Se oli vahinko // Dakum

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Se oli vahinko // Dakum

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 11 Maalis 2012, 16:23

~ Satoshi ~

Herra potki jäätyneen lumikokkareen pois jalkojensa edestä ja katseli hiljaa ympärilleen. Hän ei ollutkaan ennen käynyt täällä. Hän tunsi monet kohdat metsästä kuin omat taskunsa, mutta täällä hän ei ollut ennen käynyt, joten mies tunsi itsensä eksyneeksi. Ehkäpä hän olikin eksynyt. Enkeli siirsi yhtä oksaa pois kasvojensa edestä ja käveli hitaasti eteenpäin. Jos miehellä olisi ollut siivet, hän olisi voinut vaikka lentää puiden yläpuolelle ja löytää ulos täältä. Tosin jos hänellä olisi ollut siivet, niin hän ei edes olisi ollut täällä. Satoshi siristi hieman turhautuneena silmiään ja jäi paikoilleen seisomaan. Hän vilkuili ympärilleen ja alkoi pureskelemaan huuliaan sisältä päin. Mies huokaisi pienesti ja istahti yhdelle kivelle. Hän nojasi hieman taaksepäin istuessaan kivellä ja piti käsillään tukea. Ehkä kohta jostain tupsahtaisi joku mukava, ehkä mielummin ihmisten puolella oleva henkilö, joka voisi auttaa hänet pois täältä. Ei herra kuitenkaan hirveän pitkään tässä jaksaisi istua, joten jos kukaan ei kohta tupsahtaisi jostain, niin kyllä hän jatkaisi matkaansa. Ehkä hän löytäisi itse jonnekkin kohtaa metsää, jota hän tuntisi. Satoshi ei edes tiedä miten hän päätyi tänne. Ehkä liian kauan ajatuksissa oleminen ei ollutkaan niin viisasta.

//Dakum tänne :) Kesti pari päivää ennen kun ehin alottaa, sorry ^^
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 11 Maalis 2012, 19:48

Elwyn Arthendálion

Jälleen oli asetettu haltioiden armeijan puolesta naissoturi hänen mielestään hyvin tympeään hommaan; nimittäin vartijaksi hyvin piilotetun kylän ulkopuolelle. Näin taattiin varmasti, ettei vihollinen löytäisi kyseistä paikkaa tai mahdollinen ohjeistus saatiin katkaistua ajoissa. Elwyn oli tottunut paljon toimintaa sisältäviin tehtäviin, joten tämä tuntui oudolta. Onnekseen naisen tarvitsi vahtia vain sijaisena. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta tuossa vuorossa, mutta ei varmasti jäisi viimeiseksikään.

Haltia toivoi, että Akashi olisi nyt ollut hänelle seurana, mutta lumitiikerillä oli viime taistelusta tassu loukkaantunut, joten tuo lepäsi heidän kodissaan. Lunta satoi hitaasti isoina hiutaleina ja pian Elwynin olkapäille kerääntyisi somat lumikasat. Maisemasta ei ollut moittimista, vaikka eihän sekään miksikään ollut muuttunut. Hiljaista oli kuin hautuumaalla. Haltian hengitys näkyi ilmassa, nainen katsoi hetken ylöspäin, mutta saatuaan hiutaleen silmäänsä hän katsoi taas eteenpäin. Elwyn huokaisi syvään silkasta tylsyyden määrästä. Ei kai kukaan ylempiarvoisempi huomaisi, jos hän poikkeaisi muutaman metrin vartiointipaikaltaan? Pakkohan tässä oli saada edes kävellä hiukan. Niimpä neito otti askeleitaan rauhallisesti, unohtamatta kuitenkaan tehtäväänsä, silmä pysyi kovana yhä. Lunta olikin ihan puolisääreen asti, mutta onneksi se oli hyvin kevyttä, joten liikkuminen ei ollut kovinkaan raskasta.

Hetken aikaa kuljettuaan, havaitsi tuo sivulla värin, joka ei ollut tavallinen lumisessa metsässä. Matkaa tuohon kohteeseen oli, joten haltia maastoutui oitis hiipiäkseen lähemmäs ottamaan selvää. Lumella eteneminen oli hiljaista puuhaa, toisin kuin kesällä, jolloin mahdollinen vihollinen saattaisi äkätä toisen pelkällä risunkatkaisuäänellä. Ainoa huono puoli talvella olivat jäljet. No, eipä tässä pakoon tarvinnutkaan juosta. Nyt Elwyn erotti vieraan tulijan ja oli sivulla tuosta katsottuna. Kohde ei näyttänyt mitenkään uhkaavalta, vaikka tuolla keihäät olikin. Tuo näytti vain lepäävän tai pahemmassa tapauksessa odotti jotakuta. Saattoihan vieras olla haltioiden puolella, joten Elwyn ei nähnyt syytä käyttää salamurhaajataitojaan ja uhata toista miekka tämän kurkulla. Haltia nousi äkkiä kyykystä ja otti pari askelta puun takaa.
"Kuka olet ja mitä teet täällä?" tuo töksäytti. Eihän se ollut paras mahdollinen tapa udella, mutta haltia ei saanut antaa sellaista vaikutelmaa, että vieras olisi tietämättään lähellä haltioiden kylää. Ties vaikka olisi vakooja tai vastaava.

//Täällä ollaan! :D Eikä haittaa ollenkaan pieni viivästys :)//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 12 Maalis 2012, 19:02

~ Satoshi ~

Mies istui hiljaa lumisen kiven päällä, vaikka sulava lumi yrittikin tunkeutua tuon housujen läpi. Hän nousi kuitenkin pian, koska ei halunnut että jos joku näkee hänet, niin alkaa luulemaan että hän on esimerkiksi unohtanut käydä vessassa, ennen kuin oli lähtenyt metsään seikkailemaan. Enkeli siirsi molemmat kätensä keihäidensä päälle ja piteli niitä edelleen sanomatta sanaakaan. Satoshi haukotteli hieman ja asteli pari askelta eteenpäin. Pian hän tunsi jonkun tuijottavan häntä. Mies vilkuili huomaamattomasti ympäriinsä, ennen kuin kuuli naisen äänen hieman kauempaa. Hän käänsi katseensa äänen suuntaan ja katsoi hetken aikaa puun takana olevaa naista. Satoshi ei sanonut toiselle mitään, vaan käänsi katseensa pois. Hän katsoi hetken aikaa eteensä, ennen kuin laski kätensä keihäiltään, siltä varalta, että toinen luulisi hänen haluavan hyökätä ja tekisi sen tietenkin itse. Mies käänsi katseensa kuitenkin pian takaisin vieraaseen naiseen ja kääntyi tuohon päin.
"Olen eksynyt", tuo sanoi sivuuttaen kokonaan naisen kysymyksen ensimmäisen osan ja puoliksi toisen osan.
Satoshi pysyi hiljaa paikoillaan ja katsoi tyynenä miten puun takana oleva nainen reagoi hänen lauseeseensa. Miestä ei haitannut vaikka toinen alkaisi nauramaan, kunhan tuo auttaisi hänet edes jotenkin pois tästä osasta metsää.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 18 Maalis 2012, 18:51

Elwyn Arthendálion

Vieras ei näyttänyt hätkähtävän naista, kun ei heti vastannutkaan. Ei mies näyttänyt uhkaavaltakaan, ehkei tuo halunnut hyökätä. Elwynkään ei ollut kurotellut kättään selälle, miekankahvaan, mutta saisi sen sieltä kyllä salamannopeasti vetäistyä tarpeen tullen. Hetken kuluttua toinen vastasi, muttei kokonaan haltian kysymykseen. Elwyn kallisti päätään hivenen epäuskoisena.
"Eksynyt?" hän toisti ääneen ja tapitti tarkoin toista. Elwyniä häiritsi, kun ei tiennyt, millä asialla toinen oikein oli. Noista pienistä eleistä ei oikein voinut vetää mitään selkeitä johtopäätöksiä. Ja jos tämä utelu menisi tiedonlypsämiseksi, palaisi myös naiselta hermot. No, jos leikittäisiin, että todellakin mies olisi eksyksissä, kyseltäisiin siis sen mukaan.
"Olitko siis menossa alunperin jonnekin tiettyyn paikkaan?" Elwyn kysyi unohtaen sen, ettei mies ollut kertonut kuka oli.

//Noniin, ja lyhyttä tulee...//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 25 Maalis 2012, 11:54

~ Satoshi ~

Mies katsoi toista hiljaa ja käänsi sitten koko vartalonsa tuohon päin. Hän kallisti hieman päätään ja odotti tuon tekevän jotain, mutta nainen näytti vain seisovan paikoillaan puiden suojassa, hieman kauempana hänestä. Satoshi piti kasvonsa ilmeettömänä ja tuijotti naista hetken aikaa, ennen kuin käänsi katseensa jonnekkin muualle. Hän ei oikein pitänyt katsekontaktista kenenkään tuntemattoman - eikä oikein oman ystävänsäkään - kanssa, joten välillä oli katseltava vähän muuallekkin. Vaikka hän olikin aika kaukana toisesta. Herra käänsi katseensa kuitenkin takaisin tuohon naiseen tuon alkaessa puhumaan. Hän pudisti päätään pienesti vastaukseksi.
"Olin vain kävelyllä", hän sanoi tuolle ja alkoi jo ärsyyntymään siitä, ettei toinen voinut vain kertoa hänelle mistä pääsisi pois.
Satoshi käveli pari askelta lähemmäs tuota ja tajusi vasta nyt että toisessa oli jotain haltiamaista. Hän siristi hieman silmiään ja pysähtyi. Mies astui askeleen hieman taaemmas ja siirsi kätensä keihäänsä varrelle. Keihäästä ei kuitenkaan olisi kamalasti apua, jos toinen taistelisikin kauempaa.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 25 Maalis 2012, 17:37

Elwyn Arthendálion

Tämä oli varsinaista jäätävää keskustelua, mutta se johtui siitä, ettei kumpikaan osannut kysyä oikeita kysymyksiä eikä vastata oikeita vastauksia. Haltia itse piti katsekontakia silloin kun halusi ja siihen mihin halusi. Joskus pelkkä uhkaava tuijotus saattoi pelästyttää vihollisen, mikä oli varsin hauskaa naisesta. Tähän hän ei kuitenkaan sitä käyttänyt. Ilmeettömänä pitäminen oli viisasta, sillä silloin toinen ei varmasti tiennyt toisen ajatuksia. Sellaisille oli varsinkin helppoa, jotka eivät paljon nauraneet tai hymyilleet, kuten Elwyn. Mies kertoi olevansa vain kävelyllä ja oli sitten mennyt eksymään. Haltia päästi pitkän, mutta hiljaisen huokauksen, sitä ei toinen välttämättä kuullut. Vieras päättikin tarkastella naista lähempää ja astui hiukan lähemmäs. Elwyn ei liikahtanutkaan. Hän näki aivan hyvin haltiantarkoilla silmillään vähän kauempaakin. Hän näki miehen siristävän silmiään. Ensimmäinen ele, josta voisi jotain päätelläkin. Mies epäröi tai oli varuillaan. Ja niin myös kävi, mies veti kätensä keihäälleen. Elwyn virnisti pienesti.
"Vai niin, et taida olla haltioiden puolella?" hän kysyi, vaikka tiesi jo vastauksen ja samalla veti hitaasti miekkansa selästään sivulleen. Oli hiirenhiljaista, lumihiutaleet jatkoivat yhä hidasta lentelyään.
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 26 Maalis 2012, 16:57

~ Satoshi ~

Mies tuijotti toista hiljaa, kasvot ilmeettöminä. Hän katsoi kun tuo veti miekkansa esiin. Enkeli veti keihäänsä esiin, mutta laski sen terävämmän pään maahan. Hän ei vastannut toisen kysymykseen mitenkään, koska ajatteli tuon tietävän vastauksen jo ilman että Satoshi alkaisi siihen mitään sanomaan. Eikä mies muutenkaan mielellään puhunut kenellekkään jonka oli vasta tavannut ja joka ei vaikuttanut hirveän mukavalta, joten hiljaisuus laskeutui heidän ympärilleen, samalla kuin lumihiutaleetkin leijailivat maahan. Satoshi tuijotti naista suoraan silmiin ja nosti sitten keihäänsä päätä hieman ylemmäs. Hän pysyi muuten ihan paikoillaan. Toinen ei luultavasti aikoisi auttaa herraa pois täältä, mutta koska miehellä ei nyt tällä hetkellä ollut muutakaan tekemistä, niin ehkä tappeleminen voisi olla ihan mukavaakin ajanvietettä. Enkeleitä oli hyvin vaikeaa tappaa, mutta Satoshi pysyi silti varuillaan. Toinen vaikutti nimittäin ihan ulkonäönkin perusteella suhteellisen hyvältä taistelijalta. Eihän sitä tietenkään koskaan tiennyt.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 30 Maalis 2012, 22:09

Elwyn Arthendálion

Aivan kuin mies olisi lukenut Elwynin ajatukset, eikä siis vastannut naisen kysymykseen, ei mitenkään puheliaista sorttia toinenkaan. Vieras oli vastannut samalla tavalla, vetäen oman aseensa hollille, ollen valmiina mahdolliseen iskuun. Kumpikaan ei tehnyt aloitetta mihinkään, ainakaan vielä. Tämä saattoi näyttää ulkopuolisen näkökulmasta varsin naurettavalta, miksi tapella kun asioista ei ole kunnolla selvyyttä? Niimpä, mutta haltioiden piti olla tarkkana omasta salaisesta paikastaan. Jos siis Elwyniltä kysyttäisiin, mielummin varmuuden vuoksi tappo tai taistelu, kunhan toiselle tulisi selväksi, että tälle alueelle ei toiste ole asiaa. Jos hänen tilallaan olisi rauhaa rakentava rajavartija, tilanne olisi aivan toinen.

Mielessään haltia arvioi miehen taisteluvahvuutta ja kenties taktiikoita, joita toinen käyttäisi keihänsä kanssa. Elwyn ei pelännyt tappelemista, milloin viimeksi olisikaan... Ei ole muistia moiseen, joka tapahtui kauan, kauan sitten. Se mitä nainen ylipäätään tunsi taistelun aikana, oli ennen kaikkea jännitys, joka oli vain hyväksi, sillä se auttoi keskittymään. Vihaakin tuo tunsi, riippuen tilanteesta ja uhrista.
Oli jo kulunut jonkin aikaa hiljaisuuden vallitsemisesta, joten Elwyn päätti tehdä aloituksen, ei tässä olisi koko päivää aikaa seisoskella varuillaan. Niimpä hän loikkasi kohti miestä, aikeissa huitaista tuota.
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 13 Huhti 2012, 19:27

~ Satoshi ~

Molemmat seisoivat hetken aikaa vain paikoillaan ja tuijottivat toisiaan mitään sanomatta. Satoshi tuijotti naista hiljaa ja piteli keihäänsä kärkeä hieman pystyssä edessään. Keihäs ei todellakaan ollut hyvä vastus miekalle, mutta kunhan toinen ei yrittäisi tökkiä häntä liiaksi niin, että hän ei pystyisi estämään sitä keihäällään. Hän vilkaisi nopeasti ympärilleen, siltä varalta että joku tuon naisen puolella oleva haltia hyökkäisi. Hän ei yksinään pärjäisi kahdelle haltialle, varsinkaan jos noilla olisi hyvät aseet. Ja varsinkin jos molemmat ajattelisivat hyökätä tämän kimppuun. Tuo nainen ainakin ajatteli ehkä jopa tappaa tämän herran, mutta Satoshin onneksi enkeleitä ei ollut hirveän helppoa tappaa. Pian toinen teki aloituksen. Nainen loikkasi häntä päin, mikä sai Satoshin nostamaan keihäänsä pään tuota päin ja loikkaamaan itsekkin hieman ylemmäs. Keihäs voisi luultavasti osua toista vain jalkaan tai reiteen, mutta saattaisi upota syvälle, ellei toinen sitten ole taitava väistämään. Naisen miekka osui kuitenkin herraa poskelle, tehden siihen pienen viiltohaavan. Enkeli pyörähti nopeasti pois toisen miekan edestä, mutta piteli silti keihästään edessään. Satoshi ei pidä taistelemisesta, mutta kun toinen kerran aloituksen teki niin kai hänenkin olisi pakko jotain tehdä. Ei hän voi vaan paikoillaan seisoa ja antaa toisen tehdä hänelle mitä lystää.
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 21 Huhti 2012, 21:31

Elwyn Arthendálion

Niin mies oli valmis ja vastasi haltian iskuyritykseen keihäänsä kanssa. Ensimmäisestä huitaisusta vieras selvisi pelkällä naarmulla. Keihäs ei ollut yrityksestä huolimatta osunut Elwyniin, sillä hän oli nopealla väistöliikkeellä sen torjunut, laskeutuen sitten pehmeästi takaisin maahan. Nähtyään miehen paljaan selän hän oli havainnut kaksi kummallista pitkää isoa viiltoa. Hän ei tiennyt mitä nuo olivat, eikä osannut edes arvata toisen olevan enkeli. Elwyn ei muutenkaan ole koskaan ollut kovinkaan läheisessä kontkaktissa moisten kanssa, eikä ehkei edes tiennyt langenneistakaan. Ja hän oli varma, ettei tulisi näkemään oikeita sellaisia kuoleman kolkuttaessa ovelle, jotka saattaisivat hänet turvalliseen Taivaaseen, sillä tuo nainen joutuisi Helvettiin.
Elwyn arvioi katseellaan uudelleen toista. Hän ei ollut saanut selvää, oliko hänen iskuyrityksensä puolustusta vaiko ihan suora hyökkäys. Jos se oli pelkkää puolustusta ja toinen ei haluaisi missään nimessä tapella, jättäisi haltia ehkä toisen rauhaan. Mutta toisaalta, miksi mies kantoi mukanaan noinkin massiivista asetta jos pelkäisi taistelua?
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Ventus-setä » 05 Touko 2012, 14:16

~ Satoshi ~

Nainen oli hyvin väistänyt langenneen enkelin iskun, mikä teki Satoshiin pienen vaikutuksen, olihan nainen sentään ollut herran yläpuolella. Ja ilmasta on siivettömien yleensä vaikea väistää suoraan alhaalta tulevia iskuja. Toinen kuitenkin oli selvinnyt siitä, joten Satoshi hymähti tuolle pienesti. Satoshi tuijotti toista suoraan ja piteli keihästään valmiina, jos tuo hyökkäisi. Tällaisesta seisoskelusta tuli kyllä vähän kylmä.
"Oletkos siis haltia?", tuo kysyi, vaikka tiesikin jo vastauksen.
Hän kallisti hieman päätään ja katseli toista ilmeettömänä. Mies pysyi hiljaa paikoillaan ja huokaisi pienesti. Olipas tylsää. Pitäisiköhän iskeä? Tosin Satoshilla ei ollut mitään syytä iskeä. Ei tosin ollut tuolla naisellakaan, vaikka Satoshi saattoikin olla lähellä haltioiden kylää. Ei enkeli kuitenkaan sinne hyökätä aikoisi, joten tämä oli kyllä aika turha tilanne.

//Anteeksi, kesti kauan ja tuli lyhyttä tekstiä >.<
Ventus-setä
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 04 Kesä 2012, 19:08

Elwyn Arthendálion

Haltia naurahti vieraan kysymykselle. Ehkei toinen ollut ennen tavannut näitä suippokorvia omistavia, yleensä kun haltiat tunnistettiin hetken tarkkailun jälkeen. Etenkin heidän ihoväristään ja Elwyn sattui olemaan tavallistakin kalpeampi. Ilkeimmillääm nainen olisi vastannut kysymykseen sarkastisesti, mutta päätti tällä kertaa moiset jättää pois.
"Osuit varsin oikeaan. Sinusta sen sijaan en ole varma, näytät kyllä ihmiseltä..." hopeahiuksinen totesi madaltaen loppuun ääntään piilottaen lauseeseensa myös kysymyksen, johon toivoi saavansa jotain vastinetta.

Hetken kaksikko vain tarkkailivat toisiaan, ollen varuillaan jos toinen saattaisikin iskeä. Kumpikaan ei tällä erää kuitenkaan halunnut niin, mutta kummallakaan tuskin olisi ajatustenlukutaitoja. Yhtäkkiä, mutta rauhallisin ottein Elwyn tökkäisi miekkansa kärjen maahan ja alkoi nojailemaan siihen toisella kädellä ikään kuin kyllästyneen oloisena. Hän virnisti ja nosti kätensä lähelle kasvojaan katsellen hansikkaan peittämiä sormiaan.
"Eikö sinua palele? Ensin istuit kivellä ties kuinka kauan ja nyt vain seisoskelet paikoillasi." Elwyn sanoi ja näytti puhuvan sormilleen. Sitten hän suoristautui, käden ote oli yhä miekassa kiinni, mutta näky näytti rennolta eikä mitenkään uhkaavalta. Tuo otti pari hidasta askelta eteenpäin.

//Suat antteeks :D//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Niehku » 20 Heinä 2012, 16:54

Peli siis pistetty poikki!
Niehku
 


Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron