The Night Fantasy

//Mä näin unta että sain pannukakkuja ^^

Randy

Randyn silmät jäivät jalkapallon kokoisiksi suudelman jälkeen ja hän pyyhkäisi huomaamattomasti huuliaan. Kohta hän sai taas ilmeensä peruslukemille ja vähän miinuksen puolelle, palatessaan todellisuuteen. Randy nyökkäsi Ryun pyynnölle ja ajatteli: Mitä vain ystävä! Hitaasti Randy nosti Ryun syliinsä ja lähti kävelemään tämän osoittamaan suuntaan. Jokainen askel tuntui pitkältä ja vaikealta. Oli vaikeaa ymmärtää sellaista asiaa kuin mit tapahtui nyt. Randy niiskaisi vähän ja sanoi:
"Voin pitää sinulle vielä pienen puheen jos haluat." Randyn poskille vierähtivät kyyneleet. Kohtapuolin Randy pysähtyi ja katsoi paikkaa johon he olivat tulleet. Oli hiljaista, kuin koko metsä olisi tiennyt että nyt oli aika vaieta. Randyn hillitsi itkunsa ja sanoi Ryulle:
"Olemme täällä."

//Minä itken, Ryu-parka ;;__;;

~ Ryu ~

Poika avasi silmänsä ja katsoi tuota toista miestä hiljaa. Hän vuosi edelleen verta ja heidän taakseen jäi pieni verivana.
"Ei sinun tarvitse", tuo mutisi ja hymyili pienesti.
Hän pyyhki varovasti toisella kädellään kyyneleensä pois ja sulki silmänsä. Kun he tulivat perille, hän avasi ne taas ja katsoi raunioituneita seiniä hiljaa. Hän yritti olla itkemättä. Ryu käänsi katseensa takaisin Randyyn ja painautui tuota vasten.
"Kiitos, että olit ystäväni..", tuo mutisi ja sulki silmänsä.
Hän huokaisi hiljaa ja pian hänen hengityksensä alkoi hidastua. Ryu puristi pienesti Randyn paidasta, mutta pian hänen kätensä päästi siitä irti ja putosi velttona sivulle. Ryun sydän lopetti pumppaamasta verta, kunnes se pysähtyi kokonaan.

//Yhyy Dx Se kuoli.. Kiitos pelistä. Saat kyl vastata tähä roolauksee viel jotai jos haluut :>

//;__;

Randy

Randy katsoi käsissään makaavaa elotonta ruumista. Hänen ystäväänsä Ryuta, jonka sai tuntea kovin lyhyen hetken. Kyyneleet tulvivat Randyn silmistä ja tältä pääsi pientä pihinää suusta. Tämä oli epäreilua! Miksi juuri nyt, miksi juuri Ryu? Randy valahti polvilleen maahan ja katsoi Ryuta. Poika oli kuitenkin esittänyt Randylle pyynnön ja sitä Randy ei unohtaisi. Femurilla ei nyt sattunut olemaan lapiota joten hän rakentaisi kivipinon Ryulle. Randy nousi ylös ja käveli vähän matkan päähän. Siellä hän laski Ryun ruumiin maahan ja alkoi pinota kiviä hiljalleen tämän päälle. Kyyneleet silmissä ja suru mielin Randy sai pinonsa valmiiksi jonka jälkeen hän otti puukon vyönsä suojista. Randy otti myös maasta laudan pätkän ja kaiversi siihen: Lepää rauhassa Ryu. Randy laski laudan kivien eteen ja katsoi silmät punaisina itkusta hautaa. Randy istui hiljaa haudan edessä, eikä siirtänyt katsettaan mihinkään. Ryu oli nyt poissa ikuisesti, eikä tulisi koskaan takaisin.

Randy nousi hitaasti ylös ja katsoi hautaa. Paremman lepopaikan olisi poika kyllä ansainnut, mutta Randyn taidot eivät olleet sellaiseen riittäneet.
"Älä pelkää Ryu, minä tulen ajallani perässäsi. Elämähän on asia josta kukaan ei voi selvitä hengissä", Randy sanoi hiljaa. Kyyneleet pääsivät taas virtaamaan ja suru tuli suurempana kuin koskaan. Kuten femureiden tapana oli yleensä tehdä kuolleita läheisiä kohtaan, nosti Randykin päänsä kohti taivasta ja päästeli ääntelyjään kohti korkeuksia. Hiljainen metsikkö kaikui hetken aikaa kimakoista huudoista jotka osoittivat kunniaa Ryun muistolle. Randy veti esille tulleet suusarvensa takaisin piiloon.
"Odota minua siellä toisella puolella", femur vielä toivoi ja kääntyi sitten ympäri hitaasti mutta vahvasti. Ryu oli saanut ansaitsemansa rauhan, ja elämänsä viimeiseksi teoksi oli jäänyt taistella lohikäärmettä vastaan. Kaikki olisivat sinusta nyt ylpeitä. Randy ajatteli ja alkoi ottaa hitaita askelia poispäin haudasta.

Metri toisensa perään Randy oli kauempana haudasta, mutta hänen mielensä alkoi olla enemmän käsityksessä siitä että Ryu oli jossain edelleen. Ehkä hän oli maan jälkeisessä taivaassa, tai syntynyt uudestaan kukkasena. Aurinko oli noussut jo korkealle ja paistoi puiden lomitse valaisten myös Ryun haudan aukean. Auringostahan sanottiin että se oli toivon symboli, ehkä se oli noussut muistuttamaan siitä ettei elämä kuitenkaan koskaan loppunut, se jatkui aina tavalla tai toisella. Randy oli varma ettei tämä ollut jäänyt viimeiseksi kerraksi kun hän ja Ryu tulisivat tapaamaan.

//R.I.P Ryu, nyt se on sitten ohitse... ;__; Kiitos pelistä, katsotaan josko otamme lähiaikoina uusilla hahmoilla ja iloisemmissa aiheissa.

//Yhyy.. Tää on Himen vika.. TAT