Kepposia kerrakseen || varattu


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Viesti Ma Marras 07, 2011 10:35

~ Yoshi ~

Poika hymähti pienesti ja lähti huomaamattomasti kävelemään kohti metsää. Hän virnisti hieman ja nopeutti metsän reunalla vauhtiaan. Ei hän voinut vain antaa tuon lohikäärmemiehen mennä, kun tuo oli alkanut käydä kiinnostavaksi. Poika juoksi melkein varpaillaan lohikäärmeen perässä. Hän käänsi katseensa ylös ja huomasi selvästi vihaisen näköisen lohikäärmeen katsovan alaspäin. Yoshi virnisti tuolle ja pysähtyi kuin seinään. Hän vilkutti lohikäärmeelle ärsyttävästi. Ja heilautti etuhiuksiaan hieman sivummalle. Hän hymyili pienesti. Hän nojasi hieman puuhun, mutta piti silti toista kättään miekallaan. Hän sipaisi taas kerran liiloja hiuksiaan ja käänsi katseensa lohikäärmeestä jalkoihinsa. Hän heilutteli hieman varpaitaan.
"Meidän ei tarvitse tapella. Voimmehan tehdä yhdessä jotain kepposia. Enkä usko että ne miehet jaksavat sinua kauaa etsiä. Täällä päin tapahtuu paljon, joskus jopa pahempiakin asioita", hän sanoi tuolle ja nosti katseensa taas tuohon.
Nyt hän tietenkin oli varma että tuo mies voi vahingoittaa häntä, mutta se ei tällä hetkellä hirveästi haitannut.

//Eei vielä Dx Sun kanssasi on liian jännittävää roolata, jotta rope voitaisiin lopettaa >.<
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti Ti Marras 08, 2011 4:09

//:D Jatkukoon siis!

Crit

Lohikäärme pyörähti ilmassa ja lähti poikaa kohti. Tuo laskeutui maahan vauhdilla ja kaikki irtaimisto mitä maassa oli siirtyi eteenpäin ilmavirran mukana. Kaikki tarpeeksi kevyt. Lohikäärme murisi kovaan ääneen ja katsoi poikaa silmät vihasta hehkuen. Uskaliasta oli ollut lhäteä Critin perään, mutta takaisin ei poika tullut pääsemään. Lohikäärme ei ollut pahemmin kiinnostunut kuuntelemaan toisen selityksiä yhteistyöstä. Sen sijaan Crit avasi kitansa ja päästi puita päin violetit liekit. Puiden kaikki loput lehdet leimahtivat liekkeihin ja sammuivat sitä rataa milloin poltettava ainekkin loppui.
"Luuletko oikeasti että minä rupeaisin samaan veneeseen kanssasi ihminen?! EI KOSKAAN!" Crit karjaisi ja syöksi tulta uudestaan.
"Mielummin teen sinusta vartaan ja syön hitaasti ja heitän jäänteet jonkun ihmisen niskaan", hän lateli ja murisi heti loppuun.

Savu nousi ilmaan ja liekit sammuivat hitaasti. Ne eivät levinneet näin kylmällä ilmalla kauas. Tunkkaista vain tuli, mutta se ei lohikäärmettä haitannut. Crit yritti tarrata poikaan etujaloillaan, tosin poikaa oli vaikea erottaa kaiken savun joukosta. Jos hän kuitenkin saisi tuon kynsissään pääsisi poika pienelle ilmalennolle.
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille

Viesti Ti Marras 08, 2011 6:08

~ Yoshi ~

Poika räpytteli hieman hämmentyneenä silmiään ja astui hieman taaemmas. Hän sipaisi pienesti liiloja etuhiuksiaan ja meni puun taakse piiloon.
"Rauhoitu vähän", hän sanoi hiljaa ja puraisi hieman alahuultaan.
Huusipas toinen kovaa. Yoshi kurkkasi puun takaa, mutta veti päänsä nopeasti piiloon, kun toinen syöksi taas tuulta. Poika irvisti hieman ja juoksi vähän kauemmas tuosta toisesta. Hän veti miekkansa esiin ja juoksi toisen puun taakse. Se oli vähän paksumpi, joten se kestäisi tulta paremmin ja Yoshi olisi ainakin vähän aikaa piilossa toisesta. Yoshi huomasi toisen yrittävät tarrautuvan tähän jaloillaan. Hän virnisti hieman ja liikkui hieman lähemmäs toista. Hän siristi hieman silmiään ja heilutteli miekkaansa toisen jalkoja päin, yrittäen saada edes jonkinlaisia haavoja tuon isoihin jalkoihin.
"Hullu..", hän mutisi itsekseen ja peruutti hieman.
Hän ei kuitenkaan lopettanut miekkansa heiluttelemista, siltä varalta, että tuo lohikäärmemies saisikin jalkansa jossain vaiheessa lähelle tätä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti Ti Marras 08, 2011 10:41

Crit

Poikaa tuskin savun seasta erotti mutta miekan kiiltävän terän kyllä.
"Et pärjää pelkän miekan heilutuksella minua vastaan poika, tiedät sen hyvin!" Crit huusi, vaikkei erottanutkaan poikaa kunnolla. Hän tiesi ettei voinut mennä liian lähelle ettei saisi kynsilleen viilausta, jota hän ei kaivannut. Sen sijaan, että Crit olisi syöksynyt päin poikaa, lohikäärme jäi paikallaan seisomaan ja murisemaan. Hän raapi kynsillään maata ja heilutteli häntäänsä puolelta toiselle. Oli ärsyttävää odottaa toisen siirtoa, vaikkei tässä oikein muuta voinutkaan tehdä. Paitsi tietysti hän olisi voinut poistua paikalta, mutta se olisi ollut lähellä pelkurimaisuutta, johon ei tosiaankaan ollut tarvetta. Crit nuolaisi hammasrivistöään ja katsoi poikaa. Tämähän voisi käydä haasteesta jos poika osasi edes johonkin suuntaan tuota miekkaansa heilutella.

//Lyhyttä tulloo.
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille

Viesti Ke Marras 09, 2011 8:55

~ Yoshi ~

Poika kohautti hieman olkiaan, vaikka tiesikin että tuo lohikäärmemies ei sitä tämän savuverhon tai tämän paksun puun takaa nähnyt.
"Ehkä pärjään, ehkä en. Kuka tietää", hän mutisi tuolle sitten vastaukseksi ja hymähti hiljaa.
Yoshi piteli miekkaansa itseään vasten ja kurkkasi puun takaa. Hän hymähti pienesti ja katsoi hetken aikaa murisevaa, selvästi vihaista lohikäärmettä. Hän painautui taas puun runkoa vasten japuraisi pienesti alahuultaan. Poika veti sitten syvään henkeä ja lähti juoksemaan lohikäärmettä päin. Hän ojensi miekkansa eteensä ja yritti iskeä sillä lohikäärmeen vatsaan. Yoshi juoksi sitten tuon ohitse ja yritti samaan aikaan tehdä tuon kylkeen edes pari haavaa.

//Niin tulee
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti Ke Marras 09, 2011 10:36

Crit

Lohikäärme väisti juuri ja juuri miekan terän ja loikkasi sivummalle. Yhtäkkiä hänelle tuli sellainen tunne että tätä tappelua oli täysin turha jatkaa. Vihainen ja uhkaava ilme vaihtui rauhallisempaan suuntaan ja tyytyväiseen hymyyn. Siivet lakkasivat vihmomasta ilmaa ja lohikäärme laskeutui neljälle jalalle.
"Teit minuun juuri vaikutuksen. Olet sinnikäs ja siitä minä pidän", Crit sanoi ja heilautti häntäänsä. Poika saattaisi tietysti luulla tätä joksikin konnankoukuksi vaikkei sellainen ollutkaan.
"Meidän keppostelijoiden pitäisi pitää varmaan mielummin yhtä, kuin hakata toisiamm kynsillä ja miekoilla. Vai mitä sinä sanot?" Crit ehdotti hän ojensi häntänsä poikaa päin ja katsoi tätä päätään kallistaen.
"Rauha?" lohikäärme kysyi. Näissä vaiheissa olisi kuulunut kätellä, mutta häntä sai nyt korvata Critin käden. Lohikäärme oli aika tyytyväine siihen ettei tämän tarvinnut jatkaa ylimääräistä taistelua. Jos poika ei haluaisi rauhaa lohikäärme voisi yksinkertaisesti lennähtää pois paikalta.
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille

Viesti Ke Marras 09, 2011 10:51

~ Yoshi ~

Poika katsoi hieman ihmeissään lihokäärmettä. Hän piteli miekkaansa edelleen edessään suojanaan, mutta pisti sen kuitenkin pian takaisin paikoilleen. Hän katsoi toista hetken aikaa hieman ihmeissään ja astui vähän taaemmas. Hän katsoi toisen lähestyvää häntää hetken aikaa.
"Kai me voitaisiin.. En minäkään hirveästi tappeluista pidä", hän sanoi ja irvisti hieman.
Yoshi ojensi kätensä toisen häntää kohti ja hymyili pienesti. Hän puristi lempeästi tuon hämmästä ja päästi sitten irti.
"Rauha", hän sanoi kuitenkin vielä ja pörröitti jo valmiiksi pörröisiä hiuksiaan.
Yoshi katsoi tuota lohikäärmettä hetken aikaa, ennen kuin käännähti ympäri. Poika käveli hetken aikaa eteenpäin, ennen kuin pysähtyi ja kääntyi hieman takaisin Critiin päin.
"Minun täytyy varmaan jo lähteä kotia päin. Nähdään taas joskus. Toivottavasti vähän erillaisissa merkeissä", poika sanoi ja virnisti hieman.
Hän kääntyi sitten taas menosuuntaansa päin ja juoksi sitten pois.

/Siihen se nyt sitten loppui. Kiitos pelistä (:
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti To Marras 10, 2011 9:20

//"Lihokäärmettä" XD Repesin!

Crit

Lohikäärme nyökkäsi ja katsoi kuinka poika katosi pöjeikköön. Crit istahti paikoilleen ja mietti tämänpäiväistä. Johan nyt on markkinat, hän oli mennyt sitomaan rauha ihmisen kanssa. Tästä oli parempi olla kertomatta Mornalle tai muille.
"Hyvä alku suhteelemme poika, olisi voinut olla se että olisin kuullut nimesi", Crit totesi hiljaa itsekseen ja nousi pystyyn. SItten lohikäärme otti pari juoksuaskelta ja nousi ilmaan. Puut heiluivat imavirassa ja pudottivat loputkin lehdet siinä samalla. Crit suuntasi suoraan kohti vuoria. Hänellä ei ollut mitään kerrottavaa kellekkään haltioiden piilopaikassa, sen sijaan hän voisi mennä vuorten rauhaan tapaamaan lajitovereita. Oli siltikin outoa olla nyt ihmisen kanssa samassa veneessä, niin sanotusti. Mutta tästä ei enää mihinkään päässyt. Tuleivaisuus näyttäisi olisiko tämä suhde kirous vai etu.
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille

Viesti To Marras 10, 2011 11:45

//Oho :DD
Edellinen

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö