Outo tutustuminen || Nya

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Outo tutustuminen || Nya

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 11 Loka 2011, 12:07

~ Keiko ~

Tyttö käveli puitten välissä. Hän hyräili välillä jotain lempibiisejään. Hänellä oli kaunis lauluääni, joka kaikui hienosti metsässä. Keiko pysähtyi yhden pensaan luokse. Tuo otti pensaasta yhden marjan ja pisti sen suuhunsa. Hän mussutteli sitä tyytyväisenä ja nuolaisi ylähuultaan. Neiti otti pari marjaa mukaansa ja jatkoi matkaansa. Keiko mussutteli aina välillä käsissään olevia punaisia marjoja. Pian hän tuli yhden puun luokse. Hän kuuli lintujen laulua ja käänsi katseensa ylös. Tyttö virnisti pienesti ja pudotti marjat maahan. Hän pyyhki kätensä puun runkoon ja pitkät kyntensä esiin. Tuo tarttui kynsillään puun runkoon ja lähti kiipeämään ylöspäin.

Keiko saapui oksalle, jossa oli lintupesä. Hän lähti konttaamaan pesääpäin. Lintujen äiti ei ollut paikalla. Tyttö katsoi vielä ympärilleen, varmistaakseen ettei lintujen äiti ollut lähettyvillä. Keiko konttasi sitten lähemmäs lintuja, mutta juuri ennen kuin oli ojentamassa kättään lintuja päin, linnut alkoivat äännellä. Pian kuului kovempiakin ääntelyjä. Keiko katsoi ylös ja näki ison linnun. Lintu hyökkäsi tätä päin ja Keiko kiljaisi. Hänen otteensa lipesi ja hän jäi roikkumaan puun oksalle.
"Halusin vain leikkiä..", tytyö sanoi, mutta emo ei tainut kuumnella häntä.
Se vain nokki tytön kättä pari kertaa ja lensi sitten lastensa kanssa pois. Keiko roikkui kaukana maasta. Hän yritti vetäistä itsensä oksalle, muttei pytynyt. Hänet ranteeseensa sattui. Varmaan sen takia, kun hänen otteensa lipesi, kun hän oli pudonnut oksalta.
"Öh.. Apua..", tuo mutisi ja katseli alaspäin.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 11 Loka 2011, 12:28

Misute

Susi juoksi kovaa vauhtia. Misute jolkutteli pitkin metsää, hän pysähtyi ja nuolaisi hieman vettä lammesta. Syysilm oli melko viileä ja se sai suden pörhistelemään turkkiaan. Misute läjti kocaan juoksuun ja kuunteli luonnon ääniä. Hän tuijotteli hetken juostessaa johonkinpuskaan jossa riippui marjoja. Hän pysähtyi nopesti ja ahmaisi kitaansa marjoja. Tyttö katsoi puuta siinä vieressä. Puussa oli syviä jälkiä ja niistä valui puun mahalaa. Misute nuolaisi mahlaa, hän nuoli sen pois. Onneksi Kasutaka ei ollut näkemässä. Olisi varmasti torunut häntä. Misute kuuli kiljahduksen ylhäältä päin ja käänsi katseensa ylös. Siellä roikkui tyttö, tyttö ja tyttö. Sillähän oli häntä ja korvat. "Öh... Apua?" kuului tuon suusta. Misute vilkaisi uudelleen, näemmä tuo ei päässyt pois oksalta.

Susi muutti muotoaan nopeasti ja nyt siinä seisoikin tyttö. Misute naurahti. "Kaipailetko kenties apua?" tyttö kysyi kohteliaasti. Hän kyllä tiesi jo vastauksen ja alkoi kapuamaan puuta pitkin. Tyttö pääsi sille oksalle missä toinen riippui. Misute tuli varovasti oksalle, juuri kun hän pääsi toisen kohdalle, niin oksa päästi aivan hirveän räsähdys äänen. "Uaah!" Misute kiljaisi ja koko oksa rysähti alas neiteineen. Suoraan lehtikasan päälle. Tyttö ravisteli päätään lehtien paitosta ja toljotti hetken ihmeissään eteensä. "Oletteko kunnossa?" Tyttö kysyi ja alkoi saman tien etsiä pudonnutta lakkiaan. Korvat kääntyivät kuuntelemaan tulevaa vastausta. Misute löysi hänen lakkinsa ja laittoi sen päähänsä vinosti. "Olen Misute. Misute Fuzi. Hauska tutustua!" Tyttö naurahti ja hymyili iloisena.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 11 Loka 2011, 12:46

~ Keiko ~

Tyttö katsoi hieman nolona tätä lähestyvää naista. Kun tuo sapui tämän oksa katkesi. Keiko kiljaisi pienesti ja päästi irti oksasta. Hän putosi lehtikasan päälle konttaus-asentoon. Tuo nousi varovasti ylös ja otti pari lehteä pois kauniin harmaista hiuksistaan. Hän asteli pois lehtien seasta ja suoristi hieman mekkonsa helmaa.
"Olen kyllä kunnossa. Ranteeseeni kyllä sattuu", tyttö sanoi ja nosti katseensa siihen toiseen naiseen.
Hän otti toisella kädellään ranteestaan kiinni, hieraisi sitä vähän ja irvisti pienesti.
"Kiitos että yritin auttaa minua", tuo sanoi ja naurahti pienesti.
Keiko auttoi naisen pystyyn ja pois lehtien seasta. Hän sipaisi pienesti etuhiuksiaan ja tutki katseellaan tuon naisen vaatteita, kasvoja ja vartaloa. Tuo oli ollut äsken susi. Ja Keiko oli kissa. Eikö sudet ja kissat yleensä riitele? Tai no.. Sudethan tappelevat melkein kaikkien heikon näköisten eläinten.. Tai ihmisten kanssa. Mutta ehkä Keikosta ja tuosta toisesta naisesta tulee hyviä ystäviä.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 11 Loka 2011, 13:04

Misute

Tyttö katsoi hetken aprikoiden toista. "Entä teidän nimenne? Kai teillä sellainen on?" Misute hymyili ja pyyhki "haalareitaan", hänestä oli kiva törmätä hieman saman tapaiseen tyyppiin. Misute katseli ettei mikään ollut pudonnut. Sitten hän käänsi katseensa toisen ranteeseen ja juoksi pois hetken tarkastelun jälkeen. Hän muuttui sudeksi ja riuhtaisi pari kasvia kitaansa ja lähti juoksemaan takaisin. Hän muuttui takaisin ihmisen muotoon ja huhotti hieman. Hän otti kysymättä toisen kädestä kiinni ja äkkiä otti esiin kasvit, tyttö aukaisi suunsa ja puraisi. Ranteesta roiskahti verta Misuten naamalle, mutta siitä hän ei välittänyt. Hän hellitti ja kääri kasvit ranteen ympärille. Isä oli opettanut tekemään noin. Tosin se sattui kamalasti ja paransi samalla koko ranteen kivun ja haavan.

"Anteeksi se varmasti sattui. Mutta ei hätää. Haavasi ja kipusi kaikoavat jonkin ajan päästä." Misute selitti. Olihan hän puraissut suden hampaillaan. Tyttö odotti vihaista vastausta, sillä hän tiesi sen. Eihän puremisesta voi vain antaa anteeksi.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 11 Loka 2011, 15:07

~ Keiko ~

Tyttö katsoi ihmeissään kun tuo susi nainen vain käveli pois. Hän luuli että tuo aikoi vain lähteä ilman hyvästejä tai mitään, mutta kun susinainen palasi takaisin suden hahmossa, tyttö vain kallisti hieman ihmeissään päätään. Hän katsoi takaisin ihmiseksi muuttuvaa naista ihmeissään.
"Mitä sinä..?", tuo kysyi hiljaa, ennen kuin nainen puraisi tätä ranteeseen.
Keiko kiljaisi kuin tyttö.. Tai no tyttöhän hän oli.. Hän katsoi silmät suurena, kun tuo sitoi kasvit hänen ranteensa ympärille. Hän löi toisella kädellään tyttöä pienesti poskelle. Pienet kyyneleet näkyivät tuon silmäkulmissa.
"Tietenkin se sattui", hän huudahti ja pyyhki poskillaan valuvat kyyneleet pois.
Hän niiskaisi pienesti ja löi tyttöä uudestaan, mutta ei kovempaa, vaan samalla tavalla. Vain pieni läpsäisy poskelle. Sitten hän taputti pari kertaa tytön päätä.
"Anteeksi, ei olisi pitänyt lyödä. Yrität tietenkin vain auttaa", hän mutisi ja mutristi pienesti alahuultaan.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 17 Loka 2011, 10:07

Misute

Tyttö sai osakseen vain läimäisyn poskelle. "A-annteek...!" Misute yritti mutta toinen huusi hänelle ja läimäisi vielä kerran. "Yh.." Tyttö sanoi ennen kuin purskahti totaalliseen itkuun. Misute itki, ei hän ollut tarkkoittanut mitään pahaa. Hän oli vain yrittänyt aikaan. Tyttö muuttui noipeasti sudeksi ja niiskutti hiljaa. Pääoli käpälien juosissa. Susi nopesta nousi katsoi toista ja haukahti. Misute nuolaisi toisen kämmentä. Hän muuttui takaisin ihmiseksi ja katso ns. Koiran pentu ilmeellä toista. "Ette ole vieläkään sanoneet nimeänne..."Misute mainitsi varovasti ja hymyili lempeästi. Tyttö liikkui varovasti hieman kauemmaksi toisesta valmiina kolmanteen läimäisyyn.

Misute naurahti hyvin, hyvin arasti ja silitteli jomottelevia poskiaan. Kyynel vierähti hktaaati punertavaa poskea pitkin. Nopesti hän pyyhkäisi sen pois ja yritti rauhoittua.

//Lyhyt.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 17 Loka 2011, 11:27

~ Keiko ~

"Oh.. Olen pahoillani. Säikähdin vain", tuo sanoi hieman hämmentyneenä ja halasi tuntematonta tyttöä.
Hän päästi tuosta irti ja katsahti rannettaan jota sudeksi muuntautunut tyttö nuolaisi. Hän huokaisi pienesti ja nosti katseensa takaisin tyttöön. Keiko hymyili tuolle takaisin ja mutristi hieman alahuultaan.
"Olen Keiko. Kuka sinä olet?", tuo vastasi ja räpytti hieman silmiään.
Hänen hiuksensa ja häntänsä heiluivat hieman tuulen mukana. Hän kallisti hieman päätään ja kuunteli hiljaisia ja kaukaisia lintujen ääniä. Tuon korvat heiluivat pienesti tytön kuunnellessa ääniä.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 18 Loka 2011, 08:46

Misute

Tyttö oli ärsyyntynyt. Hän oli jo kysynyt kaksi kertaa Keikon nimeä, mutta tyytyi vastaamaan toiselle. "Olen Misute. Misute Fuzi. Hauska tutustua Keiko-san." Misute hymyili ja naurahti. Hän hymyili leveästi. Tyttö poimi maasta marjoja ja nakkasi ne suuhunsa. "Onko teillä nälkä? Keiko-san?" Misute tuijotti tyttöä jonka häntä ja korvat liikkuivat tuulessa. Äkkiä tytön lakki lähti kovassa tuulessa lentoon. "Uah!" tyttö huudahti hätääntyneenä.

Misute lähti kovaan juoksuun ja yritti saavuttaa lentävää lakkiaan. "Uh! Melkein! Äh!" Misute ähkäisi kun ei saanut napattua lakkiaan. Vyöt kilisivät lantiolla. Äkkiä maata ei ollutkaan enää. Tytön jalka luiskahti pahasti jyrkännettä pitkin ja loppu matka olikin peppumäkeä. "Aih! Auh!" Misute kiljui. Mäki oli jyrkkä ja möykkyinen. Tyttö lensi pienesti ja mätkähti alas. Tytön pahaksi onneksi hän kolautti päänsä kiven murikkaan. Siihen Misute jäi tajuttomana. Verta valui pienesti, lakki leijaili siihen viereen. Korvat heiluivat hiljalleen tuulessa. Misuten likainen haalari oli revennyt polvien kohdalta ja niissa oli haavoja. Melko jyrkkä mäki johti syvään monttuun, jossa tyttö makasi liikumatta.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 18 Loka 2011, 10:19

~ Keiko ~

"Ei kiitos", tyttö vastaa toiselle ja pudistaa päätään pienesti.
Hän katsoi tuota pää hieman kallellaan. Tuo huomasi tytön hatun lentävän pois. Keiko katsoi hetken aikaa hatun perässä juoksevaa tyttöä, ennen kuin päätti itsekkin lähteä tuon perään. Hän katsoi hieman huvittuneena tuon puuhia, mutta kissanaisen ilme muuttui, kun uusi kaveri yhtäkkiä putosi jyrkkää mäkeä alas. Keiko juoksi mäen reunalle ja huusi maassa makaavan tytön nimeä. Hän alkoi ketterästi juoksemaan mäkeä alas. Tyttö meni polvilleen tytön viereen ja otti tuon ranteesta kiinni. Sydän toimi vielä, joten susityttö ei varmasti ollut kuollut.
"Oletko kunnossa?", hän kysyi hiljaa ja heilutteli tyttöä pienesti.
Hän ei osannut toimia tällaisissa tilanteissa.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 18 Loka 2011, 11:02

Misute

Misute kuuli kaikuvia ääniä. Hiljaisuudesta, pimeydestä. Ne voimistuivat koko ajan, pimeydessä näkyi valoa, se suureni nopeasti ja Keiko näkyi Misuten silmissä. "Keiko-san..?" Misute sanoi hiljaa. Hänen päätään särki. Tyttö painoi kämmenensä vasten otsaansa, hän tunsi kämmenessään jotakin nestettä. Misute säpsähti ja katsoi kämmentään. "Ouh god damnt!" Misute mutisi ja pyyhki verta kädestään hän nousi ylös ja otti lakkinsa. Tyttö pyyhki haalareitaan. "Voih! Pitääpi paikata jossain vaiheessa polvet..." Misute voihki. Päätä särki ja tyttö horjui melkoisesti. Eikä aikaakaan kun tämä kaatui. Misute voihkaisi ja muuttui sudeksi. Siinä pieni eläin makasi. Susi yritti pari kertaa ykös. Päätä vain särki todella paljon. Saattoi johtua päässä valuvasta pienestä haavasta. Miste huokaiiai ja nuoli omia omia polviaan.

Misute nuoli mustaa turkkiaan puhtaaksi. Hän löntysteli jotenkuten Keikon luo ja laittoi päänsä tämän polville. Susi inahti hiljaa ja sulki silmänsä. Suden muodossa häntä olisi helpompi kantaa. Misute nukahti.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 18 Loka 2011, 11:36

~ Keiko ~

Keiko katsoi sudeksi muuttunutta tyttöä, joka painoi päänsä tämän polvelle. Hän silitteli tuon turkkia ja huokaisi pienesti.
"Oletko kunnossa?", tuo kysyi uudestaan ja silitteli tuon turkkia edelleen.
Hän nojauttuin tytön ylle ja suukotti tuon poskea. Tytön otsassa oli verta ja karvat tuhriutuivat. Keiko repäisi mekkonsa molemmat hihat pois, niin että mekosta tuli olkaimeton. Tyttö repäisi kankaan palasta lisää paloja ja sitoi sitten yhden tuon pään ympärille. Se oli vähän vaikeaa, kun toinen oli susi, mutta Keiko teki sen silti aika hyvin. Hän sitoi muutkin kankaan palat suteen ja nosti tuon sitten varovasti ylös. Hän nousi itsekkin ja lähti sitten ketterästi juoksemaan ylös mäkeä. Hän pääsi hyvin mäen reunalle ja käveli sitten eteenpäin, jonnekkin missä voisi hoitaa tuota.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 18 Loka 2011, 12:00

Misute

Keiko alkoi kiikuttamaan häntä ylös, kun he olivat reunalla Keiko vei häntä jonnekkin. "Keiko-san? Minne me oikein menemme..?" Misute sanoi hiljaa herättyään. Hän oli uupunut. Äkkiä hän säpsähti tytön sylissä. Turkki nousi hiljalleen pystyyn ja Misute alkoi murista. Jokin alkoi liikkua puiden lomassa. "Keiko-san!! Juokse ja laske minut alas!" Misute murahti, mutta hyppäsikin itse odottamatta toisen laskematta. Hän murisi ja haukkui pari kertaa. Misute juoksi nopesti sinne missä kuului ääntä. Kuului kiljahdus ja susi hyppäsi esiin. Misute juoksahti Keikon perään. Hampaista valui hieman tuoretta verta. Hänen perässään juoksi käsi valuen verta, ihminen. Se huusi ja korosi sutta. Misute pysähtyi hyppäsi ja puraisi toisen jalkaa. Misute murisi ja lähti taas juoksuun.

Susi ravasi, äkkiä päätä pakotti ja Misute käänsi suuntaa oikealle. Hän jäi makaamaan hiljaa maahan. Pensaan takse. Misute sylkäisi veren makua pois suustaan. Hän haisteli hiljaa ilmaa ja sai Keikon hajusta vainun. Pian hän löysikin hänet.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 18 Loka 2011, 12:18

~ Keiko ~

Tyttö katsoi silmät suurina sutta jonka suusta valui verta. Tuon perässä juoksi joku ihminen. Keiko tuijotti noita ihmeissään ja jäi paikoilleen seisomaan, kun nuo lähtivät pois. Hän tuijotti eteensä. Kohta tuo susityttö oli juossut takaisin.
"Miksi noin teit..?", tuo kysyi ihmeissään ja katsoi tuota.
Keiko kyykistyi suden viereen ja silitteli tuon turkkia. Hän hymähti pienesti. Täällä tuuli vähän ja se sai kissatytön värisemään hieman. Olkaimettomassa mekossa tuli hieman kylmä, mutta tuon toisen tytön terveys oli tärkeämpää.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Nya » 18 Loka 2011, 12:52

Misute

Susi katsoi hiljaa kun toinen kysyi miksi hän niin oli tehnyt. "Itsepuolustus. Luonollinen reaktio ja Keiko-san. Kutsukaa minua Misuteksi." Susi haukahti ja nuolaisi Keikon poskea. Hän muuttui nopeasti ihmiseksi. Hän huokaisi asetteli toisen laittamia siteitä kunnolla paikoilleen. Hän katsahti ylös. Syysaurinko paistoi kovaa ja kirkkaasti, muttei siltikään enää lämmittänyt niin kuin kesällä. "Olen kunnossa. Päätä vain särkee. Muuten kunnossa." Tyttö hymyili leveästi ja vilkuili hetken ympärilleen.

"Lähdetään jonnekin muualle. En oikein tahdo jäädä tähänkään." Misute sanoi ja otti toisen kädestä kiinni. Hän lähti vetämään tätä. Olisi varmaan viisasta hankkia toiselle hihat tai jotkin jotka suojaisivat tämän paljaita käsiä. Misute katsahti hetken ja naurahti pari kertaa. Hän nuuski ilmaa ja oli koko ajan korva tarkana. Ettei taas tulisi mitään yllätyksiä.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 18 Loka 2011, 14:42

~ Keiko ~

Tyttö nyökkäsi pienesti ja lähti kävelemään tuon kanssa eteenpäin. Hän piti tytön kädestä kiinni ja katseli pienesti hymyillen ympärilleen. Hän päästi pian Misuten kädestä irti ja hyppäsi lähimmän puun oksalle. Hän kuunteli hetken aikaa ja katseli tarkoilla kissan silmillään ympärilleen. Hän oli kuullut hiljaisia ääniä, muttei nähnyt ketään tai mitään joka olisi voinut aiheuttaa sen. Puu tai pensaskaan se ei voinut olla. Tämä ääni oli ollut erillainen. Myöskään linnut, eivätkä muut eläimet päästele tällaisia ääniä.

Keiko kuuli äänet uudestaan. Hän kuuli puhetta. Ne kuulostivat ihmisiltä. Tyttö hyppäsi takaisin Misuten luokse.
"Kuulin ääniä. Taitavat olla sen äskeisen ihmisen kavereita. Tulevat varmaan kostamaan", hän selitteli ja veti kengässään olevan leipäveitsensä esiin.
Hän oli teroittanut sitä tappeluitten varalle ja nyt hän voisi jopa tarvita sitä, jos ne lähestyvät ihmiset hyökkäävät.
Ventus-setä
 

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron