Kirjoittaja Forte » 27 Loka 2015, 00:41
Rimedur siirtyi suosiolla kauemmas, Ryusin hypätessä saaliin niskaan, ja nopeasti sekä huolellisesti päästäen sen päiviltä. Villisika oli nopeasti maassa, ja rautaisen veren tuoksu täytti ilman. Rimedur liikahteli matalana, kuin vaanien, edelleen voittoaan karjuvan Ryusin ja saaliin lähellä. Koko hänen olemuksena oli hetken aikaa hyvin villi, ja puoliverinen ei luultavasti olisi edes reagoinut sanoihin, ainoastaan ilmeisiin ja eleisiin. Rimedur tuli hiukan lähemmäs kaadettua saalista, pysytellen koko ajan valppaana, jos vaikka Ryus päättäisi puollustaa kaatoaan, ja häätää Rimedurin pois. Se ei olisi äärimmäisen epätodennäköistä, ottaen huomioon heidän molempien villin puolen.
Ryusin tuijottaessa uhkaavasti, hampaat paljastettuina, Rimedur vastasi tuohon eleeseen samalla mitalla, sähisi hiukan ja paljasti hampaitaan, muttei niinkään uhkailueleenä, kuin enemmän alistuneena. Hän halusi myös osan saaliista, eikä kannattanut alkaa haastamaan ja tappelemaan Ryusin kanssa asiasta. Uhkaava ilme piti Rimedurin jonkin matkan päässä saaliista, mutta tilanne muuttui, kun Ryusin ilme muuttui, ja puolilohikäärme näytti rauhoittuvan. Se rauhoitti myös Rimeduria, ja hän saattoi vastaanottaa sanat, jolloin looginen osuus hänen päässään alkoi jälleen toimia. Rimedur alkoi myös heiluttamaan häntäänsä puolelta toiselle, varsin tyytyväisenä saalistukseen.
"On tosiaan. Miten hieno saalis."
Rimedur kierteli saaliin ympärillä jonkin aikaa.
"Mitäs nyt teemme? Syömmekö sen tässä, vai viemmekö muualle, kuten virran ääreen? Samalla voisi peseytyä myös."
Rimedur katsoi hieman vartaloaan. Hänen käsiin ja vaatteisiin oli tarttunut villisian verta, kun taas jalassa oli hänen omaansa.