Dawn of Honey || Vahti

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 01 Huhti 2014, 23:06

#Naaaw, älä huoli. Karhuntakku on vaan oma reviiritietoinen karhunsa ^^#

Karhuntakku nyökytteli tytön vastaukselle, hieroen niskaansa ja katsellen takassa olevaa tulta mietteliäänä. Hän ei halunnut tehdä faunin oloa epämukavaksi, ei ollut toisen syy ettei mies ollut tottunut vieraisiin kodissaan, erakkona kun oli elänyt aina ihmiseksi jäämisestä saakka. Karhumies mietti mitä voisi vielä tehdä, miten kaksijalat toivottivat tervetulleeksi vieraitaan kotiinsa, kun Elodien pahoitteleva ääni kiinnitti mietteisiinsä uppoutuneen Karhuntakun huomion.
Mitä?
Mies katseli kysyvänä faunia, kunnes ymmärsi, äännähtäen epämääräisesti laskien kätensä niskaltaan ja puhui hiukan hermostuneena: "Ei tämä... Johdu sinusta pentu. En vain ole, no- Tottunut. Kenenkään olevan kotonani, olen aina ollut yksin. Ellei veljeäni lasketa." Karhuntakku mumisi epämieluisana veljensä mainitsemisesta. Se hunajavaras... Mutta, kiinnittäen jälleen huomionsa tyttöön Karhuntakku hymyili pienesti: "Älä huoli Elodie. Olen saanut jo hiukan harjoittelua, tee sinä vain olosi kotoisaksi."
Se nyt tästä vielä puuttuisi että hän tekisi toisen olosta niin tukalaa ettei Elodie halunnut olla täällä enää. Ja toinen oli vasta tullut tänne.
"On mukavaa, että olet täällä", Karhuntakku vielä vakuutteli, katsahtaen sitten ovelleen ennen kuin lähti sinne astelemaan. "Minulla on tavaroita ulkona, niin haen ne sisälle. Rentoudu vain", mies huikkasi olkansa yli.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Huhti 2014, 23:28

//Reppanaaaaah! <3 ÓoÒ //

Elodie kallisti päätään Karhuntakun mumistessa mikä tuota vaivasi. Oli niin outo kuulla toisen möreän äänen miltei sopertavan. Mies yritti vakuutella ettei tämä tytöstä johtunut, mutta se hivenen vaivasi faunin pientä päätä. Onneksi toisen pieni hymy paransi Elodien oloa edes hieman.
Karhuntakku suuntasi sen jälkeen ovelle edelleen vakuutellen, että Elodie oli mukavaa seuraa ja kertoi vielä hakevansa tavaransa sisälle. "Selvä." Fauni sanoi miehen perään ja kääntyi siitä sitten takaisin tuijottamaan nuotiota. Toivottavasti mies puhui totta ja hänen ei tarvitsisi huolestua liikaa.

Elodie veti reppunsa lähemmäs ja avasi sen nahkasoljen. Tyttö kaivoi esille viimeisen ryttyisen paperinyytin, jonka sisältä paljastui puoliksi syöty kuivahko vehnäleipä. Fauni silmäili leivän pintaa takan valossa, ryhtyen nyppimään pois pieniä vihertäviä hometahroja ja haukkasi sitten pienen palasen, silmäillen lepää lisää etsien syötäviä kohtia. Tämä oli faunille tuttua puuhaa.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 02 Huhti 2014, 00:12

#...ELODIE! Älä syö tuollaista leipää, hyi! Òó#

Karhuntakku astui ulos, jättäen oven takanaan auki tavaroiden sisälle viemisen vuoksi, ja haukkasi happea. Hyvä, hän ei ollut vielä ajanut likkaa pois. Ei se ollutkaan niin vakavaa että toinen oli hänen kolossaan. Miehen karhunvaistot eivät halunneet ajaa tyttöä pois tai ärähtää tälle joka sekuntti kun toinen liikahti. Ehkä se johtui siitä että tyttö oli pieni ja siten melko lailla vaaraton, jopa jäniskin olisi vaarallisempi tähän verrattuna, heh. Tai ehkä se johtui siitä, että tyttö oli hänen ystävänsä. Vai mitä?
Mies lähti hakemaan puutyökalu välineitään maasta, noukkien jokaisen ja asteli sisälle.
Ainakin hänestä hän ja Elodie olivat ystäviä.
Mies katsahti toiseen hymyillen, asetellen työkalunsa takan vieressä seinään olevaan hyllyyn, kunnes huomasi mitä toinen söi. Oliko tuo...?

"Elodie", Karhuntakku tokaisi lähes toruvasti, katsellen toisen kädessä olevaa leipää kuin se olisi ollut faunin henkeä uhkaava ase. Mitä se tavallaan olikin. Mies asteli tytön luokse, kyykistyi ja nappasi leivän tuolta katsoen sitä, haistaen ja nyrpistäen nenäänsä. Silmät katsoivat tyttöä toruvina, otsa rypyllä. "Et sinä voi tällaista syödä Elodie. Kai tiedät että tällaisesta tulee sairaaksi?" mies kysyi viitateen leivässä olevaan homeeseen. "Minä teen ruokaa heti kun saan tavarat sisälle, joten älä syö tätä enempää?"

Hänen kyllä olisi tehnyt mieli heittää leipä suoraan takan tuleen palavaksi ennen kuin toinen sairastuttaisi itsensä sillä oikeasti, mutta hän yritti olla kohtuullinen kun se oli toisen omaisuutta. Sillä jos hän vahingossa ärähtäisi likalle myöhemmin, jos toinen koskisi johonkin miehen omaan, niin ainakaan Karhuntakku ei olisi tekopyhä silloin.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 02 Huhti 2014, 00:59

//Karhu huolehtii~<3 :3 //

Elodie vilkaisi taakseen Karhuntakun astuessa takaisin sisälle ja jatkoi leivän näykkimistä, kunnes mies sanoi toruvasti hänen nimensä. Faunin korvat laskivat luimuun, oliko hän tehnyt jotain väärää? Mies asteli tytön luo ja nappasi leivänkannikan tämän hyppysistä. Tyttö päästi pienen hätäisen vinkaisun, mutta toinen oli jo ehtinyt näpistää leivän häneltä ja pian selittikin ettei tyttö saisi sitä syödä, se tekisi sairaaksi. Sen takia Karhuntakku häntä torui, mikä helpotus. Ja kyllä tyttö tiesi homeen haitoista, koska oli joutunut muutamaan kertaan kärsimään huonosta olosta, josta oli selvinnyt jotenkin.

Mies sanoi vielä tekevänsä ruokaa heti kun kerkesi, johon Elodie kiireesti vastasi; "En halua kuluttaa ruokavarojasi." Hän kyllä pärjäisi helposti huomiseen, vaikka taas sitten tulisi ongelmaksi ettei hänellä ollut homeisen leivän jälkeen enempää ruokaa ja tytön oli syötävä ennenmin tai myöhemmin. Mutta naiivi fauni ei miettinyt tästä hetkestä pidemmälle.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 02 Huhti 2014, 22:42

#Jep jep. Onneksi se on tajunnut ettei El syö lihaa. Ajattele nyt: Karhu tuo ruokapöytään kokonaisen sikapaistin ja tarjoaa palaa likalle ilmeellä: ^-^ ...Elodie parka >xDD#

"En halua kuluttaa ruokavarojasi."
...
Mies meinasi tukehtua nauruunsa, leveä virne leviten karvaisille kasvoille ja miehen alkaen nauraa, homeinen leipä yhä kädessään. Toinen pelkäsi kuluttavansa karhumiehen ruokavarastoja. Tuo pikku fauni, joka tuskin edes söi lihaa. Ajatus Elodiestä ahmimassa kaikki Karhuntakun ruokavarastot oli niin huvittavaa että mies kellahti takamukselleen, kunnes huomattuaan tytön ilmeen ryhdistäytyi jälleen. Syvään henkeä vetäen ja päästäen vielä pari naurahdusta.
"Uskotko tosiaan, että minulla ei olisi tarpeeksi ruokaa meidän kahden edestä? Varsinkin sinun, pienen faunin", mies kysyi yhä huvittuneena hymyillen, katsellen paksujen kulmiensa alta likkaa. Hassu, pieni, viaton fauni. Toinen sitten jaksoi aina ajatella muita, vaikka muut eivät sitä ansaitsisi.

"Minulla on talvivarastosta vielä hyvin jäljellä kaikenlaista. Varsinkin lihaa, mitä syön pääasiassa. Enköhän minä pärjää vähällä vihreällä, en oikeasti muutenkaan ole sen perään. Saat ihan hyvin syödä kaiken sen", mies vakuutteli, tuumaten kyllä yhtä asiaa. "Mutta etkö syö lainkaan lihaa? Edes kalaa? Vai ovatko faunit kokonaan kasvissyöjiä?"
Tämä asia oli kyllä mietittänyt Karhuntakkua.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 02 Huhti 2014, 23:17

//Elodie vaan tuijottas hetken silleen: O_O Mut söis sit kummiki ku Karhu kerran tarjoaa vielä tollasella ilmeellä :DD //

Karhuntakku repesi yllättävään nauruun, antaen Elodien kasvoille kummastuneen ilmeen. Mitä huvittavaa hän oli oikein sanonut? Tyttö kallisti pienesti päätään, muttei voinut estää hymyä kohoamasta huulilleen miehen vielä kellahtaen takamukselleen. Milloin viimeksi hän oli nähnyt toisen nauravan, vai oliko edes ollenkaan?
Mies lopulta hillitsi itsensä todeten huvittuneena että hänellä kyllä oli ruokavaroja, joista riittäisi faunille asti. Elodie hymähti hiljaa, hän oli murehtinut jälleen turhaan. Karhuntakku lisäsi vielä muutaman kysymyksen, johon tyttö puolestaan naurahti pienesti; "Milloin olen sanonut etten syö lihaa?" Mutta lisäsi kuitenkin kysymyksensä perään; "Mutta en syö mielelläni lihaa, mutta jos joku tarjoisi sitä hyvää hyvyyttään, en voisi kieltäytyä ja sama koskee kalaa." Voisi luulla että ylipositiivinen fauni olisi ristiriidassa monen asian suhteen, mutta tämä osasi yllättävän hyvin määritellä milloin jokin asia oli hyvästä ja milloin pahasta, näin ainakin tytön mielestä. "Ja faunit eivät poikkea paljoa varpaallisista, kukainenkin saa päättää itse mitä syö, mutta perheeseeni kuului pääosin kasvissyöjiä." Elodie selitti. Sana 'perhe' vei hymyn pois tytön huulilta.
Viimeksi muokannut Janni päivämäärä 03 Huhti 2014, 00:37, muokattu yhteensä 1 kerran
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 03 Huhti 2014, 00:27

#Aaaaw ówÒ#

Toisen naurahtaessa Karhuntakku kohotti kulmiaan kysyvänä, miettien mikä niin hauskaa oli ollut hänen kysymyksessään, kunnes ymmärsi asian laidan toisen vastakysymyksestä. Miettien nopeasti mies hymähti päätään pudistellen huvittuneena. Niin, aivan, totta toinen puhui. Ei toinen ollut missään vaiheessa sanonut kieltäytyvänsä lihasta tai muuta vastaavaa, karhumies oli itse päätellyt asioita omilla oletuksillaan ja ennakkoluuloillaan fauneista. Vaikka hän ei ollut täysin väärässä Elodien suhteen joka totesi jättävänsä mielellään lihan rauhaan.
Toisen hyytyvä hymy perheen muistamisen myötä karhumies yritti keksiä äkkiä jotakin muuta ajateltavaa, tokaisten ensimmäisen ajatuksen joka tuli mieleen: "No, en ole ihan varma onko kasvissyönti kokonaan terveellistä ilman lihaa Elodie. Jos käymme huomenna kalassa joella, ja söisit sitä? Tuskin se olisi pahaksi, paitsi jos et todella halua syödä." Lihansyöjätkin eläinten maailmassa söivät jossain määrin kasveja. Tai ehkä enemmän marjoja ja juuria. Jopa sudetkin söivät marjoja Karhuntakun kokemuksen mukaan, joten tuskin oli Elodielle terveellistä olla syömättä lainkaan lihaa.

Mutta niin, hänen tavaransa, häneltä taisi jäädä ovi raolleenkin.
"Minun pitää vielä hakea se puu sisään... Malta vielä niin saat kohta ruokaa", mies tokaisi noustessaan ylös ja lähtien kohti ulko-ovea raahatakseen sen suuren puupalan sisälle koloonsa pois kosteudelta. Hän voisi oikeastaan tehdä sitä hommaa sisätiloissa, niin ei tulisi mitään vaurioita siihen. Kuten lintujen ulosteita tai puuta syöviä matoja.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 03 Huhti 2014, 00:59

Karhuntakku todella välitti hänestä. Siltä se ainakin tuntui kun mies jopa huolehti kuinka Elodie söi. Pelkät kasvikset eivät olleen yksinään hyväksi, niiden ohella oli hyvä saada proteiinia. Pieni hymy palasi tytön kasvoille, hän oli todella otettu ja kiitollinen siitä kuinka Karhuntakku huolehti hänen peräänsä. Elodie itsekin tahtoi pitää huolen Karhumiehestä, mutta toinen oli niin itsenäinen ja kykenevä huolehtimaan itsestään, ettei faunille jäänyt paljoa huolehdittavaa.

"En ole ikinä maistanut kalaa, mutta...jos siitä ei ole vaivaa." Tyttö vastasi miehen kysymykseen. Toki fauni ei pitänyt ajatuksesta syödä toista elävää olentoa, mutta Karhuntakku halusi että hän söisi terveellisemmin. Elodie vielä nyökkäsi miehelle, joka aikoi hakea vielä puun sisälle, jonka jälkeen tuo alkaisi tekemään ruokaa. Fauni puolestaan käänsi katseensa takaisin lämpöä höhkuvaan takkaan.

//So shooort... TT^TT //
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 03 Huhti 2014, 18:38

#Well, eihän tämä tilanne kovinkaan sisältöä paljon tarjoava ole toiminnallaan? ^^#

Se kuulosti ainakin Karhuntakun päässä hyvältä ajatukselta. Mennä huomenna auringon paistaessa kalaan joelle, ehkä olla näyttämättä faunille miten kalat päästettiin nopeasti kärsimyksiltään -ei Karhuntakku halunnut antaa traumoja sentään-, ja syödä niitä paistettuna illalla. Se kuulosti ihan hyvältä ajatukselta.
Ulkona, jättäen oven auki asian helpottamiseksi, Karhuntakku nappasi puulaudan reunoista kiinni ja raahasi sen puoliksi kantaen ja puoliksi raahaten oviaukolle, siitä portaita alas ja seinää vasten nojaamaan. Ovi kiinni ja nahkaverho eteen niin hän saattoi kokonaan keskittyä seuraavaan tehtäväänsä: Illallisen tekoon.

"Ajattelin tehdä keittoa juureksien kanssa, jos se käy?" Karhuntakku kysyi, vilkaisten homeista leipää jonka oli laskenut lattialle aiemmin. Ja sen enempää kyselemättä tai asiasta keskustelematta poimi sen, heivaten liekkien keskelle hitaasti palaamaan. No niin, kun siitä myrkystä oli päästy eroon.
"Miten matkasi tänne meni muuten?" Karhuntakku kysyi samalla laittaessaan keskikokoisen padan roikkumaan takan sisään koukusta, hakien sitten seinässä olevasta koukusta roikkuvan sangon jonka sisältämän jokiveden laski pataan.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 03 Huhti 2014, 19:11

//No joo totta :3 //

Elodie odotteli rauhassa lämpöisen takan ääressä Karhuntakkua, joka raahasi vielä suurikokoisen puulaudan sisälle. Tyttö kääntyi katselemaan miestä tuon päästyä sisälle. "Käy toki." Fauni vastasi miehen kysymykseen, samalla kun seurasi toisen puuhastelua, homeinen leipä päätyi siinä ohella liekkien keskelle.

"Matka meni hyvin... vaikka arkailinkin astua ulos kaupungista. Mutta onneksi eräs haltia tarjosi kyydin heinäkärryssään ja pääsin jonkin matkaa kävelemättä. Loppumatkan seurasin vain tietä metsään päin." Elodie kertoi lyhyesti menneestä matkastaan. Ei se sen kummallisempi ollut, vaikka hän olikin pelännyt kovin, jos joku seuraisi häntä, metsästäjä tai jokin muu... Mutta eihän tytön enää siitä tarvinnut huolehtia, hän oli nyt perillä ja turvassa. Vaikkakin olihan jossain vaiheessa kotimatkankin aika.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 03 Huhti 2014, 20:43

Karhuntakku kuunteli tytön lyhyttä mutta melko lailla kaiken kattavaa kertomusta matkastaan metsään haltiakaupungista, miehen ottaen yhdestä komerostaan varastoimiaan ruoka-aineita: Puiden ja kasvien juuria, kuivattuja sieniä, vähän yrttimausteita... "Joskus se on pelottavaa, astua vieraalle alueelle. Kun minä ja Livertäjä olimme pentuja ja tulimme ulos pesäkolosta ensimmäistä kertaa, minä arkailin. Maailma oli niin suuri ja tuntematon toisin kuin vanhempien kanssa oleskellussa pesäkolossa."
Karhumies heitti aineksia porisevaan veteen, antaen niiden nyt pehmentyä ja keittyä hiljalleen. Karhuntakku taas itse istahti Elodien viereen lattialle turkin päälle.
"Livertäjä taas pinkosi heti ulos ja kyseli kaikesta kaikkea isältä... Samanlainen hölösuu hän kyllä vieläkin on", mies murahti pelkälle ajatukselle veljestään. Se mokoma rauhaton, keskittymiskykyä vailla oleva suurisuu. Mutta sitten, seuraava kysymys: "Miten Jägerin kanssa on mennyt? Toivottavasti se kääpiö ei ole keksinyt mitään tyhmiä bisnesjuttuja pääsi menoksi." Hunajasilmät katselivat kysyvinä tyttöä.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 03 Huhti 2014, 21:04

Elodie kuunteli hiljaisena Karhuntakkua, joka kertoi omia kokemuksiaan maailmasta, sekä tuon veljestä. "Olisi mukavaa tavata veljesi joskus." Fauni totesi. Vaikka hän oli ujo uusien tuttavuuksien seurassa, se ei tarkoittanut ettei hän halunnut tutustua ja tyttö uskoi Karhuntakun veljen olevan yhtä mukava, kuin mies itsekin.

Kuten odotetua mies tahtoi tietää lisää Elodien kuluneesta kuukaudesta ja tällä kertaa tuo kyseli herra Jägerin perään. "Herra Jäger on mukava mies, eikä hän mitään tyhmää keksinyt. Hän vain puhui että olin jo tälläisenaan hyväksi bisnekselle." Tyttö kertoi ja tajusi sen jälkeen puhuneensa menneestä... Niin, kenties tytön täytyi viimein kertoa asiasta Karhuntakulle.
"Minun on pyydettävä anteeksi." Fauni aloitti luimistellen pienesti korviaan. "Minä... Jouduin lopettamaan työt herra Jägerin puodissa." Elodie kertoi painaen päätään alas, toivottavasti mies ei suuttuisi. "Hankit sen työn minulle vaivalla, anna anteeksi."
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 03 Huhti 2014, 22:42

Karhuntakku naurahti tytön toivomukselle miehen veljen tapaamisesta. Ei kyse ollut siitä etteikö Karhuntakku olisi halunnut esitellä Elodietä, kaukana siitä, mutta että esiteltäisiin Livertäjä faunille... Karhumies jotenkin karsasti asiaa. Ei hän vihannut veljeään, olihan tämä perhettä. Mutta hän ei sietänyt Livertäjää sen enempää kuin oli pakko. Velipoika oli liian ulospäin kääntynyt ja suu aina käymässä turhista asioista. Eivät he ihan kaksosia olleet, päinvastoin.
"Ehkä, katsotaan jos hän sattuu tulemaan tänne vierailusi aikana", mies totesi kierrellen, toivoen ettei Livertäjä päättäisi tulla vähään aikaan.

Toisen kertoessa toimeen tulemisesta sen kääpiön kanssa, jokin toisen puheessa särähti karhumiehen korvaan. Keksinyt. Olin... Miksi fauni puhui menneessä muodossa? Karhuntakku katsoi kummastuneena likkaa epäillen toisen olevan ehkä vain kovin väsynyt, mutta kun toinen itsekin tajusi virheensä, tämä hiljeni yhtäkkiä.
"Mitä tapahtui?" Karhuntakku kysyi oitis. Oliko Jägerille käynyt jotain, tai tämän kaupalle? Vai oliko Elodie saanut potkut jostain syystä? Siinä tapauksessa Karhuntakku lähtisi oitis takaisin kaupunkiin Elodie kainalossaan vaatimaan selitystä, ja että kääpiö ottaisi pennun takaisin hoiviinsa. Heillä oli sopimus.
Mutta kun Elodie alkoi selittämään, karhumies kuunteli tyttöä katsellen.
Ja kuullessaan selityksen Karhuntakku ei ollut aivan varma tuntemuksistaan.
Hän oli sekä hiukan pettynyt että huolissaan Elodien lopetettua työnsä näin äkkiä. Miksi? Oliko jotain pahaa tapahtunut kääpiön tai jonkun asiakkaan kanssa? Eikö fauni pitänytkään siitä työpaikasta?
"Miksi sinä lopetit? Tapahtuiko jotain?" Karhuntakku kysyi vaatien nyt selitystä hämmentyneenä, ulapalla mistä oli kyse.
Vahti
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Janni » 03 Huhti 2014, 23:02

Elodien katse pyöri maassa, korvat edelleen luimussa, mutta Karhuntakun kysyessä syytä tapahtuneelle tyttö kohotti katsettaan tuohon. Mies ei vaikuttanut vihaiselta, enemmänkin huolestuneelta. Fauni pysyi hetken hiljaa miettien miten kertoisi tämän. Hänen pitäii aloittaa selityksensä aivan alusa vai mitä, muuten se ei tekisi mitään järkeä. Se vain että Elodielle teki vaikeaa puhua koko asiasta. Mitä mies hänestä ajattelisi? Mutta ei hän voinut valehdellakaan toiselle.


Tyttö veti syvään henkeä keräten rohkeuttaan ja kääntyi istumaan Karhuntakun puoleen. "Haluatko kuulla tarinan? ...Faunista ja miehestä?" Elodie kysyi. Tarinan kertominen tuntui jotenkin helpommalta, mutta hän tahtoi pitää tarinan hahmot todellisina, koska olihan tarina tosi.
Janni
 

Re: Dawn of Honey || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 03 Huhti 2014, 23:15

# Aaaaw, now it's happening Q_Q Elodie tarvitsee kaiken mahdollisen tuen! http://www.youtube.com/watch?v=jRehmX3zlwE #

Karhuntakku odotti kärsivällisenä, mutta oikeasti sisältäpäin huolestuneena ja joka vierivä sekunti tuntui tunnilta kun mies yritti ymmärtää mikä oli mennyt vikaa, tahtoen ärähtää toista kertomaan mikä oli hätänä. Että mitä hyvänsä se olikaan niin Karhuntakku pääsisi sen kimppuun. Repimään irti juurineen ja hävittämään pois maan päältä, että tyttö saisi jatkaa elämäänsä kaikessa rauhassa, onnellisena.
Sitten fauni kysyi, haluaisiko karhumies kuulla tarinan.
Karhuntakku mietti tätä ehdotusta hetken aikaa, että mikä voisi olla niin ikävää, että Elodien piti lopettaa kaupassa työskentely. Tuskin tarvitse kertoa, että Karhuntakku ei pystynyt kuvittelemaan mitään viatonta tai harmitonta, vaikka likalla oli tapana toisinaan yli reagoida asioihin.

Karhumies siirtyi lähemmäksi faunia, katse toisessa. Tuntui että kyse oli nyt jostain todella ikävästä asiasta, eikä tyttö välttämättä pystynyt kertomaan kaikkea jos aisti hiemankaan jotakin epämukavuutta mistään.
"Kerro."
Vahti
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron