja ojensi jotakin. "Tahdotko keksehä? Tosin niitä oli ihan piripintaan eilen ja nyt niitä on puoliväliin... En yhtään tiedä miksi ne vähenevät noin nopeasti..." Misute hymyili hieman nolona ja otti pari keksiä.

Hän mususutteli niitä ja katseli ulos. Ulkona oli aivan pimeää, voisi kuvitellä ettei sillä näkisi nenäänsä pidemmälle. Misutea puistatti. Hän rakasti tälläisiä öitä, mutta jokin vaikutti erillaiselta. Tänä yönä, tytön olo oli eriskummalinen. Hän katsoi takaisin Keikoon. "Menisimmekö nyt yö puulle. Kellon on varmasti paljon jo.. Ja on aika myöhä." Misute latsoi hiljaa toiseen ja poistui huoneesta.

[Ventus-setä]

~ Keiko ~

Tyttö hymyili hieman vinosti ja katsoi hiljaa kun tuo käveli keittiöön. Hän huokaisi pienesti ja otti sohvalla olevan tyynynsä syliinä. Hän käänsi katseensa takaisin olohuoneeseen tulevaan tyttöön ja hymyili tuolle.
"Kiitos", tuo sanoi ja otti pienestä kulhosta yhden keksin.
Hän söi sitä hitaasti ja katseli hiljaa eteensä. Talo oli hiljainen ja hieman pimeä, mutta vihreät ja kauniit kasvit tekivät siitä hieman valoisemman näköisen. Keiko söi keksinsä loppuun ja käänsi katseensa Misuteen. Hän kallisti hieman päätään, mutta suoristi sitä taas, kun tuo neiti nousi ylös ja sanoi jotain. Tyttö nyökkäsi pienesti ja katsoi hetken aikaa toisen tytön perään. Hän asetti tyynyn sohvalle ja kaivautui peiton alle. Keiko asetti päänsä tyynylle ja huokaisi taas kerran. Hän hymähti pienesti ja sulki silmänsä. Tyttö vaipui melkein heti uneen. Päivä oli ollut pitkä ja oli ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Nyt hän vihdoinkin pääsi nukkumaan väsymyksen pois.

[Nya]

Misute

Oih! Ihana aamu! Misute ajatteli ja käveli huoneestaan sohvan luo."Keiko-chan! Herätys! Mitä tahtoisitte aamiaiseksi?" Tyttö virkoi ja hymyli aurinkoisesti.
Hän lähti keittiöön.Otti kanamunia ja leipätarvikkeita esille. Astioiden kolinaa ja kilisevätlasit kuuluivat heukosti sohvalle päin. Onneksi.

Misute alkoi keittämään teetä. Hän availi verhoja ja avasi keittiön ikunan, hän hengäisi syvään ja otti kasvoilleen iloisen ilmeen.

// Lyhyt! Aika loppu. Oonkiinantunnillla.... =X

[Ventus-setä]

~ Keiko ~

Tyttö raotti hieman silmiään ja haukotteli pienesti. Hän nousi varovasti istumaan ja tuijotti hetken aikaa unisena eteensä.
"Onko jo aamu..?", tuo kysyi ja venytteli makeasti.
Hän nousi ylös ja otti tyynyn ja peiton pois lakanoistaan. Hän taitteli ne sohvalle ja käveli sitten keittiöön. Tyttö istui pöydän ääreen ja katsoi Misutea hymyillen.
"Nukuitko hyvin?", tuo kysyi ja haukotteli pienesti.
Hän ei ollut aamuihmisiä, joten hän olisi nukkunut mielellään vieläkin. Keikon mielestä se olisi kuitenkin ollut epäkohteliasta, joten hän päätti nousta samaan aikaan kuin tuo toinen neiti.
"Kuppi teetä tekisi hyvää", hän sanoi ja katsoi Misutea :3 -ilmeellä.

//Jos sä herättäisit mut tolla tavalla nii mä löisin sua :D Noen

[Nya]

Misute

"Ole hyvä. Oma tekemää marjateetä." Tyttö hymyili ja ojensi teen Keikolle. Aamu oli kirkas ha kylmänraikas. Misute oli todella pirteällä päällä. Hän piti raikkaista aamuista. Tyttö istui alas ja ojensi toiselle leipää. Hän itse otti vaalean leiväm ja voiteli päälle marmelaadia. "Nums... Keiko-chan. Haluaisitko tehdä jotakin tänään? Minun ainakin pitää käydä myymässä tuo kukkakimppu vuori..." Misut osoitti oven vieressä olevia kukkia.

Hän hörppi kuumaateetä ja söi leipäänsä. Tyttö oli syönyt ja kantoi astiansa pois. Hän katsoi ulos ja kääntyi juuri toista päin, kun ovelta kuului koputusta. "Minun pitää käydä avaamassa." Tyttö osoitti ovea ja asteli sinne päin.

[Ventus-setä]

~ Keiko ~

Tyttö otti hymyillen teekupin käteensä ja kiitti tuota toista tyttöä. Hän pörrötti hieman hiuksiaan ja joi hieman kuumaa teetään. Se oli hyvää. Tuo neiti oli hyvä tekemään teetä. Tämä resepti pitäisi saada. Keiko otti leivän tuolta ja levitti tuon jälkeen marmelaadia sen päälle. Hän mussutti sitä hymyillen ja joi sitä äsken saamaansa teetä.
"Voin tulla myymään noita kukkia kanssasi, jos haluat", tuo sanoi hymyillen ja vilkaisi pientä kukkavuorta.
Hän söi leipänsä loppuun ja vilkaisi oveenpäin kun joku koputti sitä. Hän vilkaisi tuohon toiseen tyttöön ja nyökkäsi pienesti. Hän käänsi katseensa teekuppiinsa ja joi teensä loppuun.

[Nya]

Misute

Tyttö avasi oven ja katoi hetken ovelle tullutta. "Milloin te tulette myymään niitä kukkia? Minun pitäisi saada pian niitä. Sillä minulla on häät. " Nuori nainen hymyili Misutelle. "Tulen parin minuutin päästä neiti. Olkaa ihan rauhassa. Minun ystävänikin tulee myymään kukkia, joten meillä voi hieman kestää. Olkaa siis ihan rauhassa." Misute sanoi ja sulki oven hän käveli vaate komeron luo ja alkoi kaivamaan sitä. Hän otti hieman pitkä helmaisen tumman mekon. Hän myös otti huivin ja lakin. "Keiko-chan. Valitkaa tästä, sillä muuten jos tulette tuolla tavalla kylälle te tulette paljastumaan ja teidät voidaan tappaa. En tahdo ottaa sellaista riskiä." Misute sanoi ja hymyili.

Hän otti kukkia ja laittoi ne hiuksiinsa koristeiksi. Tyttö kävi hakemassa kaksi koria ja laittoi kukkakimppuja koreihin. Hän laittoi toisen Keikon viereen. "Ihmiset tietävät paljon kukkakimput maksavat. Teidän ei tarvitse siis sanoa paljonko maksaa." Misut ohjeisti ja juoksihakemaan jotain huoneestaan. Hän palasi takaisin ja katsoi toiseen. Tyttö laittoi toisen kaulaan korun jossa luki "Harjoittelia". "Ette oikeasti ole harjoittelia, mutta ihmiset alkaisivat jaaritella kaikenlaista jos näkisivät tuntemattoman kanssani." Tyttö hymyili.