Améliorer le blessé | Lotdow

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Améliorer le blessé | Lotdow

ViestiKirjoittaja Agna » 16 Heinä 2011, 20:26

Eugene

Demoni ei kertaakaan matkalla sallinut itsensä jäädä katumaan valintaansa häipyä taistelupaikalta pois ilman sitä apua, joka hänelle oli tarjottu. Hänet olisi kenties hoidettu kuntoon sen tytönrääpäleen joukkojen leirissä, vaikkakin ihan yhtä hyvin hänet olisi voitu listiä sen sileän tien kun hänet olisi saatu perille. Olihan hän sentään sen verran huonossa kunnossa, ja se näkyi uloskin päin. Hoiperteleva juoksutyyli, kompastelu ja puihin törmäily johtui suureksi osaksi näkökentän sumentumisesta. Näön heikkeneminen taas luultavasti johtui verenhukasta, sillä Eugenella oli kyljessään mojova viilto josta vuoti kiitettävästi verta. Myöskin hänen oikeassa olkapäässään oli naarmu, ja oikea kämmen oli mustelmasta sinertävä.

Eugenen matka taittui metsään ja hän tiesi olevansa jo riittävän matkan päässä hengähtääkseen. Ei kotiin olisi kai enää pitkä matka, ainahan hän voisi hetkeksi istahtaa...
Gene hengitti raskaasti juostuaan pitkän matkan lujaa ja koitti saada pulssiaan tasaantumaan. Hetken levättyään hän nousi jälleen ylös ja ajatteli jatkaa matkaansa, mutta verenhukan takia häntä alkoi pyörryttää ja hänen vatsansa heitti volttia. Valtavan huono olo valtasi demonin tämän yrittäessä nousta suoraksi, ja yhtäkkiä maailma kääntyi päälaelleen, pusikko tuli ikävästi silmien eteen, korvissa humisi ja kaikki pimeni. Eugene menetti tajuntansa ja tuupertui puunjuurelle.

//Tättärää.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Lotdow » 16 Heinä 2011, 21:34

Randy

Randy istui puu oksalla ja katseli lehtien läpi sinistä taivasta. Täysi rauhallisuuden tunne valtasi hänet kun demoneita ei näkynyt mailla halmeilla. Randy keikutteli perhoshaavi kädessään. Hän nousi kyykkyasentoon oksalle ja hivuttautui lähemmäs sen päätä. Randy levitteli varpaitaan saadakseen tukevan otteen oksasta, otti vauhtia ja vaihtoi puuta loikalla. Hän jatkoi matkaansa puusta toiseen koikkelehtien. Vähän matkan päässä hän pysähtyi kun huomasi alhaalla maahan tuupertuneen hahmon. Randy katsoi alas puusta ja hivuttautui alemmille oksille. Mustahiuksinen mies oli valtavan pitkä. Randy loikkasi pois puusta. Hän meni varovasti lähemmäs miestä. Tämä näytti vahingoittuneelta. Randy tökkäsi miestä perhoshaavillaan ja meni sitten tämän viereen.
"pökertynyt." Randy ajatteli. Kenties hän voisi auttaa. Randyn talo ei ollut hirveän kaukana.
"Halloo?" Randy kysyi ja tökki miestä yrittäen olla osumatta tämän haavoihin. Randy mietti miten saisi miehen minnekkään. Kantamisesta ei tulisi mitään koska tuo metriheikki oli häntä päätä pidempi. Randy loikkasi miehen eteen ja tarrasi tätä käsistä. Hän yritti epätoivoisesti vetää miestä eteenpäin jotta saisi miehen kuskattua kotiinsa.

//Jos Randy olisi tiennyt tämän olevan demoni, hänestä olisi tullut tikkataulu puukoille >:D
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Agna » 16 Heinä 2011, 22:15

Eugene

Silmäluomet tuntuivat painavan useita kymmeniä kiloja ja niiden raottaminen tuntui varsinaiselta taistelusuoritukselta. Korvissa kaikui jonkun ääni, eikä Eugene erottanut sanoja. Mitä se ikinä olikin, se saattoi olla uhkaavaa joten demoni nosti laiskasti vasenta kättään hätistääkseen tunkeilijaa. Käsi kaatui hänen oman nenänsä päälle ja Gene veti sen nopeasti pois ähkäisten epämääräisen mongertavasti. Hän mutisi vieraalle äänelle ja raotteli edelleen silmäluomiaan.

Näkökentän tasaannuttua Eugenen silmiin osui valkoinen hiuspehko jonka seassa kulki ruskeita juovia. Sen jälkeen kirkkaanpunaiset kasvomaalaukset ja sitten ihmistä pitkälti muistuttava olento, jolla näytti olevan suhteellisen paljon jalkalihasta. Eugene ei jaksanut nousta istumaan vaan makasi maassa, valmiina hyökkäämään suuntaan tai toiseen jos olento osoittautuisi vihollismieliseksi tai muuten vain agressiiviseksi.
"Mmhhkuka?" Eugene mölähti lopulta ja ääni tuntui tulevan yhtenä myttynä ulos. Olento alkoi kiskoa Geneä käsistä ja tämä hätkähti ensin, mutta olento ilmeisesti halusi vain raahata hänet mukaansa. Kenties syödäkseen, kenties ei.
"Älä kosskkkkkkke..."

//Näen mielikuvan päässäni g__g Eugene-tikkataulu
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Lotdow » 16 Heinä 2011, 23:03

Randy

Randy päästi nopeasti irti miehen käsistä kun huomasi tämän liikkuvan. Hän loikkasi taaksepäin.
"Huaaah! Älä tapa! Halusin vain auttaa viemällä sinut kotiini ja, ja-" Randy selitti nopeasti ja lopetti kun huomasi ettei mies ollutkaan rävähtänyt hyökkäävästi pystyyn. Randy meni uudestaan lähemmäs.
"Umm, kaipaat varmaan apua?" Randy kysyi ja tökkäsi miestä sormellaan päähän. Randyn tunsi vastustamatonta halua koittaa miehen hiuksia. Hän sipaisi nopeasti mustaa tukkaa. Normaalilta se vaikutti, hieman pysty se toki oli. Ehkä se oli normaalia Cryptillä.
"Mitä sanoit? älä koski? Vai poski? Onko sinulla mustelma siinäkin?" Randy kysyi ja kallisti päätään. Hän otti varmempaa otetta perhoshaavistaan jos vaikka mies pitäisi kopauttaa uudestaan tajuttomaksi.
"Pääsetkö pystyyn?" Randy kysyi ja meni miehen viereen. Ei näyttänyt tämä herra superkunnossa olevan. Kunhan ei kuolemaa rupeaisi siinä tekemään. Tekohengitystä Randy osasi antaa pahimassa tapauksessa, mutta se tuskin maistuisi toisen suussa hirveän hyvältä aamuisen muurahaisaterian jälkeen.

//Jossa on puukkoja kiinni, Muah!
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Agna » 16 Heinä 2011, 23:13

Eugene

Eugene olisi pyöritellyt päätään jos sellainen olisi tässä asennossa ollut mahdollista. Silmienkin pyörittely särki nyt liikaa päätä, eikä siis ollut mitenkään toteutettavissa.
"Mmm-m", Eugene vastasi kun toinen puhui avun tarvitsemisesta. Kyllä kyllä! Ehkei tuo hyväuskoinen typerys siis ollutkaan taisteluaikeissa, vaan halusi auttaa. Sehän olisikin loistavaa. Eugenen ei tarvitsisi maksaa itseään kipeäksi haavojen paikkaamisesta, jos tuo kummallinen otus auttaisi häntä kaikinpuolin ilmaiseksi. Asiahan näytti varsin valoisalta. Eugene tunsi tökkäyksen otsassaan ja sen jälkeen havinaa hiuspehkossaan. Olipa utelias rääpäle.
"Osaan kyllä", Eugene murahti ja nousi istumaan. Hän räpytteli hetken silmiään ja veti syvään henkeä. Hän painoi leukansa rintaansa vasten ja puuskahti. Puusta tukea hakien hän sai hilattua itsensä pystyyn ja jäi nojaamaan puuhun. Kylläpäs punanaamainen näyttikin pieneltä tästä perspektiivistä.
"Kuka olet?" Eugene puuskahti kuin lause olisi sisältänyt päivän urheilusuorituksen.

//Jep. Randy on hurjasti aseistautunut... Perhoshaavilla.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Lotdow » 16 Heinä 2011, 23:41

Randy

Olipas mies pitkä. Hyvin pitkä. Randy katsoi tätä silmät suurina.
"Randy", Randy vastasi. Ei ollut kyllä tämä mies mikään huippu-urheilijan oloinen nyt. Miehen muistutti puuta Randyn näkökulmasta. Hiuspehko ja kaikki.
"Entä itse? Ja miten päädyit tuon näköiseksi? Lietkö ihminen joka törmäsi haltiaan?" Randy lateli pari kysymystä. Hän katsoi puuhun nojaavaa miestä.
"Taloni on tässä lähellä. Jos jaksaisit kävellä hetken matkaa voisin ehkä auttaa", Randy selitti ja viittoi talonsa suuntaan vasemmalle. Sitä ei näkynyt täältä asti, mutta ei sinne kymmenen kilometrin matka ollut. Ehkä jos mies saisi hinattua pitkän ruumiinsa talolle asti, Randy voisi auttaa tätä paremmin kuin pelkän perhoshaavin avulla. Randy loikki pari pomppua talollensa päin.
"Minulla on siellä yksi kirja lääkekasveista, jos vain löydän sen vielä", Randy mumisi ja hänen mieleensä tuli täydessä kaaoksessa oleva kirjahylly ja kaiken maailman paperikuoriaiset jotka olivat rei'ittäneet sivut kirjaviksi. Kaiken kukkuraksi Randyllä ei ollut mikään palkittava lukutaito. Randy palasi nykyhetkeen ja siirsi harhautuneen katseensa takaisin mieheen. Hän ojensi kättään avuksi, että he pääsisivät aloittamaan matkan Randyn talolle.

//Kyllä... Perhoshaavi.... Mahtava ase jolla saa Eugenen tukan lyssähtämään! Iso Muah!
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Agna » 17 Heinä 2011, 00:05

Eugene

Eugene olisi virnistänyt voitonriemussaan pikkumiehelle joka tuijotti häntä silmät suurina, mutta oli liian väsynyt käyttämään kasvolihaksiaan kun puhuminenkin tuotti jo tuskaa.
"Ehen... Olin taistelussa", Eugene aloitti ja mietti sitten. Totuutta voisi aina vääristellä mahtipontisempaan suuntaan ja niin edelleen.
"Minua vastaan otteli kolme miestä ja yksi hintelämpi josta en voinut olla aivan varma", hän jatkoi ja henkäisi helpottuneena saatuaan äänihuulensa jälleen toimimaan. Demonia kuitenkin huimasi melkolailla ja häntä oksetti. Pystyssäpysyminen tulisi olemaan haaste.
"Kuulostaa hyvältä, mutta tarvitsen tukea", myönsi Eugene hammasta purren. Naurettavaa että hän joutui pyytämään apua joltakin miltälie - Randyksi esittäytyneeltä - lyhyeltä ja kummalliselta mieheltä. Kuitenkin Gene tunsi olonsa lähes kotoisaksi, sillä tämän Randyn silmät eivät juurikaan poikenneet erään hänen tuntemansa demonin silmistä.

Pimeässä yössä oli hankala taivaltaa muhkuraisessa maastossa, mutta matka taittui jotenkinkutenkin. Eugenen piti pysähtyä oksentamaan yhdessä välissä mahalaukun ilmaistessa mielipiteensä kävelyn hoippuvuudesta, mutta viimeinkin he selvisivät perille taloon.

//"Mr. Gillespie has phoned you. He want's his hairstyle back."
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Lotdow » 17 Heinä 2011, 00:24

Randy

Tyyppi oli tapellut vaikka kuinka monelle henkilölle yhtäaikaa, eli tämän kanssa ei kannattanut ruveta tappelluun. Ainakaan ennenkuni Randy olis päässyt puuhun. He matkasivat Randyn talolle. Randy tepsutti eteenpäin oikein tyytyväisenä. Hän puuskahti hyvän tuulisesti nähdessään kotinsa vielä paikallaan. Randy katsoi tyytyväisenä ylös taloonsa joka ulottui aina neljän puun leveydelle. Se oli korkealla. Randy hieroi käsiänsä yhteen ja vilkaisi takanaan olevaa miestä. Tämä ei ollut kertonut niemään vaikka Randy oli sitä kysynyt.
"Niin mikä olikaan nimesi?" hän kysyi uudestaan. Randy loikkasi puun luona korkealle ja tarrasi oksasta kiinni. Hän kapusi sen päälle ja jatkoi matkaansa aina ylemmäs. Hän saavutti talonsa lattiassa olevan reiän ja veti sitä peittävän luukun auki. Randy pujahti sisälle ja veti luukun perässään kiinni. Hän huomasi ettei ollut järjennyt käskeä miestä odottamaan alhaalla. Randy seisoi talonsa keittiössä. Jos sitä siis keittiöksi voi kutsua. Keskellä huonetta meni puunrunko johon oltiin hakattu pari reikää. Pöytä oli nurkassa ikkunan vieressä ja ruokakomero vastakkaisessa nurkassa. Randy jatkoi huoneista eteenpäin. Kolmihuoneisessa talossa ei ollut vaikea suunnistaa. Hän ohitti olohuoneen jossa oli pari tuolia ja kirjahylly. Sekin kaaoksen valtaama.
"Uuu? Paperiampiainen!" Randy huomasi kirjan päällä kipittävän itikan ja pisti sen poskeensa. Matka jatkui. Hän pujahti ovesta sisään makuuhuoneeseensa. Sänky, pöytä ja lamppu olivat normaalisti paikallaan kuten mattokin. Puun runko meni ihan sängyn vieresä. Paksussa rungossa oli aika matala ovi. Randy veti sen auki. Kaarnanpalat lensivät yläkulmasta koska hän ei ollut avannut ovea kovinkaan moneen kertaan. rungon sisällä menivät hyvin kapeat kierreportaat maahan asti.
"Hätätoimia varten pitää aina olla portaikko", Randy otesi ja kipitti portaat alas kompastellen pari kertaa. Alhaalla hän konttasi ulos pienestä reiästä joka valtavan puun juurten välissä. Randy meni takaisin demonin luokse.
"Olisin tietty voinut marssia suoraan portaikolle, mutta mitä hauskaa siinä olisi ollut?" Randy kysyi ja viittasi miehen mukaansa. Samalla hän toivoi että tämä mahtuisi reiästä sisään.

//Tell that bald man, that I am not listening any kind of selected in my administrative office! DO YOU HEAR ME?! Yay, tulipas pitkä!
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Agna » 17 Heinä 2011, 21:36

Eugene

Randy näytti lähestulkoon helpottuneelta kun näki kotinsa - liekö tuo sitten ollut eksyksissä vai pelkäsikö Eugenea niin paljon. Demoni käkätti viimeiselle vaihtoehdolle hiljaa mielessään. Hän kääntyi katsomaan lyhyempää miestä kun tämä kysyi hänen nimeään.
"Eugene", hän murahti vastaukseksi. Ihan kuin tuo demonin nimelläkin jotain tekisi. Pian tuo kasvomaalausmies olikin jo hypännyt puuhun ja jäi jonnekin talon korkeudelle. Ei kai se sentään olettanut, että Eugene tulisi perässä? Ei tule kesää, mies, ajatteli demoni ja nojasi puuhun. Ylös katsominen alkoi huimata ja silmiä särki. Näin pimeällä ei tosin mitään nähnytkään, yö kun oli.
Yhtäkkiä talon uumenista kuului iloinen hihkaisu. Vai oli siellä paperiampiainen. Olikohan Randy jokin ötökkäkeräilijä? Naurettava harrastus sellainen. Hankkisivat edes kunnon töitä.
Pieni mies ilmestyi pian puunrungon sisästä ja toitotti kuinka hauskaa oli kiertää koko talo läpi. Eugene vaivautui nyökyttämään ja meni miehen perässä puunrungon luo. Maaginen pieni reikä, joka kai johtaisi ylös. Pirun ahtaan näköinen! Gene kumartui kontilleen ja meni siitä sisään vatsa laahaten melkein maata.
"Tee isompi ovi, hyvä mies", Gene tuhahti ja lähti kiipeämään portaita pitäen tukea seinästä.

Ylhäälle saavuttuaan Eugenea odotti melkoinen näky. Puuhun rakennettu talo oli varsin erilainen hänen omaan matalaan kopperoonsa verrattuna, ja näytti varsin käytännölliseltä. Puuhun rakennettuun taloon ei ihan kuka tahansa vihollinen pääsisi, ja demoni alkoi melkein jo harkita asiaa. Sitten hän tuli ajatelleeksi, että tällaisen talon rakentamiseen menisi hirveän paljon aikaa, ja sitä ei Geneltä löytynyt tuhlattavaksi moiseen humpuukiin. Voisi jopa käydä niin, ettei hän pääsisi ylös taloon. Saati sitten alas, jos se olisi näin korkea.
"Teetkö nyt sen rohdon, tai jotain?" Eugene kysyi kärsimättömänä.

//Mr. Gillespie very sad now.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Lotdow » 17 Heinä 2011, 22:30

Randy

Eugene. Mies näyttikin ihan Eugene nimiseltä -luultavasti. Randy meni penkomaan kirjahyllyään.
"Mene sinä jonnekkin istumaan niin minä etsin sen mokoman rohtokirjan!" Randy tuhahti ja heitti juuri "Lintujen ihmeellinen maailma" kirjan päin seinää.
"Aha! Siinähän se onkin!" Randy huudahti ja kiskaisi valtavan kirjan pois hyllystä. Mukana tuli kolme muutakin kirjaa ja ne tömähtivät lattialle. Randy jätti ne siihen ja painui keittiöön ruokakomeronsa luokse. Siellä oli kaikenlaisia kasveja joka tilanteeseen ja pari ötökkääkin niitä mutustelemassa. Hän avasi kirjan ja selasi sitä hetken aikaa. Randy löysi piakoin oikean näköisen kasvin. Hänen käsittääkseen sen pitäisi lieventää kipua. Randy otti oikeat kasvien lehdet ja itikatkin mukaansa.
"Syöppä tuo!" Randy tuuppasi kirkkaanvihreän lehden Eugenelle. Randy tutkaili kirjaa. Siinä vaiheessa kun Eugene oli jo ehtinyt nielaista kasvin hän järkesi kääntää kirjan oikein päin.
"Hupsista keikkaa. Väärä kasvi", Randy mutisi.
"Nooh, tuskinpa noin pitkälle hirveän pahoja vaikutuksia näistä tulee", hän totesi ja kääntyi takaisin Eugeneen päin. Hän pisti toisen mukaansa ottamista ötököistä suuhunsa.
"Nam. Ottaisitko yhden?" Randy kysyi Eugeneltä.

//I don't care about it...
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Agna » 19 Heinä 2011, 01:39

Eugene

Eugene istahti mielellään alas huimaamisen takia ja istui puiselle sängylle. Hän katseli siinä hetken aikaa ympärilleen kunnes näki paremmaksi vaihtoehdoksi mennä suoraan makuulleen. Randy viskasi kirjan seinään ja kova ääni särki inhottavasti päätä. Genen olisi tehnyt mieli käskeä miestä olemaan möykkäämättä, mutta nyt ei pitänyt ottaa riskejä. Tuohan saattaisi loukkaantua ja evätä ne rehurohdot.
Pian Randy jo antoikin hänelle vihreän lehden. Se kuulsi hieman läpi ja oli väriltään vaalea. Eugene pisteli sen poskeensa ja kummallinen olo valtasi hänet. Ensin se tuntui luonnolliselta, mutta yhtäkkiä lehdestä aiheutui kamalia kouristuksia ja lopulta demoni ei enää pystynyt liikkumaan. Lehti oli lamaannuttanut ja kangistanut hänet täysin, ja siinä hän nyt sitten makasi. Puupedillä, ketarat kohti kattoa. Jos Eugene olisi päässyt liikkeenne, hän olisi litistänyt Randyn pieneksi mytyksi, kihissyt kiukusta ja muuttunut punaiseksi. Hän ei saanut sanaa suustaan, mumisi vain jotain hiljaista manausta.

// =(
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Lotdow » 19 Heinä 2011, 19:29

Randy

Eugene ei näyttänyt voivan kovin hyvin.
"Hupsista", Randy kuiskasi ja kääntyi poispäin Eugenestä syömällä samantien viimeisenkin ötökän. Ihmisethän eivät syöneet ötököitä Fred niminen mies oli kertonut hänelle sen. Randy selasi kirjaa ja toivoi ettei kouristus loppuisi hetkeen, jottei Eugene pistäisi häntä paloiksi. Randy huomasi selanneensa väärää sivua ja käänteli kirjaa sinne sun tänne.
"Tulen kohta takaisin!" Randy sanoi ja purjehti takaisin keittiöönsä. jos uskallan. Hän otti kaapista kaikkia kasveja mukaansa ja pinosi ne lattialle. Randy istahti pinonsa viereen ja selaili kirjaa uudelleen ja uudelleen. Hän pysäytti selailunsa viimeisille sivuille.
"Ahaa! Tämän sen pitäisi olla", Randy sanoi ja otti maasta uuden lehtinipun.
"Ja tuota, tuota, tuota ja tuota", Randy luetteli ja poimi kasveja pinostaan. Hän käveli takaisin keittiöön. Hän otti seinällä olevasta astiakaapista puisen kulhon ja lihanuijan.
"Mitä tämä tekee astia kaapissa?" Randy kysyi itseltään ja katsoi lihanuijaansa. hän vei tavarat Eugenen luokse ja lähti taas takaisin keittiöön. hän meni lattialuukusta pihalle. Randy kapusi korkeamalle puuhun ja etsi onton kohdan rungosta. Hän naputteli suusarvillaan siihen reijän ja tutki sisältöä. Miljoonia eri ötököitä ja toukkia vilisi sinnetänne. Randy poimi mukaansa sinisen kaalimadon. Oikein lihavan sellaisen. Hän meni takaisin sisälle ja Eugenen luokse. Hän otti kulhon ja tunki kasvit sinne. Hän muussasi ne pieneksi mytyksi kulhon pohjalle. Randy otti sinisen matonsa ja puraisi siitä puolet pois häntäpäästä. hän pudotti loput kulhoon ja kirjan ohjeita seuraten nuiji senkin muussiksi. Aikamoista mössöä siitä tuli.
"Ole hyvä!" Randy sanoi ja ojensi kulhon, josta valui sinistä limaa reunojen yli Eugenelle.

//Allright then, here you go. Give it back to Eugene. Olen aika ilkeä tässä tarinassa?
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Agna » 21 Heinä 2011, 22:47

Eugene

Vai että hupsista. Alahan painua senkin kasvomaalattu idioottimainen kersa ja paskiainen ja revin suolesi irti ja teen niistä itselleni peruukin, Eugene vaahtosi mielessään ja rentoutui sitten sillä hänen päätään särki. Verenvuotoa oli jonkun verran, toivottavasti Randy osaisi ommella tai omistaisi kasvin joka tyrehdyttäisi vuodon. Pian keittiöstä kuului oivaltavia ääniä ja Eugene olisi virnistänyt tyytyväisenä jos suupielet eivät olisi kangistuneet. Hänen pienikokoiset, mustat huulensa olivat tiukasti yhdessä ja kärsivään virneeseen pysähtyneet ja eripariset, hieman karsastavat silmät tuijottivat kattolankkuja. Demoni onnistui onnekseen räpäyttelemään silmäluomiaan. Randy kävi hänen vieressään mutta Gene ei voinut kääntää päätään katsoakseen, mitä tuo oli tuonut.

Sitten lehden vaikutus alkoi lakata ja demonin raajat alkoivat pikkuhiljaa liikkua. Ensin luisevat sormet, sitten pää ja lopulta koko kankea ruumis pääsi liikkumaan. Randy saapui kulhon kanssa ja kulhosta näytti valuvan sinistä räkää. Ei kovin mieluisa näky, Gene mietti ja katsoi epäileväisesti Randya.
"Mistä tiedän, ettei tämä ole myrkkyä?" demoni kysyi vastaanottaessaan kulhon ja haistoi sitä. Hän ei haistanut myrkyllisiä ainesosia, vaikkakin niiden hajut oli helppo peittää tuoksuvilla yrteillä. Tuo valkohius tosin näytti liian yksinkertaiselta henkilöltä toisten myrkittämiseen, joten Eugene joi liman kertakulauksella ja viskasi kupin sitten maahan.
"Kuvottavan makuista!" hän rääkäisi ja irvisti nousten sitten seisomaan, jolloin hänen päänsä osui kattoon. Perhanan matala maja. Demoni irvisteli niin että kieli näkyi ja se oli osittain siniseksi värjäytynyt. Eugenen päänsärky lakkasi jonkin ajan kuluttua ja hän haroi mustaa pehkoaan.
"Vuodan verta."
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Lotdow » 21 Heinä 2011, 23:57

Randy

Randy vetäisi esiin neulan ja lankaa. Hän hymyili leveästi jotta näyttäisi kokeneelta ompelijalta. Asiahan ei suinkaan näin ollut.
"Haluatko että ompelen vai haenko lehtiä kuivaamaan sen?" Randy kysyi ja laski kätensä alemmas. Hän pisti neulan ja langan sivumalle ja haki varmuuden vuoksi lehtiä. Hän poimi loput lehdet mukaansa ja heitti ne sitten takaisin ruokakomeroon heti keittiöönsä päästyään. Randy ei kuitenkaan löytänyt niitä.
"No mutta, jonnekkin jätin ne", hän pohti ääneen ja etsi kaikkialta. Sitten hän napsautti sormiaan.
"Ahaa!" Randy kipitti pullon alla olevien lehtien luokse. Hän oli jättänyt ne sinne painoon jotteivat ne kuivuisi yhtä nopeasti. Randy siirsi pullon sivumalle ja otti lehdet mukaansa. Hän katsoi pulloa. Sisällä oli jotakin juotavan näköistä. Randy otti pullonkin mukaansa. Hän laittoi pullon pöytänsä päälle sängyn viereen ja vilkaisi Eugenea yläilmoihin. Ukko oli pitempi kuin majan katto salli.
"Jaahas. Noh taidankin tästä... Käydä hakemassa sangon jos aiot oksentaa ja pari mukia lisää", Randy totesi ja kipitti pois muina miehinä. Hän poimi pari mukia astiakaapista ja palasi jälleen takaisin Eugenen luo. Kamalaa rampausta keittiön ja makuuhuoneen välillä! Randy meni tutkimaan pulloa. Hän yritti vetää korkin pois muttei onnistunut. Randy kiskaisi puukon esiin ja veti pullon yläpään sirpaleiksi. Ne levisivät lattialle kalisten. Hän kaatoi punaista litkua mukeihin ja nuuhkaisi. Nam! Randy keräsi sirpaleet ja pinosi ne pöydälle.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Agna » 04 Elo 2011, 14:13

Eugene

Randyn yltiömairea hymy kertoi jonkinverran tämän älykkyysosamäärästä ja siitä, kuinka hyvä tämä oikeastaan oli ompelemaan toisten haavoja. Ja tässä vaiheessa Eugenea alkoi hieman huolestuttaa.
"Hae mielummin lehtiä", demoni murahti pidellen kipeää päätään ja kirskutteli teräviä hampaitaan. Siinä samassa pieni mies jo viilettikin toisaalle. Viereisistä huoneista kuului meteliä ja vaikutti siltä että Randy oli hukannut rohtonsa. Gene pohti, kuolisiko hän sittenkin verenhukkaan ennenkuin saisi itsensä kuntoon. Haava ei tosin vaikuttanut enää vuotavan. Sekin saattoi johtua siitä, että kaikki vuotamiskelpoinen veri oli loppunut ja nyt hän sitten tekisi hitaasti kuolemaa. Mahtavaa.
Randy palasi muutamat lehdet mukanaan ja katsoi niska kiinni selässä itseään pitempää demonia. Miten huvittava ja ylentävä näky, Eugene mietiskeli itsekseen vaikkakin vakava ilme kasvoillaan. Randy lähti jälleen lipettiin, eikä aikaakaan kun jo palasikin. Genen silmissä vilkkui ja nopeiden liikkeiden katsominen särki päätä. Hän istahti takaisin sängylle joka napsahti epäilyttävästi. Eugene vilkaisi takamuksensa alle ja kohautti olkiaan - sittenhän romahtaisi jos romahtaisi. Eugene meinasi jo kiskaista Randyn kädestä tuon pullon, joka oli liikaa pienen olion fyysisille voimille, ja sanoa että "Ei tässä ole koko päivää aikaa!", mutta Randy ehti vetäistä pullon säpäleiksi. Punainen juoma läikehti hieman lattialle ja sirpaleet kilisivät pitkin lattialankkuja. Kai se sitten noinkin kävi. Randy teki sirpaleista pinon pöydälle ja Eugenea alkoivat nämä palikkaleikit ärsyttämään niin paljon, että hänen olisi tehnyt mieli ihan kiusallaan kaataa tuon upea torni ja murskata lasinpalaset pieniksi muruiksi. Vaan kun Randya katsoi, tuo päästäisi varmaan pitkän itkun joka ei loppuisi iltaankaan mennessä ja silloin Genen mahdollisuudet nopeaan paranemiseen olisi jo hyväksi toviksi evätty. Lisäksi he molemmat todennäköisesti hukkuisivat sitä ennen.
"No saatko sinä sitä vuotoa loppumaan vai et?" Gene kysyi matalalla äänellä ja kurkkasi kylkeään josta vuotanut veri oli kuivunut kokkareiksi mustan kankaan ja harmaan ihon päälle.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 9 vierailijaa

cron