[ Kiitos tosiaan pelistä! Pelataan toki joskus myöhemminkin (: ]
Chika lupasi Illidanille pysyä hengissä ammatissaan, jonka vastapainoksi nainen halusi että sarvipää lupasi myös pitää itsestään hyvää huolta. Mies nyökkäsi vain, sillä tuo ei pystynyt sanomaan mitään yksinkertaisesti sen takia että tuo pidätteli kyyneleitään.
Chika painoi suukon Illidanin huulille, johon mies vastasi hellällä suudelmalla. Samassa nainen irrottautui sarvipäästä, kiskaisi viikatteen mukaansa ja lähti juosten poispäin. Illidan otti yhden askeleen eteenpäin, kohotti hieman kättänsä kuin luullen että voisi vielä ottaa naisen kädestä kiinni. "Chika...", Illidan sanoi hiljaa ja puri huultansa ettei kyyneleet virranneet silmiin asti. Mies laski kätensä, huokaisi surullisesti ja katsoi juoksevan naisen perään. Chika kääntyi vielä Illidaniin päin ollessaan oksalla, nainen lähetti vielä lentosuukon Illidanille, johon mies vastasi hymyillen ja elekielin ottamalla naisen lentosuukon kiinni ja painaen sen rintaansa, sydäntänsä vasten. Haikein mielin Illidan katsoi aina niin kauan Chikan perään kunnes tuo oli hävinnyt tyystin paikalta. Sarvipää seisoi vielä paikoillaan useita kymmeniä sekuntteja, vaikka tiesi että Chika oli jo mennyt.
Lopulta mies otti pari askelta vastakkaiseen suuntaan ja huokaisi syvään. Mies vilkaisi vielä olkansa yli suuntaan jonne Chika oli vasta hiljattain kadonnut. Illidanin olisi tehnyt mieli lähteä juosten naisen perään, mutta sitten erosta tulisi vielä entistä vaikeampi. Eikä mies varmasti enää tavoittaisi naista. Yksi hiljainen kyynel vieri Illidanin oikeata poskea pitkin, jonka tuo kuitenkin nopeasti pyyhkäisi käteensä. Illidan tuijotti hetken kättänsä, johon äskeinen kyynel oli kuollut. Sarvipää tajusi että tuo ei ollut itkenyt vuosiin, viimeksi silloin kun äiti kuoli. Illidan tiesi rakastavansa Chikaa, sillä muuten tuo ei osaisi vuodattaa kyyneleitä minkään takia. Puolidemoni nosti kangasmaskinsa ylemmäs, sitoi maskin pantaosan kaulalleen ja asetteli maskin tavanomaisesti kasvoilleen niin että tavanomaisesti enää vasen silmä oli näkyvillä. Viimeinen vilkaisu Chikan lähtemään suuntaan, kunnes Illidan ampaisi lähimmästä puusta kiiveten oksistoon ja lähti sitten nopeasti puiden latvistossa edeten kohti kaupunkia. Menipä Illidan minne menikin, tuo tiesi että sen oma sydän oli Chikan luona.