Tunkeilija || varattu


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Viesti Ma Joulu 19, 2011 7:37

Isdla

Isdla näki vain puukonterän, joka osoitti suoraan hänen päätään kohti. Tyttö pinkaisi samassa kohti lattialuukkua aikeenaan päästä sinne ennen kohtalokasta heittoa, vaikka tiesikin sen olevan käytännössä mahdotonta. Pyrähdys loppui kuitenkin lyhyeen lattialuukun avautuessa ja toisen samanmoisen otuksen tullessa sisään. Nyt Isdla tiesi varmasti kuolevansa, ja nauliutui paikoilleen edes yrittämättä kohti luukkua. Katsoi vain epätoivoisena kun se painui kiinni, eikä kuullut Randyn puheesta sanaakaan. Tyttö heräsi vasta kun otus tervehti häntä. Tervehti? Mitä syytä tuolla oli häntä tervehtiä, jos oletettavasti aikoi myös listiä hänet sekopään seurana. Oliko tämä tosiaan joku kiero leikki? Jos oli, hän ei tahtonut enää leikkiä sitä. Isdlalle alkoi riittää. "MINÄ EN KESTÄ ENÄÄ!" Hän kiljui ja heitti hiukset pois silmiltään. Hän kääntyi otus ykkösen puoleen ja huusi tälle päin naamaa ; "JOS HALUAT TOSIAAN TAPPAA MINUT, OLE HYVÄ JA TEE SE NYT!" hän hengitti katkonaisesti ja hallitsemattoman kyynelvirrat alkoivat valua poskille. Tilanne oli yksinkertaisesti vain liian stressaava, eikä totaallinen hermojenmenetys ollut ollenkaan Isdlalle tavanomaista. Tyttö sulki silmänsä ja kietoi kätensä ympärilleen häveten itseään. Hän oli aina kuvitellut kuolevansa arvokkaasti, mutta tämä oli kyllä jotain aivan muuta. Koko ajan Isdla vain odotti kylmän raudan repivän hänet rikki.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti Ma Joulu 19, 2011 9:35

Reece & Randy

Kun tyttö alkoi kiljua, hyppäsi Randy säikähdyksestä Reecen syliin niin että molemmat lyyhistyivät lattialle. He toljottivat silmät suurina kuinka tuo mesosi että oli valmis kuolemaan. Reece ei osannut reagoida moisen huudon jälkeen, tuo vain toljotti veljensä tapaan silmät suurina toista. Ja siinä samassa Randy pääsi jyvälle missä tässä metiin.
"Hyvä neiti, älä nyt henkeäsi heitä!" tuo huudahti nousten lattialta ylös ja kääntyi sitten veljensä puoleen: "Meneppäs sinä nyt tuonne makuuhuoneeseen olemaan!" Reece mumisi jotain maailmanlopusta mutta poistui paikalta jättäen Randyn ja Isldan kahdenkesken. Femur ei tiennyt mistä aloittaa keskustelu mutta lopulta tuo sai sanotuksi, vähäiset ja tyhjää lyövät sanat:
"Tuotah... Minä olen Randy, Reecen velipuoli." Kohta femur jatkoi valaistakseen tilannetta toiselle, joka näytti erittäin stressaantuneelta.
"Älä suotta sekoa veljeni tavalla, hänellä on vähän mielenvikaisia ongelmia mutta muuten mukava tyyppi. Käskin hänen vahtia taloa ja tuo taisi ottaa sen turhan vakavasti. Olisi pitänyt käskeä hänen vain pysyä talossa. Hänen puheistaan ei edes kannata yrittää ottaa tolkkua. Kukas sinä muuten olet?" Randy paloi halusta tutustua tähänkin vieraaseen kuten kaikkiin aikaisempiinkin, joita oli ollut harvassa.

//Meinaa mennä sormet solmuun kun yrittää kirjottaa molemmista tyypeistä samaan aikaan :D
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille

Viesti Ma Joulu 19, 2011 11:14

Isdla

Kun minkäänlaista iskua ei tullutkaan, tyttö uskalsi avata silmänsä. Kaksi otusta makasivat mylläkkänä maassa ja toljottivat häntä silmät suurina. Ohhoh, huutaminen taisikin olla varsin tehokasta. Isdla alkoi pikkuhiljaa saada hermojansa taas kuriin, ja uskalsi jopa hieman rentoutua. Kenties tämä uudempi tulokas olisikin hieman sosiaalisempi eikä pitäisi Isdlaa minään mielensä mörköjen lähettiläänä. Isdla melkein alkoi taas itkeä helpotuksesta, kun toinen nousi ylös, kielsi häntä heittämästä henkeään ja -luojan kiitos, komensi sekopäisen kaverinsa toiseen huoneeseen. Isdla melkein lysähti maahan kasaksi, mutta piti itsensä koossa ja kuunteli toisen selitystä. Tämä Randy, ei ollut ollenkaan niin uhkaava ja tuntunut siltä että haluaisi listiä Isdlan siltä seisomalta. Mm, veli? Ainakaan he eivät toisiaan muistuttaneet. Isdla alkoi vihdoin tajuta, että hänen edessään seisoi hänen pelastajansa. Randyn hullu veli olisi taatusti tappanut hänet, ellei tämä olisi sattunut paikalle juuri oikeaan aikaan. Isdlaa puistatti. Yllättävn varmalla äänellä tyttö kuitenkin vastasi Randylle. " Ei ilmeisesti kannatakaan, mutta tilanne on hieman vaikea jos käydään puukolla huitomaan... Olen Isdla." tyttö sanoi ja uskalsi jopa pienesti hymyillä. Silti tämä oli edelleen varuillaan ja jännittynyt kuin viulunkieli. Käsi puristi kouristuksenomaisesti laukkua ja punaiset hiukset valuivat takaisin silmille. Isdla jäi odottamaan Randyn lopullista tuomiota siitä josko tähän voisi luottaa vai ei.

// Haha uskon. 8D Helppoa kun on vain yksi, hähä~
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti Ke Joulu 21, 2011 9:02

Randy

Islda, ei kuulostanut ainakaan tutulta. Toinen näytti jännityneeltä ja Randy naurahti:
"Älä suotta pelkää, en minä sinua syö!" Femur asteli purkin luo josta Reece oli hetki sitten syönyt ötököitä ja laittoi sen takaisin omalle paikalleen. Kamala ahmatti tuo Reece, sietäisi hävetä kun popsi kallista tavaraa.
"Ole kuin kotonasi vain, ei täällä ketään tapeta, ellet demoni satu olemaan", tuo selosti ja viimeisen huomautuksen jälkeen loi kysyvän ja varoittavan katseen tuohon. Demonit olivat ainoita joilla ei ollut mitään asiaa hänen kotiinsa. Ei Islda kuitenkaan mitenkään vaaralliselta näyttänyt ja tuskin kukaan täysjärkinen demoni antaisi itseään teurastettavaksi.
"Mistäs sinä tulet?" Randy kysyi ja kääntyi nyt kokonaan vierasta kohti.

//Lyhyttä tulee...
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille

Viesti To Joulu 22, 2011 5:08

Isdla katseli kun Randy siivoili Reecen jälkiä, ja mietti mitä vastaisi kysymykseen. Häntä rauhoittivat toisen vakuuttelut, vaikkeivat kuitenkaan aivan täysin. Ei hän todellakaan mikään demoni ollut, vaan ihan tavallinen ihminen, mutta silti. Randy vaikutti mukavalta, mutta Isdla vilkaisi aina välillä hermostuneesti makuuhuonettapäin.
" Mmm, kaupungista" Isdla mutisi epämääräisesti mutta jatkoi sitten selkeämmällä äänellä; "En ole syntynyt täällä." Hän katsahti Randyyn odottaen lisäkysymyksiä, pyykäisten hiuksena pois silmiltä. "No, entä mistä sinä tulet?" Isdla kysyi jotain sanoakseen.

//Näimpä..
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti Su Joulu 25, 2011 1:23

Randy

"Vai että oikein kaupungista ja vielä ulkoa!" femur hihkaisi yllättyneenä. Hän näki harvoin ketään joka tulisi sieltäpäin. Vielä vähemmän hän tapasi ketään joka ei olisi syntynyt Cryptillä. Tuo otti pyyhkeen roikkumasta seinältä ja pyyhki ruokapöydän pariin kertaan. Sitten tuo siirsi pyyhkeen takaisin paikalleen ja työnsi kolme jakkara pöydän ääreen.
"Istu toki, olimmekin Reecen kanssa juuri aikeissa syödä", Randy sanoi kelloa vilkaisten. Juuri ajoissa!
"Itse tulen Reecen kanssa kaukaa-aaa täältä. Yhdeltä suurelta saarelta, vai olikos se manner? En minä enää näitä juttuja muista", femur selosti hajamielisesti ja työnsi salaattikulhon pöytään ja pari itikkapurkkia.
"Älä murehdi, sinun ei tarvitse syödä noita", femur naurahti ja osoitti ötököitä. Tuo heitti vihanneskorin pöytään ja kysyi:
"Kelpaavatko nuo? Viime syksyn satoa."

"Reece, ole kiltisti ja tule pöytään! Äläkä sitten kysy mitään epämääräistä!" Randy huusi veöjelleen ja istahti itse alas. Kohta tuon mielenvikainen veli tulikin hypnotisoidun näköisenä pöytään, katse kaukaisuuteen suunnattuna ja tyhjää lyöden.
"Minä-", Reecen lause jäi kesken ja tuon jok'ikinen pieni hiuskin pysähtyi. Randy huokaisi syvään ja nakkasi yhden salaatin lehteen käärityn hämähäkin suuhunsa.
"Anna olla. Jos hän muuttuu valkoiseksi voimme lyödä häntä. Toistaiseksi hän on mukava kun on tuolleen", femur selitti leveästi hymyillen ja jatkoi sitten ruokailua.
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille

Viesti To Joulu 29, 2011 1:19

Isdla

Tyttö katseli Randyn touhuilua ja uskalsi jopa pienesti hymyillä. Hän kummeksui vähän kuultuaan etteivät sekopää ja tämä toinen, mukavampi tyyppikään olleet kotoisin Cryptistä.
Isdla otti pöytää kohti pari varovaista askelta, kunnes jähmettyi Randyn huutaessa Reeceä. Isdlaa ei huvittanut mikään maailmassa juuri nyt sen vähempää kuin murhanhimoisen hullun otuksen uudestaankohtaaminen, vaikka olikin saanut hermonsa jo parempaan ojennukseen. Isdla kääntyi ja katsoi Reeceä joka näytti lievästi puusta pudonneelta tyhjine silmineen kunnes pysähtyi. Tämä yritti jotain sanoa, mutta lause jäi kesken. Randyn hoidettua tilanteen loppuun Isdla uskalsi istua pöytään.
Isdla otti porkkanan ja nakersi sitä ajatukset juosten hämmentyneinä. Ensin häntä syytettiin hyökkääjäksi ja tungettelijaksi, ja tuntia myöhemmin hän istui päivällisellä syyttelijän kanssa. Kaikkea sitä onkin, Isdla mietti lannistuneena. Hän oli kuitenkin jo rauhioittunut tajuttuaan että Randy pitäisi veljensä kurissa. Isdla tosin halusi palavasti tietää mitä lajia nämä kaksi olivat, hän ei ikinä ollut nähnyt samanlaisia kuin nuo. Tyttö totesi ettei kehtaisi kysyä asiaa ja antoi olla. Hän yritti keskittyä porkkanaansa ja olla huomaamatta hyönteisiä jotka katoilivat kahden muun suuhun.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti To Joulu 29, 2011 4:33

Randy & Reece

Femur vilkaisi veljeään joka ei ollut hievahtanut lainkaan. Hän oli kuulevinaan pientä pihinää toisen suusta mutta jätti asian huomioimatta. Paras osa häne päiväänsä - Reece oli hiljaa ja rauhallisesti paikallaan.
"Oletko sinä ihmisten puolella?" Randy uteli, ajattelematta sitä olisiko se jotenkin salaista tietoa. Nykyisin Cryptillä ei enää voinut tietää oliko väärin tehdä jotain muuten täysin normaalia, sota oli pistänyt koko paikan sekaisin. Randy vilkaisi edelleen jäätynyttä Reeceä ja katsoi siten taas Isldaa. Nainen ei tainnut liiemmin pitää Randyn veljen seurasta.
"Ah, taitaapa sataa tänään", femur mumisi ja kasoi ikkunasta pihalle. Lunta vai vettä, sitä saisikin miettiä ja arvuutella. Randy otti vielä yhden koppakuoriaisen ennenkuin tökkäsi Reeceä sormellaan.Tuo ei edes heilahtanut. Randy nousi pystyyn ja käveli veljensä viereen.
"Paras osa päivässäni", tuo mumisi ja pamautti sitten nyrkillä Reeceä poskelle. Ilmoille pääsi napahtava ääni ja Reece nytkähti rajusti sivulle. Kohta vanhempi femur jo jatkoikin aiemmin aloittamaansa lausetta:
"en usko että noin tuntematonta kannattaa pyytää pöytään." Reece näytti siltä kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut.
"Emmehän me voi häntä uloskaan heittää hullu", Randy sanoi ja heristi merkittävästi sormeaan.
"Älä sinä minua hulluksi sano", Reece mutisi ja nappasi ötökkäpurkin itselleen ja marssi takaisin makuuhuoneeseen.
"Pyh", Randy totesi ja keräsi lautasensa nakaten ne samaan läjään pöydälle.
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille

Viesti Ke Tammi 04, 2012 9:51

Isdla heitti viimeiset porkkananmurut suuhunsa Randyn esittäessä kysymyksensä. Ihmisten puolellako.. Isdla oli sitämieltä edelleen, ettei tiennyt kenen puolella oli. Ja sitäpaitsi, hän oli parantaja. Eivät parantajat olleet kenenkään puolella. Hän ei tahtonut olla kenenkään puolella. Eikä Isdla ymmärtänyt tätä sotaa, miksi se eli niin vahvana kaikkien sydämessä. Noh, kaipa se johtui siitä ettei hän ollut kasvanut Cryptissä.
Isdla havahtui mietteistään Randyn paikauttaessa Reeceä poskelle. Hetken ajan Isdla oli varma että Reece vähintän suolistaisi veljensä, mutta tämä vain oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Isdla tuijotti hetken äimistyneenä mutta käänsi sitten katseensa muualle. Suoraansanoen omituinen tyyppi. Eikä omituinen sanana edes riittänyt.
Isdla huokaisi pitkän helpottuneen huokaisun kun Reece poistui heidän seurastaan. Isdla koki tarpeelliseksi vihdoin vastata Randyn kysymykseen.
" Ihmistenpuolella? Luulen etten ole kenenkään puolella. Olen parantaja, enkä ymmärrä tätä sotaa tarpeeksi ollakseni kenenkään puolella." Isdla sanoi päättäväiseen sävyyn. Tyttö käänsi katseensa ikkunasta ulos, yhä tummenevalta taivaalta alkoi tipahdella suuria lumihiutaleita yhä tihenevään tahtiin. Isdla puri huultaan tajutessaan ettei löytäisi metsästä ulos omin avoin ennen pimeää vaikka lähtisi heti.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti Ke Tammi 04, 2012 9:58

Randy

"Viisaita sanoja. Reece on tavallaan kuin sinä, mutta pahempi. Hän ei ymmärrä mistään mitään", Randy selosti ja rupesi kasaamaan pöydän antimia takaisin pois. Femur seurasi Isdlan katsetta ulos ikkunasta ja hymyili vähän. Randy piti lumisateesta, mutta kyllä hän sen perhosiin vaihtaisi ilman muuta. Siltikin Isdla näytti olevan huolissaan. Randy ymmärsi aika äkkiä mistä kenkä puristi ja kysyi:
"Osaathan takaisin? Pimeään aikaan metsässä liikkuu vaikka mitä örrimörrejä." Viimeinen lause oli leikkisä ja sellainen kuin pikkulasta yrittäisi pelotella. Vaikka lapsille kylläkin uskoteltiin ettei metssäsä oikeasti ollut mitään. Aikuiset sensijaan tesivät mitä kaikkea metsässä liikkui oikeasti, eikä Randy ihmettelisi jos sieltä vaikka ravaisi ykskaks zombiarmeija. Femur pudisti päätään. Hänhän kuulosti ajatuksissaan ihan Reeceltä.

"Jos haluat, voin tulla saattamaan. Tiedän reitin ihmisten ilmoille", femur tarjoutui ja varmisti että myös Reece kuulisi asian. Ties mitä hänen veljensä tekisi jos Randy katoaisi vieraan, Reecen silmissä tunkeilijan, mukana jonnekkin kaukaisuuteen. Ei, sitä Randy ei halunnut edes miettiä. Randy jäi odottamaan Isdlan vastausta.
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1876

Liittynyt: Ma Kesä 27, 2011 12:17

Viesti To Helmi 02, 2012 10:33

Vedän hahmoni pois pelistä kun en sinua muutenkaan enää foorumilla näe.
"Some people just need a high-five...
Into the face...
With a chair..."


Seuraa:
toukansyöjälle
kaksinaamalle
maan matoselle
viulun vinguttajalle
keppikeisarille
mehumestarille
Edellinen

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö