Ambush


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Avatar

Ritari
Ritari

Viestit: 1085

Liittynyt: Ti Marras 29, 2011 7:00

Paikkakunta: Haltiametsissä

Viesti Ma Maalis 12, 2012 7:17

Vaikka Roherdiron oli luonteeltaan ja kasvatukseltaan hyvin rehellinen ja hyväkäytöksinen persoona, tuntui silti hassulta kertoa omista asioistaan jollekkin ulkopuoliselle, varsinkin sellaiselle, joka oli vastakkaisella puolella sotaa. Sääli, miten paljon sota rajoitti kaikkia, pelkästään jo ajatustasolla ja siviilielämässä. Onneksi sentään Roherdironin kertomukset eivät olleen erityisen olennaisia aikakauteen nähden, Satoshi ei tekisi tiedoilla mitään, vaikka kuulisikin ne, joten Roherdiron uskaltautui kertomaan tälle erikoiselle miehelle jotain itsestään. Ja vieläpä kaikkein eniten varjelemansa asian, kiinnostuksen miehiin. Oli rentouttavaa huomata, ettei Satoshi tuntunut välittävän asiasta tuon taivaallista, jatkoi vain juttujaan omasta, särkyneestä sydämestään. Siihen Roherdiron ei osannut sanoa mitään, eikä hänen varmaan kannattanutkaan. Ei hän pystynyt samaistumaan Satoshin ajatusmaailmaan sillä hetkellä, koska ei ollut kokenut samaa, joten oli parempi olla esittämättä myötätuntoista, kun kerta ei sitä ollut. Roherdiron ei valehdellut, edes ollakseen kohtelias.

Heidän välilleen laskeutui hiljaisuus Satoshin sanojen jälkeen, Roherdiron vähän katseli ulos heidän piilopaikastaan tummuvaa luontoa. Ei ollut edes yö, mutta tähän aikaan vuodesta pimeys tuli niin salakavalasti ja yllättäen, ettei aina voinut kunnolla edes tietää mikä aika vuodesta oli.
"Mitä luulet, mahdataanko meitä seurata? Lumessa jäljittäminen on kuitenkin aika helppoa.."
Roherdiron lopulta avasi keskustelun taas kysymyksellä ja jatkoi melkein samantien.
"Sinä tosin et ole haltia, joten mikäli vain kerrot olevasi ihmisten puolella, sinulle tuskin käy mitään."
Roherdiron tiesi, ettei Satoshi antaisi heitä ilmi, hän olisi tehnyt sen jo, mikäli olisi halunnut jotain ongelmia Roherdironille. Oli kummallista, mutta toisaalta hyvin avartavaa ja rentouttavaa luottaa henkilöön, johon normaalisti ei ottaisi mitään kontaktia. Ja halusi tai ei, Roherdiron oli Satoshille velkaa henkensä.
"Demons are red, angels are blue.
Hunters are gross,
but I really like you"


Forten hahmot:
Roherdiron (haltia) - "For Honor, Order and Duty"
Rimedur (ristiverinen) - "Hide, listen, watch, learn… And when the time is right, strike from the shadow"
Darion (ristiverinen) - "We dance to the rhythm of the world"
Acar (old lacerta) - "Do what thou willst"

Viesti Ti Maalis 13, 2012 5:58

~ Satoshi ~

Hiljaisuuden taas laskeutuessa heidän ylleen, enkeli otti yhden vierellään olevan pienen kiven ja heitteli sitä käsissään. Herra oli hieman tylsistynyt, vaikka olihan toinen mukavaa seuraa. Ja mielummin hän oli jonkun toisen kanssa kun yksin. Vaikka olihan yksinkin olo joskus hyväksi. Satoshi nosti toisen kätensä suunsa eteen ja haukotteli hieman. Herra vilkaisi Roherdironiin ja jatkoi sitten kiven heittelemistä. Haltian kanssa oleminen tuntui kyllä vähän oudolta, olivathan ihmiset ja haltiat sodassa toisiaan vastaan. Mutta vaikka Satoshi olikin ihmisten puolella, hän oli silti enkeli. Eikä toinen yrittänyt mitään. Eikä Satoshi nyt puoltaan ollut vaihtamassa tai muutenkaan ihmisiä pettämässä. Joskus oli kuitenkin kivaa viettää aikaa muidenkin kanssa. Jotkut ihmiset olivat alkaneet käydä todella tylsiksi, joten muidenkin rotujen kanssa oli mukavaa jutella. Vaikka se toinen rotu olisikin haltia. Toisen alkaessa taas puhumaan, Satoshi palasi takaisin maan pinnalle ja käänsi katseensa tuohon herraan. Hän oli juuri vastaamassa toiselle, mutta tuon jatkaessa, hän sulki suunsa ja avasi sen uudestaan vasta kun toinen oli saanut lauseensa loppuun ja antanut Satoshille luvan puhua.
"En minä nyt niin tekisi. Vaikka ihmisten puolella olenkin, en silti jätä sinua niiden armoille. Pelastan teidät vaikka uudestaan, jos on pakko, prinsessa", hän sanoi ja virnisti taas kerran pienesti.
"Siitä että seurataanko meitä, en tosin ole varma. Jos hyvin käy niin alkaa sataa lunta, mutta en kyllä usko että se jälkiämme peittäisi. Osaamme ainakin taistella jos joku hyökkää tänne", mies jatkoi ennen kuin toinen ehti sanoa mitään.
Avatar

Ritari
Ritari

Viestit: 1085

Liittynyt: Ti Marras 29, 2011 7:00

Paikkakunta: Haltiametsissä

Viesti Ti Maalis 13, 2012 6:46

Roherdiron katseli vähän ulos, taivan oli pilvetön, joten hän ei itse ainakaan ollut niin varma lumen satamisesta, ainakaan enää tähään aikaan vuodesta, kun se muutenkin oli suht kovaa vauhtia sulamassa pois ja muuttumassa kevääksi. Satoshin vastaukselle Roherdiron ei voinut kyllä muuta kuin vähän naurahtaa.
"Olet sinä yksi omituinen tapaus. Pelastaa nyt vastapuolen olento, saamatta edes siitä mitään. Olen aika tylsä prinsessa."
Roherdiron voisi tarjota ainoastaan kiitoksensa ja ehkä palkkioksi jonkin hienoista hevosistaan, mutta Satoshi tuskin kaipasi heinäsyöppöä toverikseen.
"Eikä minulla ole edes sisarta, jonka voisin lahjottaa vaimoksi, niin kuin vanhoissa tarinoissa on tapana. Tosin minulla on veli."
Roherdiron mutisi ja pikkuisen liikkui ulos luolasta, jotta näkisi paremmin ympärilleen. Yhdellä silmällä kun ei nähnyt hämärässä niin tehokkaasti kääntämättä päätään 180 astetta.

Ilma oli käynyt kirpeäksi ja viileäksi, ei mikään miellyttävä hetki olla ulkona, mutta ihmissotilaat eivät olleet ihan tyhmiä, he saattaisivat seurata ihan silläkin oletuksella, että Roherdiron kertoisi leirin olinpaikasta omille joukoilleen. Oli paljon helpompaa etsiä yksi haltia kuin siirtää kokonaista leiriä. Mutta ainakaan toistaiseksi Roherdiron ei huomannut yhtään mitään, metsä oli täysin äänetön eikä pimeässä erottanut kunnolla ympärilleen, joten Roherdiron palasi takaisin luolaan.
"Ainakin toistaiseksi voimme olla rauhassa, ehkä nukkuakkin vähän."
Haltia istui takaisin maahan, nojaten seinään. Turhauttavaa miten kylmä tuli, kun käväisi ulkona ja palasi takaisin sisälle. Roherdiron liikkui vähän, yrittäen löytää hyvää asentoa, jottei lämpöä karkaisi enää tämän enempää.
"Oletko miettinyt, minne menet aamulla?"
Roherdiron ei ollut erityisen väsynyt, joten hän voisi hyvin jutella vielä hieman lisää.
"Demons are red, angels are blue.
Hunters are gross,
but I really like you"


Forten hahmot:
Roherdiron (haltia) - "For Honor, Order and Duty"
Rimedur (ristiverinen) - "Hide, listen, watch, learn… And when the time is right, strike from the shadow"
Darion (ristiverinen) - "We dance to the rhythm of the world"
Acar (old lacerta) - "Do what thou willst"

Viesti Ti Maalis 20, 2012 3:44

~ Satoshi ~

Mies virnisti pienesti kuullessaan toisen lauseet. Ja tavallisestihan herra oli hieman pervo, joten nuokin lauseet ajateltiin hieman kaksimielisesti.
"Jaa mitä sinä sitten ajattelit minulle antaa?", tuo kysyi ja virnisti toiselle hieman pervosti.
Satoshi alkoi leikillään pyörittelemään korvansa taakse pistänyttä hiuskiekuraansa ja katsoi toista hieman flirtisti. Herra lopetti sen kuitenkin ja naurahti pienesti. Hän ei halunnut että toinen alkaisi ajattelemaan että hän olisi jotenkin paljon oudompi ja ehkä jopa pelottavampikin kun jo valmiiksi. Tai sitten tuo ajatteli niin jo. Satoshi hymyili kuitenkin pienesti ja tarkkaili toisen reaktiota.
"Älä hätäile, en tarvitse mitään palkkiota. Edes veljeäsi", hän vastasi toiselle hiljaa ja naureskeli sitten itsekseen kun toinen tunkeutui luolan aukosta ulos katselemaan hieman ympärilleen. Ulkona oli alkanut varmaan jo tulla hieman pimeämpää. Toisen palatessa takaisin sisälle luolaan Satoshi käänsi katseensa takaisin tuohon. Hän oli kääntänyt katseensa pois tuosta siksi aikaa kun tuo oli käynyt ulkona. Olisi nimittäin varmaan aika vaivaantunut olo jos jäisi vain tuijottamaan toisten takapuolia. Eikä Satoshi oikein uskonut että Roherdironkaan hirveän innoissaan siitä olisi. Mies nyökkäsi toiselle pienesti ja haukotteli jo hieman. Hän katsoi hetken aikaa kun toinen liikuskeli hieman ja nosti sitten katseensa tuon silmiin.
"En oikein vielä tiedä. Luulen että palaan takaisin ihmisten kylään. Entä sinä?", tuo vastasi miehen kysymykseen ja kallisti hieman päätään.
Avatar

Ritari
Ritari

Viestit: 1085

Liittynyt: Ti Marras 29, 2011 7:00

Paikkakunta: Haltiametsissä

Viesti Ti Maalis 20, 2012 8:03

Roherdiron ei aina antanut itsestään erityisen fiksua mielikuvaa, mutta kyllä hänellä lanttu leikkasi ihan suhteellisen nopeasti, joskus nopeammin kuin muilla, joten Satoshin pikkutuhmat kommentit eivät olleet menneet haltiasta mitenkään ohitse. Hän vain oli päättänyt olla vastaamatta niihin, ja pimeässä ei nähnyt Roherdironin vähän ilkikurista hymyä asian suhteen. Ei häntä haitannut Satoshin luonne millään tavalla, toinen sai olla juuri sellainen, mitä halusi, eikä Roherdiron siitä pilannut päiväänsä tai huolestunut turhia. Olihan Satoshi vähän outoa, mutta tavallaan Roherdiron piti siitä. Se loi täydellisen vastakohdan hänen omalle rauhallisuudelleen. Töydensi kivasti, ainakin tämän yhden hetken ajan.
"No jos mieleesi kuitenkin tulee jotain, mitä haluat palkkioksi, kerro. Pyrin toteuttamaan toiveesi mahdollisimman hyvin."
Roherdiron oli hyvin tarkka, hän halusi maksaa kaikki velkansa pois, varsinkin, jos kyseessä oli hengen pelastus. Satoshi taisi olla ensimmäinen henkilö, joka todella oli pelastanut hänet.

Roherdiron katseli vielä varmuuden vuoksi jonkin aikaa ulos, kunnes käänsi päätään Satoshia kohti ja alkoi hieman sukia tummia hiuksiaan samalla.
"Palaan myös kotikylääni. Minua tarvitaan siellä."
Vaikka Roherdironilla oli apulaisia työssään, hän ei mielellään jättänyt hevosia nuorten haltioiden käsiin kovin pitkäksi aikaa. Toki he olivat taitavia nuorukaisia, mutta osa oreista oli heille liian voimakkaita ja jopa vaarallisia käsitellä.
"Mutta minun täytyy myöntää, että tapaamisesi on ollut sangen mielenkiintoista, positiivisessa mielessä."
Roherdiron lisäsi, oltuaan hetken aikaa hiljaa. Ainakaan hän ei katunut Satoshin tapaamista, eikä vain siksi, että enkeli oli sattunut pelastamaan hänen henkensä. Ajatuksesta haltialle nousikin uusi kysymys mieleen.
"Pahoittelen, mikäli olen tungetteleva, mutten ole tainnut ennen viettää aikaa enkelin kanssa. Haluaisitko yhtään kertoa rodustasi?"
"Demons are red, angels are blue.
Hunters are gross,
but I really like you"


Forten hahmot:
Roherdiron (haltia) - "For Honor, Order and Duty"
Rimedur (ristiverinen) - "Hide, listen, watch, learn… And when the time is right, strike from the shadow"
Darion (ristiverinen) - "We dance to the rhythm of the world"
Acar (old lacerta) - "Do what thou willst"

Viesti Su Maalis 25, 2012 11:45

~ Satoshi ~

Mies pettyi hieman kun toinen ei vastannut hänen hieman tuhmiin kysymyksiin tai liikkeisiin mitenkään. Hän olisi halunnut että toinen luulisi Satoshin oikeasti haluavan tehdä tuolle jotain hieman pervompaa, mutta ehkä näin oli parempi. Säästyttiin turhilta väärinkäsityksiltä ja ehkä jopa tappelulta tai vastaavalta, joka olisi voinut seurata siitä mitä Satoshi oli sanonut. Hän virnuili kuitenkin hieman ja katsoi tuohon toiseen päin, vaikkei pimeässä luolassa oikein mitään nähnyt.
"Hyvä on. Vaikka en minä sitä kyllä palkkion takia tehnyt", herra vastasi toisen lauseisiin ja hymyili tuolle ystävällisesti.
Hän asetti jalkansa lootus-asentoon ja nojasi kyynärpäillään niihin. Herra asetti leukansa toiselle kämmenelleen ja katsoi Roherdironia nyökäten pienesti tuolle. Toisen sanoessa että hänen tapaamisensa on ollut mielenkiintoista, miehelle nousi uusi pieni virne kasvoille ja tuo hymähti pienesti. Satoshi katseli hetken aikaa toista, ennen kuin käänsi katsettaan pois päin ja nojasi taas seinään. Jalkansa hän piti edelleen lootus-asennossa. Satoshi nosti hieman toista kulmaansa ja käänsi katseensa hitaasti takaisin tuohon herraan. Hän mietti hetken, voisiko tuolle kertoa paljon mitään, mutta tuli sitten lopulta siihen tulokseen, ettei siitä varmastikkaan olisi mitään haittaa.
"Noh.. Mitä minä voisin kertoa? Enkelit asuvat tietenkin pilvien yläpuolella. Taivaassa. Meitä on monta eri lajia", tuo aloitti ja piti hetken aikaa taukoa, ennen kuin jatkoi.
"Esimerkiksi Suojelusenkeli. Kuten nimestä varmaan jo huomaakin, kyseinen enkelilaji suojelee. Jotkut suojelevat vain yhtä.. Ihmistä. Ja jotkut sitten useampia. On myös esimerkiksi Kuolemanenkeli. Kun ihmiset kuolevat, kyseiset enkelit johdattavat heidän sielunsa joko taivaaseen tai helvettiin", Satoshi katsoi haltiaa hetken aikaa, ennen kuin käänsi katseensa eteensä ja hymähti.
"On myös monia muita lajeja. Kuten Langennut enkeli..", tuo mutisi viimeisen lauseensa hiljaa ja puraisi pienesti alahuultaan.
Avatar

Ritari
Ritari

Viestit: 1085

Liittynyt: Ti Marras 29, 2011 7:00

Paikkakunta: Haltiametsissä

Viesti Ti Maalis 27, 2012 9:53

Roherdiron olisi mielellään ottanut selvää, miksi Satoshi oli tehnyt tämän kaiken hänen puolestaan, mutta suhteellisen viisaana olentona, haltia hiljeni yleensä ajoissa, eikä sen enempää häirinnyt asialla. Satoshi kertoisi, jos haluaisi. Roherdironin olisi helpompi käsittää, jos he olisivat olleet pitkään ystäviä tai jos Satoshi saisi enemmän irti hänestä esittämällä pelastajaa ja sitten kääntämällä takkinsa, mutta se ei vaikuttanut yhtään todennäköiseltä. Hyvät tilaisuudet olivat Satoshin kannalta menneet jo ohi, joten ehkä hän todella oli vain tylsistynyt kaveri, joka kaipasi vähän turpakäräjille osallistumista, ja Roherdiron oli sattunut olemaan vain hyvä syy. Ajatus ei kuulostanut järin houkuttelevalta, mutta oliko sillä väliä? Ainakin haltia oli pelastunut. Mutta jos tilaisuus tarjoutui, Roherdiron selvittäisi asian paremmin.

Ainakin hän sai enemmän tietoa Satoshin mysteerisestä rodusta. Tosin ne herättivät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta tämä oli alku. Ja lisäksi ymmärrettävää, ei kai kukaan lavertelisi heti ensimmäisenä koko sukutaustaansa ventovieraalle? Ikävää, ettei Roherdiron voinut kertoa itsestään juuri mitään, Satoshi luultavasti tiesi jo haltioista yhtä sun toista. Uteliaana hän kuitenkin kuunteli enkeleistä, miten monenlaisia heitä oli ja erilaisiin, täysin päinvastaisiin tehtäviin.
"Saatteko itse päättää, kuka on millainen enkeli? Onko olemassa jokin arvojärjestys?"
Roherdiron kysyi suht varovasti, koska ei tiennyt, miten Satoshi reagoisi lisäkysymyksiin. Toivottavasti hyvin. Enkeleistä puhuttiin monissa mytologioissa, mutta Roherdiron tiesi niistä hyvin vähän tosiasioita, vain sen, mitä kirjat kertoivat. Kuului pientä kahinaa, kun haltia liikkui luolan poikki vähän lähemmäs Satoshia, oli helpompi jutella, jos toinen ei ollut toisella puolella luolaa. Lisäksi ilmeitä ei nähnyt niin paljon.
"Oletko..sinä langennut?"
Roherdiron kysyi hyvin hiljaa.
"Demons are red, angels are blue.
Hunters are gross,
but I really like you"


Forten hahmot:
Roherdiron (haltia) - "For Honor, Order and Duty"
Rimedur (ristiverinen) - "Hide, listen, watch, learn… And when the time is right, strike from the shadow"
Darion (ristiverinen) - "We dance to the rhythm of the world"
Acar (old lacerta) - "Do what thou willst"

Viesti Ti Huhti 03, 2012 3:03

~ Satoshi ~

Satoshi hymähti pienesti toisen kysellessä tietoa enkeleiden lajeista. Hän pudisti hieman päätään tuon ensimmäiselle kysymykselle.
"Emme saa. Me synnymme siihen tehtävään. Jumala päättää jokaisen työn ja enkeli on siinä työssä ikuisesti, ellei sitten tapahdu jotain joka voisi muuttaa tätä asiaa", tuo sanoi ja hiljensi hieman ääntään loppuvaiheessa.
Hän mietti toista kysymystä hetken aikaa ennen kuin vastasi siihenkin.
"Perjaatteessa on kyllä. Esimerkiksi Suojelusenkelit ja Kuolemanenkelit ovat hyvin tärkeitä", tuo sanoi ja hymyili sitten varovasti kun toinen liikkui hieman lähemmäs häntä, jotta he voisivat jutella helpommin.
Hän katsoi hetken aikaa toista, ennen kuin laski katsettaan hieman alemmas, kuullessaan tuon kysymyksen. Hän veti syvään henkeä ja naurahti sitten pienesti. Mies kallisti päätään pari senttiä sivummalle ja nyökkäsi pienesti. Hän pörröitti hiuksiaan hieman ja käänsi sitten katseensa tuohon herraan, odottaen tuon reagoivan siihen jotenkin. Esimerkiksi kysymällä lisää kysymyksiä. Tai vaikka siirtymällä seuraavaan aiheeseen. Hän ei pitänyt pienestä hiljaisuudesta joka seurasi sitä kun hän oli paljastanut olevansa langennut enkeli.

//Anteeksi, tuli lyhyt~
Avatar

Ritari
Ritari

Viestit: 1085

Liittynyt: Ti Marras 29, 2011 7:00

Paikkakunta: Haltiametsissä

Viesti Ti Huhti 03, 2012 6:49

Roherdiron ei halunnut paljoakaan kysellä lisää, aihe vaikutti olevan vähän nihkeä Satoshille. Hän ei tuntunut ihan mielellään kertovan asiasta, ellei sitä erikseen kysytty. Eikä Roherdiron halunnut olla tunkeileva kyselemällä koko ajan. Satoshi kertoi sen, mitä halusi, ja jos ei kertonut, se ei kuulunut haltialle millään tavalla. Mutta oli kyllä miellyttävää kuulla jotain enkeleistä, Roherdiron ei ollut koskaan aikaisemmin kuullut enkeleistä, varsinkaan tällaisia yksityiskohtia. Erilaisia enkeleitä, erilaisia töitä niille kaikille. Ne kuulostivat vain niin erikoisilta olennoilta, niin yliluonnollisilta ja mahtavilta, kaukana tästä maailmasta ja sen murheista. Langennut tosin kuulosti siltä, että Satoshi ei ollut enää ihan tavallinen enkeli. Sanassa oli negatiivinen, painostava tunne, mutta toisaalta Satoshi vaikutti hyvin mukavalta. Ehkäpä hän ei ollut muiden enkeleiden mielestä yhtä upea, kuin Suojelus- tai Kuolemanenkelit, mutta näin tavallisen haltian näkökulmasta, hän oli todella mahtava.

Kuitenkin, Roherdiron hymyili ystävällisesti.
"Noh..Ainakin minulle olit suojelusenkeli ja pelastit henkeni tänään."
Roherdiron katseli hetken aikaa uutta ystäväänsä, ennen kuin jatkoi lausettaan.
"Ei kai sillä loppujen lopuksi ole paljoakaan merkitystä, mitä rotua tai luokkaa edustaa. Teot kertovat paljon enemmän."
Roherdiron hieman venytteli raajojaan väsyneenä. Hän voisi nukkua muutaman tunnin. Oli miltei sääli jatkaa matkaa takaisin kotiin ja hyvästellä Satoshi toiselle puolelle sotaa. Sen verran mukava tapaus tämä oli.
"Demons are red, angels are blue.
Hunters are gross,
but I really like you"


Forten hahmot:
Roherdiron (haltia) - "For Honor, Order and Duty"
Rimedur (ristiverinen) - "Hide, listen, watch, learn… And when the time is right, strike from the shadow"
Darion (ristiverinen) - "We dance to the rhythm of the world"
Acar (old lacerta) - "Do what thou willst"

Viesti Pe Huhti 13, 2012 7:37

~ Satoshi ~

Mies katsoi toista hetken aikaa, ennen kuin tuo hymyili ystävällisesti. Hän hymähti tuolle pienesti ja käänsi katsettaan hieman alemmas. Toinen oli tietenkin alkanut ajatella että Satoshi oli jokin tyhmä enkeli, vain koska oli langennut. Toisen kuitenkin sanoessa että ainakin hänelle Satoshi oli suojelusenkeli, mies nosti katseensa takaisin tuohon ja räpytteli pari kertaa hieman hämmästyneenä silmiään. Hän hymyili kuitenkin hieman vinosti ja pörröitti hieman ruskeita hiuksiaan.
"Niin", tuo vastasi miehen seuraavaan lauseeseen ja nyökkäsi tuolle pienesti.
Onneksi tämä haltia ei ollut mitenkään ilkeä tai muutakaan sellaista. Roherdiron oli todella mukava ja ymmärtäväinen ja Satoshi piti toista hyvänä ystävänään. Hän katseli toista hetken aikaa, ennen kuin venytteli itsekkin. Hän haukotteli äänettömästi kämmenensä suojassa ja vilkaisi toista sitten.
"Pitäisiköhän jo alkaa nukkumaan? Molempia selvästi väsyttää ja aamulla pitää jaksaa lähteä poiskin täältä metsästä", tuo sanoi ja asettautui kiviselle lattialle makaamaan.
Luolan lattialla ei ollut mukavaa nukkua, mutta ei oikein ollut mitään muutakaan paikkaa. Satoshi haukotteli taas hieman ja sulki silmänsä.
"Hyvää yötä. Ehkä näemme aamulla. Jos emme niin toivottavasti edes jonakin päivänä", hän sanoi hiljaa ja alkoi jo nukahdella.
Avatar

Ritari
Ritari

Viestit: 1085

Liittynyt: Ti Marras 29, 2011 7:00

Paikkakunta: Haltiametsissä

Viesti Pe Huhti 13, 2012 10:37

Roherdiron hymyili itsekseen, huomatessaan Satoshin reaktiot sanoihin. Roherdiron ei koskaan sanonut asioita kohteliaisuudesta, hän sanoi ne, koska todella tarkoitti mitä kertoi. Niin myös tällä kertaa. Roherdiron ei suuremmin välittänyt siitä, mikä Satoshi oli, ensinnäkin siksi, ettei hän ymmärtänyt tarpeeksi enkeleistä luodakseen mielipidettä, ja toiseksi, koska Satoshi todella oli hyvin ystävällinen ja mukava hänelle, oli langennut tai ei. Roherdiron tiesi varsin hyvin, miltä tuntui joutua uhriksi rotunsa takia, eikä hän halunnut tehdä samaa virhettä muille. Ehkäpä Satoshiin saattoi luottaa. Tietenkään Roherdiron ei voinut viedä häntä haltiakylään, mutta ehkä he voisivat tavata noin muuten, jossain muissa paikoissa. Olihan kahden kuningaskunnan välillä puolueettomia majataloja esimerkiksi, joihin kuka tahansa maksava asiakas oli tervetullut juomaan tuopin olutta. Kunhan nyt he selviäisivät vain täältä.
"Olet oikeassa. Mutta voit olla varma, että kuulet minusta vielä."
Roherdiron asettui kauemmaksi Satoshista nukkumaan. Hän oli kyllä tyytyväinen siitä, että langennut halusi yhä nähdä hänet tämän jälkeen, ainakin sanoista päätellen. Se todella teki Roherdironin olon hyväksi.
"Hyvää yötä."
Haltia toivotti myös, ennen kuin sulki silmänsä.

Roherdiron ei ollut varma, kuinka pitkään nukkui, eikä hän voinut oikeastaan asiaa sen kummemmin tarkistaa, sillä pimeyttä tuntui talvisin olevan kellon ympäri. Oli siis mahdotonta sanoa, oliko hän nukkunut tunnin vai kahdeksan, mutta Roherdiron heräsi. Hän ei koskaan nukkunut erityisen sikeästi, varsinkaan ulkona. Hän tunnisti äänet missä tahansa, ne olivat niin tuttuja. Hevosia ratsuineen. Roherdiron kierähti polvilleen ja katsoi ulos. Hämärästä oli vaikea erottaa yhtään mitään, mutta äänet kuuluivat kyllä. Montako ratsumiestä? Sitäkin oli vaikea sanoa. Luultavasti ihmisiä, koska he olivat ihmisten mailla. Varovasti Roherdiron ryömi lähemmäs Satoshia ja tönäisi langennutta hereille, samalla peittäen tämän suun, ettei Satoshi herätessään päästäisi ääntä.
"Meillä saattaa olla ongelma.."
Roherdiron kuiskasi aivan hiljaa.
"Demons are red, angels are blue.
Hunters are gross,
but I really like you"


Forten hahmot:
Roherdiron (haltia) - "For Honor, Order and Duty"
Rimedur (ristiverinen) - "Hide, listen, watch, learn… And when the time is right, strike from the shadow"
Darion (ristiverinen) - "We dance to the rhythm of the world"
Acar (old lacerta) - "Do what thou willst"

Viesti La Touko 05, 2012 1:59

~ Satoshi ~

Mies tuhisi hiljaa unissaan, eikä oikein kuullut mitään luolan ulkopuolelta tulevia ääniä. Hän käänsi kylkeään kovalla kivilattialla, ennen kuin tunsi jonkun tönäisevän häntä vähän. Hän ei ollut ollut ihan sikeässä unessä, joten pikku tönäisytkin herättivät hänet kokonaan. Mies raotti silmänsä ja ihmetteli hetken aikaa missä oli. Hän huomasi sitten tutut kasvot ja oli juuri avaamassa suutaan, jotta voisi sanoa tuolle jotakin tervehdyksen tapaista, ennen kuin huomasi tuon peittävän hänen suunsa. Mies katsoi toista hetken aikaa ihmeissään, ennen kuin Roherdiron kuiskasi hänelle jotain ongelmista. Satoshi nousi hitaasti istumaan ja katsoi toista hieman kysyvästi, ennen kuin tajusi että luolan ulkopuolella saattoi olla joku tai joitakin. Satoshi konttasi nopeasti luolan suulle ja kurkisti ulos. Hän huomasi yhden miehen jolla oli kädessä ilkeän näköinen ja aika suurikokoinen miekka. Satoshi vetäytyi nopeasti takaisin luolaan. Hän ei oikein mielellään nimittäin halunnut menettää päätään. Langennut enkeli kääntyi haltian puoleen ja hieraisi nopeasti vielä hieman unisia silmiään.
"Mitä me nyt teemme?", tuo kysyi mieheltä ja kallisti hieman päätään.
Satoshi puri hieman alahuultaan ja katsoi tuota miestä odottaen, että tuo vastaisi jotakin.

//Anteeksi, kesti kauan ja vastauskin oli lyhyt >.<
Avatar

Ritari
Ritari

Viestit: 1085

Liittynyt: Ti Marras 29, 2011 7:00

Paikkakunta: Haltiametsissä

Viesti La Touko 05, 2012 8:13

// ei se mitään ^^ //

Roherdiron oli valpas kuin metsästyshaukka ennen lentoaan, jokainen lihas oli jännittynyt ja haltian sydän hakkasi voimakkaasti rinnassa. Roherdiron ei ollut tuntenut aikoihin näin voimakasta adrenaliinipiikkiä aikoihin. Ja se ei ollut hyvä asia. Roherdiron oli hyvin lähellä pelon rajaa, hän ei halunnut jäädä kiinni ja joutua uudelleen sotilaiden vangiksi. Hän vihasi sotilaita enemmän kuin mitään muuta. Mutta ainakaan haltia ei ollut yksin, se oli todella iso asia. Hänen ei tarvinnut kohdata sotilaita yksin, jos taistelu tulisi, ehkäpä Satoshi auttaisi häntä. Vai auttaisiko? Roherdiron katsoi nopeasti Satoshia ja sitten ulos luolasta. Satoshi oli auttanut Roherdironia, mutta hän oli kuitenkin ihmisten puolella. Miten pitkään tämä auttaminen ja lojaalisuus jatkuisi? Haltia oli hermostunut, mutta toistaiseksi hän ei voisi muuta, kuin luottaa uuteen ystäväänsä.

Ainakin Satoshi vaikutti yhtä jännittyneeltä ja pelästyneeltä kuin Roherdironkin.
"Toistaiseksi olemme vain hiljaa..En tiedä, miten hyvin he löytävät meidät. Ulkona tosin on jalanjälkiä.."
Haltia mutisi hampaittensa välistä ja painautui luolan seinustaa vasten. He eivät voisi puollustautua näin ahtaassa ja epämukavassa paikassa, mutta eivät he voisi uloskaan mennä. Parasta oli vain pysytellä piilossa ja valmistautua.
"Pidä aseesi lähelläsi."
Roherdiron kuiskasi hiljaa Satoshille ja katseli vähän väliä ulos. Ulkona oleva miekkamies ei ollut yksin, heitä oli useampikin, koska mies näytti puhuvan toiselle, tai toisille. Roherdironin sydän hakkasi niin lujaa, että haltia epäili sen melkein kuuluvan ulos.
"Demons are red, angels are blue.
Hunters are gross,
but I really like you"


Forten hahmot:
Roherdiron (haltia) - "For Honor, Order and Duty"
Rimedur (ristiverinen) - "Hide, listen, watch, learn… And when the time is right, strike from the shadow"
Darion (ristiverinen) - "We dance to the rhythm of the world"
Acar (old lacerta) - "Do what thou willst"
Edellinen

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö