Lizard and Cat in Crime || Sands


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Su Syys 28, 2014 10:42

Lizard and Cat in Crime || Sands

Kfir

Milloin viimeksi hän oli kulkenut näin metsän helmassa? Siitä oli varmasti iäisyys. Sopivan viilea syysilma vasten kasvoja ja kuivat puunlehdet rapisivat tassujen alla. Tästähän tuli aivan lapsuus mieleen. Aurinko oli kadonnut horisontin taa, värjäten sen hivenen punertavaksi, mutta vaipuen nopeasti violetiksi, pian taivaan valaisisi tähdet ja kuu.
Olot olivat käyneet hivinen tukalaksi haltiakaupungissa Sphinxille, hän kun oli saanut osakseen silminäkijöitä viimeisen tempauksensa takia. Hän ei voinut ymmärtää kuinka noinkin iso häsläys saattoi syntyä pikku korun anastamisesta, tai no, ei se niin pieni ollut, kenties sen kivet olivat olleet smaragdia. Ottaen vielä huomioon korun kuuluneen aatelis rouvalle. Ehkä naisella siis oli ollut syytä vaatia kaupungin lainvalvojien pikaista toimintaa ja oli Sphinx noiden kanssa tuttava entuudestaan.
Ei Kfiriä kuitenkaan haitannut tämä pieni pakoreissu, jonka hän oli joutunut ottamaan, oli hyvä vaihtaa maisemaa toisinaan. Häntä kyllä huoletti jättää kalleutensa vartioimatta pidemmäksi aikaa, mutta sille ei nyt mahtanut mitään.

Sphinx taivutti kaulaansa alemmas nuuhkien kuivien lehtien peittämää maata. Tuoksui peuralle, eikä varmaan ollut kaukana. Hän ei ollut syönyt sitten aamun ja keskellä metsää ei olisi torinkojuja, joista napata jotain ohimennen. Hänen täytysi siis palata vanhoihin tapoihinsa. Kfir lähti hölkkäämään peuran tuoksun suuntaan, pysähtyen välillä varmistamaan oikean reitin. Kauaa ei kestänyt kun korviin kantautui hiljainen lehtien kahina, joka lähti neljästä sorkasta, jotka kulkivat pahaa aavistamatta rauhassa eteenpäin. Sphinx laskeutui maata vasten, kulkien hitaasti saaliinsa perässä. Kellertävät silmät kiiluivat hämärässä, häntäkin vispasi puolelta toiselle odottavasti. Peura näytti olevan uros ja vaelsi yksin, sarvista päätellen nuori, mutta vahva. Siitä saattaisi olla vastusta Kfirille, mutta hän luotti sen verran vanhoihin kykyihinsä, että uskoi pärjäävänsä.

Valmistauduttuaan tarpeeksi Kfir teki päätöksen nytkäyttää itsensä liikkeelle, säikäyttäen sillä samalla sekunnilla peuran, mutta Sphinx oli jo miltei loikkaamassa tuon selkään, terävät kynnet ja hampaat paljastettuina.

//Sands ja Bal ohoi~ //
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti Ma Syys 29, 2014 12:09

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Aurinko oli jo laskenut, antaen tietä yölle ja sen tuomalle pimeydelle. Ihmiskylissä ei olisi varmasti enää montaa kulkijaa kaduilla työtätekevien kansalaisten mieluusti hakeutuen sisätiloihin rentoutumaan, mutta luonto ei nukkunut koskaan. Valossa viihtyvät eläimet olivat jo suunnistaneet pesiinsä, mutta hämärä herätti toisenlaiset pedot ja saaliseläimet jatkamaan ikuista elämän kiertokulkua. Syksy oli jo saapunut, sen pimeyden ja kylmyyden käydessä ilmoittamaan tulevasta talvesta ja haasteesta, mihin luomakunnan piti varautua selvitäkseen hengissä. Puiden lehdet olivat jo kellastuneet ja iso osa niistäkin oli jo tipahtanut maahan, jättäen paljaat, tummat oksat törröttämään kohti taivasta.

Viileä syysilma ja piiskaava viima vasten kasvoja sai Baldramallachin raajat tuntumaan kohmeisilta, koko matelijan tuntiessa olonsa hieman hitaammaksi ja kankeammaksi kylmyydestä tuon liitäessä yötaivaalla metsän yläpuolella. Viime talven tuo oli järkevänä viettänyt lämpimien vuorien sisällä horrostaen, suunnaten matkansa kohti vuoristoa melkein heti tuntiessaan ilman kylmenevän... Mutta nyt tuolla oli mielessä muutakin. Ehkäpä sitä olikin aika viettää edes jokunen talvi hereillä ihmisiä tutkaillen, sellainen idea kuulosti aivan siedettävältä ainakin näin syksyisin, kun ilma ei ollut vielä liian kylmä. Tällä hetkellä lohikäärmeen matka ei kyllä selvästikään ollut suuntautunut kohti yhtäkään ihmiskylää, lentäen asuttamattomilla seuduilla silmät terävästi tutkaillen maastoa allaan.

Olihan lisko ihmiseen verrattuna aivan kookas, mutta tumman värityksensä ansiosta tuo onnistui sulautumaan vasten pimeää taivasta kovinkin hyvin. Siivetkin iskivät ilmaa laiskasti tuon liitäessä verkkaiseen tahtiin, saaden Balin olemaan melkein näkymätön ja hiljainenkin vielä. Silloin tällöin joku kenties kykeni näkemään hieman tummemman varjon liukuessa maan poikki tai kenties tuntemaan – tai kuulemaan – ylimääräisen tuulahduksen tuon siivistä, mutta muuten hämärä oli käärmeelle oikein hyvä suoja. Pimeään tuo oli muutenkin tottunut, tuon silmät ollen kovin herkkinä valolle ja arvostaen vähäistä kirkkautta, nähden aivan hyvin pienilläkin valonrippeillä.

Tippuneet lehdet olivat tehneet suuriakin aukkoja metsän latvustoon, antaen lentävälle lohikäärmeelle hyvänkin näköyhteyden maahan saakka. Eikä tuo tarvinnut kuin yhden äkillisen pyrähdyksen allaan ennen kuin silmät huomasivat sen, heti lähettäen viestin liskon koko keholle. Baldramallach oli nälkäinen. Viestin ei tarvinnut edes yltää aivoihin asti eikä tuon tarvinnut edes ymmärtää mahdollisen saaliseläimen olemassaoloa vatsan nyt ollessa päätösvallassa. Pedon luonne otti vallan silmänräpäyksessä, suuren käärmeen vaihtaessa asentoaan ja syöksyessään taivaalta kohti aukkoa lehvistössä, kohti saalistaan.

Aivan yhtä nopeasti kaikki oli ohi, yhden hätäisen rääkäisyn vain päästessä ilmaan ennen kuin peuran henkitorvi ja niska rusentui suurikokoisen pedon painon alle kaikki se voima takanaan, Balin painaessa etujalka suorana saalistaan vasten maata. Kaikki neljä jykevää jalkaa olivat tukevasti maanpinnalla liskon odottaessa hetki, että se eloton – mutta vielä lämmin – ruho lihaa allaan oli oikeastikin hengetön, eikä vain esittänyt ja livahtanut sitten pakoon. Mahtavat siivet käytiin laskostamaan nätisti vasten selkää, kuunvalon saadessa heijastavan siipikalvon välähtämään himmeästi. Kaulansakin Baldramallach nosti pystyyn, tuon punaisten silmien käydessä kiertämään ympäristöä mahdollisten vaarantekijöiden varalta – ja silloin käärme tuli näkemään toisen elävän saaliin, antaen pistävän katseensa keskittyä tummaan kissaolentoon.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ma Syys 29, 2014 8:39

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Se kuului aluksi huminana korvissa, jotka kääntyivät miltei ympäri kohti taivasta. Kfir ehti kääntää päätään sivulle ja näki suunnattoman hahmon laskeutuvan vauhdilla häntä ja hänen saalistaan kohti. Sphinxin täityi tehdä hetkessä päätös ja ponnistaa peuran selkää vasten sivulle, jonkin ison ja raskaan iskeytyessä peuran kurkulle. Rääkäisy vain ja peura oli kuollut. Kfir oli laskeutunut parinmetrin päähän neljälle tassulleen ja kohotti nyt katseen saaliistaan kookkaakeen olentoon, joka osottautui mustanpuhuvaksi lohikäärmeeksi.
Vaistomaisesti Kfir otti hätkähtäen askelia taakseen, mutta ei kuitenkaan lähtenyt karkuun. Kellertävä silmäpari hapuili väkisinkin takaisin elottomaan peuraan, se oli ollut niin helposti tarjolla, se oli hänen illallisensa!

Kissa luimisti korvansa taakse, mutta ei pelon takia, ennemminkin näyttääkseen enemmän ilkeältä. "Hei!" Kfir avasi uhkanrohkeasti suunsa, samalla kun tuo suunnaton lisko oli kääntänyt punaiset silmänsä häneen, eikä näyttänyt iloiseltä hänet nähdessään. "Minä näin tuon peuran ensin!" Kfir ilmoitti, vaikkei ollut varma ymmärsikö lohikäärme häntä. "Joten jos viitsit nostaa käpälääsi hieman sivuun, voisin tyydyttää nälkääni." Sphinx lisäsi sähisten kissamaisesti, paljastellen toiselle vielä hampaitaan. Oli todella uhkarohkeaa uhota kuusi kertaa kookkaamalle pedolle sillä tavalla, mutta Kfir oli pienen matkan päässä, hän ehtisi väistää kyllä, jos käärme päättäisi napata hänetkin illallisekseen.
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti Ma Syys 29, 2014 4:20

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Baldramallach päästi matalaa murinaa kurkustaan suutaan avaamatta kuullessaan sen toisen elävän otuksen huudahtavan, käärmeen punaisten silmien tapittaessa ainaista pistävää tuijotustaan. Silmiä ei käyty räpyttämään tuon pitäessä mahdollisen uhan visusti katsekentässään. Pieni kissaeläin ei ollut erityisen uhkaava tietenkään, eikä lohikäärme erityisemmin pelännyt oman henkensä puolesta, jos se nyt hyökkäisi... Mutta pieni peto oli ennemminkin uhka sille saaliille, jonka Bal oli nyt pyydystänyt ja tappanut. Suuren liskon vatsa oli aivan yhtä suuri ja pohjaton, eikä yksi peurakaan aina saanut tuota kylläiseksi. Jos joku muu tulisi viemään saaliinsa tuon nenän edestä, se olisi lohikäärmeelle hyvin tympeä tilanne! Peuraa piti suojella kuin mitäkin aarretta, ettei tuo pieni otus kävisi sitä nappaamaan vahingossakaan.

Käärme ei näyttänyt erityisen huvittuneelta kuullessaan kissan suorastaan uhmaten väittäen, että peura olisi muka kuulunut sille. Siihenhän Baldramallach vastasi paljastamalla hammasrivistönsä, pitkien ja terävien hampaiden suorastaan loistaen pimeydessä vaalean värinsä takia. Tuon harjakin nousi hieman pystyyn ja jäykän hännän myrkkypiikit tuntuivat valmistautuvan saaliin suojelemiseen, noustessa lepoasennostaan. Liskon kynnet vain pureutuivat syvemmälle raadon lihaan merkkinä siitä, ettei tuo kyllä ollut päästämässä irti.

"Ei," Bal murahti syvältä kurkustaan, äänen ollessa matala ja rahiseva, kovin eläimellinen ja outo,
"Minä... Otin kiinniii ensssiinn," tuo sihisi vastustuksensa, eikä sen suurempia välittänyt kissan väitteistä. Selvästikin tässä tilanteessa, lohikäärme sen peuran oli ensimmäisenä kaatanut ja kyntensä siihen iskenyt, joten väitteleminen siitä oli turhaa. Saalis oli hänen, yksinkertaisesti.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ma Syys 29, 2014 4:43

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Lisko paljasteli Kfirille hampaitaan, siinä missä hänkin tuolle, eikä näyttänyt luopuvan peurasta mielellään. Ei Sphinx ollut moista edes odottanut, iso eläin kun oli kyseessä, vastollaanhan tuo toimi, eikä järjellään niin kuin hän.
Kissa oli avaamassa suutaan uudemman kerran, mutta lohikäärme ehti häntä ensin ja sanoi 'ei'. Kfirin korvat nousivat pystyyn hetkellisesti, kuin varmistaakseen oliko hän kuullut oikein. Lisko puhui taas, todeten että oli saanut peuran kiinni ensin. Lohikäärme puhui, vaikka tosi karkeasti ja sihisten kuin käärme.

"Otit kiinni ensin kyllä ja tapot vielä lisäksi, kiitän sinua siitä. Vähemmän vaivaa minulle." Kfir totesi liskon puheisiin, kumartaenkin tuolle siinä samalla. "Mutta, minä jäljitin sen ja olin miltei sen niskan päällä, ennen kuin sinä syöksyit alas. Olisit voinut taitaa minunkin niskani siinä ohella!" Sphinx sätti toisen käytöstä kiivastuen, mutta hengitti syvään rauhoittuen. Keskityminen ei saanut herpaantua ison pedon naamasta.

"Mutta niin kuin sanoin, kiitos että tapoit sen minulle. Olen antelias, voimme jakaa sen." Sphinx puhui kuin hänellä olisi paljon sananvaltaa tässä tilanteessa, mutta puhuminen oli ainoa keino saada edes suupala. Kyllä kissa tiesi ettei kykenisi raahaamaan peuranruhoa lohikäärmeen kynsistä ilman mitään vaurioita.
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti Ma Syys 29, 2014 10:41

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Baldramallach nosti päätään hieman korkeammalle suoristaessaan kaulaansa kissaeläimen käydessä... Yllättäen kiittämään tuota tekemästään työstä, jopa kumartaen. Totta kai se ylpeälle liskolle oli aivan miellyttävää tulla ylistetyksi ja kunnioitetuksi, eikä se saanut tuon kuin tyytyväiseksi. Tietenkin nopeasti se tunne oli ohi ja irvistys palasi pedon kasvoille mokoman karvakasan jatkaessa, yhäkin kuvitellessa, että tuolla muka olisi jokin oikeus lohikäärmeen saaliiseen! Siitähän sitä vasta hieman äänekkäämpi murahdus lähtikin liskon laskiessa päänsä taas hieman alemmas, niskaharjan ollessa pystyssä.

"Eii haittaisssii," Bal teki heti selväksi, ettei tuota kovasti olisi haitannutkaan, vaikka olisi "vahingossa" kissalta niskan käynyt katkaisemaan. Enemmän ruokaahan siinä vain hänelle olisi, ja niinpä se liskon pitkä kieli kävikin lipomaan huuliaan pistävän katseen tuijottaen toruvaa otusta. Kuuroille korville sättimiset nyt menivät, eikä lohikäärme todellakaan tuntenut minkään sortin syyllisyydentunnetta – eikä sääliäkään, oikeastaan. Katse kävi terävöitymään kissaeläimen jatkaessa koppavaa käytöstään ja Baldramallachin ruumiinkieli kertoi kyllä siitä, ettei tuo ollut minnekään lähtemässä tai jalkaansa saalinsa päältä siirtämässä. Päinvastoin, nyt tuo vain näytti olevan entistä varmempi siitä, ettei missään nimessä voinut päästää ruoastaan irti.

"Ei," käärmeen sanat olivat yhtä matalan murinan kanssa, tuon selvästikin kuulostaen jo nyt ärtyneemmältä,
"Minun."
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ma Syys 29, 2014 10:59

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Kfir ei antanut liskon välinpitämättömyyden häiritä häntä. Sphinx ryhtyi talsimaan puolelta toiselle paikallaan, tuijottaen lohikäärmettä, joka oli tiukentanut otettaan peuranraadosta. Lisko vielä kieltäytyi kissan tarjouksesta, todeten uudemman kerran saaliin olevan tuon. Kfir irvisti pedolle yhtä ärsyyntyneenä mitä tuo oli häneen.
"Hyvä on, en kuitenkaan aio jättää sinua aterioimaan rauhassa." Sphinx ilmoitti katsoen vastustaan kovana. "Heti kun katseesi välttää, nappaan kyllä osani." Kfir ilmoitti. Kissa oli jääräpäinen, jos hän jotain tahtoi, hänen oli se saatava, eikä edes suunnaton lohikäärme häntä estäisi.

"Ja jos aiot liihotella pakoon, olet vain pelkuri. Antaa nyt pikku kissan härnätä." Kfir kiusasi lässyttävään änensävyyn, ollen kuitenkin varuillaan jos lisko aikoisi avata siipensä tai ylipäätään hyökätä kimppuun. Hän ei antaisi suomuniskan viedä hänen illallistaan! Mokoma voisi napata mitä ikinä tahtoi, Sphinxille se ei olisi niin helppoa. Sitä seikkaa kissa ei kyllä toiselle myöntäisi, koska tiesi kyllä jo ettei pehmoiset puheet iskeneet kovakalloiseen liskoon.
Viimeksi muokannut Janni päivämäärä Ti Syys 30, 2014 8:21, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti Ti Syys 30, 2014 4:08

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Baldramallach ärähti ärsyyntyneenä, tuon jäykän hännän liikahtaessa hieman nytkähtävällä liikkeellä, kynsien pureutuessa maahan ja kuivuneisiin lehtiin. Kissa ei tajunnut lähteä pakoon vielä, kun tuolla henki oli tallella, sen sijaan vain ärsyttäen käärmettä yhä enemmän uhmakkuudellaan. Kumpikaan tässä tilanteessa ei ollut valmis jättämään tilannetta ilman ruokaa, eikä lohikäärme yhtään epäillyt toisen sanoja. Jos kissaeläin jäisi viereen tuijottamaan, moinen haaskansyöjä varmasti yrittäisi napata palan jos toisenkin peurasta suuremman pedon sitä syödessä. Silloinhan tuo ei voisi pitää ympäristöään yhtä hyvin silmällä ja olla valmis suojelemaan saalistaan – monta kertaa Bal oli senkin saanut elämässään kokea monenkin eläimen halutessa saada osansa raadosta kuin raadosta, vaikka se kuuluisi suurelle ja voimakkaalle lohikäärmeelle. Ilmeisesti se ruoka oli kaiken sen vaaran arvoista.

Kuola alkoi valua liskon kidasta tuon haistaessa houkuttelevan veren, herkullisen makupalan ollessa niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Eihän tuo missään nimessä nyt voinut laskea päätään ja syödä nyt, muutenhan tuo mokoma karvakasa voisi käydä anastamassa hänen ruokaansa! Järkevä käärme olisi varmasti käyttänyt lentokykyään nyt hyväksi ja vienyt raadon mukanaan jonnekin turvaan. Baldramallach taas ei ollut erityisen järkevä, päinvastoin antaen kissaeläimen pilkan vaikuttaa ja saaden tuon jopa suuttumaan. Levitellen uhkaavasti siipiään, tumma lohikäärme sihisi ottaessaan varoittavan askeleen kohti ärsyttävää kissaa.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Syys 30, 2014 8:40

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

"Hmmm, veikö kissa kielesi?" Kfir härnäsi lisää, lisko kun ei sanonut enää mitään, edes hänen lässytykseensa. Sphinx kyllä pisti merkille lohikäärmeen sieraiten värinän, se haistoi peuran veren ja se varmasti houkutteli suunnattomasti. Kissakin sen haistoi, mutta ei antanut tyhjän vatsan ajatella hänen puolestaan. Se olisi tyhmää, hän olisi hetkessä kuolut ja myös liskon kidassa, jos keskittyminen herpaantuisi nyt.
Kfir ei ollut epätoivoinen, kyllä hän palan tuosta lihakasasta saisi, josta tihkui verta entisestään kuivalle maalle, käärmeen tiukentaessa siitä otettaan. Se alkoi käydä kärsimättömäksi.

Sphinx päästi huvittuneen naurahduksen liskon avatessa siipiään, aikoiko tuo pakoon? Ei sentään, tuo otti varoittavan askeleen lähemmäs Kfiriä. "Huuuuui..." Kissa äännähti kuin olisi peloissaan, lähtien samalla kulkemaan hitaasti sivummalle katse kokoajan lohikäärmeessa. Ei hän itse pakoon pyrkinyt, hän vain kiersi lohikäärmeen ja saaliinsa ympärillä, niin kuin petoeläin. "Heti kun katseesi välttää..." Kfir toisti sanojaan, kuin muistuttaen sihisevälle käärmeelle mitä tapahtuisi jos tuon katse herpaantuisi hetkeksikään. Tassujen askeleet näyttivät kevyiltä ja sulavilta, mutta kissa saattoi tuntea jonkinlaista jännitystä niissä. Hän oli valmis väistämään, jos lohikäärme menettäisi malttinsa kokonaan.
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti Ti Syys 30, 2014 4:20

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Baldramallach sihahti vastaukseksi, eikä erityisemmin arvostanut katin naljailua ja pilkkaa. Karvakasa ei tainnut tietää, että leikki nyt hengellään. Jos vihainen lohikäärme tuollaisen saisi kynsiinsä, pitkää se henki ei kyllä kulkisi ja matka päättyisi nälkäisen pedon vatsaan. Tietenkin, tämä nuori lisko ei ollut sieltä järkevimmästä päästä ja antoi selvän ärsytyksen vaikuttaa, suuttuen ja haluten siten tietenkin näyttää tuolle kissalle, että väärälle henkilölle tuo uhitteli. Järkevämpäähän todellakin olisi ollut vain lähteä ja viedä raatoa mukanaan, mutta sen sijaan se peura houkuttelevine tuoksuineen jäi taakse Balin alkaessa lähestyä kissaeläintä, laskien kaulaansa.

"Poisssss," käärme sähisi ärtyneenä, paljastaen hampaansa irvistäessään. Pitkät, terävät hampaat kyllä upposivat lihaan kuin lihaan, eikä niitä pelätty käyttää. Hännän myrkkypiikit nousivat pystyyn uhkaavasti, valmiina kyllä iskemään, jos tilanne siihen suuntaan menisi. Olihan jykevä häntä jos normaalistikin kovin kipeä tuttavuus, jos se täydellä voimalla päin näköä lässähtäisi... Mutta myrkky kyllä lisäsi siihen sen oman, tappavan puolensa. Tosin, suurelle pedolle metsän puut olivat ongelmallisia, tehden liikkumisesta ja kääntymisestä hankalaa. Siinä pienempi ja notkeampi kissa kyllä voittaisi, mutta Bal ei tarvinnut kuin yhden kunnon puraisun... Tai sitten vain merkin siitä, että otus häipyisi ja jättäisi hänet rauhaan.

Peura jäi taakse Baldramallachin lähestyessä hampaat irvessä muristen, tuon siipien levitellessä itseään kuin näyttääkseen suuremmalta ja entistä uhkaavammalta. Yrittihän peto yhä pitää itsensä saaliin ja kissan välissä, mutta kissan oma liike teki siitä hieman hankalampaa, pakottaen käärmeen seuraamaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Syys 30, 2014 4:46

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Lisko sähisi lisää, tuo selvästi menetti malttinsa, joka oli vain etu Kfirille. Sphinxin katse pysytteli toisen terävissä hampaissa, mutta piikikäs häntä kyllä tuli huomatuksi. Se näytti heiluvan käärmeen takana ollen valmis huitaisemaan häntä jos tarve. Sillä lohikäärme ei yltäisi kissaan, jos tämä pysyttelisi pedon etupään puolella.
Kfir ei enää kulkenut tasaista ympyrää pedon ympärillä, sen sijaan tämä oli lähtenyt kevyeeseen juoksuun lisko perässään, pysytellen kuitenkin raadon lähi etäisyydellä. Kuin kaksikko leikkisi kissaa ja hiirtä, jossa tällä kertaa kissa oli hiiri.

Lohikäärme ei tehnyt isoja hyökkääviä liikkeitä, tuon iso pää ja ruho seurasi Sphinxiä, joka poukkoili paikasta toiseen. Kellertävä silmäpari yritti ettsiä sopivaa tilaisuutta syöksyä peuran raatoa kohti. Kfir teki päätöksensä, tämä yritti asetella häntä jahtaavan liskon selin raattoon, ennen kuin teki äkkinäisen täyskäännöksen, juosten nopein askelin kohti liskoa itseään, ujuttautuen tuon etujalkojen välistä, kohti peuran raatoa. Jos kissa onnistuisi, käärmellä menisi pieni tovi kääntyä täysin ympäri hänen peräänsä, jossa ajassa hän olisi saanut suupalansa peurasta.
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti Ti Syys 30, 2014 6:17

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Baldramallach siristi silmiään pimeydessä, seuraten kissaeläimen kulkua. Pakoon se pienempi otus ei vieläkään pötkinyt, vaikka suuri lisko oli vieressä ja valmiina hyökkäykseen, mutta ne tassut kyllä alkoivat yllättäen astelemaan nopeampaan tahtiin. Ketterästi se kissa hölkkäsi suuremman ja kömpelömmän pedon ympärillä, pakottaen Balinkin liikkumaan hieman nopeampaa pysyäkseen perässä. Katsettaan tuo ei halunnut kääntää pois, ettei mokoma ärsyke oikeasti päässytkin sen saaliin luokse heti, kun silmä vältti! Samasta syystä lohikäärme ei halunnut mennä liian kauaksi peuranraadosta, ettei joku muu sitten saisi sitä napattua.

Sihisten ja uhkaillen käärme yritti pelotella toista tiehensä, mutta ilmeisesti pelkkä koko ei nyt ollut tarpeeksi. Hetkellisesti se ruoankin suojeleminen käytiin unohtamaan Baldramallachin ärsyyntyessä entisestään. Tuo uskaltautui kauemmaksi saalistaan, lähestyen kissaeläintä aikeinaan jo pistää mokoma hengiltä... Mutta silloin se ketterämpi kaksikosta kävi yllättäen pyrähtämään toiseen suuntaan – kohti itse käärmettä! Sitä Bal ei ollut odottanut ja niin tuolla ei ollut aikaa reagoida, kissan kiemurrellen tuon jalkojen välistä. Häntää takana käytiin heilauttamaan suorana puolelta toiselle esteenä, mutta kääntymisessä meni aikaa tuon koon takia.

Lohikäärme yritti silti, varmasti monen silmään näyttäen kovinkin ketterältä kokoisekseen nyt kun ruoka oli vaarassa ja paniikki iski, mutta ketterään ja pieneen kissaan verrattuna moinen järkäle oli vain liian hidas. Kissaeläin juoksi jo raatoa kohti, eikä Baldramallach voinut tehdä muuta kuin juosta perään maa tömisten, äristen vihaisena.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Syys 30, 2014 6:41

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Kfir ei katsonut enää taakseen, edessä häämötti hänen saalinsa täysin suojattomana. Pieni mutka kuitenkin kissan tielle tuli tämän päästyä pedon jaljojen välistä, tuon piikikäs häntä yritti huitaista. Sen kissa oli hetkellisesti unohtanut, mutta tiukka väistö ja loikkaus, ei hän saanut naarmuakaan. Tosin se oli maksanut Sphinxille kalliin sekunnin. Kfir avasi suutaan jo valmiiksi, kynsien yrittäen työntää häntä eteenpäin nopeammin. Maa tärisi suunnattoman liskon tömistellessä kissan perään.

Vauhdissa Kfir upotti hampaansa peuran reiteen, jolloin loppu ruumis heilahti rajusti pysähdyksiin. Sphinx oli käännähtänyt miltei ympäri, nähden liskon lähestyvän vauhdilla. Ote tiukentui verisestä lihasta ja kaikin voimin Kfir repi reiden lihaa irti. Veri valui tämän suupieliä pitkin, pienehkön paniikin tuijottaen kellertävästä silmäparista kohti käärmettä. Pää nytkähti rajusti taaksepäin, lihan lopulta antaessa periksi ja kissa saattoi tuntea leukojensa välissä roikkuvan verisen lihasiivun.
Käännähtäen ympäri Sphinx otti vauhtia jalkojensa alle, nähden vain edessään paksurankaisen puun. Enempää ajattelematta kynnet upposivat puun kaarnaan ja kissa kiipesi sitä pitkin ylös kohti oksistoa, kuullen kyllä lohikäärmeen selkänsä takana. Ei hän voinut muuta kuin kiivetä ja toivoa että pääsisi tarpeeksi ylös, jossa oksat antaisivat jonkinlaista suojaa.
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti Ti Syys 30, 2014 8:43

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Vaikka Baldramallach teki parhaansa juostakseen kaatamansa raadon luokse suojelemaan sitä varkaalta, oli kissa kuitenkin liian nopea tuolle järkäleelle. Se oli hyvin turhauttavaa kuinka lähellä ne hampaat karvakasaa olivatkaan, mutta silti liian kaukana saadakseen otetta. Käärme ei voinut kuin katsoa sivusta kauhuissaan, kuinka ruokavaras upotti omat hampaansa peuranlihaan, repäisten palan mukanaan. Siihen tosin tuhlautui aikaa, jolloin kissaeläin joutui katsomaan kuinka vihaisena tuijottavat, punaiset silmät lähestyivät hampaiden kera, maan täristessä ja sihinänsekaisen murinan täyttäessä ilman. Bal kävi avaamaan suutaan, valmiina nappaamaan varkaasta kiinni, kuolan valuessa tuon suusta jännittyneenä odottaen saavansa upottaa hampaansa tuoreeseen lihaan.

Kita avonaisena ja kaula pitkällä, lohikäärme toi päätään alemmas jahdatessaan kissaa. Tuon jalat harppoivat nopeampaa, kirien välimatkaa umpeen... Kunnes se pienempi ja ketterämpi yhtäkkiä katosikin edestä, kiiveten puunrunkoa pitkin ylemmäs. Baldramallach oli jo iskemässä, eikä voinut pysähtyä. Lisko kävi iskemään hampaansa puuhun, vahvojen leukojen upottaessa terävät naskalit syvällekin runkoon, ennen kuin tuo repäisi kunnon palasen irti. Irti revitty kaarna ja muu puuaines sylkäistiin sivuun murinan kanssa lohikäärmeen katsoessa ylemmäs, nähden varkaan kiiveten kohti latvaa.

Käyttäen runkoa hyväkseen, Bal ponkaisi takajaloilleen ja tuki itseään vasten puuta, kynsien ottaessa kaarnasta tukevamman otteen. Kaulaa suoristettiin ja tuotiin korkeammalle varkaan perässä, sierainten vetäessä ilmaa sisäänsä äänekkäästi korskuen, haistaen veren. Kissan onneksi, noin painava matelija ei puuhun kiipeäisi perässä ja läheiset puutkin tekivät lentämisestä lähellä melkeinpä mahdotonta. Mutta paino oli myös Baldramallachin etuna, paksunkin rungon hieman painuessa ja nitistessä...
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3167

Liittynyt: Ma Syys 02, 2013 8:35

Viesti Ti Syys 30, 2014 9:07

Re: Lizard and Cat in Crime || Sands

Kfir hengitti kiivaasti lihan ja hampaidensa välistä, lopulta pysähtyen korkeimmalle oksalle, joka hännen painoaan kykeni kannattelemaan. Sphinx katsahti alas, nähden liskon nousseen puuta vasten, mutta tuo ei ylettänyt häneen, sekä kiipeämäänkään peto ei näyttänyt lähtevän. Tuskin olisi onnistunutkaan. Kynnet olivat pureununeet kiinni oksaan ja selkä oli kaarella, turkinkin sojottaen miltei pystyssä. Puu natisi lohikäärmeen painon takia, kellertävä katse silmäili kiireesti ympärilleen. Lähellä olevat puut kyllä takaisivat pakoreitin, jos toinen saisi puun kaatumaan.

Kfirin paniikki laskeutui sitä mukaan mitä hän tuijotti vihaisena sähisevää liskoa. Lihakimpale laskettiin puunoksalle etutassujen alle. Tasaten hengitystään kissa nuolaisi verisiä huuliaan ja nosti muikean virneen huulilleen. "Rauhoitu jo, etkö näe että nappasin vain pienen reisipalan." Sphinx totesi hymähtäen. "Senkun syöt loput." Tämä vielä lisäsi. Ei Kfir ollut saanut täysin haluamaansa, joka oli sääli, mutta ainakin hän saisi tyydyttää nälkänsä, sekä oli hän saanut näpäyttämään iskokalloista liskoa.
Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö