Viesti Pe Elo 29, 2014 4:02

Saalistajia ja saaliita

//Nipustin tänne näin ohoi! :3//

Yuráiden Dirindhur

Metsä, sen vihreä peite oli pikkuhiljaa kylmän viiman mukana muuttamassa värimaailmaansa lämpimän eri sävyihin. Syksy ei ollut kaukana ja se jos mikä sai Yuráidenin lähtemään metsään ihan vain kävelylle, kun vielä pystyi ennenkuin talvi pudottaisi lumikinoksensa ja silloin haltia ei lähtisi tähän paikkaan mistään hinnasta. Vaikka mies oli luvannutkin itselleen, ettei kulkisi enää metsässä, hän löysi itsensä taas täältä, korkeiden puiden lomasta ja mättäiden keskeltä. Mies oli kuitenkin pitänyt taukoa metässä olemisesta, eikä hän voisi paikkaa ikuisuuksiin vältellä, olihan se suuri paikka ja olihan hän ottanut opikseen viimekerrasta, tällä kertaa hän oli ottanut mukaansa miekkansa, vain varmuuden vuoksi. Sitäpaitsi täällä kuljeskellessaan mies pystyi etsimään rohtokasveja varastoonsa, mikäli tulisi tilanne, jolloin hänen loputon pääkipunsa olisi juuri sitä.. loputonsa.
Sitäpaitsi täysikuuhun ei olisi enää pitkä aika ja mies ihmetteli vain sitä, ettei pääkipu ollut alkanut jo. Dhur vältteli polkuja, jolloin hänellä oli pienempi mahdollisuus törmätä toisiin kulkijoihin. Sitähän mies kuitenkin halusi välttää metässä samoillessaan, hän oli tullut etsimään elämänsä viimeisiä rauhallisia hetkiä pitkään hetkeen, kunnes hänen pitäisi taas paneutua työhönsä. Töitään mies ei kuitenkaan halunnut ajatella ja niiden unohtaminen olikin helppoa, kun ainoa asia mikä metsän rauhallisuuden rikkoi oli linnun laulu. Haltian askeleet olivat suorastaan äänettömiä, olihan hän kuitenkin Kuiskauksen kapteeni ja erikoistunut vakoilemiseen. Ei se ollut edes siitä, että mis olisi tuntenut olonsa uhatuksi, hän ei vain halunnut kuulla omia askeliaan, hän halusi nauttia hiljaisuudesta.