It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Viesti Ke Marras 13, 2013 5:53

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

" Hiljempaa? Miksi, eihän sinua koske normaali puheää..." Nau huomasi että Mari katseli kovin epäileväisesti Mickin suuntaan. Mies oli kuitenkin ystävällinen ja enemmän kuin innoissaan Marin näkemisestä. Nau hymyili Marille." Ei Mickistä ole sinulle laisinkaan harmia. Ja sitäpaitsi, eihän hän vielä ainakaan edes tiedä. Mutta nyt minä toivon, että meillä jommalla kummalla olisi tarjota sinulle ylimääräinen kenkäpari, mutta valitettavasti niin ei ole...tosin, minulta kyllä liikenevät yli yhdet villasukat, niistäkin olisi varmasti jo paljon apua...ja on minulla salvaakin...luuletko sen toimivan samalla tavoin sinun haavoihisi, kuin vaikka minun haavoihini toimisi?" Nau ei jäänyt odottamaan vastausta vaan kipitti satulalaukuilleen ja kaiveli sieltä mainitsemansa harmaat villasukat ja pellisen salvapurkin. Sitten hän palasi takaisin nuotion ääreen ja piteli esineitä kädessään Marin edessä odottaen tämän ottavan ne vastaan.
" Mitä?! Kirkosta? Miten ihmeessä sinä pystyt käymään kirkossa, kun...sen nimen mainitseminekin teki sinulle niin pahaa?" Nau ei tosiaan kyennyt ymmärtämään vampyyrejen toimintaa ollenkaan. Hyvä ettei hänen ehkä tarvitsisikaan. Toisten rotujen ymmärtäminen oli asia, jonka hän jättäisi pois elämästään, se oli miltei mahdoton tehtävä. Mutta entäs jos lapsi ei olisikaan kuten hän, vaan niin kuin isänsä?! Kai se oli mahdollista sekin...silloin voisi tulla vastaan ongelma jos toinenkin. Täytyi vain toivoa...mutta niin, hiukan kuin kuumeinen olo ja normaalia selkeästi korkeampi ruumiinlämpö, jonka hän oli itsessään huomannut, ei kuulunut normaalin raskauden oireisiin. Se ikävä kyllä saattoi kieliä siitä, etä hänen lapsensa ei olisikaan, kuin ihmiset. Nau puisti päätään, ja puisteli samalla ajatuksensa tiehensä.
" Kiitos ohjeesta Mari." Nau sanoi vampyyrille, ja katsoi sitten hölmistyneen näköiseen Mickiin. " Jaa eroavat? Minä luulin että kuljen kanssasi aina pohjoiseen saakka. Nau, mitä tämä nyt on?" Nuorukainen kysyi kaunottarelta, sillä asia tuli hänelle yllätyksenä; tietenkin. Sitten Mick istahti letkeästi Marin vierelle, toiselle puolelle, kuin missä Nau istui. " Jos Nau kerran ajaa minut matkoihini, niin liittyisitkös sinä minun seuraani, Mari?" Tämä sitten kysyi katsellen vampyyrin kauniisiin sinisiin silmiin. Mick ei sitä huomannut, mutta Nau huomasi, ja viimeistään punaisen kyynelen valuessa Marin poskelle hän tunnisti särkyneen sydämen aiheuttaman tuskan. " Oi..Mari..." Hän sanoi neuvottomana mutta jatkoi sitten hiljaa; " Minä tiedän miltä se tuntuu." Hän ei olisi voinut aiemmin kuvitellakaan että vampyyreillakin voisi olla särkynyt sydän.

Viesti Ke Marras 13, 2013 6:19

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Mari

Epäillen edelleen pystyikö tuohon mieheen luottamaan Mari tarkkaili tuon jokaista askelta, kehon liikkeitä ja niin edelleen.
Vampyyri hymähti Naulle tämän ällistellessä miten Mari pystyi käymään kirkossa. '' Olen oppinut sietämään sen tuskan joka aiheuttuu kirkkoon astellessani. '' Mari selitti ja seurasi Nauta katseellaan. Pian kun Mick niminen miekkonen istahti Marin viereen katsoen Maria suoraan silmiin. Uusi tuskan aalto lävisti nuoren tytön mutta tälläkertaa hän tunsi kuinka pysähtynyt sydän puristui kasaan. Mari purskahti itkuun. Hän ei ollut itkenyt pitkään aikaan kuin lapsi mutta nyt hän tahtoi itkeä. Punaiset kyyneleet vierivät poskia pitkin värjäten mekon miehustan tumman punaiseksi. Mari hautasi kasvot käsiinsä ja naurahti niiden sisässä kolkosti Naun sanoille 'tiedän miltä sinusta tuntuu' '' Nau saanko kysyä, miten voit tietää miltä tuntuu kun katsot omaa veljeäsi. Ihminen joka on samaa verta ja lihaa, katsoo sua silmiin ja kertoo vihaavansa sinua? '' Mari kysyi tuskissaan suoristaen selkänsä kuitenkin ja pyyhki viimeiset veriset kyyneleet pois poskilta hivuttautuen pari peppua kauvemmas nuorukaisesta.

Viesti Ke Marras 13, 2013 9:27

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

" Mick, ole hiljaa!" Nau äsähti miehelle, koska tällä ei ollut mitään tajua tilanteesta. " Tai älä ole hiljaa, laula vaikka jotain kaunista, se voisi auttaa." Nau lisäsi sitten lempeämmin." En minä voikaan sitä tietää Mari, minulla ei ole veljeä, mutta tiedän, miltä särkynyt sydän tuntuu. Oli Vampyyreilla sitten sydäntä tai ei, tuo on juuri sitä." Nau katseli hirvittävästi verta itkevää olentoa vierellään, ja hänen teki mielensä halata tätä, koska ei osannut sanoa yhtään mitään. Mutta voisiko hän halata vampyyria? Se saattoi johtaa vaikka mihinkä! Häntä alkoi itseäänkin itkettää, ehkä myötätunnosta, ehkä omasta tilanteestaan johtuin, mutta lopulta hän kumartui surusta suunniltaan olevan olennon puoleen, ja kietoi kätensä tämän ympärille, lohduttaakseen, itkien samalla itsekin.
Silloin Mick aloitti hieman kauempan kauniin ja heleän laulunsa. Sävelmä oli haikea, mutta kuitenkin lohduttava, ja siinä laulettiin tähdistä ja kuusta.

Viesti Ke Marras 13, 2013 10:29

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Mari Suuri hämmennys valtasi Marin kun Nau halasi tätä. Tytön keho oli niin lämmin ja siitä huokui lempeys. Epäröiden Mari vastasi halaukseen hyvin hyvin varovasti. Nau oli niin lämmin ja pehmeä ja hyvän tuoksuinen. Vampyyri veti syvään henkeä haistaen kaiken mahdollisen ympärillään. Kaikki kuitenkin sumeni päässä kun tämä pysähtyi kuuntelmaan miekkosen laulua. Ääni oli kaunista ja pehmeää, samettia. Toki vampyyri oli kuullut hyviä mieslaulajia mutta tuo oli omaa luokaansa. Vaikka laulu veikin ajatukset hetkeksi muualle tunsi Mari kuinka hänen kulmahampaansa puskivat itseppäisesti esiin huulien välistä. Vaivoin sai Mari itsensä kuriin ja peruutti pikaisella peruutuksella puuhun pahki. Isku oli sen verran voimakas että puun runkoon tuli särö. Mari tuijotti maahan purren hampaat tiukasti yhteen taistellen sisäistä verenjanoaan vastaan.

Pian vampyyri sai koottua itsensä ja tämä palasi hiljaa samalle paikalle mistä oli lähtenytkin. Kaikki tämä tapahtui alle minuutissa joten oletettavasti kumpikaan ihmisistä ei ollut huomannut Marin itsehillinän menetystä. Puun rungossa oleva särö paljasti kuitenkin että jotain oli tapahtunut.

Viesti To Marras 14, 2013 7:46

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Ensin halaus oli hyvä juttu, mutta sitten Mari sai sätkyn, ja yllättäin nousi ylös ja lähti takaperin sellaisella voimalla, että törmäyksen täytyi tehdä kipeää, kun hän osui puuhun pahki. Sitten Mari palasi muitta mutkitta paikalleen, mutta Nau katseli ällistyneenä puuta, johon toinen oli törmännyt. Siihen oli tullut särö. Hän kohautti sitten kuitenkin vain olkiaan asialle. Voisipahan nyt sanoa, että oli uskaltanut halata vampyyriakin. Nau tönäsi villasukkiaan ja salvapurkkia Maria kohti. " Otatko?" Hän kysyi katsoen toisen kasvoihin.
Mick lauloi yhä sulosäveliään nuotion toisella puolella. " Minä alan nyt koota kamppeitani tässä, ja sen jälkeen lähden ratsastamaan yksikseni eteenpäin. Mick, sinä kai kuulit, kun Mari neuvoi, mistä löydät sen kirkon josta hän on tulossa? Siellä on varmasti jotain asustusta, ja pääset jatkamaan siitä eteenpäin." Nau sanoi melko kovalla äänellä, jotta lauluunsa keskittynyt mies kuulisi sen. Mick lopettikin laulantansa ja jäi hieman hämmentyneenä katsomaan Nauta. " No, niin kai sitten. Sinä et ilmeisesti ole enää menossa pohjoiseen, niin kuin oli meininki?" Nuorukainen kysyi.
" En ole Mick. Minun suunnitelmani muuttuivat juuri...oli hauska matkustaa kanssasi Mick. Ehkä me tapaammekin vielä joskus, eihän sitä tiedä." Naun mielestä ei juurikaan ollut olllut hauska matkustaa Mickin kanssa, mutta ehkä oli parempi kuitenkin olla ystävällinen erotessa? Naun täytyisi lähteä nopeasti, sillä jos pahoinvoinnit ja muu pahenisivat, hän olisi pulassa keskellä Quinnia yksikseen, ja mistä sitä tiesi, vaikka hän ei enää kykenisi kauaa ratsastamaan.
Viimeksi muokannut Lörri päivämäärä To Marras 14, 2013 9:42, muokattu yhteensä 1 kerran

Viesti To Marras 14, 2013 9:37

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Mari

Tyttönen otti kiitollisena salvan ja siveli sitä jalkoihinsa vetäen villasukat jalkaansa ja katsahti 'pariskuntaa'. Mari kuritsti kulmiaan, mick osaisi varmasti kotiin mutta ei Mari hentoisi jättää raskaana olevaa naista yksin Quinnin syleilyyn. '' Nau jos minä kuitenkin lähden mukaasi. Tunnen kuitenkin jonkun osan metsästä kuin omat taskuni enkä henno jättää sinua yksin metsän siimekseen. '' Mari puuttui puheeseen ja nousi seisomaan katsoen Nauta siniset silmät vakavina ja huolta täynnä. Miten ihmeessä noinkin voimakkaasti raskauteen reagoinut neito pärjätä yksin metsässä.
'' Enkä hyväksy mitään vasta mutinoita! '' Mari kiirehti melkein ärähtämään päättäväisenä.

Viesti Su Marras 17, 2013 7:44

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Nau tuijotti vihreine silmineen Maria. Hänen mukaansako? Ajatus ei sinällään tuntunut punapäästä mahdottomalta, mutta oli siinä jokunen ongelma..ja Mick tässä olisi opasta ja apua kaivannut, ei suinkaan Nau, joka kyllä uskoi selviytyvänsä, kunhan vain pitäisi kiirettä. Nau pyyhkäisi kasvojensa eteen valahtaneen punaisen hiussuortuvan pois vaivoista korvan taakse, sanoen sitten; " Kiitän tarjouksestasi Mari, arvostan sitä. Mutta...minä luulen, että sinä vain hidastaisit matkaani, sillä minulla on poni, jolla pääsee aikamoista karkua melko tiheässäkin metsässä, ja minä ajattelin matkustaa lujaa. Matkaan kuluu ehkä pari vuorokautta, voi olla että kolme, mutta ei sen enempää. Minä pääsen perille aivan varmasti sen enemmittä ongelmitta, kunhan vain en jää viivyttelemään matkalle."
Nyt Nau hörppäsi viilenneestä teekupistaan pitkän siemauksen, makusteli hetkisen ja kallisti sitten loput nesteestä alas kurkustaan nopealla liikkeellä. Hän pyyhkäisi kupposensa kuivaksi viittansa liepeellä ja alkoi puuhata tarvaroitaan kasaan. " Mick, voisitko sinä tehdä meille aamupalaksi jotain pientä, kuten vaikka leipää? Sinunkin täytyy syödä vatsasi täyteen...ja juuri erityisesti sinun, kosken tiedä mistä seuraavan kerran voit saada ruokaa. Minä voin aina ampua jäniksen tai jonkin kanalinnun, mutta sinulla ei ole samaa mahdollisuutta."

Viesti Su Marras 17, 2013 10:39

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Mari

Vaaleaverikkö huokaisi, tyttö kuitenkin kieltäytyi tarjoiuksesta. Toki hän oli oikeassa, Nau selviäisi yksin perille paljon nopeammin mitä Marin kanssa, hänen täytyisi kuitenkin piiloutua päiväs ajaksi. Mistä puheen ollen, aurinko alkoi olla jo korkealla. Hitto ajantaju oli tyystin mennyt kun hän oli löytänyt Naun ja Mickin. '' Hitto '' Mari mumisi nostaen hupun päähänsä ja veti viittaa suojakseen auringolta joka oli kohonnut tarpeeksi paistaakseen leirille. Mari hiimaili kaikessa rauhassa puun varjon suojaan ja seuraili ihmisten aamutoimia. '' Vieläkö kaipasit opasta kylään vai osaatko itse? '' Mari kysäisi katsahtaen vaaleaan Mickiin.

Mari tunsi kirkolle vievän reitin hyvin ja myöskin suurimman osan metsääkin joten hän voisi ihan hyvin auttaa Mickin kylään ja itse kaivautua vaikka maan alle piiloon päiväksi. Se ei ollut miellyttävin vaihtoehto mutta sai kelvata nyt tähän hätään. Ja vaikka Mick ei tarvitsisi apua Mari joutuisi silti kaivautumaan maan alle. Kättäkin kirveli siihen malliin että aurinko oli ehtinyt tehdä hieman damagea siihen. No se paranisi pian kuhan hän vain pääsisi kunnolla varjoon.

Viesti Ma Marras 18, 2013 2:26

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Mickin alkaessa kuuliaisesti valmistaa jonkinlaista aamupalaa, Nau ryhtyi toimeen, ja vihelsi kimeästi, jolloin tulenpunainen ja muhkeaharjainen poniori rytisi metsästä leirin keskelle, jääden aloilleen seisomaan ja odottamaan. Se tiesi mitä oli tulossa, ja kohta Nau alkoikin puhdista sitä havunoksilla reippain ottein. Se teki hyvää, ja ponin ylähuuli hamusi ilmaa kaulan venyessä nautinnollisesti. Nau tarkisti vielä että Kipparan jalat olivat kaikin puolin kunnossa. Sitten hän nosti satulan orinsa selkään, kiinnitteli satulalaukut ja pujotti suitset ponin päähän. Sen jälkeen hän alkoi keräillä tavaroitaan kasaan ja järjestellä niitä satulalaukkuihin omille paikoilleen.

"Minusta tuntuu, että voisin tosiaan tarvita opastusta sinne kirkolle, ja siitä eteenpäinkin." Myönsi vaaleatukkainen Mick Marille samalla kun leikkasi paksuja juustosiivuja leipäviipaleiden niskaan. " Olisin kiitollinen jos lähtisit oppaakseni." Mari oli vetäytynyt varjoihin, ja Mick katseli silmiään siristellen naisen suuntaan voidakseen nähdä tämän.

Sillä aikaa kun aatelismies oli saanut aamupalan kasaan, Nau oli jo pakannut suurimman osan tavaroistaan, ja tuli nyt takaisin istumaan nuotion äärelle. Hän otti kiittäen vastaan Mickin tekemän evään ja haukkasi siitä nälkäisesti suuren suullisen. Nau tunsi itsensä heikoksi puuhaamisensa jälkeen, ja nosti kätensä kämmenselkä edellä vasten otsaa. Kyllä vain, se oli kuuma. Tai ei tulikuuma, mutta lämpimämpi, kuin sen olisi pitänyt olla. Nau tuhahti. Voisikohan olla niin, että lapsella, ja lapsen isällä eritoten olisi jotain merkitystä tässä omituisessa olossa? Ehkä hän oli kuuma, koska lapsikin oli...noh, tulinen?
" Mari, minä tarjoaisin sinulle mielelläni jotain syömistä, mutta, tuota, epäilen, ettei minulla ole tarjota mitään sellaista mitä haluaisin sinulle antaa...et varmaankaan pysty syömään tavallista ruokaa?" Nau sanoi kovaan ääneen Marille, jotta tämä kuulisi sen sinne missä seisoksi. " Kuule...pitäisikö sinun ja Mickin jäädä päiväksi tähän leiriin tai jotain...olenko oikeassa jos oletan, että päivänvalo ei tee sinulle hyvää?" Nau oli utelias tietämään vampyyreista enemmän, vaikka oli juuri äskettäin sanonut ettei toisten rotujen ymmärtäminen olisi asia jota hän edes enää koettaisi tehdä. Silti luonnostaan uteliasta kaunotarta kiehtoi aina aivan kaikki, ja hän halusi tietää.
Nyt Nau oli syönyt suurinpiirtein puolet muhkeasta leivästä, ja tunsi, miten etova olo alkoi jälleen velloa hänen vatsastaan ylöspäin. Nau laski leivän käsistään, nousi ripeästi ja ryntäsi melkein Marin viereen puiden katveeseen oksentamaan. Mick katsoi hänen jälkeensä ällistyneenä.
Nau kakoi kaiken ulos, mitä oli syönyt ja juonut. " Ei taivaan tähden! Jos tämä tälläistä on, niin menee mahdottomaksi!" Hän puuskahti kouristuksista selvittyään ja kauhaisi maasta lunta pyyhkien sitten kasvonsa siihen.
" Pahoinvointi lie normaalia aamuisin...mutta minä uskallan epäillä, että tässä tapauksessa se tulee olemaan pahempaa...lapsen isä ei ole ihminen, joten ruumis voi reagoida rajummin...vai mitä luulet Mari, osaatko sanoa?" Nau huokaisi syvään noustessaan ylös. Tilanne oli todella käsittämätön. Hän ymmärsi, ettei kyennyt vielä täsysin käsittämään, mitä tämä lapsia asia kaiken kaikkiaan tarkoitti.

Viesti Ma Marras 18, 2013 4:22

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Mari

Vampyyri nyökkäsi nuorukaiselle joka sanoi kaipaavansa saattajaa. Ja hymyili huvittuneesti Naulle joka melkeimpä huusi leirin toiselta puolelta. '' Nau hyvä, muista perusasiat. Minulla on keskivertoa parempi kuulo joten kuulen sinut vallan hyvin vaikka kuiskaisit. Joten älä turhaan vaivaa äänihuuliasi huutamalla! '' Mari huikkasi toiselle. '' Kestän muita vampyyreitä paremmin aurinkoa mutta se polttaa ihoni kuitenkin nopeasti. '' Mari selitti osoittaen sanansa molemmille ihmisille ja virnisti vielä. '' Nau minä voin kyllä syödä ihan perus ihmistenkin ruokaa. '' Mari kertoi ja seurasi kun toinen söi aamupalaansa ja juoksi sen jälkeen oksentamaan puun luokse.

Mari nauroi kun Nau kysyi Marin mielipidettä raskaus asioihin. '' Paha mennä sanomaan, kun ei ole noita omakohtaisia kokemuksia. '' Mari totesi hymyillen hyvinkin huvittuneena. '' Mutta mitä äidin raskausaikaa muistan, minulla on siis useampi sisarus, hänellä oli aamupahoinvointia ja toisinaan jopa kuumettakin. '' Mari muitseli kun äiti oli odottanut pikkuveljeään. '' Hän myös söi ruokia mitä ei normaalisti söisi. Esimerkiksi raakaa perunaa. '' Mari naurahti. '' Joskus heitimme arpaa syntyisikö tyttö vai poika. '' Mari naureskeli muistellen vetojaan vanhempien sisarusten kanssa, äidin raskausaika oli jotenkin jännittävä. Sai nähdä kun äidin muuten niin pieni ja hoikka vartalo paisui kuin ilmapallo. Vauvan potkutkin oli mukava tuntea ja odottaa milloin äiti synnyttäisi. Raskauden jälkeen elämä oli aina yhtä hullunmyllyä. Äidin piti pitää kotia pystyssä ja hoitaa kahta lasta yhtäaikaa kun muut olivat pellolla heinätöissä.

'' Mutta tuskinpa raskautesi eroaa kovinkaan paljoa tavallisesta raskausajasta. Vaikka lapsen isä ei olisikaan ihminen. '' Mari totesi kohauttaen olkapäitään.

Viesti Ma Marras 18, 2013 9:15

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

" No niin tietenkin!" Nau huudahti ja nauroi Marille. Juurihan tämä oli kertonut että kuuli paremmin kuin ihmiset, joten miksi suotta huutaa?
Mick kuuli Marista uutta informaatiota ja katsoi naista nyt pitkään, omituinen ilme kasvoillaan, virkkamatta kuitenkaan mitään siitä, mitä mielessään pyöri.

" No niin, ehkä tämä tästä." Nau sanoi vakavasti, vaikka ei hän osannut oikeasti ajatella niin levollisesti tästä kaikesta. "Vaikka en kyllä muista kuulleeni että kuume kuuluisi normaali raskauteen..mutta en minä näistä asioista mitään juuri tiedäkään, eivätkä ne minua ole kauheasti kiinnostaneet, joten, voin olla väärässäkin. Mutta että raakaa perunaa?! Hyih! Miten sellaisia pystyisi syömään, kun ei pysty syömään tavallista leipääkään näköjään...ja niin, mikset aiemmin sanonut, että tavallinen ruokakin käy!? Ota ihmeessä ja tee itsellesi yksi leipä, sinun täytyy olla tosi nälkäinen....ja ehkä Mick lähtee sen jälkeen levollisemmin mielin mukaasi, kun olet saanut murua rinnan alle." Viimeiset sanat Nau sanoi kujeillen, ja iski Marille säihkyvää vihreää silmäänsä.

Viesti Ma Marras 18, 2013 9:55

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Mari

Vampyyri iski sähköisen katseen uuteen ystäväänsä. '' Elä sinä lapsi ala isompia kiusaamaan. '' Mari varoitteli muka vakavana vaikka sinisissä silmissä tuikki kujeilevaisuus. Pian hän siirsi katseensa takaisin nuorukaiseen joka näytti hetken aikaa yllättyneeltä. Yllättynyt ilme sai vampyyrin heti valpaaksi ja varovaiseksi. '' Mm kiitos mutta pärjään tämän aamun vallan hyvin ilman mitään sen suurempaa evästä. '' Mari sanoi ja teki testin menemällä pitkäkseen. Tällä hän katsoi riittäisikö varjoa tarpeeksi että hän voisi kaivaa itselleen leposian. Ja kyllä varjoa riitti.

Mari kohottautui polvileen ja alkoi kuoputtaa maata kuin koira konsanaan ja kuoppa leveni ja syveni sentti sentiltä, kunnes se oli tarpeeksi syvä ja pitkä että Mari saattoi sinne asettua lepäämään kaikessa rauhassa. Ylijäämähiekat oli vampyyri kasannut kuopan reunoille. '' Jos voisitte hieman auttaa? Saisin 'petini' valmiiksi? '' Mari katsahti Nauhun ja Mickiin, hän halusi päästä äkkiä nukkumaan.

Viesti Ke Marras 20, 2013 12:56

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

" Tarkoittaako tämä kaikki sitä Nau, että tuo kaunis vaalea nainen; Mari, on vampyyri?" Kysyi Mick epäuskoisella äänellä Nauhun katsoen. Neito hymyili hänen ällistykselleen niin että hymykuopat loistivat, ja myönsi miehen osuneen oikeaan. " Mutta ethän sinä voi minua hänen kanssaan jättää?!" Mick parkaisi ja liikehti levottomasti. " Sehän...siis vampyyri Nau!!!!!"
" No näethän itsekin ettei Mari ole aikeissa syödä meitä aamiaisekseen! Älä höpsi, voit huoletta lähteä illansuussa hänen kanssaan sinne kirkolle..Mari ei ole tainnut kuulla niitä kaikkia julmia ja karmivia tarrinoita verenhimoisista saatanan sikiöistä, jotka vaanivat kaikkea jonka suonissa veri virtaa hohtavan valkeat hampaat kiiluen." Nau ei jäänyt kuuntelemaan sen enempää miehen mutinoita vaan asteli Marin perässä puiden langettamaan armolliseen varjoon. " Jos olet varma, ettet tahdo aterioida, niin en tietenkään pakota." Nau tuumasi Marille, ja katseli uteliaana tämän puuhia, kunnes vaaleverikkö pyysi heitä auttamaan kaivamisessa. " Et ole tosissasi! Maan alle! Hyi olkoon mikä ajatuskin! Pitäisikö meidän ihan toden teolla kuopata sinut tuonne?! Mari, minä tiedän että olet oikeastaan jo kuollut, ja se ei sinua kammota, mutta minusta, ja varmaa myös Mickistä, tämä on aika kammottavaa katseltavaa!" Kammotuksestaan huolimatta Nau asteli vieläkin lähemmäs ja kyykistyi Marin vierelle kuopan reunalle. " Mutta, näen että tarvitset suojaa ja apua..kai minä voin auttaa...en vain tiedä, millä oikein pystyisin kaivamaan tätä kohmeista maata...hei!" Nau asi idean. Hän vihelsi korkealta ja kovaa, ja nopeasti Räme rymisteli puiden välistä hänen ja marin vierelle kysyvän näköisenä, ja aivan selvästi innokkaana toimintaan. " Räme; kaiva!" Nau komensi koiraansa osoittaen kädellään Marin aloittamaa kuoppaa, ja suuri takkukarva liikahti tomerasti eteenpäin, ymmärten yskän. Kohta sen voimakkaat kynnet ja vahvat etujalat alkoivat raastaa kuoppaa syvemmäksi, ja huolimatta siitä että maa oli jäätynyt, turvetta ja hiekkaa alkoi lennellä reippaaseen tahtiin sen takajalkojen välistä valkealle hangelle. Nau nauroi iloisesti koiran innolle ja tunsi olevansa itseensä tyytyväinen keskittyään miten hommasta selvittäisiin leikiten.

Viesti Ke Marras 20, 2013 7:43

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Mari

Vaaleverikkö katsahti Mickiin luoden tälle lempeän katseen. '' Mick saat sanani siitä etten kajoa sinuun sormenpäällänikään. '' Mari sanoi painaen käensä siihen kohtaan missä hänelläkin joskus sykki sydän. '' Ja jos haluat vielä varmuuden asiaan. Nau voi kertoa sinulle mikä saa minut pysähtymään samontein. '' Mari sanoi ja jatkoi kaivamistaan katsoen nyt tälläkertaa Nauta kun tämä huudahti. '' Nau miten muuten luulit minun viettävän päiväni? Tämä varjo ei kovin kauvaa pysy tässä, odota kuhan on keksipäivä varjoa ei ole juuri ollenkaan. Maan alle minun on turvallisinta mennä. '' Mari selitti asian mahdollisimman neutraalisti ja kaivoi yhdessä rämeen kanssa. Oli tuosta ötökästä sittenkin jotain hyötyä. Marin huulille hiipi hymy ja pian kuoppa olikin valmis.

'' Kiitos ötökkä. '' Mari kiitti Räme-koiraa ja sujahti kuoppaan alkaen kaapimaan multaa takaisin kuoppaan. '' Noniin kauniita unia ihmiset.'' Mari iski silmää virnistäen vinosti kun viimeinkin asettui makaamaan kuoppaan sulkien silmänsä.

Viesti Pe Marras 22, 2013 9:23

Re: It's a beatiful sunday morning (vapaa peli)

Punatukka virnisti Mickille vinosti, kun Mari kertoi miehelle, että Nau voisi kertoa tälle sanan, jolla Marin saisi polvilleen, viitsimättä kuitenkaan sitä heti juuri siinä ääneen lausua.
Nau ymmärsi kyllä, ettei vampyyri kestänyt valoa, mutta silti ajatus maan alle hautautumisesta päivän ajaksi oli inhottava. Räme teki töitä innoissaan, eikä aikaakaan, kun koira ja Mari olivat saaneet kuopasta ihan reilun kokoisen makuupoteron.
" Hyvää päivää sitten vain Mari!" Nau toivotti vampyyrille tämän käydessä karmivalle vuoteelleen. Hän komensi Rämettä vielä kuopimaan haudan umpeen, ja lähti itse takaisin leiriin...oli liian kummaa katsella, kun toisen ruumis peittyi vähä vähältä metsänpohjaan.

Nau kokosi vikkelästi loput tavaransa, jättäen Mickille vain jotain mitä tämä välttämättä tarvitsisi, kuten nyt jonkin verran evästä. Sitten hän hyvästeli kultakurkun, nousi Kipparan selkään ja katosi reipasta ravia ikihonkien väliin, pöllyttäen lunta ympärilleen niin että heidän perässään laukkaava Räme peittyi sen alle. Nau kerkiäisi taitaa hyvän taipaleen sinä päivänä, ellei pahoinvointi voimistuisi, ja pakottaisi häntä pysähtymään ennen iltaa. Muutaman päivän kuluttua hän olisi perillä...kotona. Kuitenkin Nau olisi halunnut kääntää ratsunsa ympäri, palata kaupunkiin ja etsiä käsiinsä tulimiehensä. Hän olisi tahtonut kertoa tälle, miksi oli kadonnut, ja mitä hän kantoi sisällään...Nauta vaivasi, että hän valehteli, pakeni ja salasi, kun mies oli kuitenkin, kaikesta huolimatta, ollut häntä kohtaan rehellinen. Mutta tuska oli liian suuri, eikä hän uskonut saavuttavansa muuta, kuin samaa lisää, vaikka olisi tehnytkin niin kuin sydämensä halaji.
Matka kotiin jatkui.

// Nau kiittää pelistä ja katoaa metsän varjoihin :)//
EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö