Dawn of Honey || Vahti

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 25 Huhti 2014, 00:24

Karhuntakku kohotti kulmiaan kysyvänä, hymyillen sitten hiukan huvittuneena katsellessaan faunipennun syömistä. Toinen kuin oravan poikanen, posket pullollaan ruokaa. Pelkkä ajatus Elodiestä oravana sai karhumiehen nauramaan hiukan, tämän nojaten fauniin ja pörröttäen toisen kiehkurahiuksia.
"Ei sinun tarvitse syödä nahkaa pikkuinen. Kala ei vain hajoa käsiin niin helposti kun paistaa sen nahan kanssa, hupsu", mies selitti vetäytyessään takaisin suoremmaksi istumaan, haukaten sitten omasta kalastaan loput. Lihoineen kaikkineen. Hän piti kalasta kaikin tavoin ja oli tottunut syömään sen nahan kanssa. Sekä sisälmystenkin, mutta tämä ihmiskeho ei ollut yhtä kestävä ja immuuni sairauksille kuin karhun.
Oli monia asioita, joita Karhuntakku ei voinut enää tehdä ihmisenä...
Se joskus teki hänet apeaksi.

Livertäjä maiskutteli suutaan, hotkineena kalansa kokonaisina ja pahemmin maistelematta. Se oli tärkeintä, että ne näyttivät masun. Makustelu oli uusia makuja varten. "Saisinkohan... Minäkin hiukan tuota hunajaa? Velipoika?" Karhuntakku päästi syvän murinan, mulkaisten luimuilevaa veljeään.
"Ilkimys..."
...Karhuntakku ojensi leipäpalan, minkä päällä oleva hunaja tihkui reunojen yli, karhumiehen juuri katsomatta veljeensä joka hotkaisi leivän sen pahemmin miettimättä. Sekä lähes hänen kätensä. Ahmatti.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 25 Huhti 2014, 00:50

Elodien jähmettyi hetkeksi kuullessaan Karhuntakun lausahduksen, painautuen sitten häpeissään ottamaan nahan palan pois suustaan, jatkaen sitten fileen syömistä tällä kertaa oikein. Mitä enemmän tyttö mietti hyvää makua, sitä helpompi hänen oli syödä lihaa, jos hän pysähtyisi miettimään ja säälimään kaloja, ei se menisi alas ja lopulta saikin fileen syödyksi.
Siinä ohella mutustellessaan Elodie seurasi Livertäjää, joka aneli veljeltää hivenen hunajaa. Ei miehestä tiennyt oliko tuo tarkoituksella ojentanut hunajaisen leipäpalan karhulle vai oliko karhu varastanut palan luvatta. Livertäjä tahtoi vain vähän jälkiruokaa siinä kaikki. Pieni huvittunut hymy kohosi faunin huulille, samalla kun tämä päätti ottaa yhden leipäpalan itsekin ja voiteli sen hunajalla. Sormenpäät tahriutuivat tahmeaan lisukkeeseen tämän haukatessa palan leivästä, jolloin tyttö vaihtoi kättä ja laski hunajaiset sormenpäänsä pöydän alle. Tyttö silmäili viattomana Karhuntakua mutustaen leipäpalaansa ja heilutteli sormiaan pöydän alla herättääkseen Livertäjän huomion.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 25 Huhti 2014, 00:59

#Elodie~ xD Tuhma, ei karhua saa syöttää pöydästä #

Karhuntakku taas keskittyi syömiseen, juoden välillä vettä mukistaan ja ahmien kaloja, olihan hän loppujenlopuksi karhu. Joten karhumies ei pahemmin huomioinut likan puuhia, vaikkakin vilkaisi tätä aluksi ilahtuneena että tyttö söi hunajaa. Elodie olisi suloinen karhunpentu. Ehkä hiukan kummallinen kun ei halunnut metsästää tai syödä lihaa, mutta kuka Karhuntakku oli sanomaan, ottaen huomioon miten kummalinen karhu hän oli ollut.

Joten kun Livertäjä huomasi tytön viittoilut, vilkaisten veljeään, karhu siirtyi hitaasti paikaltaan Karhuntakun ja Elodien keskelle. Karhuntakku tietenkin vilkaisi veljeään epäileväisenä, kääntyen tähän hiukan selin sekä samalla Elodieen, tietämättömänä pikku suloisen faunin katalista juonitteluista.
Livertäjä katsoi hänelle selkäänsä kääntävää veljeä, sitten kysyvänä -ja ahneen toiveikkaana- faunia, pää hieman kallellaan ja korvat luimussa.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 25 Huhti 2014, 11:37

//Saa jos se on sulonen >u< //

Elodie katseli Karhuntakkua, joka pisti merkille Livertäjän liikahtelun, mutta näytti pian jatkavan ateriansa syömistä epäilemättä sen kummempia. Tyttö vilkaisi karhua, joka nyt tuijotti häntä ahnaasti. Fauni hivutti sormiaan lähemmäs Livertäjää, kääntäen katseensa Karhuntakkuun, haukaten uuden palan leivästään.
Karuntakku ei mielellään antanut veljelleen hunajaa, mutta oli mielissään jos tyttö sitä söi, joten eikö hunaja hänen leivällään ollut sitten hänen, jolloin hän pystyi antamaan sitä Livertäjälle jos halusi? Ei mitään viakasta, vaikka nyt salaa tyttö toimikin.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 25 Huhti 2014, 13:57

#....Good point -w- Touche#

Livertäjä ilahtui niin suuresti, leveästi hymyillen kuin karhu voikaan, nuollen karhealla kielellään hunajaa kevyesti faunin sormenpäistä. Hyvää hunajaa. Velipoika sitten osasi hakea ja varastoida sitä taitavasti. Ei tarvinnut odottaa kesään ja siten vieläpä etsiä niitä mehiläisten pesiä, sekä vältti pistoksetkin.
Ellie oli kyllä hänen suosikki -ja oikeastaan ainoa tuntema- fauni, voi kyllä kyllä~
Karhuntakku oli mutustanut jo kaikki kalansa, isona miehenä ja siten suuren suun omaavana, ojentuen ottamaan lisää hunajaa kun sai sen tuntemuksen. Niin kuin jotain tehtäisiin hänen selkänsä takana...

Nopea vilkaisu olan yli ja mitä hän näkikään?!
"Elodie!" karhumies tokaisi pettyneen kuuloisena. Eikö toinen tiennyt ettei karhuja ruokita pöydästä? Kyllä, hän oli ehkä sen itse tehnyt hetki sitten, mutta hän osasi vetää rajan asioille kun Livertäjä taas kokeili niitä niin paljon kuin tykkäsi.
Livertäjä taas jähmettyi hetkeksi, ja ahneus vieden voiton haukkasi koko Elodien käden suuhunsa. Tietenkin hän varoi hampaita ja piti vain hellästi kiinni. Mutta kun faunin kädessä oli vielä vähäsen hunajaa.
Karhuntakku taas järkyttyi kun veli nappasi Elodien käden suuhunsa, karhumiehen napaten veljensä kuonosta kiinni ja alkaen kampeamaan niitä auki.
"IRTI!"

#....Meninkö liian pitkälle? -w-' Tuntuu kuin vetäisi slapstick komediaa Elodie kaiken keskellä ainoana järkevänä henkilönä xD Peruutanko?#
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 25 Huhti 2014, 14:23

//Ei tarvi toi on hassua ^u^ //

Livertäjän kieli kutitti sormenpäitä ja Elodie yritti pidätellä nauruaan siinä samalla. Yllättävä äänen korotus säpsäytti tyttön ja tämä katsahti Karhuntakun puoleen, joka oli huomannut tilanteen. Korvat painuivat anteeksipyytävästi luimuun, mutta vain sekunniksi, sillä karhu nappari faunin koko käden suuhunsa. Elodie pystyi tuntemaan toisen hampaat ihoaan vasten ja säpsähtikin niitä jopa. Onneksi saaliseläimen vaisto jähmetti Elodien sijoilleen, jos riuhtoisi vastaan hampaat tekisivät pahaa jälkeä, esitä kuolluttakin jos mahdollista.
Tyttö kuitenkin tyyntyi nopeasti tajutessaan Livertäjän olevan hellävarainen, mutta Karhuntakku puolestaan säikähti panikoiden. "Ah! Ei se mitään, ei minuun satu!" Elodie huudahti kiireesti miehen näyttäen olevan niin kovakourainen veljensä kuonoa kohtaan.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 25 Huhti 2014, 15:59

#Good ^w^#

Karhuntakku oli jo asettanut sormensa molemmin puolin Livertäjän ylä- ja alahampaiden väliin, aikoen vääntää vaikka karhun leuat auki jos niin oli pakko! Elodien käs-
Karhumies katsoi nopeasti selittelevää faunia, sitten veljeään joka oli itsekin hiukan säikähdyksen puolella kun tunsi veljensä otteen leuoillaan. Livertäjä ei ollut koskaan kokenut, mitä tapahtuisi leukoja vääntäessä mutta hän oli aika varma ettei haluaisi kokea sitä. Varsinkin näin mitättömästä pikku asiasta kuin tytön käden suuhun ottaminen.
Karhuntakku päästi lopulta irti veljensä leuoista, pyyhkien kuolasta märät sormensa housulahkeisiin ja sitten kädet puuskassa mulkoili kaksikkoa. Kyllä, jopa Elodietä.
Tajusiko kumpikaan miten vaarallista oli noin suojaamattoman ja pehmeän ihon omaavan käden oleminen pedon suussa? Aivan sama vaikka se oli puhuva karhu, tai itse hampaaton jättiläiskala, se oli silti vaarallista.

Livertäjä nuolaisi vielä loputkin hunajat faunin kädestä ennen kuin päästi kädestä irti, seisoen suorassa ja niin viattoman näköisenä kuin karhu saattoikaan. Karhumies tuhahti, jatkaen syömistään.
"Kaikkea sitä..."

**

Ruuan jälkeen ja siivottuaan pöydän Karhuntakku tokaisi että oli aika mennä nukkumaan. Livertäjä vinkui vastaan, tahtoen kuulla tarinan.
"Elodiekin haluaa kuulla tarinan vai mitä? Eikö vain? Kuulla jokin hyvä tarina ihan minkälainen tahansa! Isä kertoi aina kaikenlaisia tarinoita ja joskus ne olivat tosi pelottavia ja sitten taas surullisia tai tosi hauskoja hei jooko Elodie? Pyydetään satua jooko?" innokas karhu melkein pyöri istuessaan lattialla, toivoen faunista voimakasta liittolaista tässä suunnitelmassa.
Karhuntakku tuhisi ja murisi, laitellen purkkeja ja loppu leipää takaisin kuivakaappiin sekä astioita ämpäriin.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 25 Huhti 2014, 19:28

Elodie tuijotti Karhuntakkua pahoillaan, korvat luimussa. Ei tyttö ollut osannut odottaa että Livertä olisi napannut hänen kätensä kokonaan suuhunsa. Mutta onneksi ei mitään pahaa ollut sattunut ja mieskin tyytyi vain mutisemaan omiaan. "Anteeksi." Fauni sanoi kuitenkin hiljaa, pyyhkien kätään housunlahkeeseen.

**

Olisi aika mennä nukkumaan Karhuntakun mielestä, mutta Livertäjä puolestaan tahtoi kuull tarinen. Karhu jopa yritti voittaa tytön puolelleen tutulla tavallaan. Fauni vilkaisi murisevaa Karhuntakkua ennen kuin kääntyi Livertäjän puoleen. "Olemme vaivanneet Karhuntakkua tänään tarpeeksi, jos hän tahtoo kertoa tarinan niin hän kertoo tarinan." Elodie totesi, potiessaan edelleen syylisyyttä aiemmasta vahingosta.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 25 Huhti 2014, 20:02

Livertäjä mutristi kuonoaan, pettyneenä, ettei fauni lähtenyt mukaan Karhuntakun painostamiseen. Karhumies taas alkoi jälleen ärsyyntyä nopeasti veljeensä, saaden mielestään kivan ajatuksen miten kiusata velikarhua takaisin. Karhuntakku kertoisi tarinan, oi kyllä. Kivan tarinan oikein...
"Hyvä on, kerronpa pikku, lyhyen tarinan", karhumies totesi istuutuessaan pöydän äärelle, katse enimmäkseen Livertäjälle jolle tarina oikeastaan oli tarkoitettu. Tästä tulisi hauskaa. Karhuntakulle siis.
"Olipa kerran metsähiiri, nimeltään Hyppeli. Eräänä päivänä Hyppeli lähti ulos pesästään löytääkseen ruokaa, mutta päätyikin sitten suureen seikkailuun---"

Se saattoi olla hiukan erilainen tarina niihin verrattuna, joita Karhuntakku kertoi yleensä Elodielle. Ainakaan lammas tai karhu aiemmissa tarinoissa ei ollut joutuneet Hyppelin tavoin kotkan kynsien kahmaisemaksi korkeuksiin, pudoten sitten taivaasta susilauman keskelle, sieltä kyykäärmeen pesään...
Hyppeli joutui aika kuolema-alttiisiin tilanteisiin ja menettäen vähän joka kerta jotakin kehostaan...
Kuitenkin faunin tähden Karhuntakku pyrki pitämään tarinan melko siistinä, mutta loppujen lopuksi Karhuntakun halu pilailla Livertäjän kustannuksella saattoi mennä hiukan liiankin pitkälle, kun karhumies lopetteli pian jo tarinaa.
"---ja sen jälkeen Hyppelin päätä ei enää ikinä löydetty", Karhuntakku totesi leveästi hymyillen, hiljaisuus laskeutuen koloon hetkeksi.
...
Livertäjä ei muistanut isäkarhun koskaan kertoneen noin... Värikkäitä tarinoita, missä päähenkilö lopulta silpoutui moniin osiin. Tässä täytyi olla joku juju.
"No niin, se siitä iltasadusta, mennäänpäs nukkumaan", Karhuntakku tokaisi noustessaan reippaasti ylös, astellen sänkyään kohti. Siinä samassa Livertäjä hoksasi mistä oli kyse: "Hei! Ei tuo ollut mikään kunnon satu! Keksit sen ihan omasta päästäsi."
"Ai? Eikö kaikki sadut ole keksittyjä?"
"No... Sinä- Elodie! Auta vähän", Livertäjä aneli katsoen nyt faunia. Karhuntakku oli huiputtanut heitä, ei tuo ollut mikään yösatu!

#Ja tuota tarinaa Karhuntakku tuskin kertoo enää toiste >D#
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 25 Huhti 2014, 20:49

//Jep :D //

Karhuntakku päättikin kertoa tarinan, joka piristi Elodieta. Ehkei mies ollutkaan niin ärtynyt heidän tempauksestaan? Tyttö paranteli asentoaan ruokapöydän ääressä Karhuntakun ryhtyessä kertomaan tarinaa metsähiirestä. Tarinan edetessä, selvisi että se oli todella jännittävä satu, mutta miehen päästessä kertomaan mitä hiirelle tarkalleen tapahtui, tunsi fauni jähmettyvän aloilleen. Häntä oli nostettu syliin ja puristettu tiukkaan ooteeseen nyrkkeihin, korvat olivat luimussa kuin liimautuneina kaulaan ja ilme oli jäätynyt järkyttyneeksi.
Elodie ei liikahtanut taikka sanonut mitään tarinan aikana, ei edes sillonkaan kun Karhuntakku pääsi loppuun. Livertäjän valittaessa itsekeksitystä tarinasta ja pyytäessä faunilta apua selittämään, ei tyttö vastannut. Elodie vain tuijotti eteensä, uskaltamatta liikkua. Mikä hirveä tarina.

//Nyt se meni rikki :D //
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 25 Huhti 2014, 21:01

#O_O''' Voi ei >xDD Karhu minkä teit!?#

...
"Ellie?" Livertäjä kutsui kun toinen ei mitenkään reagoinut, Karhuntakunkin katsoen nyt huolestuneena likkaa. Mikä toiselle tuli? "Elodie? Hei", Karhuntakku yritti herätellä toista oudosta horteesta mihin toinen oli näköjään vajonnut. Mikä ihmeen toiselle-
"Taisit mennä liian pitkälle Karhu", Livertäjä totesi melko tosissaan, katsellessaan Elodietä. "No enkä mennyt!" karhumies ärähti, vaikkakin alkoi pikku hiljaa panikoida sisältäpäin. Oliko se tarina tosiaan ollut liian kauhea Elodielle? Ei kai tämä nyt ollut Karhuntakun syytä? Ei hänen ollut tarkoitus faunia pelästyttää puolikuoliaaksi, vain veljensä.
Karhuntakku asteli Elodien eteen, kyykistyen ja varovasti laskien toisen kätensä tytön vasemmalle polvelle.
"Hei, Elodie? Se oli vain tarina, ei niin oikeasti tapahtunut."
"Juu, taisit rikkoa hänet."
"Turpa kiinni Hölösuu", Karhuntakku murahti veljelleen, yhä yrittäen saada Elodien reagoimaan.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 25 Huhti 2014, 22:07

//Eiköhän tuo korjaannu :D //

Hiiri... sen pää... raajat, häntä... Kuinka hirveää, pelottavaa, kamalaa! Oliko tarina tosi? Oliko metsä tosiaan niin pelottava? Mitä jos hänkin-
Ääni kutsui Elodieta nimellä, kosketti hänen polveaan ja ravisti hellästi. Tyttö nytkähti säpsähtäessään. Sinivatainen katse kääntyi Karhuntakkuun, joka yritti lohdutella ja saada hänet takaisin maan pinnalle. Pieni suu mutristui, faunin tajuten viimein mitä tapahtui. Äkkinäisesti Elodie nousi tuolilta painautuakseen Karhuntakkua vasten tarttaten tuosta tiukasti. "Haluan kotiin! Metsä on pelottava!" Tyttö parkuin piilotellessaan naamaan miestä vasten peloissaan.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 25 Huhti 2014, 23:20

#...Oletko varma? Jos se täytyy sammuttaa ja uudelleen ladata? o-o'#

Karhuntakku jähmettyi kun parahtava fauni painautui häneen turvaa hakien, peläten nyt metsää.
...Juu, tuota, hän taisi viedä sen tarinan liian pitkälle. Karhumies sai ainakin sellaisen vaikutelman, vilkaisten veljeensä ja säpsähtäen yllätyksestä. Livertäjä oikeastaan mulkoili häntä oikeasti ärtyneenä, mikä oli ihan uutta aina niin hilpeässä ja kaiken letkeästi ottavassa karhussa. Ja se oli joko merkki maailmanlopusta tai että Karhuntakku oli todellakin mennyt liian pitkälle.
Mutta ei se ollut hänen vika! Tavallaan. Livertäjä oli ärsyttänyt häntä tavalliseen tapaansa joten tietenkin karhumies vastasi takaisin samalla mitalla. Mutta ei kai nyt sentään Elodien kustannuksella, ei tarkoituksella.
Karhuntakku huokaisi, hieroen ohimoitaan hetken kunnes laski kätensä tytön olkapäille.
"Kuule, Elodie. Se oli vain minun keksimääni, kaikki. Yritin vain kiusata Livertäjää sillä mutta sinä taisit vahingossa saada oman osasi siitä..."
"Luuletko? Minusta hän näyttää voivan hyvin", Livertäjä tokaisi sarkastisesti, hyvinkin tyytymättömänä veljensä julmuuteen. Pelotella nyt pientä faunia, höh...
"Ei metsä oikeasti ole niin pelottava Elodie", Karhuntakku yritti järkeillä, nostaen tytön syliinsä istumaan lattialla. "Suurin osa noista asioista ei tuskin koskaan ole tapahtunut, ja ovat lisäksi mahdottomia."
Livertäjä aikoi sanoa jotakin tuohon, mutta paremmin ajatellen sulkikin sen samantien. Hän oli kyllä nähnyt yhdelle eläimelle käyvän niin sisälmyksien kanssa mutta se tuskin oli nyt niin tärkeätä.

#...Alan pikku hiljaa miettimään mitä tarkalleen ottaen Karhuntakku kertoi tarinassaan xDDD#
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 25 Huhti 2014, 23:37

// iElodie :D //

Elodie tiukensi otettaan entisestään Karhuntakusta, kunnes mies ryhtyi selittelemään. Tyttö veti kasvonsa irti miehestä ja katsoi tuota vetistyneillä silmillään, sekä mutruisella ilmeellä. Olisiko julmaa ajatella faunin näyttävän suloiselta?
"M-Miksi tahdot kiusata veljeäsi?" Elodie kysyi niiskaisten, Karhuntakun selityksille. Livertäjän kommentti kummastutti tyttöä siinä ohella, muttei hän kiinnittänyt karhuun niinkään huomiota. Karhuntakku tässä oli selityksen velkaa kertoessaan moisia satuja, mutta ei fauni pahassa mielessä syylistänyt miestä, ehei, hän vain tahtoi tietää, että tietäisi ensikerralla olla pelkäämättä.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 26 Huhti 2014, 01:52

#Uuuu, ostaisin O3O Ja siihen sitten MyKarhuntakku-sovellus ^^a#

"M-Miksi tahdot kiusata veljeäsi?"
Se oli kysymys johon Karhuntakulla ei ollut mitään järin loogista vastausta, mikä varmaan tyydyttäisi faunin vaativan kysymyksen. Se vain oli niin. Karhuntakku menetti helposti malttinsa Livertäjään, haluten saada tämän hiljaiseksi tai kostaa tälle takaisin tämän ärsyttävyyden. Ja Livertäjä taas vuorostaan nautti isoveljensä kiusaamisesta, vaikkakin ei tarkoittanut sillä mitään pahaa kuten ei myöskään karhumies takaisin kiusaamisellaan.
Se oli... Veljesrakkautta? Pintapuolisesti he nälvivät toisiaan minkä kerkesivät, mutta oikeasti he olivat perhettä, ja perhe piti aina yhtä vaikka se ei pintapuolisesti näyttänyt siltä.
Karhuntakku huokaisi, hieroen toisella kädellään naamaansa, katsahtaen veljeensä sormiensa välistä.
Livertäjäkään ei aivan osannut tarkalleen selittää tätä, kohauttaen veljelleen olkiaan.
No kiva, tämäkin sitten jäi Karhuntakun hartioille.

"Me olemme veljeksiä Elodie. Tällainen meidän suhde on; Hän ärsyttää minua ja minä häntä. Minulla menee pinnat hänen kanssaan helposti joten kiusaan häntä takaisin. Mutta se ei tarkoita ettemmekö-" Sen sanan sanominen Livertäjän yhteydessä selkeästi tuotti Karhuntakulle vaikeuksia, tämän sanoen sen irvistäen: "Rakastaisi toisiamme. Hän on silti veljeni, vaikkakin hän ottaa päähän yli puolet vuodenajoista."
"Aaaaw, tuo on suloisinta mitä olet ikinä sanonut minulle", Livertäjä vitsaili keventääkseen tunnelmaa, kohottaen toisen olkapäistään vienosti, katsoen Karhuntakkua silmät räpsytellen kuin mikäkin kaino tyttö.
Karhuntakku murahti kuivasti, katsahtaen Elodieen: "Ymmärrätkö? Vaikka päällisin puolin suhteemme näyttää aika rumalta, se on silti aika nätti alta."
...Tiedä mitä tuo tarkoitti, mutta toivottavasti fauni ymmärsi sen paremmin kuin Karhuntakku.
Vahti
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron