Rauhallinen syksyilta // Aksu

[jester]

Shashi katseli ahjon valossa pientä, tulevaisuudessa lehden ja kukan muotoista kaulakorua, joka oli vasta muodostumassa hopeisista ja melko ohuista langoista joita ei suuremmin tarvinnut lämmittää jotta niitä sai muotoiltua. Koru tuli sentään haltialle ja vain juhlakoruksi, jolloin siitä ei edes tarvinnut tehdä niin kestävää kuin mitä naga tavallisesti koruistaan teki. Ahjon lisäksi pajan pöytää valaisi kynttilä, jonka valoon Shashi oikeastaan luottikin tuota pikkutarkkaa työtä tehdessään.
Korun lisäksi kynttilän valossa kimmelsi erilaisia pyöreiksi hiottuja jalo- ja korukiviä joista jokin pääsisi koristamaan lankakukan keskustaa. Koru oli toinen yritys. Edellinen oli mennyt mieleen miehen jätettyä se pöydälle ja yksi nuoremmista korpeista oli halunnut tarkastella korua lähempää. Korun ranka oli vääntynyt, eikä ollut kannattavaa yrittää sen korjaamista.

Syksyn viileä ilma piti miehen suurimman osan ajasta mökin lähistöllä, eikä tämä toisaalta poistunut kovinkaan paljoa ulos koko pajasta. Näin ollen korppien aina välillä kadotessa ja tuodessa sitten takaisin mahdollisia työ tilauksia naga yleensä päätyi tekemään niitä ainakin ajankulukseen.
Katonrajasta kuului hiljaista kahinaa kun korpit levittelivät siipiään ja jatkoivat sitten torkkumistaan. Tosin tällä hetkellä mustia lintuja oli vain kaksi nuorista paikalla. Molemmat aikuiset olivat oletettavasti etsimässä itselleen ruokaa ja mies epäili vanhimman poikasen olevan vanhempiensa mukana. Shashi laski korun pöydälle ja nojasi käsiensä varassa taaksepäin istuessaan kerälle kierretyn käärmevartalonsa päällä, liikutellen olkapäitään auki oltuaan kauan kumarassa korun yllä.

[Aksutar]

Hecate

Syksy oli tehnyt jo tulonsa, nyt odoteltiin vain lunta. Yhä viileämmäksi käyvä ilma ajoi suurimman osan olennoista sisätiloihin tai talviunille. Metsä hiljeni aina talven ajaksi. Linnut muuttivat etelään ja niiden laulua sai taas odotella läpi pitkän ja masentavan kaamoksen. Surullista. Varisinkin henki olennolle, jonka ainoat ystäväksi lueteltavat olennot sattuivat olemaan eläimiä.
Hecate oli tuttuun tapaansa liikkumassa metsässä, ihmetellen asiaa jos toista, etsien mahdollisia ystäviä tai edes seuraa. Surullisen yksinäinen hengetär oli vallan säälittävä näky keskellä lähes tyhjää metsää. Tuon jalat olivat kuraiset lähes polviin asti. Hiukset olivat tuttuun tapaansa takkuiset, mutta nyt latvoja koristi kasa roskaa ja kuraa. Pyöreähkö neitokainen asteli hitain, masentuneenoloisin askelin eteenpäin metsässä, kunnes huomasi kauempana puskan juuressa muutaman korpin. Ilonen hymy nousi hengettären kasvoille, tuon lähtiessä iloisesti hyppelemään kohti korppeja. Nuo eivät tietenkään katsoneet hyvällä lähestyvää humanoidia vaan lehahtivat pakoon.

Pakoon lähteminen ei kuitenkaan kertonut olennolle tarpeeksi selvästi sitä, ettei sen läsnäolo ollut haluttu. Niinpä hengetär muutti vauhdista muotonsa korpiksi, lähtien parin ontuvan siiveniskun jälkeen lentämään noiden korppi kavereiden perään. Olento seurasi korppi kolmikkoa aina oudolle tuvalle asti. Korppien lentäessä sisään tupaan*, jäi Hecate hetkeksi kiertelemään tuota ympäri, ihmetellen ja miettien kuka siellä mahtoi asua. Pajan puolella ainakin näytti valoa olevan, joten Korpinhahmoinen henkiolento lehahti ikkunalaudalle katselemaan ja ihmettelemään, mitä siellä mahtoi tapahtua.
Eläinsuojassa majailevat nelijalkaiset ja siivekkäät päästivät ilmoille astetta hermostuneempia äännähdyksiä, aistiessaan henkiolennon läsnäolon.

//* Oletan nyt että niillä on joku sisäänkäynti itse mökin sisään D: Oletan myös että mökissä on ikkunat. Jos näin ei ole niin heitä kivellä //

[jester]

Shashi kohotti katseensa sisään lentäviin korppeihin, jotka asettuivat hieman tuohtuneen oloisina pajan kattopalkeille.
"Vieras, vieras ulkona"
Kuului kolmannelta korpilta, joka lennähti kattopalkkien sijaan alas nagan olkapäälle, alkaen sitten sukia siipiensä sulkia. Kattoparruilta alkoi kuulua meteliä kun kaksi ulkoa saapunutta mustaa lintua antoivat sisällä odottaneille nuoremmille nokassaan kantamansa lihanpalat.
"Vieras?"
Naga kysyi, kohottaen kulmiaan korpin levittäessä ulompaa siipeään ennen kuin olento jatkoi itsensä sukimista. Kysymys sai korpin tosin lopettamaan hetkeksi ja katsahtamaan miestä ja sitten pajan ovea.
"Vieras! Seurasi metsä! Krak"
Naga vilkaisi myös ovelle ja sitten korppia, ymmärtämättä oikeastaan mitä eläin halusi, mutta nousten kuitenkin ylös ja siirtyen pajan ovelle. Korppi jäi keikkumaan olkapäälle ja lopetti sukimisen, katsellen tarkasti miehen tekemisiä mustilla silmillään. Eläinsuojastakin kuului hieman hermostuneen kuuloista meteliä.

Shashi avasi pajan oven ja katseli hetken aikaa ympärilleen, ennen kuin huomasi vieraan ja hieman erikoisemman näköisen korpin mökin ikkunalla.
"Tarkoititko häntä?"
Naga kysyi olkapäällään seisovalta korpilta, joka nyökytteli vastaukseksi ja pörhisti hieman niskasulkiaan tuijottaessaan vierasta. Shashi hymyili hieman huvittuneena korppinsä ärtyneelle käytökselle, varsinkin kun lintu kääntyi ympäri ja lennähti takaisin pajan lämpöön. Mies siirtyi hieman kauemmas pajan ovelta, mutta piti pajan ovea raollaan häntänsä avulla.
"Oletko kylmissäsi?"
Shashi kysyi korpilta, nuolaisten ilmaa kielellään ja miettien korpin outoa hajua, mutta jättäen sitten asian mielestään. Jos olennolla olisi kylmä, naga oli täysin valmis laskemaan sisällä.

//Jup, korpeilla on omat sisäänkäynnit, pajassa tosin ei ole ikkunoita joten hecaten istuu sitten mökin ikkunalla : D//

[Aksutar]

Kauaa ei hengetär ehtinyt ikkunasta korpinsilmillään tiirailla, kun paikalle tupsahti toinen humanoidi. Naga oli Hecatelle täysin uusi rotu, joten ei tuo tiennyt olisiko pitänyt lentää pois vai jäädä juttelemaan. Toisaalta, eihän Hecate koskaan ollut omistanut kovin suurta itsesuojeluvaistoa, joten korppi käännähti kohti ilmeisesti miespuolista nagaa, katsellen tuota hetken pää kallellaan.
Kysymys kuului, oliko tuo kylmissään. Korppi päästi suustaan rahisevan äännähdyksen, hypätessään lentoon ja laskeutui tuon miehen eteen, muuttaen samalla muotonsa humanoidiksi, hengettäreksi. Normaaliin tapaansa olento olisi ollut alaston metsässä liikkuessaan, mutta tällä kertaa oli tuon päälle jääneet ne riepuparat, mitä vaatteiksi voisi kutsua.
Kyl..mä iskeee kun---lumi tuleee Hecate selitti vaivalloisesti, omalla ontuvalla puhetavallaan. Samalla olento hieroi käsivarsiaan demonstroiden näin kylmettymisen.
He..ca..te ei.. palele. Vielä Hengetär jatkoi nostaen kasvoillensa sen hymyn, joka yleensä karkotti humanoidit kauas hengettärestä. Hymyn joka vaikutti enemmänkin irvistykseltä, joka paljasti suussa olevan rivistön teräviä hampaita. Ei ihme että jotkut juoksivat kiljuen pakoon.

Sokean silmät tarkkailivat toista olentoa tarkkaan, erityisesti tuon eriskummallista kehoa.
Oletk..o sinä ihminen? Hecate kysyi seuraavaksi, olettaen vihdoista viimein tapaavansa oikean ihmisen. Haltiat ja friikit olivat hänelle tuttuja, mutta ihmiset ja myös nagat olivat jotain harvinaisempaa. Joten ei olento osannut sanoa, oliko tämä edessä möllöttävä otus nyt ihminen vai ei.

[jester]

Shashi katseli korppia tuon päättäessä hetken miettimisen jälkeen lentää lähemmäs. Tosin linnun outoudesta huolimatta mies ei ollut varautunut siihen, että siivekäs muuttikin yllättäen muotoaan, eikä naga voinut olla hätkähtämättä. Tosin eipä otus kovin pahaluontoiselta vaikuttanut vastatessaan nagan aiempaan uteluun. Tosin toisen puheesta oli ehkä aavistuksen hankala saada selvää, eikä toisen lopulta väläyttämä hymy välttämättä ollut kaikista lempeimmän oloinen. Mies ei tosin ollut varma, oliko itse sen parempi myrkkyhampaidensa kanssa.
Haluatko kuitenkin tulla sisään, ulkona on ainakin viileämpää kuin täällä?
Naga ehdotti, viitaten sisään pajaan. Sisältä kuului korpin raakkuva vastalause, mutta kukaan otuksista ei sanonut mitään ihmissanoin. Shashi tosin oli saanut jo sen käsityksen, että linnut eivät liiemmin välittäneet tämänhetkisestä vierailijasta. Itsepähän olivat olennon perässään tuoneet.

Mies ei voinut kuin naurahtaa toisen kysyessä oliko naga ihminen. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun kukaan oli edes miettinyt vastaavaa, vielä vähemmän kysynyt.
Ei, sitä en ole
Shashi pudisti päätään hymyillen kysymykselle. Ehkä toinen ei ollut koskaan nähnyt ihmistä. Eipä sitä nykyään koskaan tiennyt.
Olen naga ja voit kutsua Shashiksi. Saanen kysyä kuka ja mikä sinä olet?
Naga kysäisi vuorostaan, sillä nagalle toinen oli varsin erikoinen ilmestys.

[Aksutar]

Olento kuitenkin toisti kysymyksensä sisään astumisesta. Hengetär katsoi vuoroin ovea, vuoroin käärmeenpuolikasta, kunnes päästi kurkustaan rasahtavan, myönteiseltä kuulostavan äännähdyksen. Ei hän muuten olisi edes voinut astua toisen taloon, ellei hänelle lupaa tai kutsua olisi annettu. Joten, sen pidemmittä puheitta, Hecate astui sisään tämän miespuolisen olennon pieneen tupaan.
Kävi kuitenkin ilmi, ettei mies ihan ihminen ollut. Hecate katsoi pää pienesti kallellaan muukalaista, joka kertoi olevansa Shashi niminen Naga. Moinen rotu ei tietenkään soittanut olennolla minkäänlaisia kelloja. Harmi sinänsä. Mutta silti Hecate itse oli iloinen siitä, että törmäsi johonkin uuteen ja kiinnostavaan. Minkäänlaista tunteenpurkausta ei kuitenkaan hengen kasvoilta voinut lukea, tuon vain katsellessa ympärilleen, sekä talon isäntään aina silloin tällöin.
Shashi äityi myös kyselemään Hecatesta paremmin. Sokeiden silmien katse kääntyi käärmemieheen, samalla kun toinen etusormi nousi osoittamaan Hecatea itseään.
He..cate. Olento kertoi nimensä, haparoiden tapansa mukaan Hecate on olento

Olento. Ei kovin täydentävä vastaus, mutta ei henki osannut itseään sen paremmin kuvailla. Olento tuo aikalailla olikin. Friikki, otus, kummajainen. Ota nyt tuon rodusta selvää.
Mutta Hecate ei. paha Punapää lisäsi, nyökkäillen parikertaa nopeasti sanojensa perään, aivan kuin vahvistaakseen juuri tulleet sanat todeksi.
Mitä Naga nimeltä Shashi Tekee tääl..lä? Oli seuraava kysymys olennon suusta, samalla kun sokeat silmät eksyivät taas tarkastelemaan ympäristöä kiiluen mielenkiinnosta.

[jester]

Shashi katseli toisen siirtymistä sisään ja vilkaisten vielä ulos ennen kuin sulki oven pajaan. Vaikka mökin puoli olisikin vielä valoisampi ja viihtyisämpi, naga itse viihtyi varsin hyvin pajan puolella. Se oli ainakin lämpimämpi, vaikka ei mökkiäkään voinut kylmäksi sanoa. Mies lipaisi muutaman kerran kielellään ilmaa ja siirtyi sitten takaisin pöytänsä ääreen. Korpit tarkkailivat Hecateksi itsensä esitellyttä olentoa ylhäältä kattoparruilta. Toisen antaessa huvittavan vastauksensa nagan kysymykseen, Shashi ei voinut olla hymyilemättä ja pudisti sitten päätään. Toinen vielä täydensi ettei ollut paha.
Olet siis.. jonkinlainen.. muodonmuuttaja? Tai henkiolento?
Mies yritti selventää kiertäessään käärmeenvartalonsa kerälle ja istuen sen päälle. Katse pysyi kokoajan tuossa mielenkiintoisessa vieraassa.

Itse asiassa asun täällä, tosin tämä on pajan puoli, jossa teen lähinnä töitä
Naga vastasi edelleen hieman huvittuneena, viitaten kädellään lähinnä ahjon suuntaan. Tuli poksahteli ahjossa hiljakseen, toimien sillä hetkellä lähinnä paikan lämmittäjänä.
Haluaisitko joitain syötävää? Tai teetä?
Mies kysyi hetken asiaa mietittyään. Vieraan kaikesta outoudesta huolimatta Shashi ei voinut olla tarjoamatta tuolle sama akuin kenelle tahansa vieraalle. Kattoparrulta kuului hieman ärtynyt nokan napsautus ja toinen suuremmista korpeista lennähti nagan viereen istumaan tuon käärmeenruumiille.
Miksi? Krak-kra!
Korppi suorastaan mulkoili mustilla silmillään Hecatea, availlen selvästi ärtyneesti siipiään. Shashi laski toisen kätensä linnun selälle, jättäen korpin mielipiteen huomiotta.

[Aksutar]

Hecate ei ollut pahemmin sisätiloissa viettänyt aikaansa, mutta osasi hengetär sanoa, ettei tämä ihan normaalilta asunnolta näyttänyt. Selvästikin jonkinlainen työpaja mutta mitä täällä tehtiin? Sokeat silmät etsivät tuohon kysymykseen vastausta, tunnistamatta kuitenkaan mitään itselleen tuttua elementtiä pajasta.
Henki Hecate vastasi Shashin kysymykseen tai arvuutteluun mikä Hecate mahtoikaan olla Se on varasti para..s vaih-toehto.
Hengetärtä itseään harmitti pienesti, ettei tuo osannut sanoa varmaksi mikä olento oli. Henki, metsän henki.. se hän taisi olla. Siksi häntä ainakin oli nimitetty. Ehkä jos hän vain menisi kysymään tietäjältä itsestänsä, saisi hän vastauksen. Mutta eihän rääsyinen olento nyt niin korkea-arvoisten ihmisten tai haltioiden, muiden olentojen puheille päässyt.
No, Shashi kertoi asuvansa tässä hökkerössä, mutta huone jossa he juuri nyt olivat, oli paja. Missä tuo kertoi tekevänsä töitä. Henkiolennon kasvoista pystyi näkemään, että tuo kuunteli todella tarkkaavaisen uteliaana jokaista nagan sanaa. Pian tuo puolikäärme kysyikin, voisiko hän tarjota Hecatelle jotain syötävää. Tai kenties teetä.
teetä Hecate vois..i ottaa Hecate totesi hymyillen, tällä kertaa hieman suloisemmin mitä äsken. Ei vilkkunut ne pedon hampaat, jotka tuon hymyn taakse kätkeytyivät Jossiitä ei ol..e vaivaa.

Korpit ilmoittivat mielipiteensä vierailijasta, saaden hengettären vilkaisemaan suuntaansa. Hecaten kasvot olivat neutraalit, kunnes tuo räväytti äkisti suunsa auki ja päästi kissamaisen sähähdyksen. Heti tuon sähähdyksen jälkeen lensivät hengettären kämmenet suun eteen, aivan kuin tuo olisi hävennyt juuri huutamaansa kirosanaa.
Hecate pahoill-aan. Ei Hecate tahallaan pa..ha ole Hengetär mumisi kämmeniensä takaa, samalla kun siirsi pahoittelevan katseensa Shashiin.

[jester]

Shashi nyökkäsi toisen todetessa olevansa henki. Vaikka toisaalta toteamus ei loppujen lopuksi tainnut selventää paljoa mitään. Naga ei voinut sanoa, että olisi paljoa hengistä tiennyt.
"Siis jonkinlainen metsänhenki? Osaat kuitenkin muuttaa muotoasi?"
Mies jatkoi kyselemistään katsellen vierastaan hieman mietteliäänä ja haistellen muutamaan otteeseen ilmaa kielellään. Korpit eivät pitäneet olennosta, mutta nagan silmiin tuo ei vaikuttanut mitenkään ilkeältä. Ehkä hieman oudolta, mutta ei ilkeältä. Shashi hymyili hieman huvittuneena huomatessaan toisen kuuntelevan nagan vastausta tarkkaavaisena, miettien tiesikö toinen edes mitä ahjolla tehdään. Hecaten ilmoittaessa ottavansa teetä, naga kuitenkin nousi ja siirsi samalla korpin viereltään olkapäälleen. Lintu naksautti nokkaansa ärtyneenä, mutta jäi istumaan uudelle paikalleen höyheniä pörhistellen.
"Hienoa, haluaisitko hunajaa mukaan?"
Shashi kysäisi kääntyen jo hakeakseen teepannun. Korppi jäi mulkoilemaan Hecaten suuntaan.

Sekä lintu että naga tosin hätkähtivät vierailijan yllättävää sähähdystä. Naga pyörähti ympäri kohden Hecatea ja koko ajan hengen puoleisella olkapäällä istunut korppi levitti siipiään ja päästi omasta puolestaan varsin sähisevän äänen. Ennen kuin lintu päätti tehdä mitään sen enempää, Shashi nappasi mustan linnun kiinni taittaen samalla sen kiitettävän kokoiset siivet kasaan ja painaen linnun rintaansa vasten. Lintu päästi ärtyneen rääkäisyn tuijottaessaan henkiolentoa, mutta naga nyökkäsi hyväksyvästi toisen anteeksipyynnölle hetken hätkähdyksestä toivuttuaan.
"Parempi kun jätät linnut täysin huomiotta, ne eivät välttämättä pidä suurimmasta osasta vieraista"
Naga totesi hiljaa, laskien korpin alas ja luoden lintuun ärtyneen katseen. Käärmeen kieli lipaisi taas muutaman kerran ilmaa.
"Ne ovat vain luonnostaan varsin varovaisia tuntemattomia kohtaan. Kyllä ne yleensä nopeasti tottuvat."

[Aksutar]

Metsä. enemmän kuin vesi Hecate vastasi siihen, minkälainen henki hän saattoi olla. Kai hänet voisi metsänhengeksi laskea? Metsässä hän ainakin viihtyi.. eikä hänessä ollut minkäänlaisia, merkkejä siitä, että hän varsinaisesti mihinkään muuhun elementtiin olisi kuulunut, kuin metsään.
Muodon muuttamis kysymykseen Hecate vastasi nyökkäillen. Osasihan hän muotoaan muuttaa. Kahdeksi eri olennoksi ainakin! Nagan nuuhkiessa ilmaa kielellään, ei Hecate voinut olla naiivin tyhmänä matkimatta tuota liikettä. Tosin, hän ei kielellään haistanut, joten ei hengetär myöskään ymmärtänyt miksi toinen kieltään suunsa ulkopuolella käytti. Olento ei kuitenkaan vaivautunut kysymään siitä, ehkä se selviäisi sitten joskus tulevaisuudessa.

Hunajakysymykseen Hecate nyökkäsi jälleen.
Hec-ate.. rakastttaaa hunajaaa Hengetär totesi, hieraisten samalla pienesti mahaansa demonstroidakseen sanojansa. Makealle Hecate oli toisinaan perso, mutta harvemmin köyhä olento minkäänlaisia sokerihippusia lähettyvilleen sai. Kaikki kun tuntui olevan maksullista nykyään.. Tai sitten muuten vain vaikeasti saatavilla.
Shashi kehotti jättämään korpit omaan rauhaansa. Mies huomautti, että linnut olivat luonnostaan varautuneita vieraita kohtaan, mutta tottuisivat nopeasti. Hecate kohotti olkapäitään.
Yleensä eläimet pelllkäävät Hecatea Olento selitti. Tuon puhe alkoi luistamaan hetki hetkeltä hieman paremmin. Alkukankeudesta päästyään, Hecate osasikin yleensä kohtuu ymmärrettävästi puhua.
EiköShashi nuku talvella? Kysyi olento seuraavaksi, viitaten tuon miehen melko lailla käärmettä muistuttavaan ulkomuotoon.

// pahoittelen kestoa x.x //

[jester]

Naga virnisti huvittuneena ja vapautti jo hieman rauhoittuneen korpin. Eläin pörhisti höyheniään päästyään maahan ja jäi mulkoilemaan Hecatea.
Vedessä elävältä et näytäkään, sen voin ainakin sanoa.
Shashi totesi hymyillen kääntyi hakeakseen hunajaa. Lattialle päätynyt korppi vilkaisi nagan perään, ennen kuin mulkaisi uudemman kerran Hecatea ja lennähti takaisin ylös kattoparruille.
Osaatko muuttua muuksikin kuin korpiksi?
Mies uteli samalla, kun kohottautui käärmevartalonsa varaan saadakseen katon rajassa olevilta hyllyiltä ensin teepannun. Hyllyjen sijaitessa lähes kolmen metrin korkeudessa nagan käärmeenvartalo tulikin tarpeeseen. Pienen hakemisen jälkeen teepannu löytyi ja ennen palaamistaan lattiatasolle mies otti mukaansa kattoparrussa kuivumassa olleita yrttejä.

Palattuaan maan pinnalle, naga täytti teepannun vesitynnyristä ja laittoi sen sitten ahjon yllä roikkuvaan telineeseen. Toisen olennon käytös sai Shashin jälleen naurahtamaan.
Hyvä niin. Emmeköhän keksi vielä jotain syötävääkin mukaan
Mies hymyili ja siirtyi pajan ja itse mökin erottavalle ovelle, viitaten Hecatea seuraamaan. Vesi saisi lämmetä itsekseen pienen tulen yllä.
En itse asiassa. En ole koskaan nukkunut kovin paljoa.
Shashi vastasi toisen kysymykseen viedessään mukaansa ottamat yrtit matalalle puupöydälle joka oli ympäröity värikkäillä tyynyillä joilla istua.
Toivottavasti et ole kovin nälkäinen, sillä en ole tehnyt täksi päiväksi mitään ruokaa
Mies pahoitteli siirtyessään pöydän äärestä hakemaan hunajapurkkia. Vaikka toinen ei mitään syötävää ollut ilmoittanut haluavansakaan, nagalla oli tapana tarjota vierailleen edes naposteltavaa. Käärme itse kun ei syönyt kovinkaan usein kunnollista ateriaa.

//Ei haittaa, itsellänikään ei tunnu suuremmin olevan tällä hetkellä kirjoitusintoa :'D//

[Aksutar]

Hecate nyökytteli nopeasti Shashin kysellessä osasiko olento muuttua muuksikin, kuin korpiksi.
Kissaksi Oli vielä täsmentävä vastaus. Vastaus tuli nyt huomattavasti sujuvammin mitä edelliset kangerrellut sanat, joskin olihan kyseessä vain yksi sana, ei kokonainen lause.
Hengetär seurasi vierestä kun naga pisti vedellä täytetyn teepannun lämpiämään. Aina se oli yhtä mielenkiintoista seurattavaa. Hecate kun ei pahemmin sisätiloissa päässyt seurailemaan toisten arkielämää, joten pienetkin, normaalilta tuntuvat toimet saattoivat olla olennon mielestä valtavan mielenkiintoisia. Pian käärmemies päättikin luikerrella ovelle, viittoen hengetärtä seuraamaan itseään. Ja Hecatehan seurasi. Samalla Shash kertoi, ettei pahemmin nukkunut. Tuntui jotenkin hassulta, ettei olento, joka oli puoliksi käärme, nukkunut talviunta.. toisaalta, miksi olisi pitänyt? Ei Hecatella ollut hajuakaan tuon kehontoiminnasta.

Hecate ei nälkäinen. Hengetär totesi katsellessaan ympärilleen Nagan mökissä. Kyllä täällä kelpasi asuakin.
Eikä Hecate tarvitsekaan ruokaa, kiit---os vain Olento jatkoi nostaen kasvoilleen sen virnistystä muistuttavan hymyn.


// herranjumala kun tulee kakkasta tekstiä ): Im sowwyyy~ //

[jester]

Shashi kohotti hieman kulmiaan.
Vau, olisi aika upeaa pystyä muuttamaan muotoaan
Naga totesi hymyillen, huomaten myös toisen seuraavan mielenkiinnolla kaikkea mitä mies sattui tekemään. Oli hieman huvittavaa että joku piti niin arkipäiväistä asiaa mielenkiintoisena. Mökin puolella naga kohottautui häntänsä varaan saadakseen hunajapurkin hyllyltä ja samalla tämä nappasi mukaansa kaksi kuppia sekä lautasen.
Toivottavasti naposteltava kuitenkin kelpaa, mutta sitäkään ei tarvitse syödä jos et halua
Shashi sanoi palautuessaan lähemmäs maanpintaa mökin katonrajaa kiertäviltä hyllyiltä ja kiemurrellessaan taas pöydän ääreen.
Voit toki istuakin
Naga naurahti viittoen matalan pöydän ympärille levitettyihin tyynyihin, minkä jälkeen mies asetti molemmat mukit pöytään.
Haluaisitko mieluummin jotain makeaa vai suolaista? Vai hedelmiä tai lihaa?
Mies kysyi kohottaen kysyvänä katseensa Hecateen. Shashi ei todellakaan osannut sanoa mitä toinen voisi mahdollisesti syödä. Vai pystyivätkö henkiolennot edes syömään? Naga ei osannut vastata omaan kysymykseensä. Olettaen kuitenkin että jos toinen pystyi juomaan, myös syöminen onnistui. Se tuntui loogiselta päätelmältä.

[Aksutar]

Hecate virnuili pienesti, tyytyväisesti Shashin käydessä toivomaan, että kykenisipä hänkin muuttamaan muotoaan. Olihan se kätevää, mutta ei Hecate sitä kovin erikoisena kykynä nähnyt. Eipä hän kyllä pahemmin tiennyt muiden olentojen taidoista tai kyvyistä, joten ei hän osannut verrata mikä oli hieno kyky, mikä taas ei.
Kauniinkieltäytyvästä vastauksesta huolimatta kävi Naga tarjoamaan hengettärelle naposteltavaa. Pieni virne säilyi yhä hengettären kasvoilla, samalla kun tuo kävi länttäämään leveähkön takapuolensa alas Shashin huomauttaessa, että istuakin sai.
Hecate syö lihaa Henki totesi hymyillen karun leveästi, jälleen terävien, piikkimäisten hampaiden käydessä vilahtamassa näkyvillä. Ei liennyt kyllä ihme, että henki lihaa söi, tuolla purukalustolla.

Onko Shashi elän-yt aina täällä? Kävi Henki kyselemään aina? Hecate ei ole nähnyt tätä mök-kiä ennen vaikka varmasti olen ohi kulk-enut.
Hecate oli aivan varma, että oli montakin kertaa kulkenut tämän paikan ohi.. oliko hän sitten niin huolimaton, ettei ollut ennen huomannut Shashin kotia? Tuskin, utelias luonne harvoin jätti mitään huomioimatta. Ehkä hän vain erehtyi paikasta.


// 11.4. Kiskaisen hahmoni pois, kun on kulunut jo jonkin aikaa vastauksesta ): Ota yhteyttä jos ja kun haluat jatkaa! //